Yleistä

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi osakeyhtiölakia (624/2006) ja kauppakamarilakia (878/2002). Ehdotetuilla laeilla pantaisiin täytäntöön pörssiyhtiöiden hallintoelinten jäsenten sukupuolijakauman tasapainottamista ja siihen liittyviä toimenpiteitä koskeva Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2022/2381 (jäljempänä direktiivi). 

Direktiivi perustuu Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 157 artiklaan, jossa annetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle valta hyväksyä toimenpiteitä, joilla varmistetaan miesten ja naisten tasa-arvoisten mahdollisuuksien ja tasa-arvoisen kohtelun periaatteen soveltaminen työtä ja ammattia koskevissa kysymyksissä. Euroopan unionin perusoikeuskirjan 23 artiklan mukaan naisten ja miesten tasa-arvo on varmistettava kaikilla aloilla, eikä tasa-arvon periaate estä pitämästä voimassa tai toteuttamasta toimenpiteitä, jotka tarjoavat erityisetuja aliedustettuna olevalle sukupuolelle. 

Direktiivin yleisenä tavoitteena on saavuttaa naisten ja miesten tasapuolisempi edustus pörssiyhtiöiden hallintoelimissä ja nopeuttaa sukupuolijakauman tasapainottumista. Kyse on vähimmäisharmonisoinnista. 

Direktiivin keskeiset vaatimukset koskevat aliedustetulle sukupuolelle asetettavaa kiintiötavoitetta pörssiyhtiöiden hallintoelimissä, Suomessa hallituksissa, sekä hallintoelinten jäsenten valintamenettelyn muuttamista sellaisissa pörssiyhtiöissä, jotka eivät ole saavuttaneet määrällisiä tavoitteita. Direktiivin täytäntöönpanossa on kansallista liikkumavaraa. Liikkumavaraa on erityisesti sääntelyn soveltamisalan, valittavan kiintiötavoitteen ja sen laskentatavan sekä hallituksen jäsenten valintamenettelystä säätämisen suhteen. 

Esityksen tavoitteena on panna täytäntöön direktiivin vähimmäisvaatimukset siltä osin kuin voimassa oleva kansallinen lainsäädäntö ei täytä niitä. Esityksen keskeisin säännös on osakeyhtiölain uusi 9 a §. Kyseisessä pykälässä ehdotetaan säädettävän pörssiyhtiön velvollisuudesta asettaa tavoitteeksi tilanne, jossa vähintään 40 prosenttia pörssiyhtiön hallituksen jäsenistä on aliedustettua sukupuolta. 

Kuten työelämä- ja tasa-arvovaliokunta on direktiiviehdotuksesta antamassaan lausunnossa todennut, valiokunta pitää direktiivin tavoitteita kannatettavina ja tarpeellisina (TyVL 1/2023 vp, s. 3/I). Valiokunta kannattaa ehdotettua sääntelyä ja täytäntöönpanotapaa. 

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta puoltaa toisen lakiehdotuksen hyväksymistä muuttamattomana ja ensimmäisen lakiehdotuksen hyväksymistä muutettuna jäljempänä esitettävin huomioin. 

Soveltamisalan piirissä olevat yritykset

Direktiiviä sovelletaan pörssiyhtiöihin. Direktiiviä ei sovelleta mikroyrityksiin eikä pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, joiden palveluksessa on vähemmän kuin 250 työntekijää ja joiden vuosiliikevaihto on enintään 50 miljoonaa euroa tai taseen loppusumma enintään 43 miljoonaa euroa. 

Esityksessä ehdotetaan, että 40 prosentin tavoitetta sovelletaan direktiivin reunaehdot täyttäviin osakeyhtiölaissa tarkoitettuihin pörssiyhtiöihin, eli osakeyhtiöihin, joiden osake on kaupankäynnin kohteena kaupankäynnistä rahoitusvälineillä annetussa laissa tarkoitetulla säännellyllä markkinalla. Osakeyhtiölakiin ehdotetaan säädettäväksi direktiivin mukaiset raja-arvot kiintiötavoitteen soveltamiseen. Raja-arvoja arvioidaan päättyneen ja sitä välittömästi edeltävän tilikauden perusteella. Kansallisessa lainsäädännössä pitäydyttäisiin siis EU-lainsäädännön vähimmäisvaatimuksissa. 

