Viimeksi julkaistu 14.11.2024 14.54

Valiokunnan mietintö TyVM 13/2024 vp HE 145/2024 vp Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta Hallituksen esitys laiksi merimiespalvelulain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta

JOHDANTO

Vireilletulo

Hallituksen esitys laiksi merimiespalvelulain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta (HE 145/2024 vp): Asia on saapunut työelämä- ja tasa-arvovaliokuntaan mietinnön antamista varten. 

Asiantuntijat

Valiokunta on kuullut: 

  • hallitussihteeri Tuomas Kallio 
    työ- ja elinkeinoministeriö
  • hallituksen jäsen Joachim Alatalo 
    merimiespalvelutoimisto edustaen myös Suomen Merimies-Unioni SMU ry:tä
  • hallituksen jäsen Maija Mattila 
    merimiespalvelutoimisto edustaen myös Suomen Varustamot ry:tä
  • pääekonomisti Ilkka Kaukoranta 
    Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry

Valiokunta on saanut kirjallisen lausunnon: 

  • valtiovarainministeriö
  • liikenne- ja viestintäministeriö
  • sosiaali- ja terveysministeriö
  • Lounais-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue
  • STTK ry
  • Suomen Konepäällystöliitto ry
  • Suomen Laivanpäällystöliitto ry
  • professori Ulla Liukkunen 

Valiokunta on saanut ilmoituksen, ei lausuttavaa: 

  • Ahvenanmaan maakunnan hallitus
  • Elinkeinoelämän keskusliitto EK ry
  • Suomen Yrittäjät ry

HALLITUKSEN ESITYS

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi merimiespalvelulakia. 

Esityksen mukaan valtion rahoitusosuus merimiespalveluista lakkautettaisiin. Tavoitteena on vähentää valtion menoja.  

Lisäksi esityksessä ehdotetaan merimiesten ja heidän työnantajiensa merimiespalvelutoimistolle maksaman merimiespalvelumaksun määräaikaista korottamista kolmeksi vuodeksi puolitoistakertaiseksi nykyisestä. 

Valtion rahoitusosuuden lakkauttamisesta johtuen myös merimiespalvelutoimiston hallintoon tehtäisiin muutoksia. Ministeriöt eivät enää osallistuisi merimiespalvelutoimiston edustajiston toimintaan eikä merimiespalvelutoimiston hallituksessa olisi enää valtiota edustavaa jäsentä. Jatkossa työnantaja- ja palkansaajajärjestöt muodostaisivat merimiespalvelutoimiston hallinnon. Työ- ja elinkeinoministeriö valvoisi merimiespalvelutoimiston toimintaa. 

Esitys liittyy valtion vuoden 2025 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. 

Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2025.  

VALIOKUNNAN PERUSTELUT

Yleistä

Merimiespalveluista ja palveluita järjestävästä merimiespalvelutoimistosta säädetään merimiespalvelulaissa (447/2007). Lain tarkoituksena on edistää merimiesten hyvinvointia järjestämällä merimiespalvelutoimintaa. Laissa säädetään merimiespalvelutoimiston tehtävistä, merimiespalveluiden rahoittamisesta sekä merimiespalvelutoimiston hallinnosta.  

Merityötä koskee kansainvälisen työjärjestön (ILO) vuoden 2006 yleissopimus (SopS 52/2013), jäljempänä merityöyleissopimus. Merityöyleissopimuksen mukaan jäsenvaltion on varmistettava, että merenkulkijoiden sosiaaliset oikeudet pannaan täytäntöön yleissopimuksen mukaisesti. 

Hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettavaksi merimiespalvelulakia. Esityksen mukaan valtion rahoitusosuus merimiespalveluista lakkautetaan. Esityksen tavoitteena on vähentää valtion menoja. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä muuttamattomana jäljempänä esitettävin huomioin. 

