Esityksessä ehdotetaan sotilasvammalain (404/1948) 6 §:n 4 momentin muuttamista siten, että vuosien 1939—1945 sotien johdosta vahingoittuneelle tai sairastuneelle, laitoshoitoon oikeutetulle sotainvalidille korvataan jatkossa myös Valtiokonttorin kohtuulliseksi arvioiman vuokran osuus asumispalveluissa. Asumispalvelulla tarkoitetaan sekä yhteisöllistä että ympärivuorokautista palveluasumista.
Esityksen taustalla on Valtiokonttorin laatuvaatimukset täyttävän laitoshoidon palvelutarjonnan vähentyminen, minkä vuoksi sotainvalidilla ei välttämättä ole enää mahdollisuutta päästä Valtiokonttorin maksusitoumuksella annettavaan laitoshoitoon omalla kotipaikkakunnallaan tai lähellä omaisiaan. Tällöin sotainvalidin vaihtoehtoina on joko muuttaa toisella paikkakunnalla sijaitsevaan Valtiokonttorin sopimuslaitokseen tai siirtyä oman alueen asumispalveluihin, josta perittävää vuokraa ei voimassa olevan lainsäädännön perusteella korvata. Valtiokonttorin laatuvaatimukset täyttävän laitoshoidon palvelutarjonnan vähentymisen johdosta sotainvalidien oikeus maksuttomaan laitoshoitoon lähellä omaisiaan ei tällä hetkellä toteudu lain tarkoittamalla tavalla.
Esityksen tavoitteena on, että sotainvalidit voivat asua viimeiset vuotensa maksuttomasti lähellä omaisiaan, jos maksutonta laitoshoitoa ei ole tarjolla. Sosiaali- ja terveysvaliokunta pitää ehdotettua muutosta perusteltuna ja kiireellisenä sekä puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä muuttamattomana.
Sotainvalidien ja rintamaveteraanien korvausmenettelyiden yhtenäistämiseksi valiokunta pitää myös perusteltuna ehdotusta sotilasvammalain 6 b §:n muuttamisesta siten, että sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä vastaavan viranomaisen järjestämistä koti- ja asumispalveluista sekä sairaanhoidon palveluista vuosittain ennakkona maksettava korvaus suoritetaan yhdessä erässä nykyisten kuukausierien sijaan.
Esityksen mukaan sotainvalideja on tällä hetkellä noin 300 henkilöä, joista laitoshoidossa on runsas kolmannes. Heidän keski-ikänsä on noin 93 vuotta, ja heidän määränsä vähenee noin 25—30 prosenttia vuodessa. Asumispalveluiden piirissä arvioidaan olevan noin 60 henkilöä ja laitosten mahdollisten lakkauttamisien myötä asumispalveluihin siirtyvien sotainvalidien määrän oletetaan kasvavan. Ehdotetun muutoksen arvioidaan lisäävän kustannuksia vuosittain noin 720 000 euroa, joka on Valtiokonttorin arvion mukaan katettavissa sotilasvammalain mukaisiin korvauksiin varatulla arviomäärärahalla (mom. 33.50.52) eikä lisärahoitusta tarvita.
Ehdotettu muutos koskee vain vuoden 1939—1945 sodissa vahingoittuneita tai sairastuneita sotainvalideja. Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa nostettiin esille myös vastaavan etuuden ulottamista kaikkiin sotiemme veteraaneihin. Vammautumattomien veteraanien eli rintamaveteraanien etuuksista säädetään rintamaveteraanien kuntoutuksesta annetussa laissa (1184/1988), joten asumispalvelujen vuokran korvaamista rintamaveteraaneille ei voida säätää sotilasvammalain muutoksella. Rintamaveteraanien osalta kyse olisi täysin uudesta etuudesta, koska rintamaveteraaneille ei ole säädetty oikeutta Valtiokonttorin korvaamaan laitoshoitoon toisin kuin sotainvalideille. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan rintamaveteraaneja oli vuoden 2024 alussa noin 1 850. Tiedossa ei ole, kuinka suuri osuus rintamaveteraaneista asuu asumispalvelujen piirissä. Muutoksen kustannukset olisivat kuitenkin rintamaveteraanien osalta huomattavasti suuremmat kuin sotainvalidien osalta, koska rintamaveteraaneilla ei tällä hetkellä ole oikeutta Valtiokonttorin korvaamaan laitoshoitoon. Valiokunta pitää tärkeänä, että mahdollisessa tulevassa lainvalmistelussa arvioidaan kaikkien sotiemme veteraanien oikeutta riittäviin asumispalveluihin.