Ehdotuksen tausta ja tavoitteet
Hallituksen esityksessä ehdotetaan säädettäväksi EU:n eurooppalaista keskitettyä yhteyspistettä (European Single Access Point, ESAP) koskevaa asetusta (ESAP-asetus) täydentävät kansalliset säännökset. Lisäksi ehdotus sisältää ESAP-asetuksen kanssa samaan aikaan annettujen ja sitä täydentävien asetuksen ja direktiivin edellyttämät kansalliset säännökset. Kansalliseen sääntelyyn ehdotettavilla muutoksilla toteutetaan EU:n eurooppalaista keskitettyä yhteyspistettä koskevan sääntelyn mukaiset vaatimukset tietojen raportointimuodosta, tiedoissa esitettävistä metatietovaatimuksista sekä tietojen toimittamisesta asianomaiselle tiedonkeruuelimelle.
Osana EU:n pääomamarkkinaunionin toimintasuunnitelmaa EU:n arvopaperimarkkinaviranomainen ESMA velvoitetaan perustamaan eurooppalainen keskitetty yhteyspiste. Yhteyspisteen tehtävänä on tarjota keskitetty pääsy julkisesti saatavilla oleviin finanssi- ja pääomamarkkinoiden sekä kestävyyden kannalta olennaisiin tietoihin ja näin parantaa rahoituspalveluista ja pääomamarkkinoista helposti saatavilla olevan, luotettavan, ymmärrettävän ja vertailukelpoisen tiedon saatavuutta. Ehdotuksen taustalla ovat tiedonsaannissa havaitut puutteet, jotka ovat olleet omiaan aiheuttamaan pääomien heikkoa kohdentumista etenkin pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Tietojen toimittaminen ESAP-tietojärjestelmään alkaa vaiheittain vuosina 2026, 2028 ja 2030.
EU:n eurooppalaista keskitettyä yhteyspistettä koskevaa sääntelyä täydentävän kansallisen sääntelyn lisäksi hallituksen esityksessä ehdotetaan, että luottolaitostoiminnasta annetun lain (610/2014) 10 lukuun lisätään uusi 1 b §, jossa säädetään EU:n vakavaraisuusasetuksen 92 artiklan 3 kohdan toisen alakohdan tarkoittaman jäsenvaltio-option käyttämisestä.
Hallituksen esityksessä ehdotetaan myös, että kirjanpitolain 7 luvun 17 §:n 1 momentissa oleva virheellinen pykäläviittaus korjataan.
Keskeisten ehdotusten arviointia
Tiedonkeruuelinten nimeäminen, velvollisuus toimittaa tietoja tiedonkeruuelimille sekä raportointimuotoa ja metatietoja koskevat vaatimukset
ESAP-sääntelyn mukaan kunkin jäsenvaltion on nimettävä ainakin yksi tiedonkeruuelin, jolle EU-säädöksiin perustuvat tiedot tulee toimittaa ja joka välittää sille toimitetut tiedot edelleen ESAP-järjestelmään. Koska asetus edellyttää tietojen keräämistä hyvin laajasti ja eri aloilta, hallituksen esityksen mukaan sen tehokas soveltaminen edellyttää käytännössä useamman kuin yhden kansallisen tiedonkeruuelimen nimeämistä.
Ehdotuksen mukaan Suomessa on viisi tiedonkeruuelintä, jotka ovat Finanssivalvonta, Patentti- ja rekisterihallitus, Rahoitusvakausvirasto, säännellyn markkinan ylläpitäjä sekä monenkeskisen kaupankäynnin järjestäjä. Säännellyn markkinan ylläpitäjänä ja monenkeskisen kaupankäynnin järjestäjänä toimii käytännössä Helsingin pörssi. Rahoitusvakausvirasto on tiedonkeruuelin omien päätöstensä osalta, mutta Finanssivalvonta toimittaa niitä koskevat tiedot ESAP-järjestelmään, koska se jo tällä hetkellä julkaisee Rahoitusvakausviraston päätökset verkkosivuillaan.
ESAP-sääntelyn mukainen velvoite toimittaa raportointivaatimusten mukaiset tiedot kansallisille tiedonkeruuelimille koskee yrityksiä, joille on säädetty raportointivelvoitteita muussa EU-lainsäädännössä. Suomessa raportointivelvoite koskee hyvin erityyppisiä yrityksiä, kuten pörssiyhtiöitä, First North Finland -yhtiöitä, sijoituspalveluyrityksiä, luottolaitoksia ja vaihtoehtorahastonhoitajia.
