Arvoisa puhemies! Tämän vuoden neljäs lisätalousarvio, loppusummaltaan 4 miljardia euroa vuoden 2020 menoissa, on poikkeuksellisen suuri. Se annetaan tilanteessa, jossa valmiuslaki on edelleen voimassa mutta koronaviruksen leviämisen estämiseksi tehtyjä rajoituksia on aloitettu asteittain ja hallitusti purkamaan. Ennen itse lisätalousarvion esittelyä totean, että myöhemmin tänään esittelen erittäin karun hallituksen esityksen, joka koskee sitä, että meidän lainanottovaltuuskattoa, joka on nimellisarvoltaan 125 miljardia euroa, esitetään nostettavaksi 150 miljardiin euroon. Toimiminen lähellä lainanottovaltuuden ylärajaa vaikeuttaa valtion velanhallintaa ja vähentää mahdollisuutta tarkoituksenmukaisen kassapuskurin ylläpitämiseen yllättävien menojen varalta. On hyvä, että me näemme myös koronakriisin loppuvaiheen velan valtavan kasvun, ja se konkretisoituu tänään myöhemmin tehtävässä esityksessä. 

Avaan tässä puheenvuorossani, millaisista strategisista valinnoista lisätalousarvio koostuu, ja korostan lisäksi vielä, että nyt päätetyt toimet ovat lähes täysimääräisesti väliaikaisia eivätkä siten lisää pysyvästi valtion menoja. Suomi kuuluu niiden valtioiden joukkoon, joilla näiden koronatoimien ja elvytystoimien kohdistus tapahtuu välittömästi. Ylivoimainen valtaosa tästä lisäbudjetista toteutuu menoina jo tämän vuoden kuluessa eikä veny pitkälle. 

Hallituksen ensivaiheen tavoite on ollut kannatella työpaikat ja yritykset kriisin yli. Tämä vaihe ei siis vielä ole päättynyt. Yritysten auttaminen yli koronakriisin takaa osaltaan tuotannon elpymisen ja työpaikat myös kriisin jälkeen. Ehdotettavaan kokonaisuuteen sisältyy uusi yrityssektorilla käyttöön otettava kustannustuki, johon ehdotetaan 300 miljoonaa euroa. Valtion tuloja vähentävät yritysten mahdollisuudet lykätä erilaisten verojen maksua tuleville vuosille. Jatkamme myös vuoden loppuun työmarkkinajärjestöjen kanssa sovittua toimenpidekokonaisuutta, joka mahdollistaa muun muassa nopeat lomautukset. Samoin jatketaan yrittäjien työttömyysturvaa ja uutena toimena työttömyysturvan rahoitusta vahvistetaan. 

Valtio ottaa koronaiskua vastaan myös kuntien puolesta. Terveydenhuollon kustannukset ovat kasvaneet ja kuntien verotulot alentuneet. Jos emme kompensoisi kunnille niille epidemiasta aiheutuneita menetyksiä, ajautuvat kunnat helposti peruspalveluiden leikkauksiin. Silloin toistuisivat 90-luvun alun ongelmat, jolloin esimerkiksi lasten ja nuorten ehkäiseviä palveluita karsittiin. Tämän hallitus haluaa välttää. Kuntien ja sairaanhoitopiirien menojen kasvua ja tulojen menetyksiä esitetään korvattavaksi 1,4 miljardin euron suuruisella kertaluontoisella paketilla, ja lisäksi hallitus ehdottaa noin 300 miljoonan euron rahoitusta lasten ja nuorten hyvinvoinnin, oppimisen ja harrastusten tukeen osana kuntien peruspalveluita. Ensi syksyn budjettiriihen yhteydessä tullaan arvioimaan myös kuntien tehtäviä ja velvoitteita tulevaisuudessa.  

Hallitus on koronastrategiassaan siirtymässä kriisivaiheesta jälleenrakentamisen ja elvytyksen vaiheeseen. Tässä lisätalousarviossa talouden kasvua vauhditetaan nopeavaikutteisilla ja määräaikaisilla panostuksilla. Koronakriisistä toipumisen kannalta tärkeintä on ihmisten luottamus ja tulevaisuudenusko. Siksi talouden elvytyksen pitää saada aikaan liikettä eri puolilla Suomea, erilaisilla yhteiskunnan ja talouden sektoreilla. Keskeinen toimenpide on laaja, vajaan 300 miljoonan euron infrapaketti, jossa parannetaan tiestöä ja rataverkkoa koko Suomessa. Valtion tukemaan asuntotuotantoon ehdotetaan 340 miljoonan euron korkotukivaltuuksien korottamista. 

Kaikkein tärkeintä on, että nuorten luottamus tulevaisuuteen säilyy ja vahvistuu. Nuorten mahdollisuuksien varmistamiseksi lisäämme aloituspaikkoja korkeakouluissa ennätysmäisesti yhteensä yli 4 000:lla, niin että pääosa näistä tulee käyttöön jo tänä syksynä. 

Tulevaisuudenuskoa lisäävät myös panostukset vihreään teknologiaan ja kestävään kehitykseen. Uusi, yritysten investointeja vauhdittava ilmastorahasto perustetaan, ja valtio vauhdittaa myös joukkoliikennettä, lämmitystapamuutoksia sekä puurakentamista. 

Ehdotamme 200 miljoonan euron lisämäärärahoja osaamiseen, tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Nostan näistä esille investoinnin kvanttitietokoneen kehitystyöhön. Olemme, hyvät kollegat, luomassa aivan uutta teollisuudenalaa Suomeen. Moni muistaa, miten 90-luvun lopulla Suomi nousi matkapuhelinteknologian avulla. Kvanttiteknologia saattaa olla juuri se 2020-luvun lopun kasvun siivittäjä. 

Suorien määrärahojen ohella lisätalousarvio sisältää useita pääomituksia, joilla mahdollistetaan miljardiluokan investointeja. Valtion osapanostuksilla rohkaisemme yksityiset investoijat liikkeelle. Varmistamme infrastruktuurin metsäteollisuuden investoinneille Lapissa. Valtio sijoittaa malminjalostukseen, niin että liikenteen sähköistymisen kannalta välttämätön akkuteollisuus saa vauhtia. Edistämme myös maatalouden ja laivanrakennuksen investointeja. 

Arvoisa puhemies! Kriisinhoito ja elvytystoimet aiheuttavat menoja, mutta myös valtion tulot vähenevät reilun miljardin. Niinpä valtion nettolainanoton tänä vuonna arvioidaan nousevan lähes 19 miljardiin euroon. Kyseessä on tietoinen valinta, koska ilman valtion vastaantuloa pandemian seuraukset olisivat ihmisille ja yrityksille vielä paljon haitallisemmat. Suomen valtiolla on markkinoilla luottoa ja liikkumavaraakin velkaantua koronan kaltaisessa yllättävässä tilanteessa. Kiitos siitä kuuluu myös edelliselle hallitukselle ja sen pääministerille Juha Sipilälle. Huoli velkataakan lisääntymisestä ei kuitenkaan ole todellakaan aiheeton. Vaikka nyt valtio voi ottaa taakkaa kantaakseen, on samalla tehtävä suunnitelmat siitä, miten velan kasvu saadaan hallintaan. Tämä on olennainen osa talouden jälleenrakennusta. Suomen valtion hyvästä maineesta lainamarkkinoilla on pidettävä kiinni. Siten minimoimme tämän vuoden velkaantumisesta tulevaisuudessa aiheutuvat korkokustannukset. Muistutan, että 20 miljardin lainasummasta yksi prosentti on jo 200 miljoonaa. Luotettavuudella on suoraa merkitystä — se voidaan suoraan muuttaa euromääräksi. Taakkaa ei pidä siirtää kohtuuttomasti tuleville sukupolville. Valtionvelan kasvun pitäminen hallinnassa mahdollistaa myös sen, että mahdollisiin tuleviin kriiseihin voidaan reagoida ajassa niiden edellyttämällä tavalla. [Ben Zyskowicz: Hyvä! Oikein!] 

Arvoisa puhemies! Kriisin seurauksena hallitus sovittaa ohjelmansa uuteen taloudelliseen toimintaympäristöön. Lisätalousarvion yhteydessä hallitus täsmensi jo tavoitelinjauksensa julkisen talouden tulojen ja menojen pitkän ajan tasapainotavoitteesta. Hallituksen tavoitteena on vakauttaa julkisen velan suhde bruttokansantuotteeseen vuosikymmenen loppuun mennessä. Tavoite on vaativa ja edellyttää julkisen talouden vahvistamista useilla miljardeilla, VM:n virkakunnan tämän hetken arvioissa noin 7 miljardilla eurolla. [Ben Zyskowicz: Sitä odotellessa!] Hallitus linjaa syksyllä toimet, joilla näihin tavoitteisiin päästään. Tuolloin myös tulemme arvioimaan tarkemmin sopeutustoimien aikataulua. Tätä kutsumme julkisen talouden kestävyyden tiekartaksi. 

Jo tässä vaiheessa on selvää, että talouden kasvun vauhdittamisen kannalta edullisinta on painottaa sopeutustoimet rakenteellisiin uudistuksiin, jotka lisäävät tuloja ja vähentävät menoja. [Sari Sarkomaa: Niitä odotellessa!] Tällaisia toimenpiteitä ovat työllisyyttä, julkisten palveluiden tuottavuutta sekä uutta kasvua ja kilpailukykyä edistävät uudistukset. [Timo Heinonen: Ne taitavat jäädä seuraavalle hallitukselle!] Pelkään pahoin, että julkisen talouden sopeutustoimissa veronkorotuksilta tai menoleikkauksiltakaan ei tulevaisuudessa pystytä täysin välttymään. Niiden määrää voidaan silti olennaisesti pienentää uudistuksilla, jotka nostavat työllisyysastetta, vahvistavat kasvun edellytyksiä sekä hillitsevät julkisten menojen kasvua. [Ben Zyskowicz: No tehkää niitä uudistuksia! — Paavo Arhinmäki: Tässä on ensin tämä koronakriisi!] 

Koska rakenteelliset uudistukset vaikuttavat aina viiveellä, niistä on linjattava hyvissä ajoin. Hallitus päätti jo nostaa työllisyystoimissa kunnianhimon tasoa: asetamme budjettiriihessä uuden työllisyystavoitteen, joka on suurempi kuin nykyinen 60 000 työpaikan tavoite. Työntekijöiden, työnantajien ja valtion etu on tässä yhteinen. 

Arvoisa puhemies! On syytä lopuksi muistuttaa, että talouden osalta emme tiedä, millaisiksi lopulta koronan seuraukset muodostuvat. Ensimmäisessä vaiheessa eniten ovat kärsineet kotimarkkinoiden palveluyritykset, ja jatkossa vaikutukset kohdistuvat myös vientisektorille. Epidemia on kaikkialla merkinnyt merkittävällä tavalla talouskehityksen epävarmuutta, mikä vähentää investointeja myös Suomen tärkeillä vientimarkkinoilla.  

Lopuksi vain muistutus kymmenen vuoden takaa finanssikriisin kokemuksista: Suomi oli maa, jossa pankit olivat hoitaneet asiansa kunnolla. [Toimi Kankaanniemi: Kyllä!] Meillä ei pankkikriisi tosiasiassa edes uhannut, mutta siitä huolimatta kun lama muuttui maailmalla investointilamaksi, Suomi kuului maihin, jotka ehkä eniten kärsivät kansantuotteen menetyksenä siitä kriisistä. Tällä kertaa olemme parhaiden joukossa hoitaneet epidemiaa tähän mennessä. Mikäli jälkiseuraukset muuttuvat Euroopassa, meidän päämarkkina-alueella, investointilaman tyyppiseksi tilanteeksi, silloin se jälkilasku saattaa kaikkein suurimpana tullakin meidän kaltaiselle maalle. Siksi tämä tapaus ei ole vielä loppuun käsitelty. Meillä pitää takaraivossa olla koko ajan mielessä, että vaikka nyt näyttää, että epidemia on saatu hallintaan, talouden suurta kuvaa emme vielä lopullisesti tiedä. 

Arvoisa herra puhemies! Nyt eduskunnalle annettu neljäs lisätalousarvio jatkaa akuuttiin kriisiin liittyviä toimia. Samalla panostetaan sosiaalisen kriisin torjuntaan sekä tuetaan talouden elpymistä ja työllisyyttä sekä vahvistetaan tulevaisuuden talouden kasvua. Panostukset infraan, työllisyyteen, osaamiseen ja tutkimukseen, tuotekehitykseen ja innovaatioihin ovat sen mukaisia, mitä Vihriälän ja Hetemäen työryhmät ovat raporteissaan suositelleet ja esittäneet. Näin maamme huipputalousasiantuntijat ovat vahvasti mukana tukemassa hallitusta ja eduskuntaa, kuinka selviämme akuuttikriisistä ja kuinka nousemme jälleen työllisyydessä ja taloudessa kasvun tielle. Suuri kiitos siitä heille. 

Yhteiskunnan hyvinvoinnin ylläpitämiseksi lisätalousarviossa on merkittävä 1,4 miljardin euron kuntapaketti, jolla turvataan ihmisille julkisten palveluiden saatavuus ja viranomaisten toimintakyky. 

Rajoitustoimenpiteiden seurauksena lapset ja nuoret ovat joutuneet nopeasti muuttuviin ja yllättäviin tilanteisiin, mikä on luonut turvattomuutta ja eriarvoisuutta. Tämän vuoksi lapsille ja nuorille suunnattu 320 miljoonan euron hyvinvointipaketti on välttämätön. Sillä lievennetään kriisin haitallisia vaikutuksia oppimistuloksiin, hyvinvointiin ja yhdenvertaisuuteen. Me haluamme, että tästä kriisistä ei jää sosiaalista kriisiä lapsille ja nuorille, vaan jokainen saa tarvittavan avun ja tuen myös näinä vaikeina aikoina. Me haluamme, että tämän päivän nuoret voivat katsoa tulevaisuutta luottavaisin ja turvallisin mielin. 

Kriisi on ollut vaikea myös monelle ikääntyneelle. Nyt on tärkeä huolehtia myös heidän kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnistaan. Iäkkäiden ihmisten toimintakyvystä pidetään huolta ja heidän palvelujensa turvaamiseen lisätään 60 miljoonaa euroa. 

Sairaanhoitopiirit ovat joutuneet pandemian seurauksena vaativaan tilanteeseen niin palveluiden kuin talouden osalta. Valtio kohdentaa nyt 200 miljoonaa euroa koronaviruspandemiasta aiheutuneiden kustannusten korvaamiseen. Tilannetta seurataan jatkuvasti ja tarvittaessa asiaan palataan uudestaan syksyllä. 

Arvoisa puhemies! Akuuttien kriisitoimien ja jälkihoidon ohella nyt on oikea aika myös talouden elvytykseen. Elvyttävät toimet tukevat myös hallituksen ilmasto- ja ympäristöpolitiikan tavoitteita. Talouskasvua jatketaan mittavilla infrahankkeilla, tutkimus- ja kehittämispanostuksilla ja pääomittamalla teollisia ja tutkimus- ja kehittämistoimijoita. Noin 1,2 miljardin infrahankkeiden kokonaisuus koostuu muun muassa MAL-hankkeista, teollisista hankkeista sekä elvyttävistä raide- ja väylähankkeista. 

Työttömyysturvan muutoksiin varataan yhteensä 812 miljoonaa euroa ja työllisyyspalveluihin kohdennetaan 80 miljoonaa. Tavoitteena on ehkäistä työttömyyden pitkittymistä ja saada parannettua työvoimapalveluiden ja työn saatavuutta. Jotta työllisyys ja talous saadaan kestävään kasvuun, edellyttää se osaamisen tason nostamista, muun muassa oppivelvollisuusiän laajentamista, ja korkeakoulualoituspaikkoja tullaan lisäämään 4 800:lla, mikä on näissä olosuhteissa erittäin järkevää tämän päivän ja tulevaisuuden näkökulmasta. 

Arvoisa puhemies! Hallitus on ottanut oppia 90-luvun laman virheistä, ja se näkyy tässä lisätalousarviossa. Kokonaisuuden mittaluokka, kohteet ja ajoitus ovat tilanteeseen nähden oikeita. Leikkauslistoista ja veronkorotuksista on tässä vaiheessa enemmän haittaa kuin hyötyä. Sosiaalisen kriisin torjunta, palvelujen turvaaminen, tuotannon ja kokonaiskysynnän kasvattaminen ovat keinoja, joilla kriisin kustannukset jäävät pienemmiksi. Kaikki toimet on huomioitava kuitenkin myös julkisen talouden kestävyydessä. Hallituksen tavoitteena on vakauttaa julkisen talouden velka suhteessa bruttokansantuotteeseen vuoteen 2030 mennessä, ja tähän me olemme sitoutuneet. 

Tämän vuoden lisätalousarvioiden määrärahalisäykset ovat kasvattaneet velkataakkaamme, mikä on kriisin oloissa ollut välttämätöntä. Ei kukaan velkaa mielellään ota, mutta voi kysyä, mikä olisi vaihtoehto. Vaihtoehto olisi suurempi työttömyys, massasyrjäytyminen, yritysten konkurssiaalto, sairaanhoidon ja välttämättömien kuntapalveluiden rahoituskriisi. Vaihtoehto olisi vastuuton ja vielä kalliimpi lasku tuleville sukupolville. 

Elämme erittäin vaativaa aikaa. Hallituksen toimenpiteet ovat kuitenkin kulkeneet mallikkaasti asiantuntijoiden suositusten mukaisesti, ja me pidämme huolen, että tästä kriisistä selvitään yhdessä. 

Arvoisa puhemies! Neljäs lisätalousarvio on kooltaan ilmeisesti Suomen ennätys. Se lisää pelkästään tämän vuoden menoja 4 miljardia. Vuoden lainanottotarve kasvaa 5,3 miljardia — ja tämä siis kolmen ennätyksellisen suuren lisätalousarvion perään 

Korona aiheutti maailmantalouden täyspysähdyksen, ensimmäisen mällin ketjukolariin, joka jatkuu vielä pitkään šokin edetessä arvoketjuissa taaksepäin. Romujen määrää tai laskun loppusummaa ei vielä tiedä kukaan. 

Yrityksien ja työpaikkojen pelastaminen kolaripaikalla ja ihmisten toimeentulon turvaaminen maksaa paljon, mutta vaihtoehtoa ei ole. On myös tärkeää, että talous saa poikkeustilan joskus loppuessa hyvän startin. Hallitus on tältä osin yrittänyt parhaansa, vaikka mahdollinen onnistuminen nähdäänkin vasta viiveellä. 

Arvoisa puhemies! Hallituksemme on kyllä toteuttanut pitkälti virkakoneiston ja etujärjestöjen ehdottaman elvytyspaketin. Kuntiakin autetaan talousahdingossa. Yritysten todellisiin tarpeisiin vastaavat tuet tulevat kuitenkin vasta nyt, kolme kuukautta myöhässä. 

Tärkeää olisi ymmärtää, että tämä ketjukolari ei ole ohi. Autamme nyt vasta ensimmäisiä uhreja, mutta takaa on tulossa vauhdilla uusia yrityksiä. Rytinä jatkuu loppuvuoden ja vielä ensi tilikauden, vaikka toista tartunta-aaltoa ei tulisikaan ja kortit vinkuisivat terasseilla ja kaupoissa. 

Lisätalousarvion kerrotaan koostuvan neljästä lähes yhtä suuresta osiosta: yritykset, investoinnit, kuntatalous ja viimeisenä innovaatio ja hyvinvointi. Perussuomalaisten tulkinnan mukaan budjetti koostuu todellisuudessa kolmesta korista: talouden elvytyksestä, sosiaalipolitiikasta ja ideologiasta. Sosiaalipolitiikka tukee kulutusta mutta on myös ideologiaa. Pysyvien menojen lisääminen ei olekaan elvytystä vaan julkisen talouden paisuttamista ja kestävyysvajeen ja tulevan sopeutustarpeen pahentamista. Puhdasta ideologiaa edustavat satojen miljoonien satsaukset ilmastojohtajuuden tavoitteluun. Tämä ei ole järkevää, sillä yritykset kyllä tuottavat ne ratkaisut, joihin markkinoilla on vetoa ja varaa. Akuutti kriisi on kaikkea muuta kuin ohi. Suuryritykset maailmalla ja meillä sopeuttavat viiveellä, lomautukset ovat muuttumassa irtisanomisiksi. Finanssipolitiikan ruutia ei pidä nyt polttaa ideologisiin ja kestävyysvajetta pahentaviin kohteisiin, vaan pitää varautua sekä yritysten että kuntatalouden akuutin kriisin pahenemiseen ja hoitoon. 

Arvoisa puhemies! Lisätalousarvio on roiskittu todella suurella pensselillä. Jokaisella hallituspuolueella on ollut oma suti. Vuosi sitten esitelty hallitusohjelma ylisuurine tulevaisuusinvestointeineen ja ilmastojohtajuuksineen on päätetty tuplata. Tupla tai kuitti. Ei tämmöistä tilaisuutta enää tule. Euroopan unioni siunaa, että ottakaa velkaa, elvyttäkää. Valtiovarainministeriö ilmoittaa, että kehykset eivät ole käytössä. Nyt tai ei koskaan, velkaa kaksin käsin. Kutsutaan kaikkea, mitä keksimme ja kehtaamme budjettiin laittaa, elvytykseksi, investoinniksi tai tulevaisuudeksi. [Paavo Arhinmäki: Mistä leikkaisitte?] 

Arvoisa puhemies! Etlan Aki Kangasharju kutsuu lisätalousarviota hallituksen pahimmaksi virheeksi tähän saakka. On helppo arvata, että luvan kanssa te elvyttelette ensi vuonnakin, ja sitten alkavatkin jo vaalit lähestyä. Te tulette jättämään seuraavalle hallitukselle velat ja niiden vastineena vähän korkeammat toimeentulotukimenot, ministerien erityisavustajien karenssiajan palkat ja taseet täynnä ilmastorahastoa. Te tuhlaatte suomalaisten rahoja hallitsemattomasti koronan varjolla ja rahoitatte menot kuvitteellisella työllisyysasteen nostolla ja jättiläismäisellä velanotolla. Vaikuttavia työllisyystoimia tai kulukuria ei näy, ei kuulu. 

Politiikkanne maahanmuutosta eurokriisiin ja pysyvien menojen kasvattamisesta järkyttävään velanottoon on Suomen edun vastaista. [Paavo Arhinmäen välihuuto] Maamme ei kestä tällaista holtitonta taloudenpitoa. Te sitten vasta osaatte. 

Arvoisa puhemies! Sanna Marinin hallitus julkaisi historiallisen suuren lisätalousarvion, 5,5 miljardia. Totta kai menokohteet ovat sinänsä hyviä, kuten yleensä aina. Kuuluvatko ne sitten koronaelvytykseen, onkin eri asia. Velkaa otetaan jo tämän vuoden puoliväliin tultaessa tehdyillä päätöksillä lähes 20 000 miljoonaa euroa. [Kokoomuksen ryhmästä: Oi, oi!] Koko vuoden menoista jo lähes kolmannes rahoitetaan velalla. 

Te saitte, arvoisa hallitus, hyvän perinnön edelliseltä hallitukselta, ja se on mahdollistanut elvyttämisen koronakriisin iskiessä. Mutta älkää tuhotko saamaanne perintöä. Nyt otettavat velat erääntyvät vielä maksettavaksi, ja silloin on tärkeää, että on velanmaksukykyä.  

Vaikeina aikoina nähdään ja ymmärretään hyvän taloudenpidon merkitys. Näin eivät Etelä-Euroopan maat ole toimineet, ja siksi Sanna Marinin hallitus onkin tukemassa EU:n jättimäistä 750 miljardin elpymisrahastoa. Sitä tarvitaan nimenomaan pelastamaan Italian, Ranskan ja Espanjan vastuuton taloudenpito. Kokoomus kannustaakin Suomea pysymään erityisesti talouskysymyksissä hansaryhmän perusajattelussa. Viime kaudella valtiovarainministeri Petteri Orpon johdolla Suomi ja seitsemän muuta pienempää EU-maata liittoutuivat ajamaan pohjoista etua ja arvoja. Kokoomus ei hyväksy Suomen siirtymistä hyvän taloudenpidon maiden ryhmästä kohti Etelä-Euroopan maita. 

Arvoisa puhemies! Kokoomus on esittänyt joihinkin tarkasti kohdennettuihin menoihin hallitusta suurempia, hyvin perusteltuja määrärahoja. [Antti Lindtman: Seli seli!] Yleensä ne ovat menneet niin, että me olemme korjanneet hallituksen esitystä ja hallitus on tullut meidän linjallemme — usein kuitenkin myöhässä. Näin kävi esimerkiksi suojavarusteiden kohdalla ja yritysten pelastamisessa. Meidän esityksissämme on aina ollut se ero, [Hälinää — Puhemies koputtaa] että me olemme esittäneet myös tuloja lisääviä toimia. Me emme olisi siis tyytyneet vain jakamaan lastemme velkarahoja, vaan olemme aina huolehtineet, että tulopuoli ei tyrehtyisi. 

Asiantuntijat ovat suosittaneet hallitukselle työllisyysuudistuksia — siis uudistuksia, joilla olisi pysyvä vaikutus työllisyyteen — samaan aikaan elvytyksen kanssa. Sopeuttamistakin tarvitaan. Olemme esittäneet toimenpiteet yli 60 000 työpaikan synnyttämiseksi. Me emme tyytyneet vain velkamiljardien jakamiseen, vaan samalla olisimme tehneet päätöksiä työllisyyden kohentamiseksi ja velan vakauttamiseksi pidemmällä aikavälillä. Tämä erottaa meidät Marinin hallituksen politiikasta. 

Keskustan Markus Lohi kuvasikin Marinin hallituksen toimintaa hyvin: ”Olo on hieman samanlainen kuin olisin käynyt luottokortilla ostoksilla. Kaikkea hyvää ja tarpeellista tuli hankittua. Lasku tulee kuitenkin varmuudella perässä.” Suomi-äidin luottokorttia käytettiin hallituksen sisäisissä neuvotteluissa surutta. Jokaisen piti saada miljardi sinne ja toinen tänne — korttitalonne olisi muuten romahtanut. Tätä menoa te, arvoisa hallitus, romahdutatte koko maamme. Olisitte, arvoisa keskusta, ottaneet tuon luottokortin ajoissa pois vasemmiston käsistä. Teillä näyttää nyt olevan todellakin sama suunta uusien EU:n kumppanimaittenne kanssa. Tuntuu, että koronakriisistä on löydetty häikäilemättömästi tie omien poliittisten tavoitteiden ja jopa vaalilupausten lunasteluun. Myös oikeuskansleri Tuomas Pöysti on puuttunut Marinin hallituksen toimintaan. Oikeuskansleri on vaatinut teitä, pääministeri Marin, palaamaan asioiden normaaliin valmisteluun, josta on siis säädetty perustuslaissa. 

Arvoisa puhemies! Nyt jo eronnut valtiovarainministeri Katri Kulmuni on todennut, että hallituksen pitää päättää myös työllisyystoimista. Kyllä. Ongelma on vain se, että Kulmuni totesi näin viime kesänä, sitten elokuussa, sitten talvella, nyt keväällä — ja nyt päätös on päätetty siirtää johonkin hamaan tulevaisuuteen. Keskusta on myös vasemmistohallituksen tukipuolueeksi lähdettyään toistellut, että ”ei pysyviä menoja ennen pysyviä tuloja”, mutta yhteenkään hallitusohjelman menolisäykseen ei puututa eikä yhdestäkään työllisyystoimesta päätetä, vaikka tulot ovat romahtaneet ja maa velkaantuu ennätysvauhtia. Toivon, että te, arvoisa uusi valtiovarainministeri Matti Vanhanen, ryhdytte olemaan valtiovarainministeri, siis valtiovarainministeri, ja pitämään huolta veronmaksajien rahoista. 

Esityksessä on, arvoisa puhemies, hyvääkin. Kiitämme panostuksista koulutukseen, korkeakoulujen aloituspaikkoihin ja myös siitä, että yrityksiä ja työpaikkoja pelastetaan. Tehkää se kuitenkin jatkossa läpinäkyvästi, reilusti ja oikea-aikaisesti. [Paavo Arhinmäki: Mistä leikkaisitte?] Kiitämme myös panostuksista liikenneinfraan. 

Lopulta hallituksen suurin virhe on tämä: julkisen talouden kestävyyden tavoittelusta on luovuttu. Hallitus hyväksyy ajelehtimisen kohti menoleikkauksia ja hyvinvointiyhteiskunnan pysyvää supistamista. [Puhemies koputtaa] Vain tasapainoinen ja vahva julkinen talous pelastaa päivähoidon, peruskoulun, vanhustenhoidon ja terveydenhoidon. Terve julkinen talous on parempien peruspalveluiden ja hyvinvointiyhteiskunnan nurkkapultti, [Puhemies koputtaa] eikä kokoomus salli sen auki veivaamista. 

Teidän velkarahalla rakennettu hyvinvointiyhteiskuntanne [Puhemies: Edustaja Heinonen, aika on täynnä!] ei kestä kuin hetken. Arvoisa hallitus, teidän valitsemanne politiikka, yli varojen elämisen politiikka, varmistaa sen, että pian verot nousevat. Se jos mikä syö intoa tehdä työtä, [Puhemies koputtaa] palkata uusia työntekijöitä ja investoida — antielvytystä kerrassaan. 

Arvoisa puhemies! Suomi on päässyt tästä kulkutaudista pelättyä vähemmällä. Maamme taloudelle siitä kuitenkin on aiheutunut mittavaa vahinkoa. Kortistossa on jo yli 433 000 suomalaista lomautettuna tai työttömänä. Moni yrittäjä on vaikeuksissa. Velkaa joudutaan tänäkin vuonna ottamaan, 18,8 miljardia euroa. Tilanne on sanalla sanoen vakava. Sanon ”joudutaan”, koska eihän velkaa tavallisissa oloissa tässä mitassa otettaisi. 

Valtion väliintulolla on koetettu estää Suomen talouden romahtaminen ja ennen muuta yritysten laajamittainen kaatuminen. Ilman tukitoimia tilanne olisi vielä monin verroin huonompi. Nyt taudin ollessa hallinnassa taloutta elvytetään ja yhteiskuntaa laitetaan jälleen liikkeelle.  

