Tulorajojen määräaikainen korottaminen.
Esityksessä ehdotettu opiskelijan omien tulorajojen 25 %:n korotus vuodeksi 2022 tehdään v. 2021 voimassa oleviin tulorajoihin ja euromääriin, jolloin tuellisen kuukauden tuloraja nousee nykyisestä 696 eurosta 870 euroon ja tuettoman kuukauden tuloraja 2 078 eurosta 2 600 euroon. Muutos lisää päätoimisen yhdeksän kuukautta vuodessa opintotuen piirissä olevan opiskelijan mahdollisuutta lisätuloihin ensi vuonna n. 3 000 eurolla.
Hallituksen esityksestä ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella sivistysvaliokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena ja ehdottaa lakiehdotuksen hyväksymistä muuttamattomana. Samalla valiokunta ehdottaa, että esityksen yhteydessä käsitelty lakialoite hylätään.
Esityksellä on myönteisiä vaikutuksia opiskelijoiden toimeentuloedellytyksiin. Tulorajojen määräaikainen korottaminen antaa opiskelijoille mahdollisuuden työskennellä opintojen ohessa nykyistä enemmän ja sen myötä täydentää opintotukea nykyistä suuremmilla palkkatuloilla.
Opiskelijoiden toimeentuloedellytysten parantamisen lisäksi esityksellä parannetaan nuorten työllisyyden edellytyksiä. Esitys lisää työvoiman tarjontaa, ja sillä voidaan osaltaan vastata työmarkkinoiden osaajapulaan. Hallituksen esitykseen sisältyvän arvion mukaan ehdotuksen mukainen muutos kasvattaa työllisyyttä noin 2 000 työllisellä v. 2022.
Saatujen lausuntojen perusteella työnteko ei ole mahdollista kaikille opiskelijoille yhdenvertaisesti elämäntilanteesta ja oppialasta riippuen. Valiokunta kuitenkin korostaa opintojen aikaisen työnteon merkityksellisyyttä myös oppimisen näkökulmasta. Työelämässä toimiminen opintojen aikana kartuttaa opiskelijan tietoja ja taitoja, laajentaa ja syventää osaamista ja kehittää työelämävalmiuksia.
Riittävästä tiedottamisesta huolehtiminen.
Valiokunta pitää tärkeänä, että tulorajoja koskevasta määräaikaisesta muutoksesta viestitään opiskelijoille mahdollisimman kattavasti ja selkeästi.
Ehdotuksen vaikutukset julkiseen talouteen.
Esityksen mukainen tulorajojen nosto vaikuttaa tehtyjen laskelmien mukaan kokonaisuudessaan myönteisesti julkiseen talouteen. Tulorajojen korottamisen on arvioitu lisäävän opintotukeen varattavan määrärahan tarvetta v. 2022—2024 yhteensä n. 14 miljoonaa euroa. Opintotukimäärärahan lisäykset koostuvat v. 2022 tukikuukausien määrän kasvusta nykyisillä ja uusilla tuen saajilla, opintotuen palautusten määrän pienenemisestä v. 2023 ja takaisinperintöjen vähentymisestä v. 2024. Opiskelijoiden omien tulojen kasvu puolestaan voi vähentää yleisen asumistuen menoja arviolta n. 5 miljoonaa euroa. Lisäksi ehdotetun mukainen tulorajojen korottaminen kasvattaa verotuloja v. 2022 arviolta 24,3 miljoonaa euroa. Ehdotus voi jonkin verran vähentää v. 2022 myönnetyn opintotuen takaisinperintään liittyvää työmäärää Kansaneläkelaitoksessa, ja tämä työmäärän vähentyminen kohdistuu käytännössä vuoteen 2024. Toisaalta muutos lisää Kansaneläkelaitoksen työmäärää lisääntyvän tiedottamistarpeen vuoksi erityisesti v. 2022.
Sivistysvaliokunta pitää tärkeänä, että muutoksen vaikutuksia valtiontalouteen ja myös opintojen etenemiseen seurataan ja arvioidaan. Sen jälkeen on mahdollista tehdä ratkaisuja siitä, voidaanko tulorajoja nostaa pysyvästi ja nyt ehdotettua enemmän.
Opintorahan mahdollinen tasokorotus.
Valiokunnalle toimitetuissa asiantuntijalausunnoissa on tuotu esille, että opiskelijoiden tilannetta tulisi parantaa opintorahan tasoa korottamalla ja että opintorahan määrän korotus olisi tarpeellinen etenkin niille opiskelijoille, jotka eivät työskentele opintojen ohessa.
Valiokunta toteaa, että opintorahan varsinainen tasokorotus lisäisi opintotuen lisämäärärahatarvetta merkittävästi. Saadun selvityksen mukaan 10 %:n tasokorotuksen arvioidaan lisäävän valtion opintotukimenoja n. 45 miljoonaa euroa, ja tällöin opintoraha nousisi esimerkiksi itsenäisesti asuvalla opiskelijalla noin 25 euroa/kk.
Sivistysvaliokunta toteaa, että opintotuen tarkoituksena on mahdollistaa opiskelijoiden päätoiminen opiskelu. Opiskelijoiden toimeentulon haasteisiin tulee valiokunnan näkemyksen mukaan löytää jatkossa pysyviä ratkaisuja.
Opintotukilain kokonaisuudistuksen tarve.
Sivistysvaliokunta on aiemmissa mietinnöissään (mm. SiVM 28/2014 vp ja SiVM 4/2019 vp) ottanut kantaa opintotuen kehittämistarpeisiin. Sivistysvaliokunta viittaa mietintöönsä vuodelta 2014, jossa on todettu mm. seuraavaa: ”Valiokunta pitää välttämättömänä, että seuraavalla vaalikaudella toteutetaan opintotukilainsäädäntöön kokonaisuudistus, sillä nykyinen opintukijärjestelmä on rakenteellisesta selkeydestään huolimatta monimutkainen ja vaikeasti hahmotettava. Tämä johtuu mm. siitä, että järjestelmään sisältyy useita eri vuosina voimaan tulleita muutoksia, mikä heikentää järjestelmän läpinäkyvyyttä ja ymmärrettävyyttä. Järjestelmään tehdyt lukuisat ja eri aikaan voimaan tulleet muutokset vaarantavat myös opiskelijoiden keskinäistä yhdenvertaisuutta.”
Eduskunta on myös hyväksynyt asiasta edelleen voimassa olevan lausuman (HE 210/2014 vp — EV 360/2014 vp), jonka mukaan eduskunta edellyttää, että seuraavalla vaalikaudella toteutetaan opintotukilainsäädännön kokonaisuudistus, jolla turvataan päätoimisen opiskelun taloudelliset edellytykset ja jossa otetaan huomioon myös järjestelmän selkeyttä, läpinäkyvyyttä, joustavuutta ja kannustavuutta sekä opiskelijoiden keskinäistä yhdenvertaisuutta parantavat näkökohdat.
Sivistysvaliokunta uudistaa aiemmin esille tuodut näkemykset opintotukilain kokonaisuudistuksen tarpeellisuudesta.