Suomi on vakavassa tilanteessa. Maassa kasvavat nyt työttömyys, konkurssit ja velka. Eivät valitettavasti talous ja ihmisten hyvinvointi. Ilman töitä on lähes 300 000 suomalaista. Yli 3 300 yritystä on mennyt konkurssiin vuoden sisään. Edessä siintää korkeintaan kitukasvua. Tämä on kaikista huolestuttavinta.
Valtiontalouden akuutin tilanteen korjaamiseksi hallitus päätti kehysriihessä menoleikkaus- ja veronkorotuspaketista. Se on mittaluokaltaan oikean suuruinen. Tärkein kuitenkin puuttuu. Kasvunäkymä on olematon, eikä paketti palauta luottamusta Suomeen.
Yhtenä toimena hallitus esittää tässä tilanteessa yleiseen arvonlisäverokannan ja vakuutusmaksuverokannan korottamista 25,5 %:iin. Pääministeri Orpon hallitus nostaa Suomen yleisen arvonlisäverokannan yli pohjoismaisen 25 %:n tason, tehden Suomesta kulutuksen todellisen himoverottajan. Suomen yleinen arvonlisäverokanta nouseekin Unkarin jälkeen Euroopan toiseksi korkeimmaksi.
Arvonlisäveron jättikorotus tapahtuu tilanteessa, jossa takana on korkean inflaation aikoja. Vaikka hintojen nousuvauhti onkin nyt selvästi maltillistunut, niin hintataso on kuitenkin korkealla ja kuluttajien ostovoima koetuksella. Arvonlisäverokannan korotus nostaa hintapaineita, ja mennessään täysimääräisesti hintoihin inflaatio kohoasi noin 0,6 prosenttia kuluttajahintaindeksillä mitattuna.
Suomen kasvunäkymien olleessa muutoinkin heiveröisiä, aiheuttaa ylimitoitettu arvonlisäveron korotus riskin siitä, että taantuma tai nollakasvun vaihe pitkittyy entisestään. Hallitus arvioi esityksessään itsekin, että veronkiristys leikkaa bruttokansantuotteesta 0,2 prosenttia perusuraan verrattuna.
Julkisen talouden suunnitelmassaan hallitus ennustaa, että ensi vuoden maltillisen kasvun jälkeen kasvu alkaa hiipumaan ja palaamme näivettymisen tielle. Emme voi kerta kaikkiaan tyytyä tähän. Talouskasvun näkymä on vähintään tuplattava. Tähän ei päästä kulutuksen himoverotuksella.
Ostovoimaa ei pidä leikata yhtään enempää kuin on aivan välttämätöntä
Keskusta jakaa Veronmaksajien keskusliiton arvion siitä, että arvonlisäveron pääverokannan korottaminen peräti puolellatoista prosenttiyksiköllä 25,5 prosenttiin on ylimitoitettu muutos. Maltillisempi verokannan nosto enintään yleiselle pohjoismaiselle tasolle eli 25 prosenttiin olisi ollut ymmärrettävämpi esitys. Keskusta ei korottaisi yleistä arvonlisäverotusta pohjoismaista 25 prosentin tasoa karkeammalle.
Keskusta ei nostaisi lainkaan alennettua kymmenen prosentin arvonlisäverokantaa, jota koskevan esityksen hallitus on antamassa eduskunnalle myöhemmin. Ahkeralla työllään palkkansa ansainneiden ostovoimaa ei pidä leikata yhtään enempää kuin on aivan välttämätöntä.
Hallituksen puolen prosentin lisäkorotus keskustan hyväksymän 1 prosentin korotuksen päälle tuo valtion kassaan kysyntävaikutus ja valtion arvonlisäveromenojen kasvu huomioiden noin 340 miljoonaa euroa enemmän, mutta on samalla pois suomalaisilta kotitalouksilta ja yrityksiltä. Se jarruttaa talouden kasvua.
Keskusta on julkaissut, vastapainona kehysriihen kolmen miljardin euron päätöksille, oman reilun kasvun vaihtoehdon. Se tarjoaa seitsemän-kahdeksan miljardin euron ohjelman Suomen talouden vauhdittamiseksi, Suomen uudistamiseksi ja talouden tasapainottamiseksi. Keskusta esimerkiksi laittaisi verolle muun muassa yleishyödylliset yhteisöt, kuten ammattiyhdistysliikkeen sijoitustuotot, ja antaisi verottajalle työkalut alustatalouden asianmukaiseen verottamiseen.