Arvoisa puhemies! Huolettaako tällainen velanotto? No, tietenkin — kuten varmasti isoa osaa suomalaisia. Kiitos kuitenkin Sipilän hallituksen taloudenpidon nyt pystytään rakentamaan siltaa pahan päivän ylitse. Siksi lisäbudjetissa tuetaan pahimmin kärsineitä yrityksiä, laitetaan liikkeelle työllistäviä tie‑ ja muita väylähankkeita sekä luodaan edellytyksiä uusille investoinneille ja työpaikoille kautta Suomen. Mahdollisuuksia on etenkin bio‑ ja kiertotaloudessa. Siksi ilmastorahastoa pääomitetaan, kuntia ja kotitalouksia kannustetaan luopumaan fossiilisista polttoaineista ja puurakentamista lisätään. 

Väkevintä elvyttämistä kuitenkin on, että Suomea ylipäätään avataan. Yrittäjien on päästävä yrittämään, lomautetuiksi tai työttömiksi joutuneiden töihin, ja samoiten tavallisille kansalaisille pitäisi aukaista tavallisempi arkielämä. 

Arvoisa puhemies! Keskustalle on tärkeää, että Suomi myös viedään mahdollisimman ehyenä tästä kriisistä yli. Kaikki suomalaiset ja koko maa on pidettävä mukana, ja etenkin on autettava niitä kanssaihmisiä, joilla jo entuudestaan ennen koronaa oli vaikeaa. 

Lisäraha lasten ja nuorten tukemiseen tulee tarpeeseen. Koronarajoituksilla on ollut kielteisiä vaikutuksia oppimistuloksiin, harrastusmahdollisuuksiin sekä lasten ja nuorten pärjäämiseen muutenkin. Koulutuspaikkojen lisääminen luo sekä nuorille itselleen että myös Suomelle myönteisiä näkymiä tulevaisuuteen. 

Yhtä tarpeeseen tulee lisäraha päiväkoteihin, kouluihin, terveyskeskuksiin, vanhainkoteihin ja muihin ihmisten peruspalveluihin kunnissa. Sillä korvataan kunnille nyt koituneita kustannuksia, mutta samalla kyse on ihmisten välisestä tasa-arvosta. 

Arvoisa puhemies! Suomi kestää kyllä tämän väliaikaisen velkapiikin. Tilanne, jossa miljardi on uusi miljoona, ei kuitenkaan voi jatkua pitkään. Taloutta tasapainottavista ratkaisuista on linjattava uskottavasti jo hallituksen syksyn budjettiriihessä. [Ben Zyskowicz: Minkä vuoden syksy?] 

Yksiniittiset leikkaukset eriarvoistavat suomalaisia. Veronkorotukset puolestaan näivettävät Suomea. Nähtäväksi jää, voidaanko niiltä kokonaan välttyä. 

Keskustan mielestä politiikan päälinjan on kuitenkin oltava talouden kasvu ja uudet työpaikat sekä yhteiskunnan uudistaminen. Ihmisten perusturvasta on pidettävä huoli, nyt kun koituvaa laskua aletaan maksaa ja Suomea nostetaan takaisin jaloilleen. Yhteiskunnan palvelut ja turvaverkot on tämän kriisin jälkeen vihdoin laitettava kestävästi kuntoon. 

Arvoisa puhemies! Nyt aiheutuvien talous‑, työttömyys‑ ja velkaongelmien ratkaisematta jättäminen ei tekisi oikeutta Suomelle, ei etenkään lapsille ja nuorille. Heissä on tämän maan tulevaisuus. 

Keskusta on valmis kantamaan vastuuta. Suomi tarvitsee nyt vakautta ja toimintakykyisen hallituksen. 

Arvoisa puhemies! Kesä koittaa, ja Suomen koronatartuntaluvut ovat vähäisiä. Hallitus ja suomalaiset onnistuivat tässä erässä hyvin, tavoitteessaan suojella elämää. Talouden luvut ovat synkemmät. Vuoden 2020 neljäs, 5,5 miljardin euron lisätalousarvioesitys on osa koronavirusepidemian jälkihoitoa. Siinä korvataan syntyneitä tappioita niin yrittäjille kuin kunnille ja samalla käynnistetään elvytystoimet, joilla tavoitellaan kestävää nousua kriisistä. 

Kuntien taloudellinen tilanne oli tukala jo ennen koronan tuomia vaikutuksia. Nyt saamme kunnille ja sairaanhoitopiireille ennakoitua suuremman, yhteensä 1,4 miljardin euron paketin koronamenetysten kompensointiin. Kaikki kunnat eivät ole kärsineet koronan seurauksista samalla tavalla. Hallituksen ohjenuora on ollut jakaa tuet oikeudenmukaisesti niille, jotka ovat eniten kärsineet. On tärkeää, että hallitus on sitoutunut syksyn aikana tarvittaessa valmistelemaan seuraavat tukitoimet kunnille. Myös joukkoliikenteen vähentyneitä lipputuloja kompensoidaan, jotta joukkoliikenteen palvelutaso ei putoa. Sairaanhoitopiirit ottivat vastaan suurimman varautumisen vastuun heti pandemian alettua. Osa muusta hoidosta kärsi ja jäi tauolle. Tämä näkyy alijääminä ja kertyneenä hoitovelkana. Hoitovelan purku onkin yhä edessä oleva haaste koko maassa, koronan mahdollisen toisen aallon ohella. 

Arvoisa puhemies! Ympäri maailman niin tutkijat, talousvaikuttajat kuin päättäjät näkevät taloudellisen kriisin vaatimassa elvytyksessä myös mahdollisuuden. Ilmastokriisi ja biodiversiteettikato ovat maailman ja elämänmuotomme suurimmat uhat. Polku Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden täyttämiseksi ja vähähiilisen yhteiskunnan rakentumiseksi ei tapahdu itsestään. Elvytystoimet antavat tähän rakennustyöhön mahdollisuuden, jota emme saa Suomessakaan hukata. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi on elvytystoimia valittaessa hyvä hyödyntää tiedepaneelin kaltaista neuvoa-antavaa, tutkittuun tietoon pohjaavaa yhteistyöelintä ja välttämätöntä käyttää perusteena kestävän kehityksen mittareita, niin ilmasto- kuin työllisyysvaikutusten arviointia. 

Enää ei riitä vanha fakta, että infrastruktuurin rakentaminen on nopea tapa saada talouteen vauhtia. Pelkkä talouden kasvu ei ole tässä maailmantilassa riittävä saavutus. Tarvitsemme vihreää elvytystä. Onnistuneet valinnat kotimarkkinan elvytyksessä ja panostukset korkeaan osaamiseen ovat myös edellytyksiä vientivetoisen maamme menestykselle. 

Vähähiilistä yhteiskuntaa rakennetaan tässä lisätalousarviossa muun muassa energiaremonttiavustuksin sekä puurakentamista, sähköautojen latausinfraa, muovinkierrätystä ja tuulivoiman lupakäsittelyjä edistämällä. Rahoitusta saavat myös metsien suojelu, virkistysaluepaikkojen korjaukset, kävely ja pyöräily sekä ilmastorahasto, jonka käytön suhteen tulee ohjenuorana pitää hallitusohjelmassakin linjattuja kunnianhimoisia vähähiilisyyden tavoitteita. 

Arvoisa puhemies! Jos lasketaan yhteen lisätalousarvion ja MAL-neuvottelujen tulos, niin valtion joukkoliikenne-, raide-, kävely- ja pyöräilypanostukset ovat lähes miljardi euroa. Se on historiallisen suuri panostus [Vilhelm Junnilan välihuuto] vähäpäästöiseen liikenteeseen. 

Kaupunkien yhä kasvaessa voimakkaasti MAL-sopimusten hankkeet ovat mitä parhaimpia vihreän elvytyksen kohteita. Päästötön liikenne lisääntyy, ja asuminen painottuu myös liikenteen kannalta hyville sijainneille. Kaupunkiseudut sitoutuvat asunnottomuuden vähentämiseen, ja kipeästi kaivattua kohtuuhintaista asuntotuotantoa kasvatetaan. 

Arvoisa puhemies! Yhteiskunnan elinvoima rakentuu viime kädessä hyvinvoivien yksilöiden varaan. Korona-aika on lisännyt lasten, nuorten ja perheiden pahoinvointia. Etäopetus on lisännyt oppimisvajetta ja kasvattanut oppimiseroja. Siksi lisäyksiä kohdistetaan läpi koulutuspolun varhaiskasvatukseen, perusopetukseen, oppilashuoltoon ja oppilaanohjaukseen. 

Elvytyspaketilla ehkäistään myös eriarvoisuuden kasvua. Työttömyysturvan rahoitus turvataan. Perustoimeentuloa nostetaan määräajaksi vuoden loppuun saakka. 

On tärkeä huolehtia, ettei Suomi ajaudu osaajapulaan väestön ikääntyessä. Osaamistason nousuun tähtää myös korkeakoulujen aloituspaikkalisäys, jota tulisi suunnata aloille, joilla on työvoiman tarvetta, sekä erityisesti alueille, joilta on vaikea saada koulutuspaikkaa suuren kysynnän vuoksi. 

On hyvä, että työllisyystavoitteen kunnianhimosta pidetään kiinni ja jo tässä kohtaa päätettiin tavoitteen olevan yli 60 000 lisätyöllistä. Työuria on pystyttävä pidentämään, ja nuorten työllistymistä on parannettava. Myös ikääntyneiden työllisyyteen tulee panostaa muun muassa tukemalla työssäjaksamista, osa-aikatyön mahdollisuuksia ja yleistä hyvinvointia esimerkiksi terveyttä ja liikkumista edistävin toimin. 

Osaamisen [Puhemies koputtaa] ja hyvinvoinnin varaan on hyvä rakentaa kriisistä elpyvän Suomen ekologista jälleenrakennusta. 

Arvoisa puhemies! Korona on aiheuttanut paitsi terveydellisen kriisin myös syvän taloudellisen ja sosiaalisen kriisin. Vaikka epidemian leviämisen estämiseksi tehdyt rajoitustoimet ovat olleet välttämättömiä, on meidän myös tärkeä huomioida, että rajoitusten sosiaaliset vaikutukset ovat jakautuneet epätasa-arvoisesti. Koronavirus ei katso, kenet se tartuttaa, mutta samalla on myös selvää, että tartunnalle altistuvat enemmän ne, joille etätyö ei ole vaihtoehto. 

Esimerkiksi sairaanhoitajat, laitoshuoltajat, varhaiskasvatuksen henkilöstö, opettajat ja kaupan alan työntekijät edustavat niin kutsuttuja kriittisiä aloja, joita ilman yhteiskuntamme ei pysy pystyssä. Nämä naisvaltaisten alojen työntekijät ovat käyneet töissä koko kevään ajan, viruksesta huolimatta. Samalla myös naisvaltaiset alat, kuten majoitus- ja ravintola-ala sekä kaupan ala, ovat kärsineet kaikkein eniten koronan aiheuttamista lomautuksista ja työttömyydestä. 

Epidemiasta johtuva poikkeusaika on iskenyt erityisen rankasti myös niihin, joille toimeentulo on jo valmiiksi vaikeaa. Tuoreen sosiaalibarometrin mukaan 73 prosenttia sosiaalityöntekijöistä arvioi ruoka-avun tarpeen lisääntyneen ja reilut 40 prosenttia sanoo vuokrarästien ja muiden velkaongelmien yleistyneen poikkeustilan aikana. Koronakriisissä on siten kyse sekä sukupuolittuneesta että yhteiskuntaluokkaan liittyvästä kysymyksestä. Tämä on asia, joka pitää huomioida myös kriisin ratkaisuissa. 

Arvoisa puhemies! Vasemmistoliitolle on aivan keskeistä huolehtia siitä, että köyhyys ja eriarvoisuus eivät kriisinkään aikana lisäänny. Olemme koronakriisin alusta asti pitäneet esillä sitä, että yritysten tukemisen lisäksi pitää huolehtia myös ihmisten toimeentulosta ja hyvinvoinnista. Siksi olenkin erittäin iloinen siitä, että vaatimuksemme perustoimeentulotuen parannuksesta toteutuu, edes väliaikaisesti, ja että siihen on lisätalousarviossa varattu 60 miljoonaa euroa. 

Lisäksi lasten ja nuorten omaan hyvinvointipakettiin suunnataan 320 miljoonaa euroa. Panostuksia tehdään lastensuojeluun, etsivään nuorisotyöhön sekä lasten ja nuorten mielenterveyspalveluihin. Koulutusalalle suunnatuilla lisäresursseilla halutaan myös varmistaa, että poikkeusolojen aikana kasvaneet oppimiserot saadaan kurottua umpeen. Näillä panostuksilla varmistetaan, että jokaisesta lapsesta ja nuoresta pidetään huolta. 

Arvoisa puhemies! Kaikista puolueista on pitkin koronakevättä kuultu sama viesti: 90-luvun laman virheitä ei saa toistaa! Samaan aikaan oppositiopuolueet ovat tosin puhuneet sellaisen talouspolitiikan puolesta, joka nimenomaan johtaisi siihen, että 90-luvun teot toistettaisiin. Silloin leikattiin hyvinvointipalveluista, juuri kun niitä kaikkein eniten tarvittiin. Ennenaikainen vyönkiristyspolitiikka olisi paitsi inhimillisesti kallista myös myrkkyä talouskasvulle. Ainoastaan oikea-aikaisilla toimilla voidaan vahvistaa talouden kasvua ja työllisyyttä. Ihmisten hyvinvoinnin ja toimeentulon turvaamisen lisäksi hallituksen panostukset raideliikenteeseen sekä asuntojen tuotantoon ovat siksi nyt erittäin tärkeitä. Näillä toimilla luodaan kysyntää ja työpaikkoja samalla, kun mahdollistetaan kestävä ja kohtuuhintainen asuminen ja liikkuminen.  

Myös panostukset metsien ja Itämeren suojeluun sekä lähimatkailun kehittämiseen ovat erittäin tervetulleita askelia kohti hiilineutraalia Suomea, jossa huomioidaan myös alueiden eri tarpeet. Lisätalousarviolla lisätään myös korkeakoulujen aloituspaikkoja. Vahvistamalla suomalaisten osaamista ja panostamalla tutkimukseen rakennetaan pohjaa kestävälle kasvulle ja hyvinvoinnille. 

Arvoisa puhemies! On aivan keskeistä, että ympäristö ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus huomioidaan kaikissa jälleenrakennustoimissa. Tämän lisäksi on syytä kiinnittää huomiota myös elvytystoimien sukupuoli- ja yhdenvertaisuusvaikutuksiin. Tätä suosittelee myös ministeriöiden asettama korkean profiilin työryhmä loppuraportissaan. Suomalainen hyvinvointimalli on luonut vahvan pohjan koronakriisin ja sen seurausten vastaanottamiseen. Hyvinvointivaltiota on kriisin jälkeen entistä tärkeämpää vahvistaa. 

Värderade talman, arvoisa puhemies! För ganska exakt sex månader sedan, i december 2019, godkändes i denna sal budgeten för detta år. Om någon då skulle ha sagt att vi enbart ett halvt år senare skulle ha en rekordtilläggsbudget på 5,5 miljarder euro skulle garanterat ingen ha trott det. Tyvärr är det fullt allvar på grund av coronavirusepidemin, som har slagit väldigt hårt mot oss och hela den globala ekonomin. När vi nu söker oss framåt behöver vi både ett nationellt och ett europeiskt perspektiv. 

Arvoisa puhemies! Tämä on monessa mielessä historiallinen talousarvio, ja hallitus on herkällä korvalla kuunnellut maamme talousasiantuntijoita. Vihriälän työryhmä korostaa, että elvytystoimien tulee olla oikein mitoitettuja, hyvin ajoitettuja ja niiden tulee kohdistua oikeisiin asioihin. Hallitus on tämän mukaisesti toiminut, ja talousarvio antaa suoraa tukea ihmisille kriisistä selviytymiseen. 

Nyt käsiteltävänä olevassa paketissa on satoja miljoonia euroja lasten ja nuorten hyvinvointiin. Paketissa on tukitoimia kaikille koulutusasteille varhaiskasvatuksesta lukioihin ja ammattikouluista yliopistoihin. Tämä on erityisen tärkeää RKP:lle ja ruotsalaiselle eduskuntaryhmälle. 

Ärade talman! Kommunerna har haft det mycket tufft till följd av coronakrisen och kompenseras nu för sina minskade skatteintäkter med ett gediget paket på 1,4 miljarder euro. Tilläggsbudgeten innehåller också ett massivt infrastrukturpaket, över 400 miljoner euro på nya infrastrukturprojekt, men det satsas också mer på basvägnätet, kollektivtrafiken och på att bygga ut cykellederna. SFP:s ministergrupp och riksdagsgrupp har jobbat mycket hårt för viktiga projekt i bland annat Nyland, Åboland och Österbotten. 

Kiitos ministeri Henrikssonille ja kumppaneille hyvästä työstä muun muassa vientirannikon panostusten eteen. 

Genom markanvändningsavtal ser regeringen till att det i vårt lands huvudstad finns hållbara trafiklösningar och bostäder till ett rimligt pris. 

Arvoisa puhemies! Tässä lisätalousarviossa on myös tärkeitä tulevaisuuteen suuntautuvia panostuksia tutkimukseen ja innovaatioihin sekä muun muassa Suomen Teollisuussijoitukseen ja Suomen Malmijalostukseen. Esimerkiksi energiateknologiateollisuuden synergiat korkean jalostusasteen akkukennotuottajien kanssa luovat merkittävän lisäarvopotentiaalin Suomelle. Samalla on kuitenkin huomioitava, että sähköistymiskehitys voi lisätä kehittyvästä kiertotaloudesta ja uusiutuvasta energiasta huolimatta myös primäärien metallien ja mineraalien kysyntää, mikä asettaa haasteita luonnonvarojen kestävyyden ja vesistöjen kannalta. 

Panostukset digitalisaatioon sekä energian tuotantoon, jakeluun ja varastointiin liittyvät globaalit liiketoimintamahdollisuudet ovat erityisen kriittisiä tekijöitä vihreälle siirtymälle sekä kestävälle työllistävälle kasvulle. Kuten muun muassa tulevaisuus- ja talousvaliokunta ovat eri yhteyksissä todenneet, on Suomen määrätietoisesti pyrittävä johtavaksi kestävän tulevaisuuden tekijäksi kehittämällä erityisesti energia- ja ympäristöteknologian systeemitason suunnittelu-, kehitys-, tutkimus- ja liiketoimintaosaamista. 

Dessa målsättningar förutsätter nya och innovativa verksamhetsmodeller i samarbete mellan den offentliga och privata sektorn samt också helt andra aktörer. Det är viktigt att vi beaktar och utnyttjar särdragen och styrkorna i alla landets olika regioner då vi går in för att skapa förutsättningar för ny exportaffärsverksamhet för att i framtiden kunna finansiera våra välfärdstjänster.  

Arvoisa puhemies! Lopuksi: On selvää, että koronalasku on myös maksettava takaisin. Kansantalouden pitäminen käynnissä niin sanotuilla elvytysrahoilla ei ole pitkällä tähtäimellä kestävää. Syksyllä tehtävissä päätöksissä on kyse tiekartasta, jolla tehdään linjauksia maamme ja yritysten kilpailukykyä vahvistavista rakenneuudistuksista, joiden avulla luodaan edellytyksiä uusille työpaikoille. 

Den flexibilitet och den krismedvetenhet som präglat arbetslivet under coronakrisen bör vi ta med oss i bagaget. Ansvarsmedvetenheten under krisen har visat att vi i Finland har förmåga att vara lösningsorienterade och solidariska.  

Värderade talman! Just nu är det rätt tid — och det är också ansvarsfullt — att stimulera, men svenska riksdagsgruppen betonar avslutningsvis att man i alla lägen bör föra en ekonomisk politik som på sikt är hållbar. 

Arvoisa puhemies! Eduskuntaryhmämme onnittelee uutta valtiovarainministeriä, ja toivotamme viisautta ja siunausta vaativaan tehtäväänne poikkeuksellisen vaikeana aikana. Käsiteltävä lisätalousarvio ei ole teidän luotsaamanne, mutta nämäkin miljardit te joudutte kuromaan kiinni odotusten kohdistuessa budjettiriiheen ja luvattuihin työllisyys- ja talouden vakauttamistoimiin sekä rakenneuudistuksiin. 

Koronavaurioiden torjumiseksi tarvitaan mittavia elvytystoimia. Eduskuntaryhmämme tukee paketin sisältöä sen suurissa linjoissa. Erityisesti kuntien palveluihin, hoito- ja hoivavelan purkamiseen, vanhuspalveluihin, omaishoitoon sekä lasten hyvinvointiin on nyt panostettava. Syrjäytymiskierteeseen ajautuviin nuoriin Suomella ei ole varaa. Ruoka-aputyön valtionavun korotus on tärkeää kaikkein köyhimmille. Infrastruktuuri-investoinnit erityisesti rautateihin ja teihin ovat oikein ajoitettuja ja tehokkainta elvytystä. 

Se, että lisäbudjetti on Suomen historian suurin, ei kuitenkaan ole meriitti. Onkin syytä valiokunnassa huolellisesti arvioida, ovatko kaikki hyvätkin kohteet välttämättömiä juuri lisätalousarviossa ja koronan aiheuttamien vaurioiden torjunnassa. Osa ehdotuksista luo pitkäaikaisen tai pysyvän määrärahan korotustarpeen. Esimerkiksi korkeakoulut ovat saamassa kertaluontoisen 124 miljoonan euron lisärahan uusiin aloituspaikkoihin — hyvä niin — mutta 4 800 opiskelijalle pelkkä aloituspaikka ei riitä, he tarvitsevat myös tulevina vuosina opettajia ja opetustiloja. Ihmettelemme myös, miksi kuntien saadessa sinällään tarpeellisen yhteisöveron jako-osuuden korotuksen siitä suurin osa menee 10 suurimmalle kaupungille ilman valtionosuuksien tasausta. Onko tämä aluepoliittisesti oikeudenmukaista? [Timo Heinonen: Missä keskusta oli neuvotteluissa?] 

Miljardeja liikuteltaessa suhteellisuudentaju hämärtyy helposti. Muutamia miljoonia on sen varjolla helppo heitellä sinne tänne. Millä tavoin koronakorjauksiksi lasketaan esimerkiksi Italiassa sijaitsevan Villa Lanten 2 miljoonan euron remontti tai pieni, mutta periaatteellinen panostus saarrossa olevan Iranin maksujenvälitysjärjestelmän luomiseen? Suloiset pandat tarvitsevat bambuja, mutta onko 1,5 miljoonan euron lisätalousarviomomentti oikea? 

Kun miljardien koronapiikki on auki, tulee vaikutelma, että hankkeita on poimittu kuin valintatalossa heräteostoksia luottokortilla. Paketin sisältöön sen kokoajat ovat kukin halunneet jättää puumerkkinsä. Poliittista tasapainoa on haettu sulle—mulle-jakopolitiikalla. Esimerkiksi Metsä Groupin infrainvestoinnin vastineeksi on rahaa jaettu ilmastorahastoon, vesiensuojeluun, luonnonsuojeluun ja ulkoilutoimintaan. Koronakriisin kurittaman maatalouden investointeihin on luvassa 70 miljoonaa, mutta designmuseon rakentamiseen ja teatterilavan korjaukseen sitäkin enemmän, yhteensä 90 miljoonaa euroa. 

Nämä ovat sinänsä tarpeellisia kohteita, mutta samalla takaraivossa tulisi jyskyttää tieto, että muutaman viikon päätöksillä valtion velkataakkaa kasvatetaan 19 miljardilla eurolla tänä vuonna. Joskus ja jonkun on tämäkin lasku maksettava. 

Ainoa vastaus tähän on suomalainen työ ja yrittäminen. Siksi on kuunneltava herkällä korvalla yrittäjiä, heitä, jotka luovat työtä ja toimeentuloa maahamme. Odotamme pikaisia päätöksiä työllisyystoimista ja rakenteellisista uudistuksista, joilla pystytään tasapainottamaan ja vakauttamaan taloutta huomioiden koronakriisin korjausvelka ja sitä edeltävät syntyvyyden vähenemisestä aiheutuvat haasteet. Koko laskua ei saa jättää tulevien hallitusten ja tulevien sukupolvien kontolle, vaan työhön on ryhdyttävä nyt. 

On hyvä, että sote-uudistus on nostettu pöydälle, mutta huolen herätti kysymys, onko luonnosteltu malli irronnut alkuperäisestä tavoitteestaan kestävyysvajeen korjaamiseksi. Eduskuntaryhmämme kannustaa hallitusta nopeuttamaan tavoitetta sosiaaliturvauudistuksesta. Tarjoammekin puolueemme apua sellaisen mallin kehittämisessä, jossa työn tekeminen ja vastaanottaminen on aina kannattavaa. 

Lisätalousarviossa todetaan, että "kriisin jälkeisen elvytyksen rinnalle on haettava toimet, joilla julkinen talous pysyy vakaalla ja tasapainoisella uralla,” ja että ”tämä on välttämätöntä ottaen huomioon [Puhemies koputtaa] hallituksen lupaus sukupolvien välisestä oikeudenmukaisuudesta". Jäämme odottamaan tätä tiekarttaa mahdollisimman pian. 

Arvoisa puhemies! Kerrataan aluksi perusasiat. Edessä on lama, työttömyysluvut nousevat kohisten, yrityksillä menee huonommin, koska ihmisillä on vähemmän rahaa kuluttaa. Tarvitaan siis enemmän rahaa talouteen, rahaa, joka menee suoraan sellaiseen kulutukseen, joka tuottaa lisää yrittäjyyttä, luovuutta ja toimeliaisuutta ja joka on vipuvarsi kasvulle. Julkinen sektori kuluttaa joka tapauksessa, ja paljon kuluttaakin. Se ei tarvitse stimulusta. Korkeintaan olisi lisättävä panostuksia, niin kuin tehdäänkin, tutkimukseen ja innovaatioiden rahoittamiseen. 

Mutta mitä tekee hallitus? Se kaataa miljardeja nimenomaan julkiseen kulutukseen, rakentaa junaratoja ja korjaa maanteitä. Ne ovat toki asioita, jotka pitää pitkällä aikavälillä tehdä, mutta pitkäjänteisesti, ei kerralla nykäisten, koska se nostaa investointien hintoja. Julkisista investoinneista yksityistä yritystoimintaa luo vain murto-osa, ja sekin lämmittää vain hetken. Sitten tulee vilu. 

Tuntuu kuin olisimme tehneet aikamatkan takaisin 1980-luvulle. Siltarummut vain kolisevat, kun hallitus puuskuttaa eteenpäin. Vertailun vuoksi: Saksassa on hyväksytty 130 miljardin euron arvoinen elvytyspaketti koronan runtelemalle taloudelle. Siinä infrahankkeita on mitätön osuus. Saksan pakettiin kuuluu muun muassa perheille maksettava 300 euron kertatuki jokaisesta lapsesta ja arvonlisäveron väliaikainen alentaminen vuoden loppuun asti. Yleinen kanta putoaa 19:stä 16 prosenttiin ja alennettu kanta, esimerkiksi ruuasta, 7:stä 5 prosenttiin. Sähköauton hankkijoille maksettavaa ympäristöhyvitystä korotetaan 3 000:sta 6 000 euroon. Sosiaalivakuutusmaksut vakautetaan enintään 40 prosenttiin useiden miljardien tuilla. 

Melkein jokainen ymmärtää, kuinka erilaisen linjan Euroopan talousveturi ja mallimaa valitsee kuin Suomi. Yrityksiä tuetaan suoraan ja paljon, kotitalouksille annetaan käteistä ja verokantoja pudotetaan. Minua kiinnostaa tietää, millä perusteella Suomi on muka täysin erilainen maa kuin Saksa. Miksi asfaltointi olisi ylivoimainen elvytyskeino, kun muualla Euroopassa pelkkää julkisen sektorin kulutusta ja infrainvestointeja pidetään vanhanaikaisina ja toimimattomina? 

Yksi ei selvästi ymmärrä, se on hallitus. Vesa Vihriälän ryhmän talousviisaat kirjoittivat sitä, mitä hallitus oli tilannut. Muuten arvostamani herrat eivät olisi voineet niin surkeaan raporttiin päätyä. Ajatelkaa työryhmän johtopäätöksiä Saksan elvytyspaketin valossa. Vihriälän ryhmän talousviisaat olivat ryhtyneet paitsi epidemiologeiksi myös palanneet 1980-luvulle. Järkyttävät toimenpidesuositukset: lisää asfalttia, lisää veroja pienyrityksille, lisää maksuja korkeakouluopiskelijoille ja lisää oppivelvollisuutta. 

Sanna Marinin hallituksella ei ole perustason tietoa yritysten liiketoimintalogiikasta tai ylipäätään yritysten toiminnasta. Nyt alkaa näyttää selvältä, ettei hallitus ymmärrä myöskään kansantalouden perusoppeja. Suomen kannalta se on pelottava tilanne. Toistetaan samat virheet kuin finanssikriisin jälkeen viime vuosikymmenen alussa. Kun veroja ja julkisia menoja kasvatetaan, kannattaa varautua myös kolmannen asian kasvuun, nimittäin työttömyyden kasvuun. 

Viime kyselytunnilla ministeri Haatainen sanoi, että paikallista sopimista edistetään yhteistyössä ammattiyhdistysten kanssa. Sopii epäillä, tuleeko tästä yhtään mitään. [Sari Sarkomaa: Missä yrittäjät?] Ihmettelen myös sitä, että Euroopan unionin talouspaketin ehdoksi Suomi vaatii rakenteellisia uudistuksia mutta kotimaassa uudistukset unohdetaan. Tässä toimitaan kuin vuosikymmen sitten. Ei toimita niin kuin yritetään muita opettaa. 

Nyt valtio on satsaamassa uuteen akkuteollisuustoimintaan 450 miljoonaa, johon sisältyy erittäin suuria riskejä. Riskeistä huolimatta maalataan ruusuista kuvaa: se tuottaa yli 200 miljoonaa euroa verotuloja vuodessa ja välillisesti 4 500 henkilötyövuoden verran työpaikkoja. Kysynkin hallitukselta: onko tämä valtion asia lähteä tällaiseen sijoitustoimintaan mukaan, ja kuinka paljon tällainen toiminta saastuttaa luontoa, ja miten esimerkiksi vihreät ovat tämän voineet hyväksyä? [Puhemies koputtaa] Miten on varmistettu, että bisnes kannattaa? [Puhemies koputtaa] Jos se olisi niin houkuttelevaa ja kannattavaa, niin eivätkö yksityiset yritykset hoitaisi tämän? Kun tämä on pelkkä arvio, [Puhemies: 5 minuuttia on täynnä!] niin eikö sama raha olisi kannattanut laittaa johonkin muuhun? 

