Kansalaisaloitteessa esitetään, että nestemäisten polttoaineiden valmisteverolakia tulisi muuttaa ja että valmisteveroa tulisi laskea nykyisestä vuoden 2021 tasosta 50 prosentilla.
Aloitetta perustellaan liikennepolttoaineiden kansainvälisellä mittapuulla korkealla verotuksella. Aloitteessa nähdään matalan polttoaineverotuksen edesauttavan ihmisten työllistymistä, lisäävän kotimaan matkailua ja tukevan yritysten mahdollisuuksia kasvuun. Lisäksi tuodaan esille se, että polttoaineveron korotukset kohtelevat epätasa-arvoisesti työssäkäyviä ja syrjäseudulla asuvia, sekä nähdään korotusten iskevän isoon ihmisryhmään tasaverona, koska heillä ei ole varaa hankkia uusinta ja vähäpäästöisellä teknologialla varustettua autoa. Ilmastosyitä ei pidetä aloitteessa kestävänä perusteluna polttoaineveron korotuksille.
Liikenteen verojärjestelmä perustuu ajoneuvojen kiinteisiin veroihin eli autoveroon, ajoneuvoveron perusveroon ja käyttövoimaveroon sekä todellisen käytön verotukseen eli polttoaineveroon. Polttoaineiden valmisteverotus koostuu energiasisältöverosta ja hiilidioksidiverosta. Lisäksi liikennepolttoaineista kannetaan valmisteverotuksen yhteydessä huoltovarmuusmaksua. Fiskaalisten tavoitteiden lisäksi liikenneverotuksella toteutetaan ohjausta liikenteen ympäristöhaittojen vähentämiseksi ja verojärjestelmällä pyritään vaikuttamaan erityisesti siihen, että hiilidioksidipäästöt tulisivat huomioon kuluttajien ja yritysten ajoneuvohankintoja, liikennekäytössäpitoa sekä käyttämistä koskevissa päätöksissä.
Valiokunnan asiantuntijakuulemissa kansalaisaloitteessa esitettyä huolta kansalaisten ja yritysten taloudellisesta ja alueellisesta epätasa-arvosta kohonneiden polttoainehintojen johdosta pidettiin ymmärrettävänä. Yleisesti kuitenkin katsottiin, että polttoaineverotuksen alentaminen ehdotetulla tavalla ei olisi oikea keino eikä se myöskään tukisi päästövähennystavoitteita. Kansalaisaloitteessa ehdotetun kaltainen veronalennus kohdistuisi käytännössä fossiilisiin käyttövoimiin, mitä pidettiin ongelmallisena sekä liikenteen päästövähennystavoitteiden että valtion talouden kannalta. Kuulemisessa sen sijaan nähtiin, että liikenne- ja veropolitiikan tulisi kannustaa puhtaiden ja vähäpäästöisten liikennemuotojen ja polttoaineiden käyttöönottoon fossiilisten polttoaineiden käytön sijaan. Polttoaineverolla nähtiin myös tärkeä rooli valtion verotulojen kerääjänä. Kuulemisessa viitattiin myös tutkimuksiin, joiden mukaan eniten polttoainetta kuluttavat keski- ja suurituloiset kotitaloudet ja polttoaineen kulutus kasvaa melko voimakkaasti kotitalouden tulojen kasvun myötä. Hyöty polttoaineveron laskusta kohdistuisi erityisesti suurituloisiin kotitalouksiin.
Kuulemisessa tuotiin esille myös, että liikennepolttoaineiden korkea hinta johtuu erityisesti öljyn maailmanmarkkinahinnan noususta, mihin Venäjän hyökkäys Ukrainaan on vaikuttanut vuoden 2022 alun jälkeen. Polttonesteiden hinnat nousivat nopeasti vuonna 2022, mutta hinnat kääntyivät taas laskuun vuoden 2022 lopulla.
Polttoaineverotuksen fiskaalinen rooli on merkittävä valtiontalouden kannalta. Vuoden 2023 talousarvioesityksessä bensiinistä ja dieselistä kerättävien valmisteverojen arvioidaan tuottavan yhteensä noin 2,8 miljardia euroa. Polttoaineiden verotasojen vähimmäismäärän asettaa EU:n energiaverodirektiivi (2003/96/EY), mikä jo itsessään rajoittaa mahdollisuuksia alentaa verotasoja kansalaisaloitteen ehdottamalla tavalla. Mikäli bensiinin, dieselin ja niitä korvaavien biopolttoaineiden verot laskettaisiin esimerkiksi EU:n vähimmäistasolle, verotulot pienenisivät noin 1 mrd. euroa. Aloitteen kaltainen verotason alentaminen johtaisi verotulojen pienenemään tilanteessa, jossa julkinen talous on selvästi alijäämäinen.
Polttoaineveroa on pidetty kustannustehokkaana päästöohjauskeinona. Vaikutus kohdentuu päästövähenemien kannalta tehokkaimmin niihin autoilijoihin, joilla on suurin polttoaineenkulutus. Myös jakeluvelvoitteella voidaan ohjata liikenteen laskennallisia päästöjä. Jakeluvelvoitteen lisääminen kuitenkin pienentää samalla myös verotuloja, koska alhaisemman valmisteverotason biopolttoöljyn osuus kulutuksesta nousee. Suomi on kansallisella tasolla sitoutunut vähentämään liikenteen päästöjä vähintään 50 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Ehdotuksen kaltainen muutos saattaisi kannustaa kulutuksen lisääntymiseen tilanteessa, jossa on syytä pyrkiä energiatehokkuuteen ja säästäväisyyteen.
Oma auto on monelle käytännössä välttämätön kulkuneuvo. Polttoaineiden korkeaa hintaa on tällä hallituskaudella kompensoitu korottamalla työssäkäyntiin liittyvän matkakuluvähennyksen enimmäismäärää sekä kilometrikohtaista korvausta, ja nämä muutokset ovat voimassa myös vuonna 2023. Polttoainehintojen nousun takia myös biopolttoaineiden jakeluvelvoitetta on alennettu vuodelle 2022 ja 2023.
Polttoaineen hinnannousu on lisännyt kustannuksia erityisesti niille, jotka tarvitsevat autoa pitkien etäisyyksien tai huonojen kulkuyhteyksien vuoksi. Aloitteessa esitetty huoli siitä, että autoilijoiden kustannukset liikkumiseen ovat kasvaneet kestämättömälle tasolle, onkin ymmärrettävä. Valiokunta pitää tärkeänä, että kansalaiset ovat aktiivisia ja tuovat näitä epäkohtia eduskunnan tietoon kansalaisaloitteilla. Valiokunta kuitenkin katsoo, että polttoaineverotuksen keventäminen ei ole oikea keino puuttua aloitteessa esitettyihin ongelmiin.
Polttoaineverotuotot ovat fiskaalisesti merkittäviä, ja aloitteen kaltainen veronkevennys johtaisi tarpeeseen kompensoida verotuottomenetykset muilla tavoilla. Verotuksen keventäminen ei myöskään tukisi siirtymää vähäpäästöiseen liikenteeseen. Tukea tarvitsevia tulisi sen sijaan tukea keinoin, jotka kohdentuvat paremmin niitä tarvitseville ja myös säilyttävät kannustimen vähentää fossiilisten polttoaineiden kulutusta.
Edellä esitetyt huomioon ottaen kansalaisaloite ehdotetaan hylättäväksi.
Toimenpidealoitteet
Edellä mainittuihin seikkoihin viitaten toimenpidealoitteet ehdotetaan hylättäviksi.