Kansainväliset velvoitteet

Valiokunnan asiantuntijakuulemisissa hallituksen esitystä pidettiin ongelmallisena merityöyleissopimuksen edellyttämien kansainvälisten sopimusvelvoitteiden riittävän toteutumisen kannalta. Valiokunta toteaa saamansa selvityksen perusteella, että merityöyleissopimuksen säännöt ja ohjeiston A-osan määräykset (sitovat normit) ovat sopimuksen ratifioineita jäsenvaltioita velvoittavia. Ohjeiston B-osan määräykset (suositukset) eivät ole velvoittavia. Säännön 4.4 mukaan kunkin jäsenvaltion tulee huolehtia siitä, että maissa mahdollisesti olevat merimiespalvelut sijaitsevat helppokulkuisessa paikassa. Jäsenvaltion tulee myös tukea ohjeiston mukaisten merimiespalveluiden järjestämistä tiettyihin satamiin siellä olevilla aluksilla työskenteleviä merenkulkijoita varten. Lisäksi kunkin jäsenvaltion vastuu maissa olevista kulttuuriin, virkistykseen ja tiedotukseen liittyvistä merimiespalveluista määritellään ohjeistossa. Säännön 4.4 alla on normi A4.4, jonka mukaan jäsenvaltion vastuulla on edellyttää, että merimiespalvelut ovat yhdenvertaisesti kaikkien merenkulkijoiden käytettävissä. Lisäksi jäsenvaltion on edistettävä merimiespalveluiden ja merimiespalvelulautakuntien perustamista. 

Esityksen mukaan merityöyleissopimuksessa jäsenvaltioille jätetään laaja harkintavalta siitä, miten sopimuksen velvoitteet toteutetaan kansallisesti. Lisäksi merimiespalveluiden rahoitus jätetään kansallisten olosuhteiden ja käytännön mukaisesti ratkaistavaksi. Jäsenvaltion ei tarvitse järjestää merimiespalveluita itse eikä sopimuksessa edellytetä varsinaista palveluiden kehittämistä jäsenvaltion toimesta. Saamansa selvityksen ja edellä todetun perusteella valiokunta katsoo, että esityksessä ehdotetut muutokset ovat merityöyleissopimuksen puitteissa mahdollista säätää kansallisessa lainsäädännössä hallituksen esityksessä ehdotetulla tavalla. 

Rahoitus

Esityksen mukaan valtion rahoitusosuus merimiespalveluista lakkautetaan. Valtion osuus rahoituksesta on ollut vuosina 2023 ja 2024 arviolta noin 1 072 000 euroa vuodessa, joten vuosittainen säästö valtiolle on tämän suuruinen siirtymäajan jälkeen. Merimiespalvelutoimiston rahoituksen turvaamiseksi esityksessä ehdotetaan merimiespalvelumaksun määräaikaista korottamista puolitoistakertaiseksi kolmen vuoden ajaksi (1.1.2025—31.12.2027). Maksun korotus puolitoistakertaiseksi tuo merimiespalvelutoimistolle noin 315 000 euroa lisärahoitusta, joka vastaa noin 30:tä prosenttia valtion nykyisin rahoittamasta määrästä. 

Valiokunnan asiantuntijakuulemisissa tuotiin esille, että valtion rahoitusosuuden lakkauttaminen aiheuttaa merimiespalvelutoimistolle ongelmia suoriutua lakisääteisistä tehtävistään. Lisäksi siirtymäajan puutetta pidettiin ongelmallisena mm. kiinteiden kulujen ja sopimusten sekä omaisuuden realisoinnin kannalta.  

Hallituksen esityksessä ehdotetaan merimiespalvelutoimiston taloudellisen tilan seuraamiseksi työ- ja elinkeinoministeriölle selkeämpää valvontaroolia suhteessa merimiespalvelutoimistoon. Merimiespalvelutoimiston uuteen hallintojärjestelmään ilman valtion edustajia on haettu mallia Työllisyysrahaston hallinnosta, jonka muodostavat työmarkkinaosapuolet. Työttömyysetuuksien rahoituksesta annetussa laissa (555/1998) sosiaali- ja terveysministeriölle on säädetty oikeus saada tietoja ja tarkastaa Työllisyysrahaston toimintaa. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan merimiespalvelutoimiston valvonnalla ja työ- ja elinkeinoministeriön tiedonsaantioikeudella on tarkoitus seurata merimiespalvelutoimiston taloudellista tilannetta ja merimiespalvelutoimiston edellytyksiä selviytyä lakisääteisistä tehtävistään, jolloin valtio pystyy tarvittaessa reagoimaan merimiespalvelutoimiston toimintaan.  