Arvoisa puhemies! Tämä lisäbudjettihan jakautuu karkeasti katsoen kahteen osaan, joista toinen on tämän korona-ajan aiheuttamien suorien menetysten korvaaminen, ja tässä ovat saajina erityisesti kunnat, sairaanhoitopiirit ja Työllisyysrahasto. Kuntien kohdalla me tiedämme historiasta sen, että jos kuntien talous muuttuu kovin alijäämäiseksi, menetykset ovat suuria. Silloin siellä tehdään tietysti menosäästöjä, ja tällä kertaa pyrimme toimimaan niin, että esimerkiksi lasten ja nuorten palvelut eivät heikentyisi. Mutta toinen puoli tätä budjettia on elvytys. Oma käsitykseni on se, että valtiovallan rooliksi tässä suhdannelaskussa — ehkä lamaksi muuttuvassa — ei riitä pelkkä vastasyklisyys, vaan aidosti elvytyksellä pitää hakea kotitalouksien, yritysten ja sijoittajien käyttäytymisen muutosta. Stimulaatio tarkoittaa sitä, että saadaan aikaan myös vipuvaikutusta, ja minusta olennaisin kysymys tässä lisäbudjetissa on itse asiassa tämän lisäbudjetin koko. Jos meidän kansantuotteemme tänä vuonna alenee suuruusluokaltaan noin 15 miljardilla eurolla, niin minusta se ydinkysymys, jota myös eduskunnan valtiovarainvaliokunta toivottavasti analysoi, on se, riittääkö tämä mittakaava, noin prosenttiyksikkö per bkt, elvytyksenä vipuvaikutuksineen siihen, että tällä aidosti saadaan myös käyttäytymisen muutoksiin aikaa. [Petteri Orpo: Riippuu, mihin se käytetään!] — Mihin tätä rahaa käytetään, siitähän on yhtä monta mielipidettä kuin on meitä edustajia, että on hyviä hankkeita ja toisten mielestä huonoja hankkeita. Ne ehkä ovat kilpailleet keskenään. 

Hallituksen valmistelussa tärkeintä on ollut se, että se, mihin rahaa kohdistetaan, on toteutettavissa heti, että rahaa saadaan liikkeelle. Tässä toivottavasti ei ole sellaisia hankkeita, joissa ei ole lupia tai suunnitelmia olemassa, vaan ne, mitkä on mainittu, aidosti voidaan käynnistää. Mutta kysymys on se, mikä on sellainen elvytyksen taso, että se aidosti aikaansaa käyttäytymisen muutosta. Itselläni on vaisto siitä, että jos tämä epidemian hoito menee niin kuin nyt näyttää hyvältä, niin tämän ajoitus osuu kohdalleen. Meillä on mahdollisuus olla rohkaisemassa tällä lisäbudjetilla niitä, jotka ovat epävarmoja nyt taloudessa — on sitten kysymys kotitalouden hankinnoista tai yrityksen tulevaisuuden investoinneista, parhaimmillaan tämä osuu kohdalleen. Mutta siihen, riittääkö se noin prosenttiyksikkö per bkt tässä käyttäytymisen muutokseen, toivon, että myös eduskunta ottaa kantaa. 

Kun tästä isosta strategisesta arviosta on olemassa yhteisymmärrys, sen jälkeen varmastikin voidaan katsoa ja kiistellä siitä, mikä kohde on oikein. Minusta esimerkiksi se, että öljylämmitystä, kuntien lämpölaitoksia omakotitaloissa muutetaan kotimaiseksi energiaksi, säästetään valuuttamenoja, luodaan työtä, ei ole mitään ilmastohömppää, vaan se on järkevää toimintaa sekä elvytyksen että ilmaston kannalta. 

Arvoisa puhemies! Tänä keväänä moni on kokenut turvattomuutta. Hallitus panostaakin nyt turvallisuuden kasvattamiseen, oli sitten kyse lapsista, nuorista, ikäihmisistä, työttömistä tai yrittäjistä. [Jussi Halla-aho: Tai isisläisistä!] Myös turvallisuusviranomaisten toimintamahdollisuuksia parannetaan. 

Sisäministeriön hallinnonalalle esitetään lisämäärärahaa yhteensä noin 42 miljoonaa euroa viranomaisten toimintakyvyn turvaamiseen, talouden elvytystoimiin ja koronavirus-epidemian aiheuttamiin kuluihin. 

Poliisin ja Rajavartiolaitoksen operatiivista toimintakykyä turvataan 10:n ja 5 miljoonan euron suuruisilla määrärahalisäyksillä. Operatiiviseen suorituskykyyn liittyviä investointeja, kuten ajoneuvokalustoa, muita kuljetusvälineitä tai suojavälineitä, ei ole rahoituksen puuttuessa pystytty riittävällä tavalla uusimaan, ja korjausvelka on kasvanut valtavan suureksi. Ehdotetuilla lisäyksillä ja kehyspäätökseen sisältyvällä jatkovuosien rahoituksella tilannetta saadaan merkittävästi parannettua. 

Hätäkeskuslaitokselle esitetään 1,2 miljoonan euron lisäystä välttämättömän Erica-järjestelmän kehittämiseen, muuhun kehittämiseen sekä ELS-järjestelmän ylläpitoon. 

Maahanmuuttovirastolle esitetään ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän resurssien turvaamiseen 52 000 euron lisäystä kehyspäätökseen sisältyvän jatkovuosien rahoituksen mukaisesti. 

Poliisitoimen toimintamenoihin esitetään hallinnonalan hiilijalanjäljen pienentämiseksi ja talouden elvyttämiseksi 0,8 miljoonaa euroa hybridi‑ ja täyssähköautojen latauspisteiden rakentamiseen poliisiasemille sekä valtakunnallisille poliisiyksiköille. 

Rajavartiolaitokselle esitetään 10 miljoonaa euroa [Ben Zyskowicz: Ai kaikki ministerit luettelevat lisäyksensä?] maa‑ ja merirajojen teknisen valvontajärjestelmän uudistamiseen jatkona aikaisempaan rahoitukseen. Lisärahoituksella pystytään käynnistämään hankkeen toinen vaihe. Kahden uuden ulkovartiolaivan suunnitteluun esitetään 5 miljoonaa euroa hankkeen käynnistämiseksi. Ulkovartiolaivojen hankinnalla on merkittäviä kotimaisia työllisyysvaikutuksia. 

Lisätalousarvioehdotuksessa on huomioitu poliisille koronavirusepidemiassa aiheutuva miljoonan euron lisäys. Määrärahalla katetaan Uudenmaan maakunnan sulkemisesta aiheutuneita ylityö‑ ja matkakustannuksia sekä muita kustannuksia. Poliisille on myös kahdessa aikaisemmassa lisätalousarviossa myönnetty rahoitusta koronaepidemian aiheuttamiin kustannuksiin.  

Myös Rajavartiolaitokselle esitetään lisärahaa sisärajavalvonnan aiheuttamiin ylimääräisiin kustannuksiin. — Kiitos. 

Arvoisa herra puhemies! Kun kuunteli perussuomalaisten ja kokoomuksen ryhmäpuheenvuoroja, niin ne olivat varsinaista populismin kilpalaulantaa. Molemmat yrittävät ottaa toisistaan painiotteella voittoa, kumpi vielä voimakkaammin yhtä aikaa vastustaa velanottoa ja samaan aikaan vaatii lisää toimia. [Jussi Halla-ahon välihuuto] 

Jos ajatellaan tilannetta, jossa Suomi on koronakriisissä, niin tuntuu, että sekä perussuomalaisilta että kokoomukselta on unohtunut kokonaan se syy, miksi tämä lisätalousarvio on tässä talossa. Se on sen vuoksi, että yritetään pelastaa tätä yhteiskuntaa, [Jussi Halla-aho: Designmuseo!] yrityksiä, ihmisiä tässä kriisin kourissa. Nyt täällä ollaan hyvin huolestuneita lisämenoista, mutta yhtäkään poistoa eivät perussuomalaiset [Riikka Slunga-Poutsalon välihuuto] eikä kokoomus esittänyt tähän lisätalousarvioon. [Sari Sarkomaa: Olemme huolissaan puuttuvista tuloista!] Sen sijaan aikaisemmissa lisätalousarvioissa te olette esittäneet ei poistoja vaan lisäyksiä. Tähän asti te olette vaatineet enemmän rahaa, ja nyt täällä [Sari Sarkomaa: Ei pidä paikkaansa!] yhtäkkiä vaaditte, ilman yhtäkään konkreettista esitystä, poistoja tästä lisätalousarviosta. [Välihuutoja] 

Arvoisa herra puhemies! Me olemme vasemmistoliitossa painottaneet koko tämän koronaepidemian, koronakriisin, ajan, että kriisistä kärsiviä ihmisiä pitää auttaa, yrityksiä pitää auttaa. Jokaisella kriisillä on myös luokkanäkökulma: useimmiten valmiiksi heikossa asemassa olevat ihmiset joutuvat kärsimään kriiseistä eniten. [Timo Heinosen välihuuto] Tuoreen sosiaalibarometrin tiedot kertovat, että ruoka-avun tarve ja velkaongelmat ovat kasvaneet koronaepidemian aikana. Siksi on äärimmäisen tärkeää, että tässä lisätalousarviossa osoitetaan toimeentulotukeen määräaikainen korotus. Samaan aikaan täällä on jo hyväksytty omavastuuosuuden nostaminen 300 eurosta 500 euroon työttömillä, ja lisäksi omavastuupäivät ovat poistuneet suojaosan lisäksi. [Jukka Kopran välihuuto] 

Nämä ovat toimenpiteitä, joilla pyritään huolehtimaan ihmisten toimeentulosta tämän kriisin keskellä. Näistäkö perussuomalaiset ja kokoomus haluaisivat leikata? Suurten kaupunkien joukkoliikennettä tuetaan. Sadattuhannet ihmiset joka päivä käyttävät [Timo Heinosen välihuuto] työmatkoihin, opiskelumatkoihin joukkoliikennettä. Jos tähän ei olisi laitettu määrärahoja, olisivat lipun hinnat nousseet ja joukkoliikenne olisi heikentynyt. Haluavatko siis kokoomus ja perussuomalaiset heikentää tavallisten ihmisten työmatkoja ja joukkoliikennettä? [Jukka Kopra: Pandaelvytystä!] 

1990-luvun virheitä ei pidä toistaa. [Markku Eestilä: Mitä virheitä?] Nyt panostetaan lapsiin ja nuoriin, siihen, että syksyllä voidaan korjata niitä ongelmia, joita keväällä on syntynyt. Onko niin, että entinen sivistyspuolue kokoomus vastustaa lapsista ja nuorista huolehtimista? Vastustavatko perussuomalaiset [Puhemies koputtaa] lapsista ja nuorista huolehtimista? [Hälinää — Vastauspuheenvuoropyyntöjä] 

Arvoisa herra puhemies! Suomi taistelee nyt koronaa vastaan elvyttämällä. Tehtävät toimet ovat nopeavaikutteisia, määräaikaisia ja kertaluonteisia. Esitys neljänneksi lisätalousarvioksi on todella poikkeuksellisen suuri. Lisätalousarvio pyrkii elvyttämään taloutta koko maassa sekä turvaamaan elinvoiman ja eheyden koko yhteiskunnassa. 

Hyvänä esimerkkinä nopeista elvytystoimista ovat lukuisat tie- ja muut väylähankkeet ympäri Suomen. Hankkeet käynnistyvät nopeasti, ne työllistävät ihmisiä ja toimivat sytykkeinä alueiden elinvoimalle. Koronaiskusta huolimatta näistä rahoista on iloittu ympäri Suomen, myös Etelä-Pohjanmaalla. 

Toinen merkittävä panostus tulevaisuuteen on juuri korkeakoulujen aloituspaikkojen voimakas lisäys sekä yliopistoissa että ammattikorkeakouluissa. Tästä panoksesta hyötyy nopeasti moni uusi opiskelija ympäri maan. Pidemmällä aikavälillä tämä on panostus suomalaisten osaamistason nostamiseen. Tämä on sitä kirkassilmäistä politiikkaa, jota tarvitsemme, siis konkreettista sivistyspolitiikkaa. 

Koronarajoituksilla on ollut kielteisiä vaikutuksia lasten ja nuorten oppimistuloksiin, harrastusmahdollisuuksiin, hyvinvointiin ja yhdenvertaisuuteen. Tilanteen parantamiseksi myös tässä lisätalousarviossa on mukana 320 miljoonan euron lasten ja nuorten hyvinvointipaketti. [Timo Heinonen: Se oli vasemmistoliiton ansiota! — Paavo Arhinmäki: Kokoomusko vastustaa?] Tämä on, hyvät edustajat, huuto tulevaisuuden puolesta. Tämän paketin avulla myös pyritään välttämään aikaisempien lama-aikojen virheet. Voimakkaasti lapsiin ja nuoriin kohdistuvat leikkaukset jättivät liian moniin syvät arvet, jotka osaltaan näkyvät edelleen. 

Puhemies! Elvytyksen jälkeen uudistaminen on välttämätöntä, jotta tarve sopeuttamiselle olisi tulevaisuudessa mahdollisimman pieni. Ennen muuta sote-uudistus on saatava valmiiksi. [Ben Zyskowiczin välihuuto] Myös sosiaaliturvaa on uudistettava niin, että se on nykyistä oikeudenmukaisempi ja kannustaa meitä kaikissa tilanteissa työntekoon. Me tarvitsemme ahkeruutta, työn tekemisen tarmokkuutta mutta myös ihmisen kokoista päätöksentekoa, jossa jokainen on mukana. 

Puhemies! Näistäkin ajoista me selviämme. Tarvitsemme jälleenrakentamista, koko Suomen kokoista [Puhemies koputtaa] yhtenäisyyttä ja rintamamiesten ja -naisten sinnikkyyttä. 

Arvoisa puhemies! Olemme eläneet historiallisen kevään. Siitä selviäminen on vaatinut ennennäkemättömiä ja poikkeuksellisia toimia. Yhtenä esimerkkinä on tämä ennennäkemätön ja poikkeuksellinen lisätalousarvio. Kuten vanha sanonta kuuluu, kolikolla on kaksi puolta — niin tällä lisätalousarviollakin. 

Iloitsen siinä olevista monista tärkeistä lisäpanostuksista, jotka kohdistuvat muun muassa lapsiin, nuoriin ja perheisiin ja niiden hyvinvointiin. [Paavo Arhinmäki: Heinonen ei ole iloinen!] Panostukset ovat erityisen tärkeitä tässä ajassa, jottei yhdenkään lapsen, nuoren tai perheen hätä ja tuen tarve jäisi huomaamatta. Korkeakoulujen aloituspaikkojen lisäykset ovat tervetulleita, samoin kuin lisäpanostukset kuntatalouden pelastamiseen. Nämä ovat kaikki kannatettavia ja tarpeellisia. 

Tyytyväinen olen myös Syyttäjälaitokselle osoitetusta, äärimmäiseen tarpeeseen tulleesta lisäpanostuksesta. Tultuani valituksi tänne eduskuntaan olen yrittänyt kaikin tavoin pitää esillä ajatusta, jossa huomioidaan koko rikosketju alusta loppuun. Tähän on nyt selkeästi kiinnitetty huomiota, ja kiitos hallitukselle siitä. Toivon mukaan koko rikosketju otetaan myös tulevaisuudessa huomioon. 

Mutta entäpä se kolikon toinen puoli? Tällä hetkellä velkaannumme hyvin rajusti, ja luvut ovat hirvittäviä. Elämme tällä hetkellä vahvasti luottokorttia vinguttaen ja tulevien sukupolvien piikkiin. Lasku lankeaa maksettavaksi ennemmin tai myöhemmin, mutta se, miten lasku maksetaan, on vielä auki. 

Arvoisa puhemies! Samalla, kun koronakriisin taloudellisia, sosiaalisia ja terveydellisiä vaikutuksia torjutaan ja elvytetään ottamalla velkaa, olisi hallituksen tullut esittää myös toimenpiteitä: työllisyystoimia ja rakenteellisia uudistuksia, joilla tuetaan työllisyyttä, keinoja, joilla me maksamme tämän kaiken. [Paavo Arhinmäki: Koronakriisin keskellä siihenkö pitäisi keskittyä eikä pelastaa ihmisiä?] 

Kokoomus esitti omat työllisyystoimensa jo viime elokuussa. Hallituksen osalta työllisyystoimia joudutaan valitettavasti odottamaan vielä tänäkin päivänä. ”Niitä odotellessa”, todettiin valtiovarainministeriöstä [Hälinää — Puhemies koputtaa] jo viime lokakuussa, siis kauan ennen koronaa. Nyt tämän poikkeuksellisen kevään myötä paine työllisyysasteen nostoon kasvaa entisestään. Keinot ovat olemassa, nyt tarvitaan päätöksiä. Vastuunkantajien pitää vaikeinakin aikoina yrittää kääntää suunta kohti parempia aikoja, ja sen eteen on tehtävä töitä. 

Arvoisa puhemies! Onnistuminen mitataan lopulta kyvyssä pitää huolta ihmisistä, yhteiskunnasta ja taloudesta vastuullisella ja kestävällä tavalla, niin että meillä on tulevaisuudessa jättää lapsillemme entistä parempi hyvinvointiyhteiskunta. [Puhemies koputtaa] Uskon ja toivon, että tämä on meidän kaikkien tavoite täällä salissa, sillä hyvinvointiyhteiskuntaa palveluineen [Puhemies koputtaa] ei ole olemassa ilman kestävää julkistaloutta. 

Arvoisa puhemies! Käsittelemme Suomen mittakaavassa jättimäistä lisätalousarviota. Esityksessä on merkittäviä, tärkeitä kohtia, jotka auttavat Suomen elpymistä. Suomi toipuu kriisistä vain huolehtimalla kansalaisten terveydestä ja panostamalla yritysten toimintaedellytyksiin ja työllisyyteen. Kysymys on kuitenkin siitä, edustaja Arhinmäki, että merkittäviä työllisyystoimia joudutaan kuitenkin edelleen odottamaan. [Paavo Arhinmäki: Nyt hoidetaan ensin koronakriisi!] Tämä on kummallista tilanteessa, jossa tämän vuoden menoista kolmasosa on velkarahaa. 

On ollut korviinpistävää myös havaita, että hallituspuolueiden näkemykset talouspolitiikan linjasta ovat erilaiset. Eilinen keskustelu julkisen talouden suunnitelmasta vain vahvisti tätä käsitystä. Hallituksen sisällä talouslinjoja on ainakin niin monta kuin on hallituspuolueita. Nyt on kirjaimellisesti Matti kukkaron päällä, mutta ahnaat vasemmistovoimat haluavat sysätä hänet kylmästi sivuun. [Pia Viitanen: 3 miljardia lisämenoja!] 

Epidemian vaikutukset ovat heijastuneet kansantaloutemme kehitykseen voimakkaasti. Miltä tilanne näyttää Suomen osalta loppuvuodesta, on hämärän peitossa. On tietenkin kohtuutonta edellyttää, että vaikeassa tilanteessa kaikkea nähtäisiin. Hämäryyttä kuitenkin lisää käsikopelolla pimeässä suuntaansa hakeva hallitus. Nyt on aika konkreettisille työllisyyttä edistäville toimille. 

Arvoisa puhemies! Neljäs lisätalousarvioesitys pitää sisällään tärkeitä panostuksia esimerkiksi liikenneinfraan ja osaamistason vahvistamiseen sekä kuntatalouteen. Kyllä nämä voidaan allekirjoittaa. [Välihuutoja vasemmalta] Ne ovat pääosin kannattavia, järkeviä kohteita, kuten esimerkiksi valtatien 19 ensimmäisen vaiheen käynnistäminen Etelä-Pohjanmaalla, keskellä vahvaa yrityskäytävää, [Paavo Arhinmäki: Ei onnistunut sekään kokoomukselta!] mutta siinäkin keskeisenä elementtinä on vahva elinkeinopoliittinen elvytys, josta hyötyy koko Suomi. Tällaisia investointejahan tässä tarvitaan. [Pasi Kivisaari: Kyllä! Kehu vain lisää!] 

Tärkeää onkin kiinnittää huomiota sellaisiin toimiin, joiden avulla Suomen talous saa uutta vauhtia. [Välihuutoja] Nämä valtavat lisäbudjetit — voinko puhua [Puhemies koputtaa] — eivät voi kuitenkaan olla se paikka, jossa hallituspuolueet lykkäävät omia toiveiden tynnyreitään koronan varjolla veronmaksajien maksettavaksi. Siitähän on kysymys. Akuutin kriisin hoitaminen vaatii valtiolta roolia talouden kannattelussa yli pahan ajan. Kokoomus ymmärtää tämän hyvin — me ymmärrämme tämän hyvin. Kokoomus on kuitenkin kiinnittänyt jo kauan huomiota riskiin, että olemme lähdössä matkalle, jolle hallitus ei ole tilannut paluulippua. [Puhemies koputtaa] Miksi hallitus on luopunut julkisen talouden kestävyyden tavoittelusta? Nyt ei tarvita enää, arvoisa puhemies, lupauksia, julistuksia ja tavoitteita vaan toimenpiteitä. 

Arvoisa puhemies! Olen itse 90-luvun laman nuori. Muistan tyhjät liikehuoneistot kotikaupungin kauppakaduilla, kesätyöpaikkojen puutteen sekä työttömyyden jäljet kodeissa ja ihmisissä. Muistan pahoinvoinnin ja epätoivon.  

Meidän on tehtävä nyt tietoinen päätös — tietoinen päätös siitä, että säästämme suomalaiset lapset 90-luvun laman lasten kohtalolta. [Sanni Grahn-Laasonen: Työttömyydeltä!] Meitä koettelevat olosuhteet ovat nyt erilaiset kuin 90-luvun lamassa, mutta näemme jo, että koronakriisi jakaa suomalaisia niihin, jotka selviävät vähällä, ja niihin, jotka menettävät paljon — terveyden, talouden, työpaikan, jopa läheisen ihmisen. Meidän on huolehdittava siitä, että yhteiskunnan eriarvoistuminen pysäytetään. Jos emme tee sitä nyt, ikävät seuraukset tulevat näkymään yhteiskunnassamme pahimmillaan hyvin pitkään. 

Arvoisa puhemies! Koronavirus romahdutti nopeasti koko maailmassa terveytemme ja taloutemme. Sen vuoksi myös Suomen velanotto nyt kasvaa. Mutta kuten jo useammat ovat todenneet oppositiosta ja hallituksesta, meillä ei ole muita vaihtoehtoja, mikäli haluamme nostaa maamme jaloilleen. Ensin on selvittävä akuutista kriisistä, ja sen jälkeen tarvitaan elvytystä, ja juuri niin me nyt teemme tällä lisätalousarvioesityksellä. [Jukka Kopra: Älyllistä laiskuutta!] 

Me teemme panostuksia kuntiin. Kuntien tilanne on ratkaiseva. Kunnat tuottavat palvelut, jotka ovat ihmisiä lähellä. Ja siksi kiitos kuntaministerille: täällä on iso panos kuntien taloudelliseen tilanteeseen. Varmasti joudumme jatkossa myös katsomaan, mihin se riittää ja miten kunnat sitten jatkossa selviävät. Erittäin tärkeä on panostus lasten ja nuorten hyvinvointiin, ja myöskin ikäihmisten palvelujen varmistamiseen suunnataan rahoitus. [Timo Heinonen: Kukaan ei puolusta pandaelvytystä!] 

Mutta, arvoisa puhemies, haluan omalta osaltani kiittää hallitusta etenkin siitä, että kriisin keskellä on löytynyt tahtotilaa luoda Suomeen konkreettisesti työtä ja elinvoimaa — niin kuin oppositio nyt pyytää — muun muassa mittavilla infra- ja tiehankkeilla sekä teollisuutta tukemalla tässä lisätalousarvion yhteydessä. Esimerkiksi 20 miljoonan euron lisäys laivanrakennuksen innovaatiotukeen on merkittävä. Lisäksi kolmen nykyisen ulkovartiolaivan korvaamiseksi ehdotettu suunnitteluun lisättävä määräraha on tärkeä. Lisäksi liikenneinvestointeja tehdään ympäri maan. Muun muassa valtatie 8:n yhteyteen Eurajoelle saamme 27 miljoonan euron panostuksen, ja muun muassa tällä mahdollistamme sen, että ympärille voi rakentua myöskin lisää kaupan aluetta. [Puhemies koputtaa] 

Tämä ei ole mikä tahansa lisätalousarvio, tämä on poikkeusolojen lisätalousarvio ja sen mukainen. 

Arvoisa puhemies! On selvää, että koronaviruspandemian seurauksena tarvitsemme järeitä elvytystoimia. Hallitus on tunnistanut isojen toimien tarpeellisuuden, ja siksi lisätalousarviot ovat mittaluokaltaan historiallisen suuria. Pandemian taloudellisten ja sosiaalisten vaikutusten kokonaisuus ei ole vielä selvillä, mutta nyt on toimittava. Aikaa odotteluun ei ole. Päätöksiä on tehtävä aina tilanteessa, jossa kaikki tosiasiat eivät ole selvillä, mutta päätöksiä on kuitenkin tehtävä. 

Arvoisa puhemies! Kiitos erityisesti pääministeri Juha Sipilän hallituksen onnistuneen talouspolitiikan Suomella on nyt monia taloutensa heikosti hoitaneita maita enemmän liikkumavaraa rahoitusmarkkinoilla ja mahdollisuus velkaantua koronaviruspandemiasta aiheutuvan yllättävän kriisin koittaessa. Kuntien ja sairaanhoitopiirien saama 1,4 miljardin euron tukipaketti ja yritysten 300 miljoonan euron suora kustannustuki tulevat todella tarpeeseen. Jo tätä ennen yritysten ahdingon helpottamiseen on kohdistettu toistakymmentä vaikuttavaa toimenpidettä. Suuri panostus koulutukseen näkyy korkeakoulujen aloituspaikkojen lisäyksenä, joka vahvistaa tulevaisuuden osaamista. Tutkimukseen, tuotekehitykseen ja innovaatiotoimintaan lisätään rahoitusta merkittävästi. 

Kaikkein keskeisintä on edesauttaa jopa miljardien eurojen arvoisten investointien syntyä valtion vivun avulla. Metsäteollisuus, Maatilatalouden Kehittämisrahasto, asuntotuotanto, energia ja laivarakennus ovat esimerkkejä tärkeistä kohteista. Omavaraisuuden ja huoltovarmuuden merkitys on varmaan viimeistään tänä keväänä tullut selväksi kaikille. Makeran lisäpääomittaminen 70 miljoonalla eurolla on toimi, jolla turvataan maatilojen investointeja ja samalla edesautetaan elintarvikeomavaraisuutta ja huoltovarmuutta. Myös tiestöön panostetaan, sillä uutta asfalttia vedetään yli 5 000 kilometriä. Ainakin bitumi on nyt halpaa. Eri puolille laajaa maatamme tulee myös uusia tie- ja ratahankkeita runsaasti, ja niillä on merkittävää kokonaisvaikutusta ja myös merkittäviä alueellisia vaikutuksia. 

Arvoisa herra puhemies! Haluan ensiksi kiittää hallitusta siitä, että koronaepidemiaa on hoidettu erittäin hyvin. 

Edustaja Arhinmäki ja muut, jotka täällä vaativat kokoomukselta leikkauksia, meidän kritiikkimme ydin tätä valtavaa 5 500 miljoonan euron lisäbudjettia kohtaan on se, että samalla hallitus ei tehnyt ensimmäistäkään — siis ei ensimmäistäkään — päätöstä, jolla tuettaisiin työllisyyden parantumista, työllisyysasteen nostamista [Paavo Arhinmäki: Paitsi elvytyshankkeita!] tai jolla tuettaisiin kestävää kasvua pitkällä aikavälillä, tuettaisiin sitä, että julkinen talous saataisiin pitkällä aikavälillä [Hälinää — Puhemies koputtaa] parempaan tasapainoon. Ensimmäistäkään tällaista päätöstä hallitus ei tehnyt. Jo ennen tätä koronaepidemiaa hallitus tuli [Hälinää — Puhemies koputtaa] tunnetuksi siitä, että se laittoi miljoonia, satoja miljoonia, hyviin uudistuksiin, mutta tämä tulopuoli, ne työllisyyttä lisäävät uudistukset, loisti poissaolollaan. 

Nyt ollaan tilanteessa, [Anneli Kiljusen välihuuto] jossa hallitus laittaa miljardeja, siis ei miljoonia vaan miljardeja, hyviin uudistuksiin, hyviin asioihin, ja niitä me täällä kilpaa kehumme. Totta kai ne ovat hyviä pääosin. Me voisimme panna vaikka 10, 15, 20 miljardia hyvin laajan konsensuksen vallitessa erilaisiin hyviin uudistuksiin, [Paavo Arhinmäki: Niinhän te yrititte laittaakin!] mutta ongelma — toisin kuin teille, edustaja Arhinmäki, jolle se ei ole ongelma — useille meille muille on se, että ne pitäisi rahoittaa sellaisin keinoin, [Paavo Arhinmäki: Te itse olette esittäneet enemmän kuin hallitus!] jotka tukevat työllisyyttä, tukevat kestävää kasvua ja jotka vakauttavat [Hälinää — Puhemies koputtaa] tämän velan jollekin järkevälle tasolle. Nyt hallitukselle tuli joulu etukäteen, saatiin jakaa rahaa hyviin tarkoituksiin, sinne tänne miljardeja. Kyllä ne pandatkin varmasti vähän elvytystä tarvitsevat, näyttivät aika väsyneiltä telkkarissa, varsinkin se urospuolinen. [Naurua] 

Hallituksella on uusi valtiovarainministeri, ja hän on käyttänyt viime päivinä hyviä julkisia puheenvuoroja, ja luulen, että hänen politiikkansa ei ole tätä vasemmiston ”ei huolta huomisesta” -politiikkaa. Presidentti Mauno Koivisto sanoi vuonna 93 Ahon hallituksesta, että hän on valmis tukemaan hallitusta sitä itseäänkin vastaan. Minä sanon, että kokoomus on valmis tukemaan valtiovarainministeri Vanhasta hallitusta itseäänkin vastaan, jotta ministeri Vanhanen pääsisi käytännössä tekemään niitä uudistuksia, niitä kestävää kasvua, työllisyyttä ja velan vakauttamista tukevia uudistuksia, joista hän on itse asiassa kaksi päivää julkisuudessa nyt puhunut. Nyt odotamme syksyä, vieläkö vasemmistohallitus jatkaa tätä politiikkaa ja keskusta tyytyy olemaan tällainen tuki- eli pönkäpuolue. Vai nähdäänkö silloin sellaisia järkeviä ratkaisuja taloudessa, joita Suomi nyt tarvitsee? 