Uudet velvoitteet tarkoittavat lähinnä velvollisuutta toimittaa eri EU-säädöksiin perustuvia tietoja tiedonkeruuelimelle ESAP-sääntelyn edellyttämällä tavalla ja sen edellyttämässä muodossa. Ehdotuksen mukaan raportoijien on toimitettava tiedot nimetylle tiedonkeruuelimelle samaan aikaan, kun ne julkistavat tiedot yleisön saataville. ESAP-asetuksen mukaisesti tiedot on toimitettava tietojen poiminnan mahdollistamassa tai joissain tilanteissa koneluettavassa muodossa. Tietoihin on sisällytettävä raportoitavaa yhteisöä koskevat metatiedot yhteisön nimestä, oikeushenkilötunnuksesta, yhteisön koosta, raportoitavan tiedon tyypistä sekä maininta siitä, sisältyykö tietoihin henkilötietoja. Joidenkin tietojen osalta edellytetään tietoa myös taloudellisen toiminnan alasta. Komissio tulee antamaan myös teknisiä täytäntöönpanostandardeja, joissa tarkennetaan toimitettavan tiedon muotoa koskevia vaatimuksia.
Talousvaliokunta pitää kannatettavana ehdotuksen tavoitetta, jonka mukaan markkinatoimijat saavat olennaisen informaation yhdestä keskitetystä järjestelmästä. Tämä on omiaan helpottamaan erityisesti rajat ylittävää sijoitustoimintaa, tutkimusta ja eurooppalaisten pääomamarkkinoiden integraatiota. Uuden sääntelyn vaikutukset riippuvat kuitenkin olennaisesti siitä kuinka helppokäyttöiseksi ja tunnetuksi Euroopan arvopaperiviranomainen onnistuu keskitetyn yhteyspisteen tekemään.
Talousvaliokunta pitää erittäin tärkeänä, että ESAP-sääntelyn kansallisessa täytäntöönpanossa on tavoiteltu sääntelyratkaisua, josta aiheutuu yrityksille mahdollisimman vähän kustannuksia ja hallinnollista taakkaa. Tämän vuoksi valiokunta pitää oikeana ratkaisuna muun muassa sitä, että ehdotuksessa ei esitetä tiedonkeruuelimille ESAP-sääntelyn sallimaa mahdollisuutta vaatia toimijoita käyttämään hyväksyttyä sähköistä leimaa tietoja toimitettaessa. Tällaisen varmennusvälineen käyttäminen ei ole Suomessa vakiintunutta, ja se lisäisi sääntelystä toimijoille aiheutuvia kustannuksia.
Valiokunta pitää asiantuntijalausuntojen tavoin komission vaikutusarviointia puutteellisena. Erityisesti komission arvio keskitetyn eurooppalaisen yhteyspisteen kustannuksista on osoittautunut todellisia kustannuksia olennaisesti alhaisemmaksi. Talousvaliokunta korostaa kattavien ja huolellisesti valmisteltujen vaikutusarviointien ja kustannuslaskelmien merkitystä.
Tilintarkastajia koskevien henkilötietojen julkistaminen
Tilintarkastuslautakunnan päätökset tilintarkastajille annetuista seuraamuksista tulee ESAP-sääntelyn edellyttämällä tavalla toimittaa keskitetyn eurooppalaisen yhteyspisteen tietokantaan 10.1.2030 alkaen. Yhdessä asiantuntijalausunnossa ehdotusta pidetään tilintarkastajien henkilötietojen suojan näkökulmasta ongelmallisena, koska tilintarkastuslain 10 luvun 8 §:n mukaan tilintarkastuslautakunnan on pääsääntöisesti julkaistava tilintarkastajille annettuja seuraamuksia koskevat päätökset niin, että niistä ilmenee myös tilintarkastajan nimi. Lausunnon mukaan tilintarkastajien henkilötietojen esittäminen avoimessa ESAP-rekisterissä lisää riskiä henkilötietojen väärinkäytöksistä. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan EU:n tilintarkastusdirektiivi ei sinänsä edellytä tilintarkastajien henkilötietojen julkaisemista seuraamuspäätösten yhteydessä, joten kyse on tältä osin kansallisesta valinnasta.
Talousvaliokunta pitää asiantuntijalausunnossa esiin tuotuja näkökohtia tärkeinä ja yhtyy valtiovarainministeriön 22.11.2024 päivättyyn vastineeseen, jonka mukaan kysymys tilintarkastajia koskevien henkilötietojen julkistamisesta on ESAP-säädöskokonaisuuden täytäntöönpanoa laajempi. Henkilötietojen julkistaminen liittyy siihen, miten tilintarkastusdirektiivi ja asetus on aikanaan pantu täytäntöön, ja ESAP-sääntelyn kansallinen täytäntöönpano seuraa näitä valintoja. Valiokunta kiinnittää huomiota myös siihen, että tilintarkastuslain säännökset tilintarkastajille annettujen seuraamusten julkistamisesta ovat vuodelta 2016 eli ennen kuin EU:n nykyistä tietosuojasääntelyä on alettu soveltaa. Näistä syistä valiokunta katsoo, että tilintarkastuslain säännökset tilintarkastajien henkilötietojen julkistamisesta tulisi arvioida erillisenä hankkeena ennen kuin ESAP-sääntelyä aletaan soveltaa EU:n tilintarkastusdirektiivin mukaisiin päätöksiin.