VALIOKUNNAN PÄÄTÖSEHDOTUS

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan päätösehdotus:

Eduskunta hyväksyy muuttamattomana hallituksen esitykseen HE 145/2024 vp sisältyvän lakiehdotuksen. 
Helsingissä 14.11.2024 

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

puheenjohtaja 
Saara-Sofia Sirén kok 
 
varapuheenjohtaja 
Lauri Lyly sd 
 
jäsen 
Miko Bergbom ps 
 
jäsen 
Jessi Jokelainen vas 
 
jäsen 
Atte Kaleva kok 
 
jäsen 
Mikko Lundén ps 
 
jäsen 
Olga Oinas-Panuma kesk 
 
jäsen 
Karoliina Partanen kok 
 
jäsen 
Jorma Piisinen ps 
 
jäsen 
Mikko Polvinen ps 
 
jäsen 
Piritta Rantanen sd 
 
jäsen 
Timo Suhonen sd 
 
varajäsen 
Terhi Koulumies kok 
 
varajäsen 
Ville Valkonen kok 
 
varajäsen 
Juha Viitala sd 
 

Valiokunnan sihteerinä on toiminut

istuntoasiainneuvos  
Miika  Suves 
 

Vastalause

Perustelut

Orpo-Purran hallituksen esitys HE 145/2024 vp merimiespalvelulain muuttamiseksi irrottaa Suomen valtion merimiehille järjestettävien palveluiden rahoittamisesta, jota se on tehnyt vuodesta 1973 lähtien. Merimiespalvelulain perusteella on järjestetty merimiehille sosiaalisia, henkisiä ja fyysisiä vapaa-ajanpalveluja laivan käydessä satamassa.  

Valtio on allekirjoittanut merityötä koskevan kansainvälisen työjärjestön (ILO) vuoden 2006 yleissopimuksen (SopS 52/ 2013). Tämän merityöyleissopimuksen mukaan jäsenvaltion on varmistettava, että merenkulkijoiden sosiaaliset oikeudet pannaan täytäntöön yleissopimuksen mukaisesti.  

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan eri maissa valtion lisäksi tähän rahoitukseen osallistuu myös muita tahoja, esimerkiksi väylämaksuilla rahoitetaan näitä palveluita.  

Suomi on nyt tällä hallituksen esityksellä jäämässä varsin poikkeukselliseksi maaksi, jossa näiden palveluiden järjestäminen jää ainoastaan merimiesten ja varustamojen harteille. Esitys pakottaa palvelujen mittavaan alasajoon ja toiminnan leikkauksiin eli palvelujen pelkistämiseen sekä karsintaan murto-osaan. 

Siksi Suomen linja vaikuttaa jälleen suoraan työntekijän mahdollisuuksiin työssä jaksamisessa ja siitä palautumisessa. Suomi elää viennistä. Siksi merenkulku on avainasemassa liikenteessä Pohjolan perukoille. Suomen satamiin saapuu 600 alusta viikossa, joten on selvää, että satamien vetovoimatekijöinä palveluilla on merkitystä. 

Valtion lopettaessa rahoituksen merimiespalvelutoimistolle on edessä rankka sopeutus. Henkilökunnan määrä on jo puolitettu ja keskuksen kiinteän omaisuuden realisointi on menossa. Tämä vuoksi vähintä olisi, että lain voimaantuloa siirrettäisiin yhdellä vuodella eteenpäin, jotta merimiespalvelutoimiston toiminta saadaan uudelleen organisoitua. 

Ehdotus

Ponsiosa 

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että lakiehdotus hylätään. 
Helsingissä 14.11.2024
Lauri Lyly sd 
 
Piritta Rantanen sd 
 
Timo Suhonen sd 
 
Juha Viitala sd 
 
Jessi Jokelainen vas