Pyysin puheenvuoron lähinnä yhden väärinkäsityksen korjatakseni, ja se liittyy sekä Villa Lanteen että pandoihin. 

Tässä lisätalousarviossa on myös normaali kevään lisäbudjetti mukana. Valtiolla on velvollisuuksia ja tehtäviä, joita pitää hoitaa koronasta riippumatta. Kaikkea emme suinkaan yritä selittää, että Villa Lante tai pandat olisivat elvytyspaketin osa, [Timo Heinonen: Kiina-suhteita, Kiina-suhteita!] mutta nämäkin pitää hoitaa. Eli karsitaan nyt kuitenkin tällainen osa tästä keskustelusta pois. [Sari Sarkomaa: Koko esitys on käsittelyssä!] 

Tässä budjetissa on tavaton määrä — kvanttitietokoneista, akkuklusterista ja t&k-panoksista alkaen — sellaista, joka tulee työllisyyttä lisäämään. Muihin työllisyysuudistuksiin tulemme palaamaan. Ne eivät ole valmiita. Meillä ei ole niitä esittää vielä eduskunnalle. Niihin palataan aikanaan.  

Arvoisa puhemies! Hallituksen neljäs lisätalousarvio täydentää jo aikaisemmin tänä vuonna tehtyjä toimia koronakriisin aiheuttamiin akuutteihin taloudellisiin ja sosiaalisiin haasteisiin. [Ben Zyskowicz: Ei kiveä kiven päällä!] On perusteltua, että siirtymää kohti vahvaa elvyttävää linjaa jatketaan, sillä sen merkitys taloutemme toipumisen kannalta on aivan kriittinen. 

Kuten kokoomuksessakin varsin hyvin tiedetään, nyt ei ole leikkauspolitiikan aika. Elvytyksen lisäksi iso osa lisätalousarvioesityksestä kohdentuu edelleen kriisin akuutin vaiheen hoitamiseen. [Ben Zyskowicz: Kuka on vaatinut leikkauksia?] Tarvittavia rakenteellisia uudistuksia tehdään kyllä, mutta venkoilun sijasta oppositiolta toivoisi nyt hieman kärsivällisyyttä. On aivan pakko kysyä, eivätkö kokoomuslaiset todellakaan näe jo tehdyillä toimilla olevan minkäänlaisia työllisyysvaikutuksia. 

Mutta kiinnitän huomiota kahteen asiaan. 

Kokonaisuudessaan puolentoista miljardin kuntapaketti on välttämätön. Sen jakoperusteet ovat hyvät, ja sillä turvataan hyvinvoinnin kannalta kriittisiä palveluja. Kriisi on romauttanut kuntien verotulopohjan, ja edelleen harvalla kunnalla on käytössään minkäänlaisia taloudellisia puskureita jo ennen koronaa vallinneen erittäin heikon taloudellisen tilanteen johdosta. 

Rajoittamistoimien kielteiset vaikutukset ovat kohdistuneet erityisesti haavoittuvassa asemassa oleviin. Lapset ja nuoret ovat joutuneet elämään tilanteessa, joka on lisännyt turvattomuutta ja eriarvoisuutta kohtuuttomasti. Vastaavasti ikääntyneet ovat kärsineet palvelujen ja hoivan heikkenemisestä. Siksi lasten ja nuorten 320 miljoonan euron hyvinvointipaketti sekä vanhuspalveluihin kohdennettava 60 miljoonan euron tuki ovat tärkeä osa lisätalousarviota. Myös sosiaalisen kriisin estämisen tulisi nyt olla meidän kaikkien yhteinen tavoite. Jos kokoomus ja perussuomalaiset kritisoivat näitä toimia ideologisina, he voisivat samalla avata kansalaisille ne keinot, joilla he tämän ongelman ratkaisevat, [Timo Heinonen: Ei täällä pysty avaamaan!] jos nämä eivät ole hyväksyttäviä. 

Arvoisa puhemies! Etenkin ne lapset, joilla on ollut koulunkäynnissä haasteita jo ennen koronaa, ja toisaalta ne, joiden perheissä ei ole ollut saatavissa riittävää tukea omaehtoiselle oppimiselle, ovat jääneet oppimistulosten osalta jälkeen. Nyt ehdotetut toimet vastaavat tähän hätään, jotta lasten ja nuorten yhdenvertainen oikeus koulutukseen ja oppimiseen ei vaarannu pysyvästi. Talouden elpymisen ohella on varmistettava, ettei 90-luvun kaltaisia virheitä toisteta ajamalla alas niitä palveluja, jotka ennalta ehkäisevät ongelmien kriisiytymistä kestämättömään tilaan, jolloin ne myös syövät meiltä tulevan kasvun edellytyksiä. 

Arvoisa herra puhemies! Käsittelyssä on lisätalousarvio, ja rahaa on nyt luvassa lapsille, nuorille, vanhuksille ja yrityksille. Nostan esille muutamia tiettyjä epäkohtia tai mistä haluaisin enemmän kuulla, että mitä tämä tarkoittaa. 

60 miljoonaa luvataan ikäihmisten kuntien valtionosuuksiin. Hyvä juttu sinänsä, mutta siinä on yksi mutta: siellä ei ole minkäänlaista valvontaa, että tämä raha nyt varmasti käytetään siihen tarkoitukseen. Elikkä täällä hienosti luvataan johonkin asiaan rahaa, mutta se ei välttämättä kunnissa mene siihen, mihinkä se on tarkoitettu. Kaikki varmaan muistavat omaishoidon asiat muutamia vuosia sitten: luvattiin rahaa, mutta osa kunnista käytti sen muuhun. Tarvitaan sitä valvontaa ja ohjeistusta, se on aika merkittävä. 

No, entäs sitten tämä 300 miljoonaa ilmastorahastoon? Mitä sillä oikeasti saadaan? Mitä me saamme sillä? Tuntuu, että sitä asiaa pitäisi vähän kuitenkin järkeistää. Yltiökunnianhimoinen — siis tosiaan yltiökunnianhimoinen — ilmastojohtajuus tulee todella kalliiksi. Jo on kallista johtajuutta, voidaan sanoa, eikä ole järkevää toimia liian kunnianhimoisesti, ei varsinkaan nyt koronatilanteessa ja ainakaan, kun jotkut muut valtiot eivät tee osaansa. Voi miettiä, onko kaikilla varaa hankkia sähköautoja. Julkinen liikenne ei tule koskaan, ei koskaan tule, korvaamaan täysin yksityisautoilua. Teollisuuden on tärkeää pysyä täällä meillä Suomessa — täällä meillä Suomessa. 

Piikki on auki. Totta kai meidän pitäisi nyt huolehtia, että nämä piikit eivät pistä meidän Suomen nilkkaan. Perussuomalaiset ovat äärettömän huolissaan siitä, että nyt ollaan aika paljon rahoittamassa kohta EU:ta. Käy niin, että saatetaan ottaa velkaa, että voidaan antaa lahjarahaa, ja mikä kummastuttaa: EU-maissa jopa 800 miljardia kierretään veroja vuosittain — jopa 800 miljardia. Se on muuten aika iso summa. Jotenkin tuntuu, että nyt lääkitään tätä hommaa väärin. Pitäisi oikeasti lääkitä sitä kohtaa, mikä on siellä väärin, ei lahjarahalla. 

Itä-Suomesta tulevana nostaisin esille vielä kysymyksen ministereille, että Varastokirjastoon on tulossa rahaa, merkittävästi rahaa. Varastokirjasto on semmoinen, missä Kuopiossa varastoidaan ja säilytetään kirjoja, ja niitä myös lainataan tarvittaessa. Mitä sillä rahalla on tarkoitus tehdä? Itä-Suomessa arvostetaan tosi paljon sitä paikallista koulutusosaamista [Puhemies koputtaa] ja myös sitä Varastokirjastoa. — Kiitos. 

Arvoisa puhemies! On mahdollista, että julkinen velka itsessään, varsinkaan näissä poikkeuksellisissa oloissa, ei ole suurin syy olla nyt kauhuissaan. Suurempi ongelma niin poikkeuksellisen suuressa neljännessä lisätalousarviossa kuin yleisestikin hallituksen budjettipolitiikassa on siinä, että se ei tarkastele mitenkään kroonisia menokohteita eikä perustu sille, että rakenteellisia uudistuksia tällä kaudella tehtäisiin. Sen sijaan tässä lisätalousarviossa näkyy hyvin tyypillisesti sellaisen koalitiohallituksen kädenjälki, jossa puolueiden kannatusluvut menevät eri suuntiin. Jokaisella on tarve vetää kotiinpäin omilla symbolihankkeillaan ja juuri sille puolueelle leimallisin tavoittein, ja näistä jokaista hallitus sitten kutsuu elvytykseksi. 

Noin perinteisesti ajatellen elvytyskohteet ovat yleensä investointeja, joilla on alku ja loppu. Sellaisiakin totta kai tässä hallituksen listassa on, kuten vaikka monet yritystuet ja tie- ja rataverkkoon kohdistuvat parannukset ja hankkeet. [Hälinää — Puhemies koputtaa] Paljon vaikeammin elvytysmääritelmään sopivat sitten vaikkapa monet sosiaalipolitiikan toimet. Aiotteko siis luopua esimerkiksi toimeentulotuen korotuksesta määräajan jälkeen? Vihreiden tärkeät luonnonsuojeluhankkeet ja valtavan ylimitoitetut panostukset tiettyjen kaupunkien julkiseen liikenteeseen tai vaikkapa demareiden mieluisa Helsingin museohanke sitten eivät ole koronatoimia, eivätkä ne ole oikein elvytystoimiakaan, vaan puhdasta puoluepolitiikkaa ja omien äänestäjien taloudellisesti kestämätöntä mielistelyä. [Antti Lindtman: MAL-neuvottelut!] 

Elinkeinoelämän ja kotitalouksien tukemisen ohella budjetissa on siis merkittävä määrä kaikkea muuta, koalitiohallituksen moneen suuntaan vetäviä intressejä. Tällaisen kaikenlaisen kivan ja mukavankin tietysti voisi ehkä kustantaa, jos hallituksella olisi joku vankka perusta, jolla se näitä aikoo kustantaa, [Paavo Arhinmäki: Meillä ei ole Suomen Perustaa ainakaan!] esimerkiksi ajatuksia työllisyyden lisäämisestä tai kroonisten menokohteiden tukkimisesta. Sen sijaan meille tuodaan esityksiä kuntakokeiluista, jotka ovat yksinkertaisesti julkisen sektorin paisuttamista, jolla ei tule olemaan minkäänlaisia vaikutuksia työllisyyteen, ja kaikenlaista muuta. 

Sitten tästä kuntapaketista: Totta kai on oleellista korvata kunnille niiden menetyksiä ja nimenomaan puuttua siihen, mitä koronaepidemia on aiheuttanut, mutta samaan aikaan te lisäätte kunnille tehtäviä ja velvollisuuksia. Olenpa sellaisenkin kuullut, että täällä sanotaan, että no mutta valtio korvaa kyllä kunnille kaikki. Onko teillä joku erillinen lähde näille menoille, vai mistä nämä rahat tulevat, [Veronika Honkasalon välihuuto] kun meillä on täällä vain yhdenlaiset veronmaksajat ja yritykset, jotka kustantavat niin ne hankkeet siellä valtion tasolla kuin kunnissakin? 

Julkisen sektorin paisuttaminen on harvoin kestävää elvytystä, mutta, arvoisa hallitus, teille se on elämäntapa. 

Arvoisa puhemies! On hyvin tärkeää, että hallitus on jo tätä ennen tarttunut kriisinhoitoon huolehtimalla kriisinhoidon välttämättömistä voimavaroista, ehkäissyt konkurssiaaltoja sekä huolehtinut yrittäjien toimeentulosta ja ihmisten toimeentulosta. [Timo Heinonen: Ja pandoista!] Erityisen myönteistä on se, että tässä neljännessä lisätalousarviossa vahvasti huolehditaan myös ihmisten hyvinvoinnista, panostetaan lapsiin ja nuoriin, panostetaan ikäihmisten hyvinvointiin. Mielestäni nämä eivät ole turhia vaan ne ovat erittäin tarpeellisia. Tässä halutaan ehkäistä edellisten lamojen virheet, jolloin ihmiset jätettiin yksin ja toimettomaksi ja siitä maksettiin kalliit kalliit lunnaat. Nyt toimitaan tässä ajassa ja turvataan ihmisten toimeentuloa ja ihmisten hyvinvointia. Se on erittäin tärkeää. [Petteri Orpo: Hyviä tavoitteita!] 

Mutta, puhemies, olen hieman hämmentynyt tästä keskustelusta, mitä täällä on käyty muun muassa kokoomuksen toimesta. [Toimi Kankaanniemi: Vain hieman?] Te täällä nyt selittelette, että kyllähän te sinänsä hyväksytte liikenteen ja kyllä te sinänsä hyväksytte koulutusta ja sinänsä hyväksytte näitä, mutta, Petteri Orpo, minä täällä katselin Twitteriä, ja silloin kun tämä neljäs lisätalousarvio tuli, niin te olette sanonut, että te ette hyväksy tätä ”vastuutonta rahalinkoa” [Välihuutoja] — ”tätä vastuutonta rahalinkoa emme voi hyväksyä, vaan suuntaa on muutettava”. Samaan aikaan kokoomus esittää ja on esittänyt kaikkien lisäbudjettien yhteydessä — ette te varmasti, tuore valtionvarainministeri, ehkä usko tätä — satoja miljoonia, satoja miljoonia ja vielä kerran satoja miljoonia lisämenoja, mutta silti teidän mielestänne hallituksen esittämät menot ihmisten hyvinvointiin ovat ”vastuuton rahalinko”, mitä Petteri Orpo ei voi hyväksyä, ja tässä on valtava ristiriita, puhemies. [Välihuutoja] Meillä on vastuu meidän puheistamme, ja siksi olisi hyvin tärkeää, että myös kokoomus sitten kertoisi oman vaihtoehtoisen mallinsa. [Markku Eestilä: No vaatikaa debattia!] Samaan aikaan siellä ollaan kritisoimassa velanottoa, vaikka itse esitetään lisämenoja, ja samaan aikaan ei kuitenkaan hyväksytä hallituksen esittämiä menoja. Eikö pitäisi panostaa kouluihin? [Timo Heinonen: Pitäisi!] Eikö pitäisi panostaa lasten harrastusmahdollisuuksiin? [Timo Heinonen: Pitäisi!] Eikö pitäisi rakentaa ihmisille kohtuuhintaisia koteja tai tukea lähiöitä? [Timo Heinonen: Pitäisi!] Mitä näistä te ette, kokoomus, hyväksy? Kertokaa ihmisille.  

Arvoisa puhemies! Kuten tässä on käynyt selväksi, hallitus on saanut valmiiksi neljännen lisätalousarvion, jolla elvytetään taloutta ja korjataan koronan vaurioita yhteensä viidellä ja puolella miljardilla eurolla. Samalla saatiin viimein maaliin neuvottelut kuuden suurimman kaupungin ja valtion välisistä maankäyttöä, asumista ja liikennettä koskevista MAL-sopimuksista. 

Lisätalousarvion ja MAL-sopimusten yhteenlasketut satsaukset vähäpäästöiseen liikenteeseen, joukkoliikenteeseen, raiteisiin, kävelyyn ja pyöräilyyn, ovat lähes miljardi euroa. Erityisen iloinen olen siitä, että Espoon kaupunkirata Leppävaarasta Kauklahteen etenee vihdoin. Sillä on suuri merkitys pääkaupunkiseudun elinvoimalle ja ihmisten mahdollisuuksille käyttää joukkoliikennettä. 

Arvoisa puhemies! Otamme velkaa kriisitoimiin ja elvytykseen, koska haluamme pelastaa työpaikat, luoda kestävää kasvua ja turvata ihmisten hyvinvointia. Tärkeä osa lisäta-lousarviota on yhteensä noin 1,4 miljardin euron tukipaketti kunnille ja sairaanhoitopiireille. Kunnat olivat ahdingossa jo ennen koronakriisiä. Kriisi on pahentanut erityisesti niiden kuntien ja kaupunkien tilannetta, jotka rahoittavat toimintansa pääosin kunnallisverojen tuotoilla. 

Kuntien ja sairaanhoitopiirien tukipakettia saatiin kasvatettua ennakoidusta, mutta summa ei edelleenkään vastaa koronan aiheuttamia menetyksiä, ja onkin tärkeää, että koronakriisin vaikutuksia seurataan ja syksyn aikana valmistellaan tarvittaessa seuraavat tukitoimet kunnille ja sairaanhoitopiireille. 

Arvoisa puhemies! Tällä lisätalousarviolla panostamme 320 miljoonaa euroa lasten ja nuorten hyvinvointiin. Tämä hallitus todellakin haluaa varmistaa jokaiselle lapselle ja nuorelle mahdollisuuden kouluttautua. Siksi lisäämme rahaa varhaiskasvatukseen, perusopetukseen, oppilashuoltoon ja oppilaanohjaukseen. Lisäämme korkeakoulujen aloituspaikkoja, jotta yhä useampi nuori pääsee juuri itselle sopivalle alalle ja jotta voimme turvata osaavan työvoiman riittävyyden niille aloille, joilla siitä on pulaa. 

Huolehdimme myös ikäihmisten hyvinvoinnista. Lisätalousarviossa osoitetaan 60 miljoonaa euroa ikäihmisten palveluihin terveyden ja toimintakyvyn sekä osallisuuden edistämiseen. 

Myös nämä lapsiin ja nuoriin sekä ikäihmisiin kohdistuvat palvelut ovat tärkeitä satsauksia kunnille, jotka näistä tärkeistä palveluista asukkaille pääosin vastaavat. 

Arvoisa puhemies! Tämä hallitus todellakin ajattelee tulevia sukupolvia. [Ben Zyskowicz ja Sinuhe Wallinheimo: Joo!] Historiallisen suuret panostukset kestävään liikkumiseen ja fossiilisista irtautumiseen tukevat ilmastonmuutoksen torjuntaa. Satsaukset lasten ja nuorten hyvinvointiin tasoittavat kriisin vaikutuksia ja turvaavat kaikkien mahdollisuuksia hyvään elämään. Satsaukset koulutukseen kaikilla koulutusasteilla ovat investointi tulevaisuuteen. 

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin — jos Arhinmäen ääneltä saan puhua — täytyy todeta, että minusta tämänkokoisissa asioissa olisi hyvä käydä debattia, koska puhutaan asioista, jotka voivat vaikuttaa vuosia tai vuosikymmeniä eteenpäin suomalaisten hyvinvointiin. 

On aivan oikein, että olette lainanneet. Minun mielestäni tämä on vastuuton velkalinko — olisi ehkä pitänyt käyttää sanaa ”katapultti”, [Pia Viitanen: Vastuuton rahalinko!] koska sen toimintalogiikka perustuu siihen, että jos ei ole vastapainoa, niin se linkoaa jonkun silloin taivaan tuuliin. Ja tässä ei ole vastapainoa. Tästä puuttuvat kaikki tulot, kaikki käsitys siitä, millä tämä velka maksetaan, ja silloin se tarkoittaa sitä, että lopputulema on se, että velkaantuminen jatkuu ja lähtee liikkeelle hallitsemattomasti. Tästä on kyse, ja sitä me emme hyväksy. [Paavo Arhinmäki: Nyt odotellaan sitten niitä tuloja!] 

Me haluamme vastuullisen lisätalousarvion. Vastuullisuus tarkoittaa sitä, minkä teidän moneen kertaan lainaamanne Vesa Vihriälä on raportissaan hallitukselle todennut: ”Tästä syystä on tärkeää, että samalla kun päätetään merkittävistä talouden elvytystoimista, määritetään myös sopeutuksen ja työllisyyttä ja tuottavuutta vahvistavan politiikan tavoitteet.” Ja että nämä tehdään tällä vaalikaudella ja toteutetaan. Teillä ei ole näistä ainuttakaan, ja siksi meillä on täysi oikeus sanoa teille, että tämä on vastuuton, koska se ei noudata tätä teidän neuvonantajanne neuvoa. [Paavo Arhinmäki: Teillä on täysi oikeus sanoa mitä vaan, kukaan ei kiellä!] 

Me olemme sanoneet, että tässä tilanteessa voi ottaa velkaa — [Paavo Arhinmäki: Mitä te otatte pois lisätalousarviosta?] kiitos Juha Sipilän hallitusohjelman, jota kokoomuslaiseksi on haukuttu. Saa ottaa velkaa, koska meidän pitää pelastaa palvelut, yritykset, työpaikat eli suomalaisten hyvinvointi. Saa elvyttää, ja siinä suhteessa meillä on täysi oikeus — te ette sitä meiltä kiellä — kysyä, [Pia Viitanen: Me vaan kysytään, mitä te otatte pois!] onko tämä elvytys oikein suunnattua, onko se oikea-aikaista. 

Otan esimerkin: Me emme vielä tiedä, missä olemme syksyllä. Jos nyt ammutaan kaikki laukaukset siitä katapultista taivaalle, millä me sitten pelaamme? Otetaanko taas lisää velkaa, kun teille ei tunnu olevan mitään väliä? Miksi viisi ja puoli, miksei saman tien 15? [Paavo Arhinmäki: Eli mitä otatte pois?] Joku tolkku täytyy olla tekemisessä ja joku vastuu, kokonaisvastuu. 

Ja missä ovat työllisyystoimet? Me olemme esittäneet jo viime vuonna 60 000:ta. Hallitus on siirtänyt kerta toisensa jälkeen kaikki nämä vaikeat päätökset eteenpäin. Suomi tarvitsee niitä nyt. Suomalaisten tulevaisuuden palvelut tarvitsevat niitä nyt. Te puhutte täällä tulevista sukupolvista — kyllä. Mutta tulevat sukupolvet maksavat tämän laskun, jos te ette tee samaan aikaan niitä päätöksiä, mistä sitä rahaa tulee nyt sen velkavuoren vastineeksi. 

Valtiovarainministeri Vanhanen on ottanut hyvän alun. Minä todella toivon, että nämä Vesa Vihriälän raportissaan luettelemat asiat myöskin niistä sopeutustoimista ja kasvua tuovista toimista otetaan vakavasti. [Anneli Kiljunen: Ne otetaan vakavasti!] Älkääkä enää potkiko niitä eteenpäin ensi syksyn budjettiriihessä. 

Arvoisa herra puhemies! Vihriälän raportissa todettiin ne vaiheet: Ensin hoidetaan kriisi, pelastetaan potilas henkiin, elvytetään, jotta sydän käynnistyy, ja sitten sen jälkeen vakautetaan eli saadaan stabiiliksi tila. Ja tämän kautta me olemme hallituksessa edenneet. [Petteri Orpo: Sivu 95, Vihriälän raportti!] Ensimmäinen teko oli, että muutaman päivän kuluessa hallituksen puolelta esitettiin toimenpidetoiveita työmarkkinajärjestöille ja he tekivät esityksen, tämän paketin, joka täälläkin lainsäädäntönä on läpikäyty, eli että lomautuksia helpotetaan ja yt-prosesseja lyhennetään. Vastapainoksi työttömyysturvaa sitten vahvistettiin työntekijöille. Tämä oli iso toimi, jolla on myös iso merkitys yrityksille. Suomalainen järjestelmä on näyttänyt sen, että meillä tällä hetkellä nämä työttömyysluvut ovat lomautuksia, ne eivät ole vielä irtisanomisiksi päätyneet, mutta me emme tiedä vielä, mitä syksyllä tapahtuu, ja siihenkin pitää pystyä varautumaan. 

Nyt on tärkeää myös huolehtia siitä, että ihmiset selviytyvät, että heillä on pitkospuut eteenpäin. Siksi satsaamme nuoriin, nuorten osaamiseen, koulutukseen ja myös työllistymismahdollisuuksiin. Työllisyyspolitiikkaa ei ole unohdettu minnekään. Se on myös hallituksen linjauksessa todettu. Työllisyystoimia etsitään, [Sari Sarkomaa: Etsitään!] ja meidän työryhmämme työskentelevät, ja me tulemme tekemään esityksiä budjettiriiheen. Nämä tavoitteet, jotka on asetettu, eivät ole kadonneet minnekään. [Ben Zyskowicz: Eli 30 000 tulee silloin!] Eihän tämä kestävyysvaje ole tästä kadonnut. Sen eteen tullaan edelleenkin tekemään töitä, mutta koronakriisi asetti nyt erilaisen marssijärjestyksen. Mitä kuvittelette, että meidän virkamiehet ovat tässä tehneet näiden parin kuukauden aikana? Hoitaneet tätä valtavaa koronakriisiä, joka on saatu aisoihin. Ja kiitos siitä, että oppositioltakin on saatu tuki siihen, että olette tukeneet näissä monissa yhteyksissä. Toivon, että tätä luottamusta rakennetaan nyt vahvasti niin, että kaikki ovat mukana siinä, että me löydämme ne pitkospuut eteenpäin, keskitymme sitten työllisyystoimiin ja saamme myös vakautettua talouden tasapainon. 

Arvoisa puhemies! Näkemyserot ja erilaisten vaihtoehtojen esittäminen kuuluvat demokratiaan ja kuuluvat politiikkaan, [Petteri Orpo: Kiitos!] mutta silti jotenkin toivoisin, että emme yhdessä unohda, kuinka poikkeuksellinen — siis täysin poikkeuksellinen — kevät meillä on takanamme ja kuinka poikkeuksellisessa tilanteessa Suomessa edelleen ollaan. Minä tiedän, koska olen ollut täällä aitiossa paikan päällä myöskin osallistumassa niihin keskusteluihin, ja minä tiedän, että tässä salissa on yli puoluerajojen, yli hallitus—oppositio-rajojen, läpi kevään kannettu huolta esimerkiksi suomalaisten lasten ja nuorten pärjäämisestä tilanteessa, jossa me olemme joutuneet ohjaamaan lapset kotiin opiskelemaan, tilanteessa, jossa me kaikki olemme saaneet lukea siitä, kuinka muun muassa kouluterveydenhuollon käynnit tai opiskelijaterveydenhuollon palvelut ovat vähentyneet, käynnit ovat vähentyneet tai lastensuojeluilmoitusten määrä on vähentynyt. Joten haluan omalta osaltani todeta, että jos täällä salissa sanotaan, että hallitukselle tuli joulu etukäteen, niin voin vakuuttaa, että tämä ei vastaa ilmapiiriä ja tunnelmaa hallituksen sisällä, vaan kyllä tässä on aidosti erittäin suuri huoli niin tämän maan, Suomen, kuin suomalaisten pärjäämisestä, ja sen pohjalta myöskin näitä ratkaisuja on tehty tässä kyseisessä lisätalousarviossa, jolla huolehditaan sekä työllisyydestä ja kasvusta että tämän sosiaalisen kriisin torjumisesta. 

Haluan opetusministerinä myöskin painottaa sitä, että eihän työllisyystoimilla ja rakenteellisilla uudistuksilla voida tarkoittaa vain työttömyysturvaleikkauksia [Petteri Orpo: Ei tietenkään!] Suomen kaltaisessa maassa, joka aina on pärjännyt korkealla osaamisella. Tähän lisätalousarvioon sisältyy myöskin panostuksia esimerkiksi jatkuvaan oppimiseen, siihen, että me tällaisessa työmarkkinatilanteessa saamme käynnistettyä nopeita koulutuksia, joilla me vastaamme alueelliseen osaajapulaan — ongelmaan, josta kaikki yrittäjät ja yritykset myöskin olivat yhteydessä hallitukseen läpi viime syksyn, ongelmaan, josta keskusteltiin koko ajan, ennen kuin tämä akuutti koronakriisi iski — [Sari Sarkomaa: Ikävä kyllä koulutusrahoitukset eivät ole kehyksessä, tämä on kertaruiske!] ja samanaikaisesti viedään eteenpäin korkeakoulujen aloituspaikkojen lisäykset ja muun muassa tämä oppivelvollisuuden laajentaminen, joka sekin on tärkeä rakenteellinen uudistus myös työllisyyden parantamisen näkökulmasta. 

Arvoisa puhemies! Täytyy sanoa alkuun, että kokoomuksella jatkuu sama laulu ja on jatkunut jo vuoden eikä mitään aitoja vaihtoehtoja ole kertaakaan kuulunut. 

Arvoisa puhemies! Olen todella tyytyväinen, että meillä on käsissämme nyt jo hallituksen neljäs lisätalousarvioesitys. Nämä ajat ovat olleet hyvin poikkeuksellisia, joten on hienoa, että niihin nyt myös puututaan tilanteen vaatimilla laajoilla toimilla. Tähän kokonaisuuteen sisältyy monia tärkeitä tukia, mutta keskityn lähinnä kuntatalouden tukemiseen. Erityisesti tahdonkin kiittää hallitusta kuntien kattavasta huomioimisesta. Lisätalousarvio sisältää yhteensä noin 1,4 miljardia euroa kuntien ja sairaanhoitopiirien tukemiseen. 

Korona on osunut kuntien talouteen kovaa. Menoerät ovat erityisesti sosiaali‑ ja terveydenhuollon saralla kasvaneet mutta samalla tulopohja vero‑, myynti‑ ja maksutulojen vähenemisen myötä heikentynyt. Yhtälö on kestämätön eikä johdu yhdenkään kunnan omista poliittisista ratkaisuista. Me emme kukaan voineet ennakoida tällaista tilannetta. Kuten pääministeri Marin on aiemmin todennut, ovat valtion hartiat leveimmät. Siksi meidän on nyt tuettava kuntia ja helpotettava näitä kuntien poikkeustilasta johtuvia taloudellisia haasteita. 

Kunnat vastaavat monista kansalaisille kaikkein tärkeimmistä palveluista. Tämän lisätalousarvion lisäyksien avulla voimme osaltamme turvata näiden peruspalveluiden järjestämisen. Esimerkiksi vasemmistoliitolle tärkeä lasten, nuorten ja perheiden tukemiseen liittyvien valtionosuuksien korottaminen on konkreettinen tapa pitää huolta, ettei yksikään lapsi, nuori tai perhe jää ilman tukea näinä vaikeina aikoina. Myös ikäihmiset ja omaishoitajat on muistettu ja heidän palveluihin on kohdennettu yhteensä 60 miljoonaa euroa lisää.  