Keskustan vaihtoehdon avulla arvonlisäveron korotus voitaisiin pitää yhdessä prosentissa. Silloin arvonlisäveron yleisen verokannan muutos kasvattaisi kokonaisuudessaan valtion verotuottoja kysyntävaikutukset ja valtion arvonlisäveromenojen kasvu huomioiden lähemmäs 700 miljoonaa euroa vuoden 2025 tasossa.
Hallituksen verotoiminen yhteisvaikutus yrityksiin on arvioitava
On myös syytä huomioida, että hallituksen verolinja on laajemminkin pieniä- ja keskisuuria yrityksiä kaltoinkohteleva. Hallitus tarjoaa erityisesti pienemmille yrityksille lähinnä veronkiristyksiä, eikä lainkaan uusia kannusteita.
Nyt tehtävän yleinen arvonlisäveron korotuksen lisäksi alennettua 10 %:n kantaa aiotaan siis myöhemmin erikseen annettavalla hallituksen esityksellä nostaa 14 prosenttiin. Niinpä arvonlisäverotus on kiristymässä erityisen rajusti lääkkeiden lisäksi useilla runsaasti työllistävillä ja koronasta kovasti kärsineillä aloilla (matkailu, joukkoliikenne, liikunta ja kulttuuri). Lisäksi kotitalousvähennystä leikataan, vaikka oppositiossa olleessaan nykyinen pääministeripuolue kokoomus halusi korottaa kotitalousvähennystä ja vähentää näin harmaata taloutta.
Hallitus on toisella esityksellään poistanut arvonlisäverovelvollisuuden alarajaan liittyvän huojennuksen 1.1.2025 alkaen. Tämä yhdessä ALV:n korotuksen kanssa lisää erityisesti pienten yritysten arvonlisäverorasitusta. Niissä tilanteissa, joissa veronkorotuksen vyöryttäminen hintoihin ei onnistu, veronkiristys merkitsee yrityksen katteen pienenemistä. Tämä on erityisen ongelmallista yksinyrittäjille ja muille pienille, tyypillisesti työvoimavaltaisille yrityksille sekä kuluttajille myyville yrityksille, kuten Suomen Yrittäjien lausunnossa todetaan. Alarajahuojennuksen poistuminen koskettaa näitä samoja yrityksiä.
Keskusta ei leikkaisi kotitalousvähennyksestä. Lisäksi keskusta mm. korottaisi ALV-velvollisuuden alarajan 30 000 euroon ja laajentaisi suunnitellun investointiverohyvityksen myös pienille ja keskisuurille yrityksille. Keskusta verottaisi yrityksen sisään jätettäviä voittoja vähemmän kuin ulos jaettavia. Nopeuttaisimme tuntuvasti investointien luvituksia. Lisäksi keskusta toteuttaisi 20 prosentin tuloveronalennuksen alimman eläkeiän yli ansiotyössä jatkaville osaavan työvoiman saatavuuden helpottamiseksi.
Hallituksen sekoittaman verokeitoksen kokonaisvaikutukset yrityksiin voivat olla arvaamattoman ikävät ja viedä Suomen näivettymisen polulle. Näitä kokonaisvaikutuksia tulee arvioida ennen kuin seuraavia veroesityksiä tuodaan eduskunnan käsiteltäväksi.
Liian kireä aikataulu aiheuttaa sekasotkun
Nyt esitettävän yleisen arvonlisäveron ja vakuutusmaksuveron korotuksen on tarkoitus tulla voimaan poikkeuksellisesti kesken vuotta, 1.9.2024. Valtiovarainvaliokunnan asiantuntijakuulemisissa on käynyt ilmi, että aikataulu on erittäin ongelmallinen yritysten kannalta.
Lain nopea voimaantulo on haitallinen lisäten hyvin lyhyellä varoitusajalla kesäkauden yli yritysten hallinnollista taakkaa. ALV-kannan muutoksien teko tietojärjestelmiin, kassajärjestelmiin, hintalappuihin, hinnastoihin ja sopimuksiin sekä muutoksista tiedottamiseen vaatii huomattavia resursseja yrityksiltä. Voimaantulon myöhentäminen helpottaisi yrityksille muutoksesta aiheutuvaa hallinnollista painetta.