Avoimuusdirektiivissä tarkoitetun tiedotevaraston ylläpitäjä
EU:n avoimuusdirektiivin 2004/109/EY mukaan jäsenvaltion on varmistettava, että jäsenvaltiossa on ainakin yksi virallisesti nimetty järjestelmä direktiivissä tarkoitettujen tietojen säilyttämistä varten. Avoimuusdirektiivin mukaan säännellyn markkinan liikkeeseenlaskijoiden eli pörssiyhtiöiden on toimitettava direktiivissä tarkoitettuun tiedotevarastoon muun muassa avoimuusdirektiivin, markkinoiden väärinkäyttöasetuksen, osakkeenomistajien oikeudet -direktiivin ja ostotarjousdirektiivin mukaisia tietoja. Tiedotevaraston ylläpitäjä toimii Helsingin pörssi, joka on myös yksi ESAP-sääntelyn mukainen tiedonkeruuelin.
Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että säännellyn markkinan ylläpitäjän velvollisuudesta ylläpitää tiedotevarastoa säädettäisiin laissa. Voimassa olevan sääntelyn mukaan valtiovarainministeriö nimeää tiedotevaraston ylläpitäjän. Yhdessä talousvaliokunnan saamassa asiantuntijalausunnossa ehdotusta pidetään ongelmallisena, koska hallituksen esitykseen ei sisälly sääntelyä siitä, miten säännellyn markkinan ylläpitäjä voi luopua tehtävästä.
Talousvaliokunta pitää ehdotusta tiedotevaraston ylläpitäjän säätämisestä lain tasolla hyvänä ratkaisuna lainsäädännön selkeyden näkökulmasta. On selvää, että tiedotevaraston ylläpitäjän kanssa on käytävä jatkuvaa vuoropuhelua ja varauduttava tiedotevaraston ylläpitämiseen liittyviin uusiin tilanteisiin sekä myös siihen, että tiedotevaraston ylläpitäjäksi pitää valita joku muu toimija. Tehtävän siirtämisen muulle taholle tulee kuitenkin kaikissa tilanteissa tapahtua hallitusti siten, että tiedotevarasto on aina keskeytyksettä yritysten käytössä.
Hallituksen esityksessä on arvioitu vaihtoehtoisena ratkaisuna tiedotevaraston siirtämistä pörssiltä Finanssivalvonnalle, mutta siirtoa ei muun muassa kustannussyistä ole pidetty perusteltuna. Valiokunta toteaa, että tiedotevaraston ylläpitotehtävän siirtämistä Finanssivalvonnalle on käsitelty myös talousvaliokunnan mietinnössä TaVM 3/2024 vp — HE 3/2024 vp siltä osin, kun on kyse huomattavien omistus- ja äänioikeuksien ilmoittamisvelvollisuudesta eli liputusilmoitusten julkistamisesta.
Tietojen säilyttämisajat
Yhdessä asiantuntijalausunnossa kiinnitetään huomiota siihen, että eräät ESAP-järjestelmään liittyvät tietojen säilyttämisajat poikkeavat kansallisen lain mukaisista säilyttämisajoista. Talousvaliokunta viittaa tältä osin valtiovarainministeriön vastineeseen ja toteaa, että tietojen säilytysaikoja voi olla tarpeen tarkastella myöhemmässä vaiheessa, kun selviää, miten ESAP-järjestelmä toiminnallisesti järjestetään, ja kun tiedetään, mistä rekisteritiedon versiosta säilyttämisaika lasketaan.
Muita huomioita
Omien osakkeiden hankintaa koskevat julkistamisvelvoitteet.
Hallituksen esityksen valiokuntakäsittelyn yhteydessä on tuotu esiin, että omien osakkeiden hankintaa koskevista ilmoitus- ja julkistamisvelvoitteista säädetään sekä arvopaperimarkkinalain 8 luvun 2 ja 3 §:ssä että EU:n markkinoiden väärinkäyttöä koskevan asetuksen (EU) N:o 596/2014 5 artiklassa, ja sääntely on osin päällekkäistä. Kysymys ei varsinaisesti liity ESAP-sääntelyn täytäntöönpanoon, mutta asiaan on kiinnitetty huomiota, koska ESAP-sääntely edellyttää joka tapauksessa muutoksia arvopaperimarkkinalakiin.