Näiden ja useiden muiden erinomaisesti kohdennettujen tukitoimien lisäksi kuntien osuutta yhteisöveron tuotoista esitetään korotettavaksi 10 prosentilla tämän vuoden ajaksi. Tämä tarkoittaa jopa 500 miljoonaa euroa lisää tuloa kunnille. 

Arvoisa puhemies! On aivan ensiarvoisen tärkeää pitää kuntien pyörät pyörimässä myös näinä poikkeusaikoina. Tämä yli miljardin euron tukipaketti on kaivattu ja osuva apu tämän kriisin keskelle. Sen avulla kunnat voivat jatkaa tehtäviänsä ja olla se tuki ja turva, jota kuntalaiset tarvitsevat nyt enemmän kuin koskaan. Lisäksi on huojentavaa kuulla, että tämä hallitus aidosti kuuntelee ja seuraa poikkeustilanteen ja kuntatalouden kehitystä ja on tarvittaessa valmis esittämään tulevaisuudessa myös täydentäviä tukitoimia. 

Tahdonkin lopuksi kiittää hallitusta, joka on jälleen kerran osoittanut ymmärrystä siitä, ettei 90-luvun laman virheitä voi toistaa, ymmärrystä siitä, millä tavoilla tämä kriisi käytännössä vaikuttaa tavallisen suomalaisen elämään, ja ymmärrystä siitä, miltä näyttää tulevaisuuteen katsova ja vastuullinen talouspolitiikka. 

Arvoisa puhemies! Käsittelemme tänään poikkeuksellista hallituksen lisätalousarviota. 5,5 miljardin kokonaissummalla se on Suomen talous-historian suurin. Lisätalousarvion myötä hallitus tekee myös kyseenalaista velkaantumisen historiaa. Summa on jo 18,8 miljardia ja menee varmasti päälle 20 miljardin tänä vuonna. Jokaista työssäkäyvää suomalaista kohden on otettu tänä vuonna lisävelkaa edellisen päälle noin 7 500 euroa. Jokainen voi kohdallaan miettiä, kuinka pitkään tuollaisen velan maksamiseen menisi aikaa. [Pia Viitanen: Kokoomus ensimmäisenä!] 

Arvoisa puhemies! Velkaantuminen ei itsessään ole ongelma erityisesti tässä poikkeuksellisessa ajassa. Yritysten, urheiluseurojen, järjestöjen, kuntien ja niin edelleen on mentävä koronakuopan yli, ja ihmisten on päästävä jatkamaan mahdollisimman nopeasti normaalia elämää. Siitä johtuen asiantuntijat kuten myös kokoomus ovat olleet kannattamassa järkevää elvyttämistä ja samaan aikaan rakenneuudistuksia, joiden avulla kerrytetään myös tuloja velkaantumisen taittamiseen. 

Sen sijaan tämän hallituksen suurin ongelma on se, että menolisäysten rinnalle te ette esitä yhtään konkreettista tointa, jolla tämä velkaantuminen saadaan hallintaan. Kyse on niistä kauan kaivatuista työllisyystoimista. Niitä on nyt odotettu tässä salissa jo vuoden verran, ja niiden parissa on työskennellyt peräti seitsemän kolmikantaista työryhmää — siis seitsemän kolmikantaista työryhmää. Valmista ei valitettavasti ole tullut. [Oikealta: Eikä tule!] 

Tämä on myös keskeinen ero hallituksen ja kokoomuksen linjan välillä. Kyllä, kokoomus on samalla tavalla kuin hallitus esittänyt velan ottamista moniin kohteisiin taloudellisten, yhteiskunnallisten ja sosiaalisten vaikutusten pienentämiseksi. Kyllä, olemme kannattaneet esimerkiksi uusien liikenne‑ ja infrahankkeiden aloittamista tehokkaina elvytyskeinoina. Mutta, arvoisa puhemies, näiden vastapainoksi olemme esittäneet myös toimia, joilla julkisen talouden vakautta parannetaan pidemmällä tähtäimellä. Paikallisen sopimisen lisääminen, työttömyysputkesta luopuminen, työttömyysturvan porrastaminen ja niin edelleen — yhteisvaikutus meidän vaihtoehtobudjetissamme oli 60 000 uutta työllistä. Hallitus on luvannut pohtia näitä asioita mahdollisesti vasta tulevassa budjettiriihessä. 

Arvoisa puhemies! Jo nyt tutkimuksen mukaan kaksi kolmesta kansalaisesta on sitä mieltä, että talouden kriisiytymisen torjuminen on yhtä tärkeää kuin koronaviruksen leviämisen estäminen. 

Valtiovarainministeri Vanhanen, te olette jo puhunut julkisuudessa sopeuttamisesta, ja heti perään pääministeri Marin torppasi nämä puheet. Ihmiset ansaitsevat kuulla hyvät selitykset, miksi taloutta hoidetaan näin sekavasti ja mikä on hallituksen linja tänään. 

Arvoisa rouva puhemies! Ensinnäkin uudelle valtiovarainministerille terveyttä ja voimia erittäin vaativaan tehtävään. Ymmärrän, että tässä tilanteessa tehtävä on todella vaikea, ja sitä ei varmasti helpota se, että erilaisia näkemyksiä varmasti hallituksen sisällä on poikkeuksellisen paljon tästä taloustilanteesta. Mutta toivotaan, että Vihriälän suositukset otetaan huomioon ja samalla, kun päätetään elvyttämistoimista, otetaan nämä työllistämisasiat huomioon, niin kuin hänen raportissaan sivulla 95 sanotaan. 

Tästä taloudellisesta tilanteesta: Monessa yhteydessä itselleni on sanottu, että velka on halpaa, korot ovat jopa negatiivisia, ja sehän pitää paikkansa, mutta se ei tietenkään ole lupaus siitä, että näin olisi myös loputtomiin tulevaisuudessa. Talousarviokirjasta tarkastin juuri, että valtionvelan korko talousarviossa tälle vuodelle on 860 miljoonaa euroa, se, mitä on varattu tälle vuodelle velanhoitokuluihin. Samoin siellä sanotaan, että euroalueella yleisen korkotason nousu yhdellä prosenttiyksiköllä lisäisi korkokustannuksia Suomelle 358 miljoonaa euroa, ja nämä luvut ovat tietysti nyt nousussa, kun velkaa kasvatetaan, eli haaste on kova. 

Siitä olen samaa mieltä ja annan hallitukselle kiitosta, että suuressa kuvassa on tehty oikeita asioita. Tilanne on pääsääntöisesti hallinnassa, ja tietysti kun kiireellä tehdään asioita, niin kaikkia yksityiskohtia ei kerralla voida ottaa huomioon. Siitä on hyvä esimerkki liikunnan puolelta: täällä muuten luvataan liikuntapaikkarakentamiseen liikunnalle 6,8 miljoonaa euroa — oikein hyvä. Saadaan kansalaisia liikkeelle ja rakentamiseen vauhtia. Se kyllä jonkin verran myös työllistää, sitä ei käy kiistäminen. 

Mutta aina ei tarvitse työntää lisää rahaa, ja yksi esimerkki siitä on todellakin tämä katsomoasia, jossa liikuntaseurat, urheiluseurat ovat todellisessa pulassa, koska he työllistävät ja heidän taloutensa on todella tiukka. Nyt pääministeri Marin sanoi viime viikolla, että tällä viikolla tulee päätös uusista linjauksista, [Paavo Arhinmäki: Näin on!] ja Arhinmäki tänään minulle myös vakuutti, että näin tulee tapahtumaan. Siinä suhteessa olen kiitollinen, että urheilu ja sportti yhdistää meitä myös täällä eduskunnassa hallitus—oppositio-rajat ylittäen, sukupuolirajat ylittäen, ikärajat ylittäen tässä suhteessa. Oikein hyvä. Jäämme odottamaan huomista ulostuloa, jonka sitten toivottavasti ministeri Hanna Kosonen saa kertoa. Siinähän oli muutamia koukeroita matkassa, jossa toinenkin ministeri tuli vähän asiaa käsittelemään, mutta nyt luotan Hannaan, että hän ministerinä saa tämän asian esitellä ja kertoa suomalaiselle urheiluväelle positiivisia uutisia. — Kiitos. 

Arvoisa rouva puhemies! Kuluvan vuoden neljäs lisäta-lousarvio pyrkii ratkaisemaan käynnissä olevaa kolmoiskriisiä: koronakriisi, taloustaantuma sekä ilmasto- ja ympäristökriisi. 

Suomi taltutti koronan ensimmäisen aallon kovilla toimilla yhdessä. Nyt on kriisin jälkitoimien vuoro, ja nostamme Suomen jaloilleen yhdessä. Koska elvytykseen käytetyn euron voi käyttää vain kerran, ne eurot on käytettävä harkiten ja viisaasti. Vihreä elvytys aloitetaan tällä lisätalousarviolla. Näillä toimilla aloitamme reilun jälleenrakentamisen. Kestävän kehityksen hallitus toimi kestävästi myös kriisin hoidossa. Ensi sijassa varmistamme, että tulevat sukupolvet eivät jää koronakriisin jalkoihin, kuten kävi 90-luvun lamassa. Haavoittuvassa asemassa olevia lapsia ja nuoria tuetaan erillisellä 320 miljoonan euron hyvinvointiohjelmalla. Kuntia tuetaan nyt yhteensä 1,4 miljardilla eurolla. Tällä rahalla turvataan kuntien työpaikkoja ja peruspalveluita kuntien asukkaille. Sairaanhoitopiireille kompensoidaan koronavirustilanteen aiheuttamia kustannuksia. Yrityksille ohjataan liki puoli miljardia euroa uutta tukea jo aiemmin tehtyjen tukitoimien lisäksi. Suomi joko nousee osaamisellaan tai kompastuu sen puutteeseen. Siksi lisätalousarvio sisältää panostuksia koulutukseen ja tutkimukseen tutista tohtorinhattuun. Panostamalla varhaiskasvatukseen, perusopetukseen ja korkeakoulujen aloituspaikkoihin varmistamme, etteivät oppimiserot repeä koronan vuoksi pysyviksi. Tukiopetusta lisäämällä ja oppilashuollon resurssit turvaamalla voimme pelastaa monen lapsen ja nuoren tulevan opintien.  

Arvoisa rouva puhemies! Vihreällä elvytyksellä otetaan harppaus kohti vähäpäästöistä liikennettä. Yhteenlasketut panostukset joukkoliikenteeseen, raiteisiin sekä kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen ovat historiallisen suuret, lähes miljardi euroa. On tärkeää, että raideinvestointeja tuetaan joka puolella Suomea. Hämeessä tervehdittiin ilolla 273 miljoonan euron investointia koko pääradan välityskykyä parantavan Pasila—Riihimäki-kakkosvaiheen käynnistämiseen. Toimintavarmuus pääradalla on edellytyksenä liikenteen päästöjen puolittamiselle vuoteen 2030 mennessä. 

Arvoisa rouva puhemies! Kestävää elvytystä tarvitaan suurten kaupunkien lisäksi myös maakuntien keskuskaupungeissa ja seutukunnissa. Samat ratkaisut eivät sovi joka paikkaan, vaan elvytystä on kohdennettava kunkin alueen luontaisiin vahvuuksiin nojaten ja alueiden erilaisuus huomioiden. Näin syntyy myös uutta työtä ja uutta hyvinvointia. Kun arvioimme julkisen talouden tilaa, meidän on kyettävä katsomaan pitkälle 2030-luvun puolelle. Olemmeko turvanneet Suomen kilpailukyvyn panostamalla riittävästi osaamiseen, ekologiseen rakennemuutokseen unohtamatta silti sosiaaliturvan uudistamista? Siihen tämä poikkeusolojen lisätalousarvio tähtää. 

Arvoisa rouva puhemies! Me olemme vasta puolessavälissä todella raskasta ja poikkeuksellista vuotta, ja velkaa on hallituksen tekemillä päätöksillä otettu lähes 20 miljardia euroa — siitä viimeisimpänä osana on nyt käsiteltävä hallituksen ennätyksellisen suuri lisätalousarvio, 5,5 miljardia euroa. 

Velkaelvytys on koronaviruksen tuomassa talouskriisissä välttämätöntä. Moni hallituksen panostuksista on tärkeä, mutta se ei tarkoita sitä, että jokainen sosiaalihallituksen käyttämä euro olisi tehokkaasti käytetty euro. Samalla kun miljardit suhisevat silmissä, olisi syytä myös katsoa rehellisesti totuutta silmiin ja mietittävä, miten nämä jättimäiset velat hoidetaan ilman, että jokainen reppu selässä ensi syksynä tallustava lapsi ja nuori joutuu kantamaan hallituksen löperöyden taakkaa repussaan kohtuuttomalla tavalla. Juuri tällä hetkellä se reppu on todella raskas. 

Arvoisa rouva puhemies! Tämä on se meidän kritiikkimme kärki. Me kokoomuksessa olemme antaneet hallitukselle useita vaihtoehtoja siitä, miten se reppu kevenisi. Te, arvoisa hallitus, olette nyt yli vuoden vastanneet meille ”huomenna”. Tähän vastaukseen totuin asuessani tietyissä Etelä-Euroopan maissa, kun puhe oli jonkun pakollisen asian tekemisestä. Arvoisa hallitus, te viette meitä löysän taloudenhoidon EU-kumppanimme suuntaan. 

Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen toiminta rahan jakamisessa on välillä muistuttanut minua juniorijalkapallojoukkueesta. Kun valmentaja kysyy, mitä paikkaa haluatte pelata, niin kaikki juoksevat hyökkäyspäähän uskoen tekevänsä seuraavan maalin ja saavansa naamansa paikallislehteen. Sitähän tämän hallituksen vauhdikas rahojen jako ilman työllisyyttä tukevia toimia on. Toisaalta hallituksen hymyssä suin pidetty lehdistötilaisuus ennätyssuuresta lisäbudjetista muistutti minua omista urheiluajoistani. Silloin pelaaja muisti kyllä kertoa omat tilastonsa muistamatta, kuinka monta hutia matkalla tuli ja voittiko oma joukkue. On mukava puhua mukavista asioista, on mukava tehdä mukavia asioita. Kysymys onkin, missä on se vastuuta kantava, hankalissakin — korostan: hankalissakin — asioissa luotettava pelaaja, joka ymmärtää, että joukkueen eli Suomen hyvä tulevaisuus rakennetaan vastuullisesti. Täällähän se on: Suomen ja suomalaisten luottopuolustaja kokoomus. 

Arvoisa hallitus, te voitte tänään paukutella henkseleitä sulle—mulle-hyökkäyksestänne, mutta haluan muistuttaa teitä palloilumaailmasta tutulla sanonnalla: hyökkäys voittaa pelejä, puolustus mestaruuksia. — Kiitos. 

Arvoisa puhemies! Eletään toivottavasti ratkaisevia viikkoja tämän hallituksen perinnön suhteen. Tullaan näkemään lähikuukausina, onko meillä viisikko Matin kukkarossa vai Matti viisikon taskussa. Kysymys tämän lisätalousarvion osalta, hyvä vasemmisto, ei ole siitä, mitä otetaan tästä pois, vaan siitä, mitä tästä puuttuu, [Ben Zyskowicz: Just näin!] ja se, mitä tästä puuttuu, on ensimmäinenkin pysyvästi työssä olevien määrää parantava toimi, jolla tämä lasku maksetaan ja jolla hyvinvointi Suomessa ylläpidetään. 

Älkää minua uskoko, mutta uskokaa Vanhasta. Hän sanoi toissa päivänä, että jos Suomi toimii viisaasti, ensimmäisten joukossa tekee linjaukset ja ratkaisut, jotka ovat uskottavia sen puolesta, että Suomen pitkän ajan julkisen talouden kestävyys palaa hyväksyttävälle tasolle, sillä me pystymme tienaamaan erittäin paljon. Ja viisas Vanhanen viittasi tässä siihen, että kaikki on laskettu niin, että nollakorko Suomen lainoille säilyy. Jos se nousee yhteen prosenttiin, niin tämän vuoden lisävelat maksavat jo 200 miljoonaa vuodessa korkomenoissa. Vanhanen jatkoi, että edessä on sopeutustoimia, joita pitää tehdä samaan aikaan, päällekkäin, ja samaan aikaan kahden ensimmäisen vaiheen kanssa — tiukkaa, selkärankaista puhetta, mutta todella tulemme näkemään, onko viisikko Matin kukkarossa vai Matti viisikon taskussa. 

Nyt olemme täällä käsittelemässä lisätalousarviota, joka lyö ennätykset kyllä velan määrässä, mutta jossa ei ole sitä toista puolta. Vasen käsi on täynnä menoja, pääosin tarpeellisia, mutta oikea on tyhjä. Koronaelvytys on paikallaan, mutta se todella pitää tehdä käsi kädessä päätösten kanssa, jotka nostavat pysyvästi työssä olevien osuutta Suomessa Ruotsin tason tuntumaan, Vanhasen sanoin päällekkäin ja samaan aikaan — ei sen takia tietenkään, että puolella vuodella tässä toimeenpanossa olisi ratkaisevaa merkitystä, vaan sen takia, minkä Vanhanen kokeneena valtiomiehenä tietää, että monipuoluehallituksessa vaikea päätös syntyy vain pakettina, sellaisena pakettina, josta jokainen puolue pystyy perustelemaan jotain osaa, ja vasemmiston kanssa se tarkoittaa pakettia, jossa lisämenoista päätetään vain ja vasta, kun suostutaan paikalliseen sopimiseen, kannustinloukkujen purkamiseen, riskinoton ja työn kannustimien parantamiseen. Tämä kultainen sääntö on tässä unohtunut keskustalta, toivottavasti se muisti nyt palaa. Mutta kysyn valtiovarainministeriltä: Miksi suostutte esittelemään tämän lisätalousarvion, josta tämä vastuun tasapaino puuttuu? Ettekö pelkää, että sitä ei enää pystytä palauttamaan, kun nämä mukavat asiat on tässä jo tehty? 

Arvoisa puhemies! Toivottavasti vanhan viisikon on nyt vapistava, kun Vanhanen tulee järkipuheineen. Ja puheenjohtaja Kulmuni säesti maanantaina, että ”syksyn budjettiriihi tulee olemaan monessa mielessä aivan poikkeuksellinen piste tälle hallitukselle”. Sitä minäkin todella toivon. 

Arvoisa puhemies! Lisätalousarvioesityksellä pyritään tukemaan talouden elpymistä akuutin vaiheen päättyessä. Elvytyskokonaisuudella tavoitellaan julkisen kysynnän lisäämistä, millä pyritään lieventämään koronakriisin aiheuttamaa kysynnän alentumista, mutta työllisyyttä lisääviä toimia tässäkään ei ole, eikä hallituksen työttömyystavoite näillä toimin toteudu. Rahaa laitetaan sellaisiin kohteisiin, mitä asiantuntijat Suomessa ovat suositelleet, vaikka muualla Euroopassa vastaavaa, pelkkää julkisen sektorin kulutusta ja infrainvestointeja pidetään varsin toimimattomina. Esimerkiksi Saksan pakettiin kuuluu muun muassa perheille maksettava 300 euron kertatuki jokaisesta lapsesta ja arvonlisäveron väliaikainen alentaminen vuoden loppuun asti, kuten useissa muissakin Euroopan maissa. Miksi hallitus ei tarkastele arvonlisäveron alentamista, mikä nostaisi kulutusta ja lisäisi työllisyyttä? 

Olisin odottanut myös väliaikaisia muutoksia kotitalousvähennykseen, joita olen ehdottanut toimenpidealoitteessani jo huhtikuussa. Kotitalousvähennyksen enimmäismäärää ja korvausprosenttia tulisi nostaa reilusti. Tämäkin kasvattaisi merkittävästi palvelujen kysyntää, lisäisi työllisyyttä sekä poistaisi harmaata taloutta. [Antti Lindtman: Onko tämäkin tehty velkarahalla?] 

Toimenpidekokonaisuus lapsiin, nuoriin, tutkimukseen ja osaamistason vahvistamiseen on tärkeä. Poikkeusolot aiheuttivat oppimisvajetta, joten oppimistulosten parantamiseksi tulee ottaa käyttöön tehokkaat ja vaikuttavat keinot. Erityisesti tukiopetuksen ja erityisopetuksen vaatima tarve on suuri, ja tähän tulee varata riittävästi resursseja. Ilokseni huomasin, että opetus‑ ja kulttuuriministeriö on jo perjantaina avannut tähän 84 miljoonan erityisavustuksen. 

Lisäavustukset puurakentamiseen ovat myös toivottuja, sillä teollisen puurakentamisen edistäminen vaatii valtion toimenpiteitä ja edellyttää uudenlaista osaamista. Kansallisten tavoitteiden luominen puurakentamisen edistämiseksi oli yksi Marinin hallitusohjelman mukaisista edistämistoimenpiteistä tällä hallituskaudella. Ympäristöministeriön laatima tavoitteiden asettamistyö on edennyt suunnittelusta, ja julkistuksen piti olla eilen, mutta se onkin siirtynyt syksyyn. Olisin mielelläni kuullut tänään nämä tavoitteet. 

Kokonaisuudessaan 360 miljoonan määrärahapanostus investointeihin, infraan ja korjausrakentamiseen on massiivinen. Toivoisinkin, että homekoulujen ja ‑päiväkotien korjaaminen ja korvaaminen uudisrakennuksilla kuuluisi näihin tukitoimenpiteisiin. 

Edustaja Arhinmäki kysyi täällä aikaisemmin, mistä leikataan. Ay-liikkeiden verovapauden poisto toisi laskelmien mukaan noin 500 miljoonaa euroa vuodessa. Hallitus on lisännyt tälle vuodelle kehitysapua 300 miljoonaa. Jos priorisoimme, mitä lopulla kehitysavulla tehdään, voimme hyvin leikata tuon korotuksen, ja silti kehitysapu on lähes miljardi euroa. Eli tässä 800 miljoonaa käyttöön. 

Arvoisa rouva puhemies! Kuntatalouden osalta on myöskin eletty poikkeuksellisia aikoja, ja toisaalta kuntien työntekijät niin lasten kanssa varhaiskasvatuksessa, koulussa, terveydenhuollossa kuin vanhusten kanssa ovat eläneet poikkeuksellisia aikoja. Kiitokset sinne ihan todella lämpimästä sydämestä. 

Koko arvio siitä, mitenkä kuntatalous on sukeltanut, on 1,6—2 miljardia euroa meidän kuntatalousohjelmassa, ja nyt saamme siis siihen paikkausta tämän 1,4 miljardia euroa. Tämä on erittäin hyvä paketti. Katsoin myöskin 90-luvun tukipaketin kunnille, ja silloinkaan ei ihan tällaiseen tasoon päästy, minkä takia minun mielestäni on erittäin hyvä ja perusteltua, että nyt ollaan päästy. 

Tämähän ei ollut ensimmäinen kohta, milloin kuntiin tuli tukea, vaikka jotkut täällä kritisoivat, että ollaan myöhässä. Näiden yritysten maksujärjestelyjen vuoksi täällä salissa oli jo se noin 500 miljoonan euron paketti, joka on lainaa, joka sitten ensi vuoden kohdalla viedään pois. Mutta joka tapauksessa se oli jo aikaisemmin, ja nyt tuli tämä 1,4 miljardia euroa. Tämän lisäksi ovat olemassa sitten nämä avustusluonteiset tuet, joissa on siis joukkoliikennettä, opetus- ja kulttuuriministeriön puolella varhaiskasvatusta, perusopetusta, toista astetta, siellä on liikuntapaikkarakentamista, siellä on etsivää nuorisotyötä, siellä on öljylämmityksestä luopumista ympäristöministeriön puolella, viherrakentamista, asuntorakentamisen lisäämistä — monia sellaisia asioita, jotka myöskin tulevat kuntiin ylimääräisenä rahana, jota ei aikaisemmin ollut, tämän vuoden budjettiin. 

Nämä kaikki ovat määräaikaisina, ja ne ovat tälle vuodelle, mutta me joudumme katsomaan budjettiriihessä, mikä on loppuvuoden tilanne ja mikä on sitten ensi vuoden tilanne. Erityisen suuri kritiikki on ollut tähän kysymykseen sairaanhoitopiirien avustusluonteisesta tuesta, jonka riittävyydestä, 200 miljoonasta, varmaan vielä keskustellaan. 

Arvoisa rouva puhemies! Tämä esitys on hyvinvointi- ja myös tekniseltä osaltaan tärkeä lisätalousarvioesitys. Koronan myötä yhteiskunta muuttuu todella paljon nopeammin kuin tähän asti on muuttunut, ja on äärimmäisen tärkeää, että me suuntaamme tuen sinne, missä voimavaroja tarvitsee vahvistaa, jotta ne voimavarat ohjautuvat uuteen kysyntään vastaavaan tuotantoon. Siksi olen erittäin iloinen siitä, että t&k-rahoitus nousee tämän vuoden puolella 200 miljoonaan lisäyksellä. Myös Suomen Akatemialle satsataan muun muassa tutkimusinfrastruktuureihin, uuteen kumppanuusmalliin, yhteistyöverkostoihin ja lippulaivahakuun, ja myös 20 miljoonan euron tutkimuspaketti on tulossa kriisivalmius- ja huoltovarmuustutkimukseen. 

Täällä on useasti jo mainittu korkeakoulujen aloituspaikat, ja näemme hallituksessa, että on todella paljon oleellisempaa pitää nuoret koulussa kuin työttömänä. Nythän on niin, että työtä ei välttämättä ole niin paljon tarjolla, joten koulutus juuri tällä hetkellä kannattaa erittäin paljon. Lisäksi hakijasumaa on purettava ja vastattava myös siihen, että tämän kevään valinnat ovat olleet yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa erilaiset kuin oletimme, ja siksi näitä paikkoja on hyvä tälle syksylle saada. Lisäksi, kun kasvu lähtee liikkeelle, on olennaista, että voimme vastata osaajapulaan. Kun täällä sanottiin, että ei ensimmäistäkään työllisyyden kasvua tukevaa päätöstä, niin olisi kiinnostavaa kuulla: eivätkö nämä mainitsemani asiat ole niitä päätöksiä? 

Arvoisa puhemies! Vaikka olemme pärjänneet koronan aiheuttamasta yhteiskunnallisesta stressitestistä tähän asti melko hyvin, niin epidemia on myöskin aiheuttanut paljon hoito- ja hoivavelkaa, ja tähän velkaan on puututtava nopeasti, sillä jos näitä asioita ei hoideta pian, niin kustannukset yhteiskunnalle kasvavat entisestään, puhumattakaan inhimillisestä kärsimyksestä, jota se on aiheuttanut. 

Haaste on suuri, sillä esimerkiksi Ikäinstituutin selvitysten mukaan yli 75-vuotiaiden toimintakyvyssä on tapahtunut paljon heikentymistä, mielenterveysongelmat ovat yleistyneet ja yksinäisyyden ja tarkoituksettomuuden tunteet ovat lisääntyneet. Huolissaan tulee olla myöskin omaishoitajista, sillä omaisten väsyminen näkyy esimerkiksi Omaishoitajaliittoon tulleissa viesteissä. Monin paikoin omaishoitajien vapaapäivät peruuntuivat, ja monen omaishoitajan vaativa työ ilman vapaapäiviä on todella voimia vievää. Lisäksi hoidettavan kuntoutuksen katkolla oleminen johti myös hoidettavan toimintakyvyn heikentymiseen ja teki omaishoitajan työstä entistä raskaampaa. 

Nyt kun ollaan palaamassa kohti normaalimpaa, niin ikäihmisten ja heidän läheistensä kokonaisvaltaisen toimintakyvyn palauttamiseksi on tehtävä mahdollisimman nopeasti kaikki mahdollinen. Muuten uhkana on, että vuodepotilaiden määrä ja ympärivuorokautisen hoidon tarve lisääntyy nopeasti ja samalla yhteiskunnan kustannukset kasvavat. 

Onneksi tässä lisätalousarviossa on iäkkäiden palveluiden varmistamiseksi varattu 60 miljoonan euron lisärahoitus. Varoja kohdistetaan muun muassa kotihoidon asiakkaiden etä- ja kotikuntoutuspalveluihin, hyvinvointia ja toimintakykyä tukeviin toimiin ympärivuorokautisessa hoidossa ja omaishoitoperheiden erityistukeen. Nyt tulee varmistaa, että rahaa käytetään siihen, mihin se on tarkoitettu, sillä aiemmin esimerkiksi omaishoidon kehittämiseen korvamerkityt rahat eivät ole aina ohjautuneet oikeaan tarkoitukseen. 

Nyt tarvitaan kunnissa myös paljon hallinto- ja organisaatiorajat ylittävää yhdessä tekemistä. Esimerkiksi kulttuuri- ja liikuntatoimi on saatava mukaan ikäihmisten kokonaisvaltaista toimintakykyä parantavaan toimintaan. Kotihoidossa tarvitaan myös esimerkiksi ulkoiluttajia, ja järjestöjen osaamista on kyettävä hyödyntämään entistä tehokkaammin. Myös järjestöt tarvitsevat tukea tärkeässä työssään jaksamiseen. Korona-aika osoitti järjestöjen ja yhdistysten luovuuden, joustavuuden ja ketteryyden. 

Arvoisa puhemies! Kunnille ollaan tässä talousarviossa ohjaamassa lähes 1,5 miljardin euron tukipaketti. Kunnat tuottavat hyvinvointivaltiomme palveluista suuren osan, ja onkin äärimmäisen tärkeää, että luomme myös kunnille siltaa yli vaikeiden aikojen. Kuntien taloudellinen tilanne haastaa meidät uudenlaisten toimintamallien etsimiseen, mutta samalla se mahdollistaa myös uudenlaisen yhdessä tekemisen kulttuurin rakentamisen esimerkiksi juuri järjestöjen ja kolmannen sektorin kanssa. Nyt tarvitaan taloudellisen tuen lisäksi myös uudenlaista ajattelua. 

Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen neljäs lisätalousarvio oli hyytävää luettavaa taloudenhoidosta. Velkataakka tuleville vuosikymmenille tulee olemaan valtava. Tämän piti olla lisätalousarvio liittyen koronan aiheuttamien ongelmien korjaamiseen, mutta siihen sisältyy paljon muuta. 

