Suomen talous on vahvalla pohjalla, mutta samaan aikaan kasvun ennustetaan lähivuosina hiipuvan. Talouspolitiikan kannalta tästä seuraa kaksi johtopäätöstä: finanssipolitiikka on mitoitettava oikealla tavalla suhdannetilanteeseen, eli kiristävämmäksi. Samalla politiikan on luotava edellytyksiä tulevaisuuden kasvulle. Se tarkoittaa erityisesti tuottavuuskasvun edellytysten vahvistamista. On huolehdittava siitä, että kasvu on sosiaalisesti ja ekologisesti kestävällä pohjalla ja että julkisen talouden kestävyys on turvattu.
Hallituksen politiikka on tätä taustaa vasten väsähtänyttä ja välinpitämätöntä. Talouspolitiikkaa ovat leimanneet leikkaukset koulutuksesta, sosiaaliturvasta ja palveluista. Samalla hallitus on tehtaillut omia taustaryhmiä suosivia ideologisia veronalennuksia. Tässä mielessä hallituksen budjetti on vaalibudjetti: julkisen talouden tulopohjaa heikentävä ja vastuullisen verolinjan vastainen politiikka jatkuu.
Seurauksena valtava joukko ihmisiä jää osattomaksi talouden kasvusta, tulevan kasvun edellytykset heikentyvät ja julkisen talouden kestävyyden vahvistaminen jää puolitiehen. Vastakkainasettelut ovat kärjistyneet. Hallituksen ensi vuoden budjettiesitys ei muuta tätä koko kauden kuvaa. Pieni paikkaus ei auta, kun vene vuotaa.
Hallitus ei ole käyttänyt verotusta työkaluna, jolla rahoitettaisiin julkisten palvelujen kehittämistä. Sosialidemokraattien vaihtoehdossa Suomen menestys perustuu toimivaan hyvinvointivaltioon. Siinä verotuksella rahoitetaan tulevaisuusinvestointeja palveluihin, koulutukseen sekä tutkimus- ja kehitystoimintaan. Investoinnit vahvistaisivat julkista taloutta myös pitkällä aikavälillä, kun työllisyys vahvistuu ja yhteiskunnallisten ongelmien korjaamisen kustannukset vähenevät.
Hallitus on myös veropoliittisissa ratkaisuissaan unohtanut hyvän verojärjestelmän keskeisimmät periaatteet: oikeudenmukaisuuden ja taloudellisen tehokkuuden. Sosialidemokraattien oikeudenmukaisessa vaihtoehdossa huomioitaisiin veronmaksukyky veroratkaisuissa. Lisää verotuloja kerättäisiin lähinnä veropohjaa tiivistämällä, minkä vuoksi veroprosentteja myös alennetaan. Veronalennukset kohdistettaisiin pääosin ansiotuloverotukseen.
Myös taloudellinen tehokkuus toteutuu, kun pidetään verotus tasapuolisena, veropohjat tiiviinä, verokannat kohtuullisina ja verolainsäädäntö täsmällisenä. Samalla kaikkein hyödyllisintä toimintaa on verotettava vähiten: tämä koskee sekä ansiotyötä yhteiskunnan perustana että ekologisesti parhaita vaihtoehtoja ihmiskunnan säilymisen edellytyksenä. Nyt esitetyt ehdotukset ovat lyhyen tähtäimen ensi askeleita, pidemmällä aikavälillä sosialidemokraatit uudistaisivat verotusta keväällä 2018 julkaistun vero-ohjelman linjausten pohjalta.
Sosialidemokraatit esittävät tuloveroasteikkoihin ja tuloverolakiin oikeudenmukaisia muutoksia, jotka tukevat työllisyyttä ja kasvua. Pieni- ja keskituloisten palkansaajien, eläkeläisten sekä etuuksien saajien verotusta kevennettäisiin.