Esityksen mukaan soveltamisalaan kuuluu vuoden 2021 ja 2022 tilinpäätöstietojen mukaan arviolta noin 35 yhtiötä. Niistä valtaosa toimii teollisuuden, kulutustuotteiden, teknologian ja rahoituspalvelujen toimialoilla. Valiokunnan saaman asiantuntijalausunnon mukaan soveltamisalan piirissä olevia yhtiöitä on vuoden 2023 tilinpäätöstietojen mukaan 37. 

Esityksen mukaan naisten osuus soveltamisalaan kuuluvien yhtiöiden hallituksissa oli kevään 2024 tietojen perusteella keskimäärin 36 prosenttia. Noin 40 prosenttia näistä yhtiöistä täytti 40 prosentin vaatimuksen aliedustetun sukupuolen edustajien hallintoelinpaikoista ja noin 15 prosentissa yhtiöistä naisten ja miesten määrä oli yhtä suuri. Tämä tarkoittaa, että ehdotettuun soveltamisalaan kuuluu noin 20 yritystä, joissa kiintiötavoite ei vielä täyty. Hallituksen esityksen mukaan alimmillaan naisten osuus oli muutamissa teollisuuden toimialaan kuuluvissa yrityksissä, joissa oli vain yksittäisiä naisia hallituksissa. 

Esityksessä todetaan, että ehdotetun sääntelyn välittömät vaikutukset tulevat koskemaan varsin pientä osaa soveltamisalaan kuuluvista yrityksistä. Esityksen mukaan ehdotettu sääntely voi osaltaan edistää naisten mahdollisuuksia tulla valituksi yritysten hallituksiin. Esityksessä tuodaan esiin, että vuonna 2024 noin 80 prosenttia soveltamisalaan kuuluvien yhtiöiden hallitusten naisjäsenistä toimii myös muiden yhtiöiden, säätiöiden tai korkeakoulujen hallituksissa ja että noin 90 prosenttia soveltamisalaan kuuluvien yritysten hallitusten naisjäsenistä oli ilmoitettu riippumattomaksi yhtiöstä ja sen merkittävistä osakkeenomistajista. He eivät siis olleet esimerkiksi yhtiön henkilöstön joukosta äänestettyjä edustajia, yhtiön merkittäviä osakkeenomistajia tai valtion omistajaohjauksen virkamiehiä. 

Esityksessä viitataan tutkimuksiin, joissa on todettu positiivinen korrelaatio naisten prosentuaalisen osuuden yritysten hallituksissa ja yritysten suorituskyvyn välillä. Vaikkei se esityksen mukaan todista kausaliteettia muuttujien välillä, positiivinen korrelaatio merkitsee, että on taloudellisesti perustelua edistää tasa-arvon toteutumista johtotehtävissä. Ehdotuksella ja sitä täydentävällä itsesääntelyllä voi esityksen mukaan olla pidemmällä aikavälillä ilmeneviä heijastevaikutuksia myös pk-yritysten toimintaan, kun ne seuraavat pörssiyhtiöiden esimerkkiä, esimerkiksi kasvattaakseen yrityksen mainetta ja tuottavuutta. 

Valiokunnan asiantuntijakuulemisissa valittua täytäntöönpanotapaa, jossa pitäydytään direktiivin mukaisessa soveltamisalassa, on pidetty toisaalta asianmukaisena ja toisaalta kunnianhimottomana. Kiintiötavoitteen laajempaa soveltamista kannattaneissa asiantuntijapuheenvuoroissa on tuotu esiin, että nimenomaan pienissä ja keskisuurissa yrityksissä kehitys kohti hallituspaikkojen tasapuolista sukupuolijakaumaa on ollut hitaampaa kuin soveltamisalan piiriin kuuluvissa yhtiöissä. Lisäksi on esitetty arvioita, joiden mukaan myönteinen kehitys soveltamisalaan kuuluvissa pörssiyhtiöissä on voinut ainakin osin johtua varautumisesta pakottavaan lainsäädäntöön. 