Toimenpidekokonaisuus on suuruusluokaltaan noin 5,5 miljardia euroa. Kun piikki näyttää olevan hallituksella auki, niin velkakorttia vingutetaankin sitten oikein urakalla. Hälyttävää tässä on se, että historian suurimman lisätalousarvioesityksen yhteydessä ei puhuta mitään, millä tavalla velka maksetaan, miten työllisyystoimia lisätään ja mitkä ovat uudet työllisyystavoitteet. Kuinka tällä tavalla voidaan valaa uskoa tulevaisuuteen ja jälleenrakentaa Suomea? 

Maaliskuussa lomautettujen ja työttömien määrä lähti jyrkkään nousuun. Tällä hetkellä työttömiä työnhakijoita on reilu 430 000. Se on lähes 50 prosenttia enemmän kuin samaan aikaan viime vuonna, ja kokoaikaisesti lomautettuja on nyt 152 000 enemmän kuin vuosi sitten. Samaan aikaan työpaikkoja on tarjolla vähemmän. Nyt on tehtävä toimia, joilla työttömyyttä saadaan poistettua. Työ on ihmisille tärkeää niin sosiaalisesti kuin hyvinvoinnin ja toimeentulon kannalta. 

Arvoisa puhemies! On totta, että poikkeusolot vaativat poikkeuksellisia toimia valtion budjetissakin, mutta tämä lisätalousarvio on askel kohti synkkiä aikoja ja romuttuvaa hyvinvointiyhteiskuntaa. Tämä on historiallisen suuri velanotto. On laskettu, että tämä uusi velka vastaisi samaa kuin 7 000 euron lainanotto yhdelle työvoimaan kuuluvalle kansalaiselle. 

Hallitus on päättänyt esityksessään massiiviset menolisäykset, ja samaan aikaan työllisyystoimet loistavat poissaolollaan. Mitä jos tulee toinen aalto? Suomi ei kestä toistamiseen yhteiskunnan sulkua. Muitakin ratkaisuja pitää olla. 

Lisävelka on nyt jäämässä lapsiemme kuitattavaksi. Missä on hallituksen vastuu? Emme me voi lapsillemme syöttää velkaa suoraan suuhun. Onko tämä vastuullista politiikkaa? Miksi teette tämän lapsillemme? Millaisen esimerkin annatte rahankäytöstä lapsillemme ja nuorillemme? 

Sairaanhoitopiirejä on tuettava ja kuntia elvytettävä. Myös lisäpaikat korkeakouluihin ja rokotehankintoihin ovat tärkeitä, ja ne ovatkin nimenomaan näitä koronasta johtuvia lisämenoja ja ‑tarpeita. Mutta uusia velvoitteita kunnille ei voida sysätä tällaisessa tilanteessa, kuten oppivelvollisuusiän pidennystä, joka on hölmöläisten peiton jatkamista. Lapset ja nuoret tarvitsevat tukea jo varhaisemmassa vaiheessa, maltillisia ryhmäkokoja ja tukea opetukseen. Jos hallitus oikeasti haluaa auttaa myöskin opiskelijoita, niin voisi nostaa opintotuen tulorajaa, jolloin opiskelijat voisivat myös käydä töissä ja annettaisiin heille oikea signaali. Ikäihmiset tarvitsevat myös enemmän tukea. Pandoillakin on enemmän elintilaa kuin tällä hetkellä hoivakotiin eristetyillä vanhuksilla. 

Arvoisa rouva puhemies! Jos edellinen lisätalousarvio oli tynkä, niin tähän lisätalousarvioon on saatu kyllä kaikki mahdollinen ja mahdotonkin mukaan. Suoraan sanottuna tämä on vihervasemmistohallituksen ”kaikille kaikkea kivaa” -lisäta-lousarvio, jossa ideologisin perustein on jaettu määrärahoja mitä erilaisimpiin kohteisiin. 

Lisätalousarvion yleisperusteluissa todetaan, että kriisin jälkeisen elvytyksen ja jälleenrakentamisen rinnalle on haettava toimet, joilla julkinen talous pysyy vakaalla ja tasapainoisella uralla. Aikaikkunaa on laajennettu tämän vuosikymmenen loppuun usean vaalikauden tähtäimellä. Tämä hallitus sitoo nyt tulevien vuosien hallituksia ennennäkemättömillä tavoilla voidakseen itse jakaa rahaa haluamiinsa kohteisiin. Entä jos hallituksen vaalikaudet ylittävät toimet ovatkin vääriä? Valintojen seurauksien kanssa painivatkin vasta seuraavat hallitukset. [Anneli Kiljunen: Mitä jos ne ovat oikeita?] Silmiinpistävä tosiasia on se, ettei hallitus esitä toimia julkisen talouden vakauttamiseksi ja tasapainottamiseksi. Te vain toteatte, että niitä on haettava. 

Perustelutekstissä nostetaan vahvasti esiin myös se, että elvytys on tässä tilanteessa tärkeää. Itse kyllä tästä lisätalousarviosta löysin paljon muutakin kuin elvyttävää rahanjakoa. Joukossa on toki ilahduttaviakin resursointeja, kuten etsivään nuorisotyöhön panostaminen, josta opetus- ja kulttuuriministeriössä ehdittiin jo koronaa ennen itse asiassa leikata. Suurin ongelma tässä on nyt se, että ensin jaetaan rahat, sitten vasta pohditaan, miten saataisiin lisää työpaikkoja ja sitä kautta verotuloja. Lisäksi rahaa jaetaan kohteisiin, jotka eivät ole lainkaan elvyttäviä, tuottavia tai tehokkaita. 

Arvoisa puhemies! Hallitus asettaa itselleen suuremman tavoitteen kuin 60 000 uutta työpaikkaa. Lisää saanemme kuulla syksyn budjettiriihen jälkeen. Jollakin tämä yhtälö pitäisi saada toimimaan, ja on hyvä, että tavoitteita asetetaan nyt korkeammalle. Sillä on kuitenkin väliä, minne nämä työpaikat syntyvät. Jos kuntiin, maakuntiin tai valtion palvelukseen lisätään merkittävästi työpaikkoja, ei se tuo valtiontaloudelle tuloja. Jos työpaikat ovat osa-aikaisia tai palkalla ei tule toimeen vaan on turvauduttava yhteiskunnan tukiin, ei sekään tuo rahaa valtion kassaan. 

Kokonaisuudessaan tällaisena aikana ideologiat olisi nyt sysättävä sivuun ja tuotava eduskunnan käsittelyyn mahdollisimman pian konkreettisia toimia, joilla tätä velkaa tullaan kattamaan. 

Arvoisa puhemies! Tässä on paljon käyty keskustelua, onko ne toimet, joita hallitus tähän mennessä on tehnyt, oikein mitoitettu. Tätä voi suhteuttaa. Suomi ei lisää kulutusta niin paljon kuin esimerkiksi Saksa, saatika niin paljon kuin Tanska, mutta olemme kuitenkin vähän Italian yläpuolella. Me olemme aika lailla eurooppalaisessa valtavirrassa, jos nyt katsoo niitä toimia, joita tässä on tehty. 

Sitten on hyvä huomata, arvoisa puhemies, että suurin osa tästä lisätalousarviosta itse asiassa ei vielä ole varsinaista elvytystä vaan edelleen tämän akuutin kriisin hoitoa. Jos muistatte, niin se, mitä Vesa Vihriälän työryhmä esitti, oli se, että ensin akuutin kriisin hoito ja siihen kaikki panokset, koska se, miten siinä onnistutaan, vaikuttaa huomattavasti siihen haasteeseen, mikä on edessä, ja sitten elvytystä, johon siis Vihriälän työryhmä esitti 2:ta prosenttia bkt:sta ensi vuodelle, ja sen jälkeen sitten siihen rinnalle tarvitaan samaan aikaan nämä rakenteelliset toimet ja sitten kolmannessa vaiheessa sopeutukset, [Sari Sarkomaan välihuuto] ja siellä varmasti on sekä menoja että tuloja. 

No, se osio, mikä tässä sitten elvytystä on, koskee nyt lähinnä näitä liikennehankkeita, jonkin verran osaamispanostuksia. Valtiovarainministeri oikeastaan aika hyvin luetteli, että siinä pitäisi olla kaksi kriteeriä: ensinnäkin se, että ne aiheuttavat näitä käyttäytymismuutoksia, että saamme ihmisille turvaa, yrityksille turvaa siihen, että ensi syksynäkin voi jatkaa taloudellista toimeliaisuutta, ja toisaalta se, että ne saadaan nopeasti liikkeelle. Tähän voisi vielä lisätä kolmannen kriteerin, jonka pitää olla se, että ne myös parantavat meidän työllisyyttä, kasvua, kilpailukykyä pitkällä tähtäimellä. Nämä ovat ne kolme kriteeriä tässä nyt, kun siirrytään akuutin kriisin hoidosta tänne elvytykseen. Nämä kolme kriteeriä on jatkossakin syytä pitää mielessä. 

No, sitten on paljon ollut kritiikkiä, että miksei nyt samalla tehty näitä rakennepuolen uudistuksia. Tästäkin toteaisin, niin kuin valtiovarainministeri on sanonut, että tässä on edessä niin iso harjoitus, että ne pitää huolella valmistella. Olisi ollut kohtuutonta kunnille sanoa, että nyt ryhdymme käymään rakennelisätalousarviobudjettia. Nyt oli akuutin kriisin hoitoa. 

Arvoisa puhemies! Kyllä tässä retoriikassa vähän nyt, kun kokoomusta kuuntelee, te istutte kahdella pallilla. Te toisaalta kritisoitte mutta toisaalta samaan aikaan olette valmiita itse tekemään. Te sanotte, että hallitus holtittomasti jakaa rahaa mutta kokoomus kannattaisi järkevää elvytystä. Tai te sanotte, että hallitus ampuu menoja vähän sinne tai tänne, kokonaisuus hajoaa, mutta te olisitte esittäneet tarkasti kohdennettuja menolisäyksiä. [Timo Heinonen: Oikein, eikö kuulosta hyvälle?] Että kyllä tässä vähän tulee mieleen, että teidän pitäisi nyt päättää, millä kannalla te olette. Ja kun Mykkänen sanoi, että tässä ongelma ei ole se, mitä tässä on, vaan se, mitä puuttuu, niin se ei vastaa sitä, mitä ryhmäpuheenvuorossa sanoitte, [Ben Zyskowicz: Kyllä!] että tässä häikäilemättömästi nyt on otettu tie omien lupausten, vaalilupausten, toteuttamiseen. Nimetkää nyt edes vaikka 400 miljoonaa, mitä te tästä jättäisitte toteuttamatta, kun te tätä näin paljon olette kritisoineet. [Timo Heinosen välihuuto] Voisiko Pia Kauma esimerkiksi nimetä? — Ei ole, joka kymmenes euro, 400 miljoonaa. [Sari Sarkomaa: Kertokaa edes yksi työllisyystoimi, edustaja Lindtman!] 

Arvoisa puhemies! Heti kärkeen voisin edustaja Lindtmanille todeta sen, että meidän kokoomuslaisten mielestä tässä on kaksi ongelmaa: ensinnäkin se, että kokoluokka on valtavan suuri, ja toisekseen se, että ei ole mietitty, millä tämä rahoitetaan. [Antti Lindtman: Mistä leikkaisitte?] 

Arvoisa puhemies! On olemassa vanha suomalainen sananlasku, joka sanoo, että velka on veli otettaessa, veljenpoika velkaa maksettaessa, ja tämä tarkoittaa sitä, että velkaa on kyllä helppo ottaa, mutta vaikeampi maksaa takaisin. Tukku rahaa tuntuu hyvältä käsissä silloin, kun se on, mutta silloin kun mietitään, miten se maksetaan takaisin, niin sitten me joudumme valitettavasti, edustaja Lindtman, menemään meidän lasten kukkarolle. Sitäkö te SDP:ssä haluatte? [Antti Lindtmanin välihuuto] 

Ensinnäkin, tässä ei ole mitään työllisyystoimia pohdittu. Oletteko tietoisia, edustaja Lindtman ja muut hallituspuolueiden jäsenet, että meillä on tällä hetkellä työllisyysaste pudonnut 70 prosenttiin? Se oli yli 72:n viime vuonna. Meillä on yli puoli miljoonaa ihmistä, jotka ovat olleet yt-neuvotteluiden alaisuudessa tänä keväänä. Tilanne on katastrofaalinen, jos se jatkuu tällä tavalla, ja siltikään te ette ole miettineet mitään työllisyystoimia. Täällä on esimerkiksi Villa Lantelle 2 miljoonaa euroa, sympaattista, ja jättipandoille puolitoista miljoonaa, sekin on sympaattista ja varsin tarpeellista varmaankin. Mutta kuinka monta työpaikkaa ne luovat tänne Suomeen? Ja sen lisäksi, jos mietitään, mitä tapahtuu Euroopassa, me olemme tällä hetkellä pohtimassa 750 miljardin euron tukipakettia, ja valtioneuvosto — muun muassa ministerit heidän kärjessään — on arvostellut sitä, kuinka me voimme esimerkiksi Italiaa tukea sen takia, että se on niin velkaantunut. 

Arvoisa puhemies! Nyt näyttää kyllä siltä, että hallitus itse on viemässä meidät samalle tielle. Me olemme velkaantumassa pikavauhtia, ja siinä näyttää kyllä nyt siltä, että ilmeisesti hallitus kuvittelee, että jossain vaiheessa velkoja sitten leikataan, että ei ole mitään syytä, minkä takia me emme nyt sitten olisi köyhiä emmekä kipeitä tässä vaiheessa. 

Arvoisa puhemies! Vielä muutaman asian toisin esiin tästä työllisyysasiasta. Nimittäin kokoomushan on tuonut oman suunnitelmansa, jolla me saisimme 60 000 työpaikkaa kohtuullisen yksinkertaisilla toimenpiteillä. Toki se suunnitelma voi olla joku muukin, mutta tärkeää on, että on se suunnitelma. Meillä on esimerkiksi sellainen ongelma, että 55 plus ‑vuotiaat miehet eivät tällä hetkellä työllisty samalla tavalla kuin työllistyvät muissa OECD-maissa, ja tähän tarvitaan toimenpiteitä. Meillä on myös suuri ongelma mielenterveysongelmien kanssa. Siitä on tullut suurin syy siihen, että jäädään työkyvyttömyyseläkkeelle. Sen lisäksi meillä on Euroopan joustamattomin työmarkkinajärjestelmä. Mitä, arvoisa puhemies, hallitus ja hallituspuolueet, edustaja Lindtman, te olette näille asioille tekemässä? 

Arvoisa puhemies! Ensin korjaan yhden virheen, jonka tein aikaisemmin todetessani, että pandat kuuluvat tähän normaaliin kevään lisäbudjettiin. Edustaja Heinonen kävi näyttämässä, että kyllä sitä on perusteltu budjetissa sillä, että tämä pandatarha on ollut suljettu erikseen koronan takia, mutta edelleen pidän kiinni siitä, että ymmärtääkseni Villa Lante on normaalia lisäbudjettimenettelyä. Tässä budjetissa on määrärahoja, joita valtion pitää hoitaa koronasta riippumatta. 

Tähän työllisyyteen liittyen: kun jälkeenpäin tullaan arvioimaan tätä, niin jos kaikki menee parhaiten, niin että epidemiaa on saatu riittävästi hallittua ja tämän lisäbudjetin rahat lähtevät markkinoilla käytännön töissä liikkeelle ensi syksyn aikana, niin parhaimmillaan tämä osuu juuri siihen kohtaan, jossa rohkaistaan ihmisiä ja yrityksiä, sijoittajia normaaliin toimintaan. Meillä olisi edellytykset siihen. Jos tänä vuonna bkt putoaa... Viimeinen Suomen Pankin ennuste, suhdannekatsaus, eilen taisi ennustaa miinus 7:ää prosenttia, mutta sitten ensi vuodelle ehkä plus 3:a prosenttia. 

Itse asiassa suurin työllisyysvaikutushan lyhyellä tähtäimellä syntyy siitä, että me saamme pyörät pyörimään uudelleen. Ellei siinä onnistuta, niin oikeastaan millään tämmöisillä järjestelmään, sääntöihin, pelisääntöihin, liittyvillä uudistuksilla ei niin suurta vaikutusta voida saada, eli olennaisinta on saada elvytyksellä normaali taloudellinen toiminta pyörimään. Se auttaa nopealla tähtäimellä ylivoimaisesti eniten, ja sitten sen päälle tulee kaikki se, mitä tässä ikään kuin tulevaisuuden työn lisäämisen tiekartassa pitää löytää. Sitä ollaan valmistelemassa, ja siitä tehdään ne päätökset, jotka pystytään tekemään. 

Nyt minä pistäydyn syömässä — minä tulen esittelemään seuraavan asian. [Naurua] Minä en eilen ehtinyt syömään, nyt aion käydä syömässä. 

Arvoisa puhemies! Kriisin keskellä ei aina ole helppoa suunnistaa, ja talouden osalta ennusteet ovat tällä hetkellä poikkeuksellisen epävarmoja. On selvää, että yhteiskunnan pysäyttäminen on aiheuttanut talouteen šokin, josta toivutaan vielä pitkään. Hallitus on kuitenkin toiminut määrätietoisesti ja johdonmukaisesti, jotta tämä taantuma jäisi mahdollisimman lyhyeksi. Ihmisten hyvinvointi ja toimeentulo on kriisin aikana asetettu etusijalle. Työpaikkoja on puolustettu ja yrityksiäkin on tuettu, mutta oikeisto-oppositio haluaisi kiristää talouspolitiikan linjaa, ajaa julkisen sektorin alas ja syöstä maamme yhä syvempään lamaan. Siitäkö lapset meitä kiittäisivät? 

Arvoisa puhemies! Vastuullisen talouspolitiikan kulmakivi on ajoitus. Olemme siirtymässä akuutista kriisistä koronan jälkihoitoon. Samalla kun rajoituksia puretaan, on nyt myös aika ensimmäisille taloutta elvyttäville toimille. 

Vuoden neljännessä lisätalousarviossa esitetään 5,5 miljardin euron elvytyskokonaisuutta. Elvytyskokonaisuuteen sisältyy useita rauta‑ ja maanteiden kehittämishankkeita, joiden valtuudet ovat yhteensä noin 404 miljoonaa euroa. Lisäksi joukkoliikennettä tuetaan 100 miljoonalla ja jalankulkua sekä pyöräilyliikennettä 18 miljoonalla eurolla. 

Olen erittäin iloinen siitä, että uusista MAL-sopimuksista eli maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimuksista päästiin vihdoin neuvottelutulokseen. Pääkaupunkiseudulla ja muilla kasvavilla kaupunkiseuduilla asumisen kalleus sekä asuntojen riittämättömyys vaikeuttavat sekä työvoiman saatavuutta että myös yritysten kasvuedellytyksiä puhumattakaan tavallisten ihmisten arjesta. Siksi pidän kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen tuotantomäärän kasvattamista korkeiden asuinkustannusten kasvukeskuksiin erittäin tärkeänä asiana. Myös puurakentamista tuetaan, mikä lisää niin suomalaista työtä kuin positiivisia ilmastovaikutuksia. 

Arvoisa puhemies! Sen lisäksi, että investoinnit infrastruktuuriin ja rakentamiseen tukevat taloutta lisäämällä kysyntää lyhyellä aikavälillä, ne myös vahvistavat talouden suorituskykyä ja tuottavuutta pitkällä aikavälillä. Lisäksi hallitus panostaa nyt osaamistason vahvistamiseen sekä tutkimuksen ja innovoinnin edistämiseen. Olen iloinen myös siitä, että kunnat saavat nyt tukea ja että lapsille ja nuorille saatiin oma hyvinvointipaketti. 

Kun oppositio sanoo, että rahaa jaetaan holtittomasti, olisi kiinnostavaa tietää, mitkä näistä panostuksista ovat teidän mielestänne turhia. Tosiasia on se, että oikeisto-opposition resepti on vanhentunut. Ideologisesta talouskuripolitiikasta he haluaisivat pitää kiinni, vaikka maailma ympärillä on muuttunut. Vastuutonta ei ole elvyttäminen, vastuutonta olisi taantuman pitkittäminen. 

Arvoisa rouva puhemies! Ehdin jo onnitella teitä ja ministeri Vanhasta eilisessä täysistunnossa, kun olitte poissa, mutta nyt kun olette paikalla, haluan uudelleen toivottaa menestystä tärkeässä tehtävässänne. Ehkä viesti tavoittaa ministerinkin, kun hän on kylläinen. 

Ministeri Ohisalo mainitsi puheessaan poliisin sähköautot. Ennen ostopäätöstä pyytäisin ministeriä tutustumaan Lontoon poliisin kokemuksiin. Heillä on erittäin huonoja kokemuksia peräti 448 sähkökäyttöisestä autosta, koska lataus kestää liian kauan soveltuakseen normaaliin viranomaistoimintaan. Toivon, että Suomi ei tee samaa virhettä. 

Ihmettelen myös edustaja Kiljusen mainitsemaa 60 000:ta työpaikkaa, joka lukee hallitusohjelmassakin. Kuitenkin jo ennen korona-aikaa oli eduskunnan tietopalvelu laskenut, että tämäkin tavoite on negatiivinen ja toimet itse asiassa lisäsivät työttömyyttä. Tämä tavoite vahvistaa työllisten määrää 60 000 henkilöllä kehyskauden loppuun mennessä on jo todella kauan aikaa sitten vanhentunut. Ei ole realistista odottaa, että julkinen talous tulee tasapainoon enää tällä kehyskaudella. Julkisen talouden tasapainottaminen edellyttäisi työllisyystavoitteen nostamista nelinkertaisella määrällä jo ennen kriisiä vallinneessa työllisyystilanteessa ja vielä tavoitteeseen pääsemistäkin. Tämä ei ole kauhean realistista. 

Sitten täällä puhutaan, että 5,5 miljardin lisätalousarvio on elvytystä, jossa tehdään vain välttämättömiä toimia. Esimerkiksi edustaja Arhinmäki selitti silmät punaisena, kuinka velanotto pelastaa Suomen ja elvyttää talouden. Otan esimerkkejä asioista, joita kutsutaan elvytykseksi, enkä nyt keskity 300 miljoonan ilmastorahastoon, saati pandoihin, joista täällä on puhuttu. 

Tässä osoitetaan esimerkiksi 1,8 miljoonaa euroa kosteikkojen ennallistamiseen. Onko niin, että kosteikkojen elvyttäminen on nyt jotenkin tässä koronakriisissä kauhean keskeinen toimenpide? 

Sitten ympäristömenoihin on lisätty lähes 2 miljoonaa euroa kansalaisten ulkoiluun. Tämä on erittäin hyvä, ennalta ehkäisevä ja mielenvirkeyttä parantava, ja suosittelisin myös edustaja Arhinmäellekin, jos hän olisi täällä. [Petri Huru: On ulkoilemassa!] Mutta ei tälläkään ole mitään tekemistä julkisen talouden tasapainottamisen tai elvyttämisen kanssa. Tällaista viherelvytystä edustaja Lindtmankin vielä ilmoitti, että saattaa tulla jopa lisää.  

Edustaja Ranne mainitsi, että lisätalousarviota on maalattu suurella pensselillä ja että jokaisella hallituspuolueella on ollut oma suti. Epäilen, että myös paletin värejä on sekoitettu esimerkiksi siten, että edustaja Arhinmäki on kastanut pensselinsä punaiseen ja edustaja Kivisaari vihreään, minkä jälkeen värit on hallitusyhteistyön nimissä sekoitettu keskenään. En lähde tarkemmin arvioimaan, mitä väriä saadaan, kun punaisen ja vihreän sekoittaa, mutta lopputuloksena on kuitenkin tullut tämä 5,5 miljardin velkalinko. 

Kunnioitettu puhemies! Tämä on mielenkiintoinen lisäbudjetti. Kansainvälisesti kun katsotaan, niin itse asiassa meillähän tämä elvytys on kai samaa luokkaa kuin tuolla muualla maailmassa, ja se on ihan oletettavaa, että kehyssääntö, menosääntö, ei ole voimassa ja tämä lisää siis menokehyksen tasoa 2 730 miljoonaa, eli hallituksen kannatti kaataa tänne kaikki mahdolliset hankkeet, mitä niillä vain oli mielessä.  

Sitä kysymystä, lisääkö tämä oikeasti työllisyyttä ja tuottavuutta, sitähän ei ole missään oikein selvitetty, koska tästähän puuttuvat myöskin nämä työllisyyslukemat. Työllisyyden osalta meillä maali katoaa kaiken aikaa kauemmaksi. Jos aikaisemmin haluttiin 60 000 työpaikkaa, nyt pitää saada vuosikymmenen loppuun mennessä 240 000 työpaikkaa.  

Mutta se, mistä olen huolestunut, on itse asiassa tässä budjettitalouden tasapainotaulukossa lisäbudjetissa mainittu. Eli siis valtion tilinpäätös viime vuonna oli 55 306 miljoonaa. Nyt tämän lisäbudjetin jälkeen menopuoli on yhteensä 67 333 miljoonaa. Sitten kun katsotaan tulopuolta, viime vuonna tulopuoli on ollut 53 266 miljoonaa ja tänä vuonna tulopuoli on vain 48 516 miljoonaa. Eli siis samaan aikaan kun meillä tulopuoli heikkenee 5 000 miljoonaa, me kuitenkin lisäämme menoja 12 000 miljoonaa. Tässä tulee se epäsuhta. Eli siis toisin sanoen, kun meillä on aika niin kuin flätti se, kuinka paljon meillä tulopuolen oikein pitäisi valtiolla olla — se on siinä 53, 54, sitä luokkaa — niin nyt kun meillä tulopuoli on heikentynyt niin valtavasti, niin meidän täytyisi jostain saada lisää tuloja ja emme me voi myöskään ensi vuonna mennä näin valtavalla menopuolella. Elikkä näistä menoista, mitä nyt on laitettu tänne, ei saa syntyä millään tasolla pysyviä. Täytyisi sekä saada jostain lisää tuloja että samaan aikaan menopuolta leikata. 

Nyt sitten ehdotan muutamaa ajatusta: Työtulovähennyksen nosto pitäisi tehdä, koska meillä on olemassa edelleenkin kannustinloukku pieni- ja keskituloisten osalta. Sitten yhtiöpuolelle pitäisi pohtia poisto-oikeuksiin muutoksia, kenties jopa väliaikainen vapaa poisto-oikeus pitäisi olla. Sitten koulutuspuolella meidän täytyisi jatkossa hyväksyä tämmöiset epätyypilliset koulutuspolut, mitä nyt kenties ihmiset haluavat lähteä käymään läpi, mennä siitä tutkintokeskeisyydestä taito- ja osaamiskeskeisyyteen ennemmin. Ja itse asiassa olemme tehneet myöskin 80-kohtaisen työllisyysehdotuslistan jo tuossa tammi—helmikuussa. Näistä on vielä aika moni kohta toteuttamatta, ja tulemme näitä esittelemään myöhemmin. 

Arvoisa rouva puhemies! Onnea ja menestystä tehtävässänne! 

Hallituksen lisätalousarvio kertoo konkreettisesti niistä arvoista, joita tämä hallitus edustaa ja ajaa myös näinä vaikeina aikoina. Olen erityisen iloinen siitä, että näytämme tällä lisätalousarviolla, että suuntaamme lisäpanostuksia juuri lapsiin ja nuoriin eli tulevaisuuteen. Tässä näkyy vahvasti myös vasemmiston kädenjälki. Onneksi edellisten talouskriisien vaikutuksista otetaan oppia eikä samoja virheitä nyt toisteta. Lapsista ja nuorista on pidettävä huolta ennen kaikkea senkin takia, että lapsen oikeudet toteutuvat kaikissa tilanteissa, mutta samalla pidämme huolta myös koko yhteiskuntamme tulevaisuudesta. 

Uusimman lisätalousarvion tärkeä osa on jo useampaan kertaan tässäkin salissa mainittu noin 320 miljoonan lasten ja nuorten hyvinvointipaketti. Meillä on jo tutkimusnäyttöä siitä, että vasemmiston huoli ongelmien kasaantumisesta on aiheellinen. Moni perheistä on selvinnyt poikkeuksellisesta keväästä hyvin ja saanut arkeensa myös kaivattua lisäaikaa läheistensä kanssa, mutta osalla taas ongelmat ovat kasaantuneet ja perheet ovat hyvinkin kriittisessä tilanteessa. Yksi edellisten talouskriisien virheistä, joista kannamme edelleen seurauksia, on lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden heikko resursointi. Siksi olenkin erityisen iloinen, että hallitus päätti kohdentaa 112,3 miljoonaa euroa peruspalvelujen valtionosuuskorotuksiin. Nämä kohdennetaan lasten, nuorten ja perheiden sosiaalipalveluihin sekä lasten ja nuorten mielenterveyspalveluihin. Nyt meidän pitää auttaa perheitä tämän kriisin yli ja turvata perheiden tukipalvelut. 

Monessa perheessä on jouduttu nyt myös tinkimään lasten harrastuksista. Perheiden hyvinvoinnin kannalta tärkeää on myös 10 miljoonan lisäpanostus Suomen harrastamisen mallin pilotointiin. Vasemmisto on jo pitkään kantanut huolta siitä, että lasten harrastustoiminta on kallistunut reippaasti viime vuosina. Nyt hallitus siis panostaa toimintaan, jonka tavoitteena on saada maksuttomia harrastusmahdollisuuksia koulujen iltapäiviin. Myös koulujen ja oppilaitosten kanssa tehtävää nuorisotyötä ja etsivää nuorisotyötä vahvistetaan lisäpanostuksin. Nämä toimet ovat sitä konkreettista syrjäytymisen ennaltaehkäisyä, jota me kaikki olemme peräänkuuluttaneet. 

Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Lohikoski sanoi sen, mitä me olemme pelänneet. Te totesitte, että kokoomuksen resepti on vanha. Meidän reseptimme on se, että kaikki laskut hyvinvointiyhteiskunnassa, kaikki laskut Suomessa maksetaan tulevaisuudessakin koronasta riippumatta työllä ja yrittämisellä. Se näkyy tässä lisätalousarviossa, se näkyy vasemmistovihreän hallituksen politiikassa, se näkyy teidän puheissanne, että teidän mielestänne tämä on vanhanaikaista. Se, mikä meidän kritiikkimme kärki tähän lisätalousarvioon on, on se, että tässä ei ole yhtäkään toimea, jolla rakenteellisin uudistuksin tuotaisiin pysyvästi lisää työpaikkoja. [Pia Lohikoski: Haluatte leikkauksia!] Te olette jakaneet ilman työllisyystoimia miljoonia euroja, nyt te jaatte miljardeja. [Pia Lohikoski: Haluatte leikkauksia!] Miksi näin, miksi työllisyystoimia ei ole? 

