Esityksen tavoitteena on tarkentaa ja täydentää lakisääteisen työeläketurvan toimeenpanosta huolehtivien työeläkevakuutusyhtiöiden hallintoa ja toimivaa johtoa koskevia pätevyys- ja kokemusvaatimuksia sekä yhtenäistää kelpoisuusvaatimuksia muihin vakuutusyhtiöihin sekä eläkesäätiöihin ja -kassoihin verrattuna. Lisäksi esityksessä ehdotetaan tehtäväksi teknisluonteisia sääntelyä selkeyttäviä muutoksia.
Työeläkevakuutusyhtiöistä annettuun lakiin (354/1997) ehdotetaan lisättäväksi työeläkevakuutusyhtiön hallintoneuvoston jäsenelle vaatimus hyvämaineisuudesta. Lisäksi hallintoneuvostolle ehdotetaan asetettavaksi kollegiaalinen vaatimus työeläkevakuutustoiminnan asiantuntemuksesta. Työeläkevakuutustoiminnan asiantuntemuksella tarkoitetaan esityksen mukaan osaamista ja ymmärrystä muun muassa työeläkejärjestelmän toiminnasta ja kilpailusta, toimialaa koskevasta keskeisestä sääntelystä ja viranomaismääräyksistä sekä työeläkevakuutusyhtiön hallinnosta.
Työeläkevakuutusyhtiön hallituksen pätevyysvaatimuksia ehdotetaan muutettavaksi niin, että kollegiaalisena vaatimuksena hallituksessa tulee olla hyvän sijoitustoiminnan asiantuntemuksen lisäksi muuta hallituksen tehtävän hoitamisen vaatimaa ammatillista pätevyyttä ja kokemusta. Esityksen perustelujen mukaan muu tehtävän hoitamisen vaatima ammatillinen pätevyys ja kokemus voi liittyä esimerkiksi erilaiseen yhteiskunnalliseen osaamiseen, kokemukseen erilaisista työ- ja johtotehtävistä tai sidosryhmäsuhteista tai liikkeenjohdolliseen osaamiseen, jotka antavat kykyä ymmärtää työeläkevakuutustoimintaa osana sosiaalivakuutusta ja kyseisen yhtiön toimintaa osana työeläkejärjestelmää.
Esityksessä ehdotetaan myös kevennettäväksi ja selkeytettäväksi sekä hallintoneuvoston että hallituksen sidonnaisuussääntelyä niin, että hallintoneuvoston puheenjohtajan ja hallituksen puheenjohtajan sekä puolet muista jäsenistä on oltava henkilöitä, jotka eivät ole palvelussuhteessa tai toimitusjohtajana säännöksessä luetelluissa finanssialan yhtiöissä, yhteisöissä tai laitoksissa. Hallintoneuvoston ja hallituksen puheenjohtajat eivät myöskään saa olla näiden muiden finanssialan yhteisöjen hallintoelinten jäseniä. Muutoksen tavoitteena on edistää asianmukaisen pätevyyden ja osaamisen saamista työeläkevakuutusyhtiön hallintoon turvaten samalla työeläkevakuutusyhtiöiden toiminnan erillisyys ja itsenäisyys suhteessa muihin finanssialan toimijoihin.
Esityksessä työeläkevakuutusyhtiölakiin ehdotetaan myös lisättäväksi uusi säännös keskeisistä toiminnoista, jonka mukaan työeläkevakuutusyhtiön hallituksen on jatkossa määriteltävä yhtiön keskeiset toiminnot, ja keskeisistä toiminnoista vastaavilta henkilöiltä edellytetään sekä työeläkevakuutustoiminnan asiantuntemusta että tehtävän vaatimaa ammatillista pätevyyttä ja kokemusta.
Esityksen mukaan työeläkevakuutusyhtiöllä on oltava riittävät menettelyt ja kirjalliset toimintaperiaatteet yhtiön toimitusjohtajan ja hallituksen jäsenten sekä keskeisistä toiminnoista vastaavien henkilöiden kelpoisuusvaatimusten täyttämisen varmistamiseksi. Yhtiön hallituksen on vuosittain arvioitava hallintojärjestelmää, kirjallisia toimintaperiaatteita ja jatkuvuussuunnitelmaa ja pidettävä ne ajantasaisina.
Lisäksi Eläketurvakeskuksesta annettuun lakiin (397/2006) ehdotetaan lisättäväksi säännös Eläketurvakeskuksen hallituksen jäsenen vahingonkorvausvastuusta hänen hallituksen jäsenen tehtävässään Eläketurvakeskukselle tahallisesti tai tuottamuksellisesti aiheuttamastaan vahingosta. Muutoksen tavoitteena on selkeyttää Eläketurvakeskuksen hallituksen jäsenen vahingonkorvausvastuuta ja lisätä läpinäkyvyyttä sekä tuoda vahingonkorvausvastuun alaisuuteen myös tilanteet, joissa ei käytetä julkista valtaa.
Sosiaali- ja terveysvaliokunta pitää esityksen tavoitteita perusteltuina ja kannattaa lakiehdotusten hyväksymistä. Valiokunta toteaa, että työeläkevakuutus on keskeinen osa sosiaalivakuutusta ja pitää tärkeänä, että työeläkevakuutusyhtiöiden johdon ja hallinnon pätevyysvaatimuksissa korostetaan vaatimusta työeläkevakuutustoiminnan ja työeläkelainsäädännön asiantuntemuksesta. Työeläkevakuutusyhtiöt hoitavat merkittävän osan kansalaisten eläketurvan varmistamisesta ja eläkkeiden rahoittamiseen varattujen eläkerahastojen hallinnoinnista, joten niiden toiminnan tulee olla avointa, läpinäkyvää ja vastuullista.
Valiokunta ehdottaa jäljempänä yksityiskohtaisissa perusteluissa täsmennettäväksi 1. lakiehdotuksen hallintoneuvostoa koskevaa 9 b §:ää sekä hallitusta ja puheenjohtajaa koskevaa 9 e §:ää esityksen perusteluissa todetun mukaisesti niin, että hallintoneuvostolle asetetun työeläkevakuutustoiminnan asiantuntijatuntemuksen sekä hallituksen jäsenelle asetetun työeläkevakuutustoiminnan asiantuntemuksen ja hallitukselle asetetun muun ammatillisen pätevyyden voi hankkia kohtuullisessa ajassa valinnan jälkeen. Lisäksi valiokunta ehdottaa täsmennyksiä 1. lakiehdotuksen yleisiä hallintovaatimuksia koskevaan 12 b §:ään koskien hallituksen toimintaperiaatteiden vahvistamista.
Esityksessä ehdotetaan, että lait tulevat voimaan 1.7.2025. Työeläkevakuutusyhtiöistä annetun lain hallintoneuvoston pätevyysvaatimuksia koskeva 9 b §:n 2 momentti ja työeläkevakuutusyhtiön keskeisiä toimintoja koskeva 12 l § ehdotetaan kuitenkin tulemaan voimaan 1.1.2026. Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa pidettiin tarkoituksenmukaisempana, että kaikki säännökset tulisivat voimaan 1.1.2026, jotta työeläkevakuutusyhtiöillä olisi riittävä siirtymäaika ottaa huomioon muutokset käytännön toiminnassaan. Valiokunta ehdottaa tämän vuoksi, että 1. lakiehdotuksen muutokset tulevat voimaan 1.1.2026.