Yrityksiä ja työnantajia edustavat asiantuntijatahot ovat kuulemisessa kannattaneet esityksessä omaksuttua linjaa. Nämä asiantuntijatahot korostavat itsesääntelyä myös tasa-arvon edistämiskeinona. Myös talousvaliokunta on lausunnossaan kannattanut ehdotettua sääntelyä ja täytäntöönpanoa, joka pitäytyy direktiivin vähimmäisvaatimuksissa jättäen tilaa itsesääntelylle (TaVL 22/2024 vp, s. 2). 

Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa Keskuskauppakamari on tuonut esiin, että hallituksen jäsenten monimuotoisuutta tarkastellaan ja toteutetaan pörssiyhtiöiden hallitusten kokoonpanoissa huomattavasti laajemmin kuin vain hallituksen jäsenten sukupuolen näkökulmasta. Monimuotoisuutta arvioitaessa otetaan tyypillisesti huomioon hallituksen jäsenten ikä ja sukupuoli, ammatti- ja koulutustausta, kokemus yhtiön kannalta relevanteilta toimialoilta tai maantieteellisiltä alueilta sekä kokemus yhtiölle tärkeiltä erikoisosaamisalueilta. 

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta kannattaa direktiivin tavoitteita ja ehdotettua direktiivin mukaista soveltamisalaa. Valiokunta korostaa soveltamisalaan kuuluvien yritysten esimerkin merkitystä tasa-arvon edistämisessä myös muissa yrityksissä. Valiokunta tuo lisäksi esiin naisten nykyisten hallituspaikkojen keskittymisen varsin pienelle joukolle ja painottaa tarvetta monipuolisille yhteiskunnallisille toimille, joilla edistetään naisten urapolkuja yritysten huipputehtäviin pitkällä aikavälillä. 

Rekrytointia koskevat tarkemmat säännökset

Esityksessä ehdotetaan hyödynnettäväksi direktiivin optiota, jonka mukaan jäsenvaltio voi jättää soveltamatta direktiivin 6 artiklan mukaisia hallituksen jäsenten rekrytointia koskevia tarkempia säännöksiä tietyin edellytyksin. Suomi on tarkasteluajankohtana täyttänyt nämä edellytykset ja täyttää edelleen. Rekrytointia koskevia tarkempia säännöksiä on kuitenkin direktiivin mukaan sovellettava viimeistään kuuden kuukauden kuluttua siitä, kun aliedustetun sukupuolen edustus soveltamisalaan kuuluvissa pörssiyhtiöissä laskee alle 30 prosentin. 

Esityksen mukaan option hyödyntäminen luo parhaat edellytykset hallituksen jäsenten valintaprosessin kehittämiselle yhtiökäytännössä itsesääntelyn perusteella. Option hyödyntäminen vastaa hallituksen tavoitteita lisäsääntelyn välttämisestä ja yritysten hallinnollisen taakan vähentämisestä. 

Esityksessä ehdotetaan, että osakeyhtiölain 6 luvun uuteen 9 b §:ään lisätään tarkemmat säännökset rekrytoinnista, mutta pykälän voimaantulosäännöksessä säädetään sen tulevan voimaan erillisellä valtioneuvoston asetuksella säädettävänä ajankohtana. Esityksen perustelujen mukaan tällainen valtioneuvoston asetus voitaisiin antaa, jos aliedustetun sukupuolen edustajien osuus soveltamisalaan kuuluvissa yhtiöissä laskisi alle 30 prosentin. 

Direktiiviehdotuksesta antamassaan lausunnossa työelämä- ja tasa-arvovaliokunta on todennut, että ehdotettu pätevyysarviointi lisää hallintoelinten jäsenten valinnan läpinäkyvyyttä sekä parantaa jäsenten valintaprosessia. Valiokunta on pitänyt tätä lausunnossaan tärkeänä ja katsonut, että se parantaa naisten mahdollisuuksia tulla valituiksi yhtiöiden hallintoelimiin. (TyVL 1/2023 vp, s. 3/I) 