Arvoisa puhemies! Kiitos sisukkaiden suomalaisten me olemme tilanteessa, jossa koronaepidemia taittuu. Nyt on maan hallituksen vastuulla tuoda eduskuntaan esitykset, joilla me autamme yritykset, ihmiset ja koko Suomen tämän kriisin yli ja alamme jälleenrakentaa Suomea. Elvytystä tarvitaan ja myös velanottoa, mutta tämä on tehtävä vaikuttavasti ja vastuullisesti, ja kun velkaa otetaan, on oltava suunnitelma, jolla velka maksetaan. Me kannamme huolta tästä räjähdysmäisesti kasvavasta velasta. On hyvä sanoa, että jos tämä esitys menee läpi, niin valtion ensi vuoden menoista jo lähes kolmannes maksetaan velalla. 

Kysyn, miksi hallitus ei esitä mitään suunnitelmaa siitä, miten velka maksetaan tai miten valtiontalous saadaan tasapainoon tai miten kestävyysvaje kurotaan umpeen. Te viittaatte hyvin usein Vihriälän raporttiin, ja haluan nyt sanoa, että Vihriälän raportissa sanotaan hyvin selväsanaisesti: ”Samalla kun päätetään merkittävistä talouden elvyttämiseen tähtäävistä ratkaisuista, määritetään myös sopeutuksen ja työllisyyttä ja tuottavuutta vahvistavan politiikan tavoitteet.” Eli samaan aikaan. Ja ”uskottavuus vaatii”, sanoo Vihriälä raportissaan. Sanon tässä myös, että hallituksen uskottavuus vaatii myös sitä, että nämä linjaukset kyetään täsmentämään ja niiden toimeenpano aloittamaan mahdollisimman pian kuluvalla hallituskaudella. 

Miksi näin ei tehdä? Kun kysyin tätä Politiikkaradiossa eilen, niin sosiaalidemokraattien ryhmän puheenjohtaja Lindtman sanoi, että kun siirrymme elvytyskannalle, silloin tarvitaan vastapainoksi rakenteellisia uudistuksia. Hän totesi, että vielä ei olla elvytyskannalla, mutta kun lukee tätä lisätalousarviota, niin siellä todetaan, että vain yksi kymmenesosa on jotain muuta ja loput ovat elvyttäviä toimia. Eli kun lisätalousarvion mukaan, hallituksen mukaan 3,6 miljardia tästä on elvytystoimia, niin kysyn kyllä, missä ne rakenteelliset uudistukset [Puhemies koputtaa] ovat, joilla me tuotamme sitä tuloa, jolla tämä velka sitten maksetaan. 

Ja, Lohikoski, mihin tämä teidän politiikkanne johtaa? Se johtaa siihen, että edessä on leikkauksia, veronkorotuksia ja lasku laitetaan tuleville sukupolville. Siksi me emme sitä halua. Siksi me olemme esittäneet työllisyystoimia. Tämän budjetin yhteydessä esitimme 60 000 uutta työpaikkaa, ja ekonomistit tämän todellakin arvioivat. 

Eli Visa-kortti viuhuu. Olisin kysynyt valtiovarainministeri Vanhaselta, miksi laskut tungetaan patjan alle. [Puhemies: Aika!] Eikö nyt pitäisi katsoa, miten ne laskut voidaan myös maksaa? 

Arvoisa puhemies! Edustaja Sarkomaalle: Hallituksella ei ole Visa-korttia, ja rakenteelliset uudistukset hallitusohjelman mukaisesti etenevät. Siellä on sotea ja oppivelvollisuusiän pidentämistä ja monia muita asioita. Jos tämä yli miljardin elvytyspaketti investointeihin ei ole työllistävä paketti, niin mikä se on? [Sari Sarkomaa: Sitten kun rahat on käytetty, niin…!] 

Arvoisa puhemies! Tämä neljäs lisätalousarvio on osittain vielä kriisin vaikutusten ja taloudellisten ja inhimillisten vaikutusten tukemista ja jälkihoitoa, mutta yhtä tärkeänä osana budjetissa on alustan rakentaminen arkeen paluuseen, kasvuun ja työllisyyden liikkeelle saamiseen. Kriisitoimien ja erityisesti sosiaalisen kriisin purkaminen on tärkeää myös tässä vaiheessa. Ei pidä toistaa niitä virheitä, joita aiemmin talouskriisien ollessa päällä on tehty — näiden hintaa on maksettu vuosia eteenpäin inhimillisten vaikutusten lisäksi. Työttömyyden pitkittymisen, syrjäytymisen ja sosiaalisen kriisin hoito ovat myös tulevaisuusinvestointeja, jotka pienentävät lisäkustannuksia pitkällä aikavälillä ja pitävät myös talouden kasvun potentiaalia yllä. Kriisin vuoksi työlainsäädäntöön ja työttömyysturvaan tehtyjen muutosten jatkaminen onkin tärkeää myös tässä tilanteessa, niin kuin lisätalousarviossa esitetään. 

Budjetin elvytystoimien yli miljardin paketti kohdentuu pääosin liikenneinfraan ja teollisuuden toimintaedellytysten tukemiseen sekä työllisyyden parantamiseen. Monet tiet ja ratahankkeet ovat tärkeitä maakuntien saavutettavuuden, tulevaisuudenuskon ja työllisyyden luomisessa — vaalipiirimmekin osalta: esimerkiksi Kuopion ratapiha, Ilomantsin rata ja vt 23:n jatkorahoitus. Tuleva kustannustuki yrityksille on myös tässä nivelvaiheessa tärkeä, niin että yritykset pystyvät avaamaan tuotantojaan ja toimintojaan, mikä edistää merkittävästi talouden toipumista. 

Budjetin kuntatalouden puolentoista miljardin toinen tukipaketti on tärkeä myös talousvaikeuksien kanssa painiville kunnille. Budjetin kirjaus myös syksyn budjettiriihestä ja tulevien vuosien kuntatalouden ja sairaanhoitopiirien seurannasta ja tukemisesta on tärkeä hyvinvointipalveluidemme osalta. Kuntien taloutta ja tulevaisuutta onkin syytä tarkastella nyt, varsinkin kun ratkaisu sote-maakunnista näyttäisi etenevän. Meillä on liian vähän tietoa sen vaikutuksista kuntatalouteen pitkällä aikavälillä. Erityisen iloinen olen siitä, että lasten, nuorten ja perheiden sekä ikäihmisten palveluita tarkastellaan erillisellä 172 miljoonan euron paketilla. 

Neljäs lisätalousarvio on hyvin rakennettu kokonaisuus, jolla kriisin vaikutuksia lievennetään ja rakennetaan uuden kasvun, osaamisen ja työllisyyden alustaa. 

Arvoisa rouva puhemies! Ja olen iloinen voidessani käyttää näitä sanoja. 

Melko laaja yksimielisyys vallitsee siitä, että tässä suhdannetilanteessa liikenne- ja väylähankkeisiin investoiminen, ilmastoelvytys on oikea toimi oikeaan aikaan. Mutta niinpä vain opposition puolelta tätäkin hanketta moitittiin. Täytyy sitä kummastella sen tähden, että teiden rakentaminen, väylien rakentaminen, raiteiden rakentaminen on lyhyen tähtäimen elvytystä, kun niitä saadaan käyntiin jo nyt heti — huolehditaan siis siitä, että talous lähtee käyntiin, huolehditaan työllisyydestä — mutta niillä on, kuten edustaja Lohikoski aikaisemmin sanoi, keskeinen pitkän aikavälin vaikutus siihen, että talouskasvun, teollisuuden, yritteliäisyyden edellytykset tulevat mahdollisiksi, ja siksi ne ovat juuri nyt aivan välttämättömiä. 

Tästä jälkimmäisestä hyvä esimerkki onkin se teollisten investointien paketti, joka nyt saadaan liikkeelle. Sen tarkoitus on mahdollistaa Kemiin suuri metsäteollisuuden investointi, Metsä Groupin biotuotetehdas, ja se on sille ehdollinen. Tässä vaiheessa 114 miljoonaa euroa raiteisiin, kokonaispaketti 200 miljoonaa euroa. Ne ovat juuri niitä uutisia, tällaiset suuret investoinnit, joita tämä maa juuri tässä tilanteessa kaikkein eniten tarvitsee, ja ihmettelen, jos joku on eri mieltä asiasta.  

Tämän 200 miljoonan teollisen paketin lisäksi olemme koonneet myöskin ne tärkeät, jopa välttämättömät tie- ja raidehankkeet, joita ympäri Suomen on elvytyksen merkeissä pakko juuri nyt rakentaa. Nämä hankkeet ulottuvat Karjaalta Kemiin, Vaasasta Ilomantsiin. Ja sitten sen lisäksi joukkoliikenteeseen 100 miljoonan euron panostus, jotta saamme aidosti suomalaiset liikkeelle, luottamaan joukkoliikenteeseen ja saadaan Suomi ja talous liikkeelle. 

Sen verran vielä näihin lukuihin, että tämän 1,3 miljardin kokonaissumman, josta siis lähes miljardi raiteisiin, lisäksi arvosteltiin vielä sitä, että pannaan päällystämiseen rahaa. Uskoisin, että tänä kesänä, kun päällystetään 4 300 kilometriä, 2,5 kertaa enemmän kuin viime kesänä, voimme nähdä sieltä asfalttiautoista, että Suomi todellakin on päässyt talouskasvun alkuun. [Ville Vähämäki: Entä ne työllisyystoimet?] 

Arvoisa rouva puhemies! Meillä on käsissämme erittäin mittava lisätalousarvio, ja se on mittava juuri sen takia, että tässä maailmanajassa ja tilanteessa kaikki tarvitsevat: kunnat, yritykset, yksilöt, järjestöt — ihan kaikki. 

Koronaepidemia sallii meille nyt, että rajoitustoimenpiteitä on purettu, ja ensiarvoisen tärkeää on, että hallitus vahvistaa talouden toimintaa ja ihmisten luottamusta omalla aktiivisella toiminnalla, julkisia investointeja käynnistämällä. Erityisen tärkeää on, että kotitalouksien luottamus säilyy ja vahvistuu. Nyt, jos koskaan, me tarvitsemme jokainen uskoa tulevaisuuteen. Uskon, että muutkin tässä salissa iloitsevat siitä, että ihmiset ovat liikkeellä ja käyttävät palveluja. Näin me menemme eteenpäin. 

Panostukset liikennehankkeisiin ja asuntorakentamiseen luovat työtä ja saavat myös yksityisiä investointeja liikkeelle. Ne ovat työvoimaintensiivisiä, samalla kohentavat talouden pidemmän aikavälin suorituskykyä. Lisätalousarviossa liikenneinvestointeja aloitetaan ympäri maata, kuten juuri liikenneministeri totesi. 

Koronakevät on asettanut erityisesti lapset ja lapsiperheet hankalaan asemaan. Nyt tulee tukea lasten ja nuorten hyvinvointia ja edistää paluuta kohti normaalia arkea. Erityisen kiitollinen olen, kun kuntiin suunnataan sosiaali- ja terveysministeriön tukena lapsille ja nuorille 112 miljoonaa euroa. 

Rajoitustoimien asteittaisesta keventämisestä ja esimerkiksi ravintoloiden avaamisesta huolimatta yritykset tarvitsevat edelleen tukea, jotta siltaa yli vaikeiden aikojen voidaan rakentaa ja lomautuksilta ja irtisanomisilta vältytään. Uusi kustannustuki vastaa tähän tarpeeseen. 

Tärkeää on, että lisätalousarviossa suunnataan rahoitusta myös sosiaaliturvan tason nostoon. Tämä on välttämätön toimenpide ihmisten akuutin hädän lievittämiseksi, mutta myös vahvistaa ihmisten ostovoimaa ja tukee kotimaista kysyntää. Tässä vaiheessa tuloerojen vähentäminen on erittäin viisasta talouspolitiikkaa. 

Nyt merkittävä lisävelan otto ja julkisten menojen lisääminen on perusteltua. Se on perusteltua terveydenhuollon toimintaedellytysten turvaamiseksi, yritysten konkurssien välttämiseksi ja ihmisten yksilöllisen ja inhimillisen hädän lievittämiseksi. Tästä ovat myös monet asiantuntijat olleet yksimielisiä. 

On tärkeää, että me muistamme myös ne, jotka tässä tilanteessa eniten kärsivät. Tiedämme, että eniten tästä tilanteesta kärsivät ne, joilla jo ennestään meni heikosti, ja emme voi olla kuulematta niiden ääntä, jotka eivät sitä itse pysty sanomaan, elikkä muistamme myös ne, jotka eivät pidä itsestään kovinta meteliä. Siitä kiitokset tälle hallitukselle ja lisätalousarviolle. 

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Onnittelut myös omasta puolestani puhemiehen tehtävästä. 

Täällä ovat tänään menneet aika monelta osin ehkä puurot ja vellit sekaisin. Valitettavasti nyt kokoomuksen edustajia ei enää täällä ole, mutta kun on pohdittu, mikä se kokoomuksen kanta on, niin kyllä Kai Mykkänen, kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja, 3.6. Ylen A-studiossa luonnehti, että tämä lisätalousarvion mittaluokka on pääasiassa aivan perusteltu. Näin kokoomuksen Kai Mykkänen sanoi Ylen A-studiossa 3.6., että mittaluokka on aivan perusteltu. 

Sitten toinen, aika mielenkiintoinenkin piirre tämän päivän keskustelussa on liittynyt tähän, että ”missä työllisyystoimet”, ja on kyseenalaistettu, etteivätkö vaikkapa ministeri Harakan juuri luettelemat infrastruktuurihankkeet loisi työtä. Kyllä ne luovat työtä. Nimenomaan ne luovat työtä, ja tällaisia infrastruktuurihankkeita yleisesti pidetään nimenomaan oikeanlaisina, nopeina, välittömästi käynnistyvinä elvytystoimina. Minusta ne ovat aivan oikeansuuntaisia. Niin kuin ministeri äsken todisti, me saamme tätä maata liikkeelle joka puolella Suomea, ja se on kaiken a ja o. 

Isossa kuvassa jos vertaillaan, niin Suomen talous on perinteisesti ollut aika vahva. Syy siihen, että meidän talous ja rakenteet ovat olleet vahvoja myös kansainvälisesti vertaillen, on ehkä juontunut siitä, että me olemme itse todella kriittisiä sen suhteen. Näin tulee jatkossakin olla, koska se on tae sille, että meidän taloudenpitomme on tarkkaa ja että tulevat sukupolvet voivat nauttia siitä, että me olemme hoitaneet kriisejä kunnolla tässä maassa. Olen luottavainen, että hallitus siihen pystyy. 

Sitten kuitenkin, arvoisa rouva puhemies, se kysymys, missä olen kyllä yhtä mieltä opposition monen puheenvuoron kanssa — mutta myös hallituspuolueista tulleiden puheenvuorojen kanssa — on se, kuinka me luomme tähän maahan edellytykset saada lisää työtä, koska sitä me totisesti tarvitsemme. Hallituksella ei siinä ole helppo tehtävä. Olen paljon pohtinut sitä, että yksi hyvä mittari siinä on pohtia, olisiko jotkut sellaiset innovaatiot, jotka ovat saapuneet tähänkin maahan ja joiden takia Suomessakin on jouduttu muuttamaan lainsäädäntöä, ollut mahdollista kehittää Suomessa. Ja valitettavasti välttämättä kaikki tällaiset innovaatiot — liittyivät ne sitten ict-alaan, suoratoistoon, liikennealaan — joita me nyt saamme hyödyntää täällä Suomessa ja joita globaalisti hyödynnetään, eivät olisi voineetkaan syntyä Suomessa, paitsi lainsäädännön esteiden takia myös muista syistä johtuen. Pitäisi myös miettiä tällaisia rakenteellisia esteitä elinkeinotoiminnan harjoittamiselle, innovoinnille ja uuden työn, kasvun mahdollistamiselle. Se on iso työ, ja se ei synny hetkessä. Mutta sen sijaan, että me pelkästään tarkastelemme ikään kuin tässä ja nyt tarvittavia toimia, toivon, että hallitus pystyy myös isossa kuvassa pohtimaan, kuinka me teemme joustavamman tästä meidän yhteiskunnasta, jotta ne uudet alat ja uudet innovaatiot syntyvät Suomessa. 

Arvoisa rouva puhemies! Käsittelemme nyt tosiaan erittäin mittavan kokoista lisäbudjettia, joka on kooltaan lähes 5,5 miljardia. Yhteensä tänä vuonna valtion velanotto kasvaa jo lähes 19 miljardiin euroon. Suomi velkaantuu nyt hyvin rajusti, ja voi sanoa, että olemme tällä hetkellä vapaassa pudotuksessa, sillä emme tiedä sitä, miten pitkään tämä epidemia kestää ja miten taloutemme tulee jatkossa kehittymään. Voi hyvin olla, että velanotto kasvaa vielä tästä huomattavasti. Montaa ihmistä ja myös meitä päättäjiä huolestuttaa tämä rajusti kasvanut velanotto. Vielä enemmän meitä huolestuttaa se, että hallitus on tuonut eduskuntaan lisäbudjetin, jossa on päätetty mittavista, miljardiluokan, menoista, mutta hallituksella ei ole mitään tietoa siitä, miten tämä lasku tullaan maksamaan. 

Vähintä tässä tilanteessa pitäisi olla se, että hallituksella on selkeä suunnitelma siitä, miten kriisistä kuljetaan ulos ja miten tämä lasku tullaan nyt maksamaan. Nyt meillä on käsissämme vain mittavat lisämenot mutta ei mitään suunnitelmaa eikä myöskään uusia tuloja. Kuka meistä hoitaisi omaa kotitalouttaan tällä tavalla? Sitä voi tietysti hyvin kysyä. Tiedän omasta aikaisemmasta työhistoriastani valtiovarainministeriössä sen, että ministeriöt pyrkivät aina maksimoimaan omat määrärahansa näissä budjettineuvotteluissa. Siispä valtiovarainministerin tärkein tehtävä on vaalia julkisen talouden kestävyyttä, ja hänen tehtävänsä on ennen kaikkea puolustaa tavallista suomalaista veronmaksajaa. Valtiovarainministeri tekee esityksen siitä, mitä menoja voidaan puoltaa ja mitä taas ei. Samalla ministerin tulee huolehtia siitä, että tarvittavat päätökset tulojen lisäämiseksi, kuten työllisyyden parantamiseksi ja budjetin tulopohjan turvaamiseksi, saadaan tehtyä. Siksi hämmästelen tällä hetkellä erityisesti valtiovarainministeripuolue keskustan toimintaa. Keskusta hylkäsi neuvotteluissa vastuullisen taloudenpidon ja ryhtyy tukemaan ehdoitta vasemmistolaista talouspolitiikkaa ja vasemmistopuolueiden esityksiä. Itse asiassa valtiovarainministeripuolueen kädenjälki näkyy vain päätöksessä, jonka mukaan hallitus asettaa budjettiriihessä uuden työllisyystavoitteen, joka on suurempi kuin nyt hallituksen asettama 60 000 työllisen tavoite. Kirjaus näyttää pelkältä kaukaiselta haaveelta, sillä hallitus ei ole kyennyt ensimmäisen vuotensa aikana tekemään yhtään konkreettista työllisyyttä parantavaa uudistusta. Valmistelu on haudattu kolmikantatyöryhmiin, eikä työllisyysuudistuksesta ole yksimielisyyttä hallituksen sisällä. 

Rouva puhemies! Näin ollen tätä esitystä ei voi millään tapaa kutsua vastuulliseksi taloudenpidoksi. 

Arvoisa rouva puhemies, ärade fru talman! Det har varit på allt sätt en väldigt exceptionell vår. Den här coronaepidemin har ställt till det massor för oss alla. Den rekordstora tilläggsbudgeten på 5,5 miljarder euro är den som stöder mest den enskilda människan och finländarnas välmående. I flera repriser i dag har vi hört att vi inte ska göra samma misstag som gjordes under laman i början på 90-talet då många barn och unga blev lidande. Effekterna av det här märks ännu i dag i flera generationer. 

Regeringen visar nu genom denna tilläggsbudget att barn, unga och familjer inte ska lida på grund av coronakrisen. Satsningen på välfärdspaketet för unga och barn — ja, det gläder mig mest av allt i den här tilläggsbudgeten. Den består av många olika delar inom flera olika sektorer. Totalt får barn och unga över 300 miljoner euro till undervisning, barnskyddet, hobbyer och så vidare. 

Tämä lisätalousarvio on lisätalousarvioista kaikkein lähimpänä ihmistä, kansalaista. Tässä talousarviossa on suuri panostus kunnille. Kuten tunnettua, ne tuottavat hyvinvointipalveluja tasavertaisesti kansalaisille. 1,4 miljardia euroa on todella tervetullutta rahaa kunnille, ja toivottavasti nämä rahat myös varmistavat, että peruspalvelut toimivat käytännössä. Tulee muistaa, että monet kunnat ovat lomauttaneet ja aikovat lomauttaa ja myös kuntien taloudessa oli jo ennen tätä suuria haasteita. 

Talousarviossa on todella monta hyvää ja tarpeellista panostusta esimerkiksi infrastruktuuriin. Haluan nostaa esille panostukset päärataan, jotka hyödyttävät suurta osaa maasta, arvokkaat panostukset Kasitiehen, jotka tukevat maatamme todella paljon viennin näkökulmasta. Tässä on esimerkiksi Eurajoen ohitustie, joka on todella hyvä panostus. 

Myös perusväylänpidon rahoitus on todella tervetullutta. Tänä kesänä päällystetään 4 300 kilometriä, mikä on 2,5 kertaa enemmän kuin viime vuonna. 

Vi har alltså många satsningar på infrastruktur. Det är jättebra och det skapar framtidstro. Framtidstro skapar också fler studieplatser vid universiteten, 4 800 nya studieplatser. Det här är jätteviktigt, för vi ska komma ihåg att hög kunskapsnivå är Finlands starkaste konkurrenskraft. Själv ser jag att de här studieplatserna ska riktas till sådana studier som stöder samhällsfunktionerna, till exempel läkare, men också svenskspråkiga skolkuratorer. 

Nyt on kyse elvytyspaketista, ja koronalasku on kuitenkin maksettava takaisin. Syksyllä tehdään tärkeitä päätöksiä tulevaisuutta ajatellen, ja silloin tehdään linjauksia maamme ja yritystemme kilpailukyvyn vahvistamisesta, rakenneuudistuksista, joiden avulla luodaan uusia työpaikkoja ja ihmiset saavat töitä. — Kiitos. 

Arvoisa rouva puhemies! Kaikki me toivomme, että koronan suhteen pahin olisi jo takana. Todellisuus ei välttämättä ole kuitenkaan näin. Tilanne on avoin, ja tulevaisuus on epäselvää. 

Valitettavasti olemme ajautuneet Suomessa tilanteeseen, joka näkyy jo ruokajonojen kasvamisessa ja myös henkisen hyvinvoinnin heikentymisessä. Näitä ongelmia on nähtävissä huolestuttavan paljon, kaikkein dramaattisimpienkin kohtaloiden tilastot ovat huolestuttavasti nousussa. Olemme Suomessa joutuneet tilanteeseen, missä moni kansalainen ja yrittäjät heidän mukanaan jo nyt elävät konkreettisesti kädestä suuhun. Siksi on hyvä, että hallitus on aivan oikein lisännyt tähän neljänteen lisätalousarvioon tärkeitä panostuksia esimerkiksi kirkkojen ja seurakuntien diakoniatoiminnan tukemiseen 4,5 miljoonaa euroa, yleiseen ruoka-apuun 2 miljoonaa euroa ja 4 miljoonaa euroa työpaikkojen mielenterveyden edistämiseen. Toivottavasti tämä jälkimmäinen sisältää myös yrittäjien mahdollisuuden hakeutua avun piiriin. 

Tiedämme, että yli kaksi kolmasosaa yrittäjistä ei koe jaksavansa tässä nykyisessä paineisessa tilanteessa. Nämä panostukset ovat sitä aidointa toisista huolehtimista. Seurakunnilla on kapasiteettia ja osaamista auttaa henkisen hyvinvoinnin tukemista ja lähimmäisen rinnalla kulkemista. He pystyvät myös ohjaamaan avun tarvitsijoita muiden palveluiden pariin, jos henkilö tarvitsee enemmän apua kuin mitä he pystyvät tarjoamaan. Diakoniatoiminta on siis myös muuta kuin konkreettista ruoka-apua. Itsekin tunnistan kansalaisten ja yrittäjänä myös yrittäjien tuskan. Nyt meidän pitää tukea ja kannustaa toinen toistamme ja hakea tarjolla olevaa apua. 

Arvoisa puhemies! On oletettavissa ja asiantuntijat valitettavasti veikkaavat, että toinen korona-aalto olisi vielä tulossa. Jos se tulee, emme voi toimia kuten olemme toimineet ensimmäisen aallon kohdalla. Järjestelmän pitää silloin olla toimiva: tukea ja avustusta pitää saada mahdollisimman nopeasti. 

Arvoisa rouva puhemies! Vielä pienenä huomiona: Neljännessä lisätalousarviossa tehdään mittavia panostuksia liikenneinfraan. Kun hallitus, aivan oikein, haluaa työllistää, en vastusta suuria liikennehankkeita tai pyöräteiden rakentamista, mutta nyt ei pidä unohtaa myöskään alempaa tieverkkoa, jonka kunnossa pysymisestä maaseutu on täysin riippuvainen. Tulen jatkossakin aktiivisesti pitämään esillä maaseudun merkitystä maallemme ja myös siellä olevan alemman tieverkon kunnossa pysymistä muun muassa aloitteiden muodossa. 

Arvoisa rouva puhemies! Lisätalousarvio on, kuten olemme kuulleet, poikkeuksellisen suuri, suorastaan historiallisen suuri. Aika, jona se syntyi, on aivan varmasti poikkeuksellinen, ja tällä lisätalousarviolla nimenomaan reagoidaan tähän tilanteeseen. 

Se, että liikennehankkeisiin on pantu rahaa paljon, johtuu hyvin pitkälti siitä, että näillä hankkeilla käynnistetään edessä olevaa kasvua, ja se kohdistuu nimenomaan tieverkkoon ja rataverkkoon. Olen siitä hyvin iloinen, että liikenneministeri Harakan budjettiin oli merkitty vihdoin ja viimein Ilomantsin radan korjaamisrahat, koska tämä puurata on niin valtavan tärkeä sille seutukunnalle. Se ei koske pelkästään Ilomantsin kunnan aluetta. Se koskee Enon pitäjää, Tuupovaaran pitäjää ja osittain Kiihtelysvaaraa. Tämä rata on 60 vuotta palvellut paikkakuntalaisia siellä ja paikallista liike-elämää ja taloustoimintaa, kymmeniä miljoonia motteja sitä rataa pitkin on puuta kulkenut, ja nyt kun se saadaan kuntoon seuraavan kahden vuoden aikana, se palvelee seuraavat 50 vuotta eteenpäin. Tämä on todella tärkeä asia. 

Samoin tiemäärärahoihin on tullut lisäys, kuten olemme edellisissä puheenvuoroissa kuulleet. Nyt kun öljyn hinta on alhaalla ja bitumi on halpaa, niin saadaan kunnostettua teitä niin paljon, että edelliseen vuoteen verrattuna 2,5-kertainen määrä tulee uutta pintaa teille, ja moni odottamassa oleva hanke saa seuraavana vuonna rahoituksen lisää. Elikkä tällä pannaan liikkeelle se talouden kasvun moottori, joka vääjäämättä tulee tämän koronakriisin jälkeen. Ja jos joku epäilee sitä, mikä on esimerkiksi metsien tuoton vaikutus Suomen kansantalouteen, niin Antti Asikainen, Luonnonvarakeskuksen tutkimusylijohtaja, joka tuntee metsät varmasti ehkä parhaiten koko tässä maassa ja on varmaan Euroopan ja maailman mittapuussa erittäin ansioitunut metsätutkija, on laskenut, että jokainen motti, joka metsästä lähtee liikkeelle jalostukseen, tuottaa kansantaloudelle lisäarvoa 242 euroa per motti. Ja kun tällä lasketaan, että Suomessa vuotuinen hakkuumäärä parhaimpina vuosina on ylittänyt 75 miljoonaa mottia per vuosi — tällä hetkellä tämän vuoden hakkuuarvion ajatellaan olevan noin 65 miljoonaa mottia — niin laskekaapa siitä 242 kertaa 65 miljoonaa, paljonko on kansantaloudelle tullut lisää hyötyä, kun metsiä hakataan. 

Toivon, että kun näistä hakkuista puhutaan ja yleensä metsätaloudesta, niin joskus joku kiinnittäisi huomiota siihen, mikä sen merkitys on Suomen kansantaloudelle. Se, että tässä budjetissa on, kuten edellisessä puheenvuorossa edustaja Koskela mainitsi, näitä inhimillisen piirteen rahoja seurakunnille, monenlaiseen työhön, jossa ihmisen inhimillistä hätää autetaan, on äärimmäisen tärkeää, mutta kun talous saadaan kuntoon pikkuhiljaa, se poikii sitten rahaa myös moneen muuhun: verotuloja, seurakunnissa toiminta elpyy, monessa sosiaalityötä tekevässä järjestössä myös samoin. Tämä pitää nähdä kokonaisuutena. Yksittäisen asiakohdan arvosteleminen johtaa siihen, että silloin unohdetaan kokonaisuus, ja tällaisena poikkeuksellisena aikana se kokonaisuuden unohtaminen ei ole hyvästä. 

Arvoisa rouva puhemies! Tämä lisätalousarvio on mittava, ja samansuuruisia tai ‑suuntaisia elvytyspaketteja on tehty eri puolilla Eurooppaa, esimerkiksi Saksassa Suomeakin enemmän. 

Valmistuin yliopistosta ja aloitin työelämän, kun 90-luvun lama löi päälle. Olin onnekas, kun sain työtä, sillä se ei ollut itsestäänselvyys. Kaikki eivät päässeet työn syrjään kiinni. Moni putosi. 

Neljäs lisätalousarvio kannattelee kansalaisia, työpaikkoja ja yrityksiä tämän kriisin yli. Toimimme niin, että mahdollisimman moni voi jatkaa työssä ja päästä töihin. 

Uusi kustannustuki auttaa poikkeusoloista eniten kärsineitä yrityksiä. Laajamittainen yritysten konkurssiaalto ja siitä seuraava laaja työttömyys halutaan estää. 