Edellä mainitun EU:n markkinoiden väärinkäyttöasetuksen 5 artiklan säännöksiä osakkeiden hankintaa koskevista ilmoitus- ja julkistamisvelvoitteista on muutettu lokakuun 11 päivänä 2024 hyväksytyn EU:n Listing Act -sääntelyn yhteydessä. Muutoksen seurauksena sen kauppapaikan toimivaltaisen viranomaisen, jolle liikkeeseenlaskija on tehnyt kaupasta ilmoituksen, on pyynnöstä toimitettava tiedot toisen kauppapaikan viranomaiselle. Valtiovarainministeriön vastineen mukaan tämä käytännössä tarkoittaa, että yritysten tulee jatkossa toimittaa tiedot pörssin ylläpitämän tiedotevaraston lisäksi myös Finanssivalvonnalle, jotta se voi täyttää EU-sääntelyn mukaisen velvoitteensa.
Asiantuntijalausunnoissa esitetään keskenään ristiriitaisia näkemyksiä siitä, miten ja missä yhteydessä päällekkäiseen sääntelyyn tulisi puuttua. Muutamassa asiantuntijalausunnossa ehdotetaan päällekkäisen sääntelyn poistamista niin, että asiaa koskevat arvopaperimarkkinalain säännökset kumotaan nyt käsiteltävänä olevan sääntelykokonaisuuden yhteydessä. Eräissä muissa asiantuntijalausunnoissa ja valtiovarainministeriön vastineessa puolestaan todetaan, että arvopaperimarkkinalain omien osakkeiden hankintaa koskevat säännökset ovat olleet tärkeässä asemassa pörssin toteuttaman markkinavalvonnan näkökulmasta, ja niiden muuttamisen tai kumoamisen vaikutukset edellyttävät tuekseen perusteellisempaa vaikutusarviointia kuin mitä tässä yhteydessä on mahdollista tehdä.
Talousvaliokunta toteaa, että päällekkäinen sääntely pitää pyrkiä poistamaan. Valiokunta pitää tärkeänä, että työssä huomioidaan kaikki EU-sääntelyyn perustuvat velvoitteet ja huolehditaan siitä, että omien osakkeiden kauppaan liittyvistä julkistamisvelvoitteista aiheutuu toimijoille mahdollisimman vähän kustannuksia ja hallinnollista taakkaa. Näistä syistä valiokunta katsoo, että arviointi on luontevaa toteuttaa nyt käsiteltävänä olevasta hallituksen esityksestä erillisenä hankkeena, kuitenkin viimeistään EU:n Listing Act -sääntelyn täytäntöönpanon yhteydessä.
Luottolaitostoiminnasta annetun lain 10 luvun 1 b §.
ESAP-sääntelyn kansallisesta täytäntöönpanosta erillisenä ehdotuksena luottolaitostoiminnasta annetun lain (610/2014) 10 lukuun ehdotetaan lisättäväksi uusi 1 b §, jossa säädetään EU:n vakavaraisuusasetuksen 92 artiklan 3 kohdan toisen alakohdan tarkoittaman jäsenvaltio-option käyttämisestä. Tammikuun 1 päivänä 2025 mahdolliseksi tuleva jäsenvaltio-optio liittyy EU:n vakavaraisuusasetuksen muutosten (Basel III) voimantuloon sekä sitä täydentävän luottolaitosdirektiivin täytäntöönpanoon. Option mukaisesti kokonaisriskipainolattia laskettaisiin konsolidoidulla tasolla Suomessa sijaitsevien luottolaitosten ja niiden emoyritysten osalta. Talousvaliokunta pitää ehdotusta perusteltuna ja viittaa hallituksen esityksen perusteluihin, joiden mukaan ehdotus mahdollistaa pankeille pääomien tehokkaamman hyödyntämisen ilman riskien merkittävää kasvua sekä vähentää niiden hallinnollisia kustannuksia ja hallinnollista taakkaa.
Kirjanpitolain 7 luvun 17 §.
Hallituksen esityksessä ehdotetaan myös, että kirjanpitolain 7 luvun 17 §:n 1 momenttiin sisältyvä virheellinen pykäläviittaus korjataan. Talousvaliokunta pitää ehdotusta perusteltuna ja toteaa, että ehdotus edellyttää muutoksia myös lain voimaantulosäännökseen, koska muut hallituksen esityksessä muutettaviksi ehdotetut kirjanpitolain säännösten tulevat voimaan vasta 10.1.2028.