Asiantuntijakuulemisissa on esitetty sekä option hyödyntämistä tukevia että sitä vastustavia näkemyksiä. Hallituksen jäsenten valintamenettelystä säätämistä kannattaneissa puheenvuoroissa ja lausunnoissa on tuotu esiin muun muassa, että vaikka naisten osuus pörssiyhtiöiden hallitusten jäsenistä on noussut 2010-luvulta lähtien, viimeisten vuosien aikana kehitys on hidastunut. Nykytilanteen parantamiseksi ja tavoitteen saavuttamisen varmistamiseksi on lausuntojen mukaan löydettävä konkreettisia ja uusia keinoja. Pörssiyhtiöiden valintamenettelystä säätäminen tarjoaisi mahdollisuuden nopeuttaa kehitystä ja samalla kannustaisi yrityksiä arvioimaan kriittisesti omia valintamenettelyjään. Valintamenettelystä säätäminen tekisi myös näkyväksi kriteerit, joiden perusteella hallitukseen valitaan. 

Toisaalta valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on tuotu esiin Arvopaperimarkkinayhdistyksen ylläpitämä pörssiyhtiöiden hallinnointikoodi ja sen uudistaminen tasa-arvoa edistävämmäksi. Hallinnointikoodiin sisällytetään valiokunnan saaman lausunnon mukaan suosituksia hallituskokoonpanon valmisteluun sekä hyvät käytännöt jäsenten osaamistarpeiden määrittelyyn ja ehdokkaiden taustojen huolelliseen arviointiin. Hallinnointikoodissa edellytetään myös, että yhtiöt julkistavat vuosittain tiedon hallituksen sukupuolijakaumasta sekä hallituksen, johtoryhmän ja nimitystoimikunnan jäsenten sukupuolesta. 

Yrityksiä ja työnantajia edustavien asiantuntijatahojen mukaan pörssiyhtiöiden hallinnointikoodi, eli elinkeinoelämän itsesääntely, on ollut tehokas väline sukupuolijakauman tasapainottamisessa eikä kansallista lisäsääntelyä tarvita. Hallinnointikoodia myös sovelletaan kaikkiin pörssiyhtiöihin, joten sen soveltamisala on direktiivin soveltamisalaa laajempi. 

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta pitää tärkeänä, että läpinäkyvyys pörssiyhtiöiden hallitusten valintamenettelyssä lisääntyy. Valiokunta katsoo edelleen, että valintamenettelyn läpinäkyvyys parantaa naisten mahdollisuuksia tulla valituiksi yhtiöiden hallintoelimiin. 

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta pitää uskottavana, että hallituksen jäsenten valintamenettelyä voidaan kehittää läpinäkyvämmäksi ja monimuotoisuutta pörssiyhtiöiden hallituksissa edistää määrätietoisella elinkeinoelämän itsesääntelyllä. Näin ollen valiokunta pitää perusteltuna, ettei kansalliseen lainsäädäntöön toistaiseksi sisällytetä vaatimuksia hallituksen jäsenten valintamenettelylle. Valiokunta katsoo kuitenkin, että itsesääntelyn kehitystä on tarpeen seurata. 

Perustuslakivaliokunta ei lausunnossaan (PeVL 33/2024 vp) pidä hallituksen esityksestä ilmeneviä perusteluja osakeyhtiölain 6 luvun 9 b §:n voimaantulosäännökselle asianmukaisina perustuslain 79 §:n 3 momentin kannalta. Voimaantuloajankohdasta säätämistä ei siten ole perustuslakivaliokunnan mukaan mahdollista jättää näin avoimin perustein valtioneuvoston asetuksen varaan, vaan osakeyhtiölakiehdotuksen voimaantulosäännöstä on tarkistettava. Tällainen muutos on edellytyksenä 1. lakiehdotuksen käsittelemiselle tavallisen lain säätämisjärjestyksessä. 

Ottaen huomioon edellä kansallisen lainsäädännön tarpeesta todetun ja perustuslakivaliokunnan valtiosääntöoikeudellisen huomautuksen työelämä- ja tasa-arvovaliokunta päättää poistaa esityksestä ehdotetun osakeyhtiölain 6 luvun 9 b §:n ja sitä koskevan voimaantulosäännöksen. Oikeusministeriö seuraa sukupuolijakauman kehitystä pörssiyrityksissä ja valmistelee tarvittavan lainsäädäntöehdotuksen, jos aliedustetun sukupuolen edustus direktiivin soveltamisalaan kuuluvissa pörssiyhtiöissä laskee alle 30 prosentin.