Puurakentamista tuetaan osana valtion tukemaa asunnontuotantoa. 

Keskustan ehdottaman ilmastorahaston pääomittamisen avulla kannustetaan yrityksiä investoimaan uuteen vähäpäästöiseen teknologiaan, joka on kilpailun ja viennin valtti tulevaisuudessa. 

Valtio ottaa koronan iskua vastaan kuntien puolesta 1,4 miljardin euron tukipaketilla. Näin turvataan kansalaisten peruspalveluja poikkeavissa oloissa. 

Moni on jäänyt yksin. Lasten ja nuorten 320 miljoonan hyvinvointipaketti vastaa näihin haasteisiin. Saamme pilotteja myös suomalaiselle harrastusmallille, jossa jokaiselle lapselle annetaan mahdollisuus maksuttomaan hyvään harrastukseen koulupäivän yhteydessä muun muassa järjestöjen toteuttamana. Tämä edistää koulujen ja järjestöjen yhteistyötä. 

Kaikki summat eivät ole suuria, mutta ne voivat olla kuitenkin vaikuttavia. Iloitsen esimerkiksi 300 000 euron avustuksesta 4H-järjestölle, jotta tämä mainio järjestö voi työllistää nuoria tänä kesänä. Nuoriso tarvitsee tekemistä. Poikkeusolojen rajoitukset ovat heikentäneet lasten ja nuorten oppimistuloksia, harrastusmahdollisuuksia, hyvinvointia ja yhdenvertaisuutta. Tähän kaikkeen on syytä panostaa. 

Arvoisa rouva puhemies! Minäkin tahdon onnitella teitä valinnastanne. 

Vuoden 2020 neljäs lisätalousarvio lisää entisestään Suomen velkataakkaa. Määrärahojen 4 miljardin lisäys ja varsinaisten tulojen 1,2 miljardin vähennys lisää valtion nettovelanottoa yli 5 miljardia euroa. Koko vuonna summa nousee jo lähes 19 miljardiin euroon. Se sisältää määräaikaisia ja kohdennettuja toimenpiteitä koronaviruksen terveydellisten ja taloudellisten vaikutusten torjuntaan. Taloudellinen elpyminen vie vuosikausia. Kuntien taloudet olivat hätää kärsimässä jo ennen koronaa, ja korona synkentää näkymiä edelleen. Sekä verotulot että myynti- ja maksutulot vähenevät. Sosiaali- ja terveydenhuollon menot paisuvat entisestään. Valtionosuutta aiotaan nostaa, millä turvataan kuntien peruspalveluita. 

Arvoisa rouva puhemies! Näyttää siltä, että hallituksen avokätinen rahanjako jatkuu hinnalla millä hyvänsä, tyyliin kaikille kaikkea kivaa. Tuntuu, että kaikki nämä lisätalousarviot kuittaavat hallituksen hallitusohjelmaa, jossa menoja on mutta tulopohja ontuu. Edessä on luultavimmin mittavia leikkauksia ja veronkorotuksia. Maksun aika kun tulee, niin olisi mukava tietää, miten, milloin ja mistä. Lähdemmekö Etelä-Euroopan tielle? Hallitus tuntuu vähät välittävän huomisesta ja tulevista sukupolvista. Kaikki se hyvinvointi, joka on luotu, valuu kuin hiekka tiimalasissa. Lomautettuja ja työttömiä on jo niin paljon, että 75 prosentin työllisyysasteen ja 60 000 työllistä voi unohtaa, ja näin hallitus on ymmärtääkseni tehnytkin. Nämä lukemat eivät riitä tällä hetkellä alkuunkaan, vaan niitä pitää korottaa ja tehdä oikeita toimenpiteitä, että näihin päästään. 

Arvoisa rouva puhemies! Panostukset raideyhteyksien parantamiseen ovat kannatettavia, mutta toivottavaa olisi ottaa huomioon seutukunnan toiveet linjauksessa, niin kuin esimerkiksi Salossa. Linjausta muuttamalla saisimme kotipaikkakunnalle erittäin vetovoimaisen elinkeinopoliittisen keskuksen tärkeitä luontoarvoja unohtamatta. Ja hei, olisihan se nykyaikaa muuttaa 70-luvulla tehty linjaus 2020-luvun tasolle. 

Lisäksi ihmettelen, että museon rakentamiseen on varattu 90 miljoonaa — varmasti äärimmäisen tärkeä asia — mutta maatalouden investointeihin vain 70 miljoonaa, maatalouteen, joka on meidän omavaraisuuden kannalta kaikki kaikessa. Nämä, arvoisa hallitus, ovat niitä kuuluisia arvovalintoja. 

Arvoisa rouva puhemies! Hallitus myönsi muun muassa noin 320 miljoonan euron lasten ja nuorten hyvinvointipaketin, joka kohdistuu opetus- ja kulttuuriministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön sekä työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonaloille. Siitä tahdon kiittää hallitusta. Varat kohdistuisivat lasten, nuorten ja perheiden sosiaali- ja mielenterveyspalveluihin. Koronaepidemian aikana joidenkin oppimistulokset eivät onneksi ole kärsineet, päinvastoin. Oppimisjärjestelmä kaipaa kyllä remonttia. Korkeakoulujen aloituspaikkojen lisäys on hyvä asia, mutta mihin nämä ihmiset valmistuessaan sijoittuvat, jos ei ole työpaikkoja tarjolla ja kilpailu niistä on kovaa? 

Arvoisa rouva puhemies! Koronavirusepidemia on vaikuttanut erityisen voimakkaasti yritysten taloudelliseen tilanteeseen ja työllisyyteen. Moni firma oli suljettuna ja on edelleenkin, ja työntekijöitä on lomautettu tai irtisanottu. Yrityksille olisin toivonut hallitukselta lisäpanostuksia aiempien panostusten lisäksi. Esimerkiksi matkatoimistoyrittäjät ovat aivan valtavissa ongelmissa monen muun lisäksi. Olisin mieluummin 300 miljoonan ilmastorahaston kohdentanut toisin, esimerkiksi yrityksiin lisäpanostuksia. Silti on pakko mainita, että ekologinen jälleenrakentaminen on hyvä asia, kunhan pysytään järkiperäisessä kotoisessa ympäristönsuojelussa ja luonnon monimuotoisuuden vaalimisessa, jätetään globaalit hiilineutraaliustavoitteet pois. — Kiitos. 

Arvoisa rouva puhemies! Alkuun vielä lämpimät onnittelut puhemiehen arvokkaaseen ja tärkeään tehtävään valinnan johdosta myös omasta puolestani. 

Käsissämme on historiallisen suuri lisätalousarvioesitys. Sen koko kertoo enemmän kuin tuhat sanaa: Suomi on vakavan paikan edessä. Politiikassa on tärkeää erottaa isot ja pienet asiat, muodostaa mahdollisimman hyvä tilannekuva ja etsiä siihen sopivat ratkaisut. Tässä onnistumisen tärkeys korostuu näin vakavan paikan edessä. Tässä hengessä juuri nyt kaikkein tärkeintä on varmistaa kansalaisten turvallisuus ja peruspalveluiden saatavuus sekä tukea kansalaisten ja yritysten luottamuksen orastavaa palautumista. Näiden tarpeiden suhteen tämä paketti on uskottava. Valtaosa esityksen sisällöstä kohdistuu kansalaisten peruspalveluiden turvaamiseen ja koronakriisin runtelemien yritysten kannatteluun sekä toisaalta taloutta ja työllisyyttä buustaaviin elvyttäviin hankkeisiin. 

Taloustaantuman keskelläkin, tai oikeastaan erityisesti silloin, on tärkeää pitää huolta myös heistä, joiden ääni ei muutoin kuuluisi. Erityisesti lapset, nuoret ja ikäihmiset on muistettava vaikean taloustilanteen keskellä. Ikäihmisten palveluihin ja omaishoidon tukemiseen osoitettava määräraha on paikallaan. On hyvä, että tämän arvokkaan työn merkitys huomioidaan osana lisäbudjettia. 

Arvoisa puhemies! Panostamme myös yhteiskuntamme nuorimpiin. Meillä ei ole varaa antaa yhdenkään lapsen tai nuoren joutua syrjään. Siksi lisäkädet kouluihin, tukiopetukseen ja oppilashuoltoon sekä panostukset etsivään nuorisotyöhön, Ohjaamo-toimintaan ja lasten harrastusmahdollisuuksiin ovat paitsi inhimillisesti oikein myös viisasta tulevaisuuspolitiikkaa. Viisasta tulevaisuuspolitiikkaa on myös lisätä korkeakoulujen aloituspaikkoja. Eri puolille Suomea sijoitettuna päätös tukee alueiden elinvoimaa ja turvaa osaavan työvoiman saatavuutta. 

Lopuksi haluan vielä nostaa esille koko Suomen elinvoimaa tukevat vahvat panostukset toimiviin liikenneyhteyksiin. Tämän lisäbudjetin myötä liikkeelle saadaan monta hanketta, jotka parantavat liikenneturvallisuutta ja elinkeinoelämän kilpailukykyä ja luovat samalla työtä jo rakennusaikanaan. Erinomaisena esimerkkinä voin mainita valtatie 8:n Eurajoen kohdan parantamisen, joka tämän esityksen myötä viimein vuosien työn jälkeen saadaan liikkeelle. 

Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen esittelemä paketti on valtava, mutta niin on myös sen tarve. Valtion on kaikin keinoin loivennettava sitä iskua, minkä korona on suomalaisille aiheuttanut. Katse tulee samalla kuitenkin kääntää jo eteenpäin. Loputtomiin ei näin suuria lisäbudjetteja voi esitellä. 

Arvoisa rouva puhemies! Suomen julkinen talous on huonolla uralla. Meillä on maailman jäykimmät työmarkkinat, työvoima vähenee, eikä ulkomailta haluta Suomeen investoida, Suomen talous nakuttaa miinusta — ja tämä on siis tilannekuva ajalta ennen koronakriisiä. Kun pandemian vaikutukset huomioidaan, on talouden tilannekuva erittäin valju. 

Hallitus ylpeillen jakaa rahaa kaikenlaisiin hyviin tarkoituksiin, mutta siihen pystyisi kyllä kuka tahansa. Todellista taitoa mitataan siinä, kuinka luodaan tuloja budjettiin, jotta on varaa toteutettaviin asioihin. Se puoli vain nyt loistaa poissaolollaan. Ei työelämän uudistamista, ei työllisyydenlisäämistoimia, ei niin mitään. Minusta tuntuu, ettei hallituksella myöskään ole näistä aitoa talouskasvua ja talouden terveyttä lisäävistä toimista minkäänlaisia aitoja toimia tulossa. Seitsemästä työllisyystyöryhmästä ei olla kuultu mitään, ja tietojen mukaan siellä ei mitään vireillä olekaan. 

Alun perin hallituksen tavoitteena oli kestävyysvajeen poisto, työllisyysasteen saaminen 75 prosenttiin ja julkisen talouden tasapaino vaalikauden lopussa — ihan oikein. Jotain kuitenkin meni pieleen, kun hallitus heitti pyyhkeen kehään tavoitteidensa suhteen ja alkoi nostaa menoja rajusti. Julkinen taloutemme alkoi siis nakuttaa miinusta jo ennen pandemian tuloa Suomeen. 

Nyt sitten tässä lisätalousarviossa kylvetään rahaa sinne tänne kunkin puolueen lempihankkeisiin huolehtimatta, mistä niihin saadaan tulot — väärin. Hallitus tekee tällaisia rusinat pullasta ‑suunnitelmia ja pakoilee niitä toimia, joilla maatamme uudistettaisiin siten, että täällä kannattaisi aina tehdä töitä yksi tunti enemmän, että tänne aina kannattaisi investoida ja että täällä aina kannattaisi luoda työpaikkoja. Keinot on kyllä kirjoitettu, ja on pakko kysyä: miksei hyvinvoinnin ja vastuullisen taloudenpidon lisääminen hallitukselle kelpaa? 

Arvoisa puhemies! Silloin on kiitettävä ja kehuttava, kun sellaisen aika on. Haluaisin kiittää hallitusta lasten ja nuorten tukipaketista. Se, jos mikä, on tärkeä ja tarpeellinen tuki, ja on pidettävä erityistä huolta, että tämä tuki menee sinne, minnekä se on tarkoitettukin. 

Ennen koronaahan meillä oli runsaasti lapsia ja nuoria, joilla meni paremmin kuin koskaan, mutta ikävä kyllä oli myös niitä, joilla meni huonommin kuin koskaan. Koronan myötä on olemassa suuri uhka, että tämä huonompiosaisten määrä tulee merkittävästi lisääntymään ja ero näiden kahden ääripään välillä tulee vain kasvamaan, mikäli emme tee oikeita toimenpiteitä ja oikeaan aikaan. Toivon lämpimästi, että tämä tukipaketti auttaa tähän vaivaan ja että tilannetta tullaan myös aktiivisesti seuraamaan ja siihen reagoimaan, kun siihen on syytä. Tämä ei saa olla mikään kertaluontoinen kuittaus, jolla omatunto ostetaan puhtaaksi, sillä viimeaikaiset tutkimustiedot kyllä kertovat lapsiperheiden arjen haasteista koronan varjossa, ja ne ovat kasvavassa määrin huolestuttavia. 

Arvoisa puhemies! Tässä kohtaa on hyvä ja houkutteleva tilaisuus ottaa esille lasten ja nuorten mielenterveyspalvelut. Sillä sektorillahan ennalta ehkäisevää toimintaa ei oikein ole, ensivaiheen interventiota ei käytännössä ole ja kukaan ei oikein vastaa toiminnasta. Se tarkoittaa sitä, että hyvin usein lasten ja nuorten mielenterveysongelmien annetaan kasvaa siihen pisteeseen, että he tarvitsevat jo erikoissairaanhoitoa. Silloin ollaankin semmoisessa tilanteessa, jossa mikään apu ei enää tunnukaan riittävän ja se avuntarve tukkeuttaa sitten palvelut. Nuorten ihmisten kohdallahan tämä tarkoittaa sitä, että hyvin pian koko loppuelämä onkin pelattu, ennen kuin se edes kunnolla pääsee alkamaan. 

Jonkinlainen merkki ammottavista aukoista näissä asioissa on myös se, että meillä ei ole lapsille käytännössä minkäänlaisia päihdepalveluja. Tarkoittaako se nyt sitten sitä, että lapsilla ei olisi päihdeongelmia, ettei meillä olisi päihdeongelmaisia lapsia? Hyvin moni huumausaineiden käyttäjä on aloittanut uransa huomattavan nuorena, 10-vuotiaana tai jopa nuorempana. Tämmöiset 10-vuotiaitten pikkunassikoitten huumeringit eivät ole mitenkään ihmeellisiä eivätkä erikoisia tapauksia. 

Arvoisa puhemies! Kuten tuossa aloituksessa sanoinkin, on pidettävä erityistä huolta, että tämä tuki menee sinne, missä sitä eniten tarvitaan. Jos meillä on edelleenkin tämmöisiä suuria rakenteellisia ongelmia lasten ja nuorten ongelmien hoitamisessa, on olemassa merkittävä riski, että nämäkään varat eivät kohdistu sinne, minne niiden pitää kohdistua, ja varsinkin, ettei niistä saada läheskään täyttä hyötyä irti. — Kiitos. 

Arvoisa rouva puhemies! Uusi valtiovarainministerimme aikaisemmin tänään totesi, että nyt käsitteillä olevat yritystuet osuvat syksyllä paikkaan, kun niitä eniten tarvitaan. Onko näin, en tiedä. On kovin ikävää kuitenkin huomata, että yrittäjän aivan ensimmäisenä — siis jo kolme kuukautta sitten — tarvitsema yleistuki on käsittelyssä vasta nyt. 

Arvoisa puhemies! Tilanne kentällä on huolestuttava. Eräissä Suomen Yrittäjien kyselyissä ilmenee, että noin 10 prosenttia yrittäjistä olisi konkurssiuhan alla tai suunnittelemassa konkurssia. Tämä luku on todennäköisesti vielä kovin alimitoitettu, koska ne, jotka kokevat tilanteen liian painostavana, eivät edes jaksa vastata kyselyihin. Tämä koskee erityisesti pienyrittäjiä. 

Saan päivittäin yrittäjiltä soittoja, joissa yrittäjät kysyvät neuvoja ja toimintaohjeita. Ohjaan heidät asioita käsitteleville viranomaisille. Osa yrittäjistä kuitenkin on kokenut tämän järjestelmän liian hankalaksi, ja kyllähän se sitä onkin. Esimerkiksi Satakunnassa elyn puolella jonot ovat jo noin 40 päivän mittaisia, siis kaksi kuukautta työpäivissä mitattuna. Se on aivan liian pitkä aika. Osa yrittäjistä on myös menettänyt toivonsa ja nostanut kätensä pystyyn joutuessaan jatkuvasti tekemään selvityksiä byrokratian viidakossa. 

Suomen Yrittäjien mukaan tämä käsittelyssä oleva ehkä kaikkein tärkein 300 miljoonan yleisavustus, joka on tarkoitettu muun muassa akuuttiin kassakriisiin, ei tule olemaan riittävä, varsinkaan kun olemme jo nyt menettäneet joukon yrittäjiä ja hallituksen kolme kuukautta sitten lupaama ”terveet yritykset pidetään pystyssä ja kaikkia autetaan” ‑periaate ei ole toiminut alkuunkaan luvatun mukaisesti. Edelleenkin on epäselvää, kuinka hallitus tai viranomaiset määrittelevät terveen yrityksen ja missä menee rajapinta. Nyt vaikuttaa jopa siltä, että eri puolilla Suomea määritelmä on erityyppinen ja riippuu viranomaisten tulkinnasta. Tilanne on jo nyt katastrofaalinen. Useat yrittäjät ovat jo syöneet kaikki varalla olleet puskurinsa, ja oma pääoma on nollassa. Herääkin kysymys siitä, onko tällainen yritys nyt sitten apua anoessaan enää terve yritys ainakaan viranomaisten silmissä. 

Osa yrityksistä taistelee olemassaolostaan. Osa taas aloittaa yrityksen uudelleen koronan jälkeen, mikäli se on mahdollista. Silloin yrityksiä pitää elvyttää ja myös niiden toiminnan ylösajoon on annettava tukea, jotta emme menettäisi yhtään pätevää yrittäjäsukupolvea, kuten kävi 90-luvun laman aikana. Ja kun tulee konkurssiaaltoja, on meillä oltava armeliaisuutta, että yrittäjät eivät jää velkavankeuteen vaan pääsevät sieltä pois suoritettuaan rästinsä, kuten tänäänkin näissä keskusteluissa on puhuttu maksuhäiriömerkinnöistä. Annetaan tarvittaessa vaikka velkoja anteeksi. Ainakin mieluummin annetaan velkoja anteeksi suomalaisille rehellisille yrittäjille kuin eteläeurooppalaisille yrittäjäveljille tai ‑siskoille. 

Arvoisa rouva puhemies! Pätevät ja kokeneet rehelliset yrittäjät ansaitsevat nyt ja tulevaisuudessa toisen mahdollisuuden. 

Arvoisa rouva puhemies! Iloitsen siitä, että tämä neljäs lisätalousarvio on myös selkeä sivistysteko. Saamme 4 800 uutta aloituspaikkaa korkeakouluihin eri puolille Suomea. Hakijasuma, joka on ollut suuri haaste ja ongelma, alkaa purkautua. Kun työtä ei ole niin paljon tarjolla, kannattaa opiskella. Moni nuori pääsee näin jatkamaan opintojaan tämän maan vastuunkantajaksi ja kehittäjäksi. Tämä edistää koko maan tasapuolista kehittymistä ja nostaa osaamisemme tasoa. Me pärjäämme tulevaisuudessa juuri osaamisella. 

Maakuntien melko tasaisesti jakautuvat tie- ja raidehankkeet työllistävät ihmisiä nopeasti eri puolilla Suomea. Teiden korjausvelkaa saadaan samalla pienemmäksi, kun teitä päällystetään kaiken kaikkiaan 4 300 kilometrillä tänä vuonna. Edustaja Koskela toivoi, että myös alemman tason teitä korjattaisiin. Kyllä sieltä niitäkin löytyy, ainakin Reisjärvellä ollaan ikionnellisia. [Tuomas Kettunen: Hyvä näin!] 

Lisätalousarvio panostaa myös jatkuvaan oppimiseen, lyhyempiin koulutuksiin, joilla selätetään osaajapulaa eri puolilla Suomea. Yritykset saavat kaipaamaansa työvoimaa. 

Tässä talousarviossa halutaan auttaa myös ihmisiä koronan yli. Monet ovat olleet lujilla. Lisätalousarviossa satsataan etäkuntoutuspalveluihin ja omaishoitoperheiden erityistukiin. Myös seurakuntien diakoniatyötä tuetaan. 

Arvoisa puhemies! Suomi on vakavassa paikassa. Välttämättömät elvytystoimet ja koronan yli pääsemisen toimet tuovat mukanaan vastuun taloudenpidosta. Maan talous tulee saada pitkällä juoksulla tasapainoon. Siihen tarvitaan meidän kaikkien yhteistyötä. Emme voi elää tulevien sukupolvien kustannuksella. Tarvitaan rakenteellisia uudistuksia, kuten suomalainen Iisakinkirkko eli sote-uudistus — pietarilaista Iisakinkirkkoa rakennettiin 40 vuotta aikanaan, ja siitä tämä sanonta tulee. Tarvitaan sote-uudistus, jotta kunnat selviävät. Tarvitaan myös julkisen talouden kestävyyden tiekartta. 

Arvoisa rouva puhemies! Iloiten onnittelen teitä valintanne johdosta. 

Arvoisa rouva puhemies! Mielenkiintoinen ja historiallinen hetki, että opposition edustajia ei ole kuuntelemassa, kun pidän puheenvuoroa. Nimittäin opposition suunnalta tuli huolestuneita puheenvuoroja siitä, hoitaako hallitus vastuullista talouspolitiikkaa. Mennään pikkusen ajassa taaksepäin, ei kovinkaan paljon, viime vuoden joulukuuhun, kun tässä salissa hyväksyttiin tämän vuoden valtion budjetti. Opposition suunnalta nimittäin tähän hallituksen esittämään budjettiin oltiin esittämässä 1,9 miljardia euroa lisäesityksiä — nämä oppositiopuolue kokoomuksen toimesta. Mutta jos tullaan tähän vuoteen, niin ensimmäisessä lisätalousarviossa heidän toimestaan oltiin esittämässä vielä 362 miljoonaa lisämenoja, toisessa lisätalousarviossa 525 miljoonaa euroa ja kolmannessa lisätalousarviossa 3 miljoonaa lisää menoja. No, se oli ihan hyväkin esitys ravintolatuen korotuksesta. Jos vähän vedetään, arvoisa puhemies, mutkia suoriksi, niin minun laskuopillani tämä kyseinen velanoton määrä oppositiopuolue kokoomuksen toimesta olisi noin 2,8 miljardia euroa tälle vuodelle. Se kertoo myös siitä, että kun heidän suunnaltaan huudatetaan, että olisiko vastuullisuutta, niin sitä totta kai myös hallituksesta löytyy. Tämä velka on jossain vaiheessa maksettava takaisin, ja olenkin siitä iloinen, että hallituksen toimesta myös sitoudutaan siihen, että tätä työllisyystavoitetta lähdetään nostamaan ja sille löytyvät konkreettiset toimenpiteet. 

Arvoisa puhemies! Haluan myös kiittää oman kotimaakuntani puolesta Kontiomäki—Pesiökylä-rataosuudesta, 82 miljoonaa euroa tämän rataosuuden kehittämiseen. Minulla on suuri unelma, minulla on suuri unelma, että joku päivä me vielä tuota rataa pitkin menemme Taivalkoskelta Kuusamoon ja siitä sitten Kemijärvelle asti. — Kiitoksia. 

Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Kilpi käytti äsken niin hyvän puheenvuoron, että se innoitti minut vielä pyytämään tämän puheenvuoron. Edustaja Kilven puheenvuoro oli hyvä sisällöllisesti, se kiinnitti huomion tärkeään asiaan, lasten ja nuorten hyvinvointiin. Huoli on yhteinen, ja siksi onkin hienoa, että hallitus tässä lisäbudjettiesityksessään osoittaa resurssia juuri siihenkin tarpeeseen, mutta puheenvuoro oli hyvä ja erinomainen myös sävyltään. Siinä oppositioedustaja kiitti hallitusta hyvästä esityksestä, ja tämä on juuri se henki ja se tapa, jota toivoisin tässäkin salissa enemmän kuultavan. Tiedän, että kaikki tässä salissa istuvat ovat aidosti huolissaan Suomesta ja suomalaisista ja siitä, miten tästä yhdessä selviämme ja pääsemme taas turvallisesti kasvun uralle ja tielle. Me voimme selvitä siitä aina vain paremmin ja todennäköisemmin ja nopeammin, kun teemme sen yhdessä, ja siihen tarvitsemme toinen toisiamme. Eli kiitos hyvästä puheenvuorosta kollega, edustaja Kilvelle. 

Arvoisa rouva puhemies! Ja onnittelut minunkin puolestani hyvästä valinnasta. 

Tässä lisätalousarviossa on paljon hyvää, ja olen erityisen iloinen koulutuspanostuksista, joita tehdään kyllä aika ennennäkemättömällä tavalla. Täällä salissa on tuotu aiemmin esiin, että aiemmista koulutusnostoista huolimatta, joita tällä hallituskaudella on jonkin verran tehty, meillä ei ollut aloituspaikkoihin riittävästi rahoitusta. Nyt ihan merkittävä, yli 100 miljoonan euron, rahoitus osoitetaan uusiin aloituspaikkoihin. Me annamme mahdollisuuksia monelle nuorelle tämän päätöksen myötä, ja samalla tämä on talouspoliittisesti äärimmäisen viisasta, koska tiedetään, että ne tulevat työpaikat syntyvät yhä enemmän niille aloille, joilla tarvitaan koulutusta, myöskin korkeakoulutusta ammattikorkeakoulusta tai yliopistosta. 

Meillä on monta alaa, joilla vallitsee jo täystyöllisyys, elikkä tiedetään, että siellä on liian vähän ihmisiä tekemässä niiden alojen hommia. On ihan selkeätä, että tällainen täsmätoimenpide kuin mikä nyt tehdään tulee pidemmällä aikavälillä parantamaan meidän työllisyyttä, ja toki nyt on erityisen järkevää tehdä tällaisia toimenpiteitä, kun kaikilla ei ole työtä — ihmisiä on lomautettu ja myös työttömänä merkittävä määrä tämän koronaepidemian johdosta. 

Samalla on huomioitava, että kaikkien näiden taloudellisten toimenpiteiden pitäisi perustua hyvin kattaviin vaikuttavuusanalyyseihin, ja elinkeinopoliittisesti Suomessa on vielä paljon tekemistä, että elinkeinorakennetta saadaan monipuolistettua. Se, mistä itse olen huolissani, on se, että me olemme tekemässä tässä nyt aika isoa panostusta, lähes puolen miljardin panostusta, yhteen valtionyhtiöön, Suomen Malmijalostus Oy:hyn, ilman, että meillä on varsinaista näyttöä siitä, että tämä yhtiö olisi valtion kannalta paras mahdollinen investointikohde. Itse asiassa tämä yhtiö, joka hyvin pitkälti vastaa Terrafamen elikkä entisen Talvivaaran osuudesta, on ollut toki aiemmin veronmaksajille hyvinkin tappiollinen, ja lisäksi tähän liittyy sellaisia epävarmuustekijöitä, että tiedetään, että tälläkin hetkellä tämä Terrafame aiheuttaa liikaa vesistöpäästöjä Nuasjärveen ja ympäristöön, jolloin emme voi olla täysin varmoja, miten kestävällä pohjalla tämä ympäristönäkökulmasta on. 

Lisäksi mielestäni on hyvin tärkeätä, että me arvioimme, mitkä ovat aidosti sellaisia korkean jalostusarvon aloja. Esimerkiksi nyt koronaepidemia on tuonut esiin, kuinka kannattavaa voisi olla satsata lääketeollisuuteen. Tästä selvästi puuttuu tällainen arviointi kannattavimmista aloista. 

Arvoisa rouva puhemies! En malttanut olla sanomatta vielä muutamaa sanaa tästä lasten ja nuorten hyvin merkittävästä tukipaketista. 

Oli ilo kuulla edustaja Kilven ajatuksia nuorista ja lapsista, perheistä ja niiden tukemisesta. Mielenterveyspalvelut: niihin on hyvä satsata näin koronan jälkihoidossa. 

Tässä lasten ja nuorten tukipaketissa otetaan huomioon se, että monet lapset ja nuoret olivat kovilla etäopetuksen aikana: osa jäi yksin, kaikkien vanhemmilla ei ollut mahdollisuutta tukea lastensa oppimista, kaikkiin nuoriin ei saatu yhteyttä. Näihin vastaa osaltaan tämä lisätalousarvio, vaikkapa sen harrastusmallin pilotoinnin kautta, mutta sitten kun katsoo näitä summia, niin ne jakautuvat koko koulupolun varrelle. Varhaiskasvatuksen poikkeusolojen vaikutusten tasoittamiseksi on 14 miljoonaa ja perusopetukseen 70 miljoonaa euroa, ja siellä on sitten tärkeää se, että jokainen pääsee oppimisen syrjästä kiinni näiden poikkeusolojen jälkeen. Myöskin lukio-opiskeluun, opintojen kertaamiseen ja tukitoimiin tulee 17 miljoonaa. 

On hyvä, että myöskin keskeyttämisuhan alla olevat otetaan huomioon ohjauksessa: ohjausta lisätään ja näyttöjä mahdollistetaan ammatillisessa koulutuksessa ja siihen suunnataan 30 miljoonaa euroa. Aikaisemmin mainitsemani harrastusmallin lanseeraamiseen ja kokeilemiseen on se 10 miljoonaa euroa, nuorisotyöhön ja etsivään nuorisotyöhön 12 miljoonaa euroa. Myöskin korkeakouluopiskelijat muistetaan tässä jälkihoidossa: opiskelijahyvinvointiin suunnataan 6 miljoonaa euroa. 

On tärkeää, että jokainen lapsi ja nuori löytää vahvuutensa koulussa, koulupolulla, pääsee joustavasti eteenpäin erityisesti niissä nivelvaiheissa ja oppii sen elinikäisen oppijan asenteen ja yrittävän mielen, jotta sitten voi aikanaan lähteä työelämään.