Pieni- ja keskipalkkaisen työn verotusta on syytä alentaa, jotta työllistyminen olisi houkuttelevampaa. Sosialidemokraattien esityksessä palkansaajan verotus kevenisi noin 5 000 euron kuukausituloihin saakka, kun vertailukohtana käytetään hallituksen budjettia. Keskimäärin käteen jäisi noin 10 euroa enemmän kuussa kuin hallituksen mallissa. Kaikkein eniten tulot kasvaisivat alle 1 500 euroa tienaavilla palkansaajilla, jotka saisivat verotuksen yhteydessä niin kutsuttua työtulotukea. Osa-aikainen, keikkaluontoinen tai kausittainenkin työ olisi kannustavaa, kun palkan yhteydessä saisi veronpidätyksen sijasta työtulotuen. Ansiotulovero voisi siis jäädä negatiiviseksi, jolloin esimerkiksi 800 euron kuukausittaisista palkkatuloista käteen jäisi noin 50 euroa nykyistä enemmän.
Sosialidemokraatit laskisivat eläkeläisten verotusta hallituksen malliin verrattuna enemmän 3 600 euron tuloihin asti. Etuuksien saajien verotus alenisi, kun tulot jäävät alle 2 000 euroon kuukaudessa. Toisaalta yli 90 000 euroa vuodessa tienaavien ansiotulojen verotusta kiristettäisiin kahdella prosenttiyksiköllä.
Kotitalousvähennystä uudistettaisiin siten, että myös pienituloisimmat voisivat hyötyä siitä kotitaloustuen muodossa. Samalla poistetaan kotitalousvähennyksen sadan euron omavastuuosuus, jolloin pienituloisen kannattaa teettää vaikka vain yksi siivous kodissaan. Kotitalousvähennyksen ylärajaa alennetaan energiaremontteja lukuun ottamatta, millä ohjataan käyttämään kotitalousvähennys asumisen päästöjen vähentämiseen. Sosialidemokraatit myös korottaisivat kotitalousvähennyksen korvausprosenttia 70-vuotiaiden hoivapalveluissa ja aloittaisivat valmistelun, jolla kotitalousvähennys ulotettaisiin nykyistä laajemmin kerrostalo- ja rivitaloasukkaille.
Sosialidemokraatit siirtäisivät verotuksen painopistettä työn, eläkkeiden ja etuuksien verotuksesta omistamisen verotukseen monin tavoin. SDP tiivistäisi veropohjaa luopumalla hallituksen viime vuonna käyttöön ottamista yrittäjävähennyksestä sekä metsälahjavähennyksestä. Niitä voidaan pitää perusteettomina, sillä niiden vaikutukset työllisyyteen ja talouskasvuun ovat vähäiset. Sijoitustuottojen ja osinkoverotuksen veropohjaa tiivistetään, samalla kun torjutaan monikansallisten yritysten aggressiivista verosuunnittelua ja veronkiertoa. Pääomatulojen verotusta nostetaan, samoin perintöjen ja lahjojen verotusta.
Sosialidemokraatit toteuttaisivat myös eräitä erityisesti aloitteleville yrityksille suunnattuja sekä työllisyyttä edistäviä toimenpiteitä. Osaajien työllistämistä startup-yrityksiin helpotettaisiin poistamalla työperäisten muuttojen esteitä sekä kehittämällä kannustinjärjestelmien verotusta. Kasvuyrittäjiä ja työllistymistä tuettaisiin myös niin kutsutulla ensimmäisen työntekijän palkkausvähennyksellä, johon varattaisiin 20 miljoonaa euroa. Se rajattaisiin alueellisesti yrityksiin, jotka palkkaavat ensimmäisen perheen ulkopuolisen työntekijän. Samalla arvonlisäverovelvollisen toiminnan alaraja nostettaisiin 30 000 euroon vuodessa.
Pienyrittäjien asemaa vastaavasti parannetaan esittämällä arvonlisäverollisen liikevaihtorajan korottamista sekä ensimmäisen ulkopuolisen työntekijän palkkaamisvähennystä. SDP helpottaisi osaajien työllistämistä startup-yrityksiin poistamalla työperäisten muuttojen esteitä ja kehittämällä kannustinjärjestelmien verotusta. Kotimarkkinayritysten kilpailuasetelma paranisi myös monikansallisten konsernien aggressiivisen verosuunnittelun suitsimisella.