Valiokunnan kuulemisessa Mikro- ja yksinyrittäjät ry:n on tuonut esille, että merkittävässä osassa yrityksiä manuaalista työtä tullaan vaatimaan paljon, ja ilmaiseksi tehtävän hallinnollisen työn määrä tulee olemaan paikoin kohtuuttoman suuri yrittäjille.
Elinkeinoelämän Keskusliiton lausunnon mukaan tilanne on hankalin päällehinnoitelluille tuotteille. Kuluttajakauppaa harjoittaville yrityksille tämä liian nopea voimaantulo aiheuttaa myös kannattavuuden laskun, koska yritykset eivät pysty näin lyhyellä aikajänteellä muuttamaan tuotteisiin jo painettuja hintoja. Eräissä tilanteissa yritykset voivat joutua jättämään tuotteet myymättä, jos tuotteisiin jo painettuja hintoja ei saada muutetuksi. Näiden tuotteiden osalta voimaantulon lykkääminen olisi myös erityisen tärkeää.
Erityisen haitallinen voimaantulo on alarajahuojennuksen piirissä olevien yritysten, sekä niiden yritysten kannalta, joiden verokausi on neljännesvuosi. Asia koskee laajaa yritysjoukkoa, sillä verovelvollisista noin 70 000 on neljännesvuosi-ilmoittajia. Pidennettyjen verokausien tarkoituksena on osaltaan tarjota helpotusta pienimmille yrityksille arvonlisäverotuksesta aiheutuvien velvoitteiden hoitamisessa. Nyt nämä yritykset joutuvat kärsimään kohtuuttomasti voimaantulosta kesken ilmoituskauden.
Taloushallintoliitto on toteuttanut kyselyn taloushallinnon järjestelmien valmistajille. Kyselyssä tiedusteltiin vastanneilta, onnistuuko arvonlisäverokannan käsittely desimaalin tarkkuudella vastaajien ohjelmistoissa kyselyhetkellä huhti—toukokuussa 2024. Vastaajista 30 prosenttia kertoi, että tämä ei ole vielä mahdollista.
Taloushallintoliiton mukaan Suomessa on käytössä lukuisia ohjelmistoja, joita ei enää aktiivisesti ylläpidetä. Osaan näistä ohjelmistotoimittajat eivät tule toteuttamaan desimaalikäsittelyä. Taloushallintoliitto toteaa lausunnossaan suoraan, että uusien ohjelmistojen hankinta ja käyttöönotto ei todennäköisesti onnistu yrityksille tällä aikataululla.
Lisäksi Taloushallintoliitto arvioi lausunnossaan, että syyskuu alku tulee todennäköisesti olemaan aikataulullisesti haastava ehkä merkittävällekin osalle taloushallinnon järjestelmien valmistajista ja heidän asiakkaistaan. Koska väärällä arvonlisäverokannalla laskuttaminen ei ole käytännössä eikä juridisesti mahdollista, on riskinä, että yritykset joutuvat lykkäämään laskutustaan, kunnes tarvittavat ohjelmistomuutokset on saatu käyttöön. Tämä aiheuttaa riskejä yritysten rahoitustilanteelle ja viivästyttää verokertymää.
Hallitus pettää ohjelmansa lupaukset yrityksille
Hallitusohjelmassaan pääministeri Orpon hallitus on luvannut, että yrityksiä koskevat lainsäädäntöuudistukset toteutetaan riittävän pitkillä siirtymäajoilla, jotta yrityksille jää aikaa sopeuttaa toimintaansa. Tämä lupaus on rikottu.
Lisäksi hallitus on luvannut turvaa yrittämiselle ja investoinneille vakaan toimintaympäristön ennakoitavalla ja vakaalla sääntelyllä sekä verotuksella. Tätäkään ei ole pidetty.
Hallituksen veropolitiikka kannustaa työntekoon ja yrittäjyyteen sekä tukee kotimaista omistajuutta. Hallituksen veropolitiikka ei toteuta tätäkään.
Keskusta on pettynyt siihen, että pääministeri Orpon hallitukseen kuuluvat puolueet eivät eduskuntakäsittelyssä ottaneet huomioon yritysten perusteltua kritiikkiä voimaantulosta. Tämä kertoo huolestuttavalla tavalla siitä, että hallituspuolueiden ministerit ja myös kansanedustajat ovat vakavalla tavalla irtaantuneet tavallisten yritysten arjesta.
Keskusta toteuttaisi veronkorotuksen 25 prosenttiin tämän vuoksi 1.1.2025.