Puhemies! Käsillä oleva esitys sisältää osan niistä Yleisradion rahoituksen leikkauksista, joista parlamentaarinen työryhmä aiemmin syksyllä linjasi. Olin omassa eduskuntaryhmässäni sillä kannalla, että työryhmän esittämiä leikkauksia ei olisi tullut hyväksyä.
Tässä hallituksen esityksessä työryhmän ehdotuksesta esitetään vain näitä indeksijäädytyksiä. Tämä esitys leikkaa Yleltä 47 miljoonaa vuodessa vuoteen 27 mennessä, kumulatiivisesti kolmessa vuodessa 94 miljoonaa euroa. Lisäksi muun muassa arvonlisäveron korotus heikentää Ylen taloutta. Ylen rahoituksen leikkaaminen työryhmän esittämällä tavalla merkitsee jopa 66 miljoonan rahoitusvajetta vuositasolla vuonna 27, ja se on yli kymmenen prosenttia Ylen rahoituksesta. Nämä leikkaukset ovat siis todella merkittäviä ja tuntuvia. Leikkaukset tulevat johtamaan Ylen mediasisältöjen yksipuolistumiseen, vapaan ja kriittisen tiedonvälityksen ja kulttuurin tarjonnan vähenemiseen.
Kokoomuksen johtaman Yle-työryhmän esitykset ovat osa laajempaa Ylen tehtäviin ja toimintaan kohdistuvaa kampanjaa, jolla yksityisen media-alan liiketoimintamahdollisuuksia pyritään laajentamaan. Kun Ylen toiminta supistuu, yksityisen median kilpailuasema paranee.
Aivan parlamentaarisen Yle-työryhmän loppumetreillä yksityisen median etujärjestö Medialiitto ilmoitti jättäneensä taas uuden valtiontukikantelun Euroopan komissiolle. Tämä kantelu ja ilmoitus ajoitettiin aivan tarkoituksella Yle-työryhmän päätöksenteon alle, ja ilmeinen tarkoitus oli painostaa työryhmää yksimielisyyteen — nimittäin Medialiiton kanteluista on tässä talossa aiemmilta vuosilta huonoja kokemuksia. Medialiitto on syyttänyt Yleä kilpailun vääristämisestä ja EU:n valtiontukisääntöjen rikkomisesta. Viime eduskuntakaudella tehty Yle-lain muutos syntyi kovan yksityisen median lobbauksen ja painostuksen tuloksena. Medialiiton vuonna 2017 jättämän kantelun myötä eduskunta taipui vuonna 22 muuttamaan Yle-lakia ja rajaamaan Ylen tehtäviä verkkoon tuotetun tekstisisällön osalta. Tuolloin eduskunta käsitteli myös Tieto on meidän -kansalaisaloitetta, joka kritisoi näitä Yle-lain muutoksia ja jossa Ylen tehtäviä olisi haluttu vahvistaa. Silloin aloitteen esittämällä tavalla olisi aivan hyvin voitu toimia ja olisi pitänyt toimia, mutta silloinkin taivuttiin yksityisen median painostuksen alla. Myös Sanoma-yhtiö on kannellut Ylestä komissiolle. Sanoman kantelun aiheena on ollut Yle Areenan ja Ylen tarjoamat korkeatasoiset oppisisällöt. Sanoman esittämät syytökset koskivat myös kilpailun vääristämistä.
Puhemies! Menossa on siis suunnitelmallinen yksityisen mediabisneksen hyökkäys julkisen palvelun mediaa vastaan. Nyt yksityisten mediayhtiöiden etuja valvoo kokoomus, haki parlamentaarisen tuen näille leikkauksille, muun muassa muuten erittäin epäsuosituille kulttuurileikkauksille. Ylehän on edelleen ehkä Suomen suurin kulttuurilaitos, ja kymmenien miljoonien leikkaukset Yleen kohdistuvat väistämättä myös suomalaiseen kulttuuriin, vaikka työryhmä pyrkikin linjaamaan mietinnössään kotimaisen tuotannon suosimista. Nämä Yle-leikkaukset yhdessä esimerkiksi hallituksen museoihin ja teattereihin kohdistamien leikkausten kanssa ajavat kulttuurin ja sen tekijät entistäkin ahtaammalle. Kulttuurista osalliseksi pääsevät entistä harvemmat suomalaiset.
Puhemies! Kansalaisten tyytymättömyys Ylen toimintaan on turuilla ja toreilla kyllä selvästi havaittavissa. Se on ymmärrettävää, sillä Ylen sisällöt ovat olleet muutoksessa, jota voi hyvin perustein kritisoida. Monet muutokset ovat kuitenkin seurausta markkinalogiikan ujuttamisesta julkisen palvelun sisään, kun markkinoita on vapautettu ja sääntelyä purettu. Tämä kehitys on tapahtunut muutaman kymmenen vuoden kuluessa alalla kuin alalla. Mediassa se on tarkoittanut muun muassa enemmän pintaa kuin syvyyttä, helppoa enemmän kuin haastavaa, viihdettä ja vauhtia enemmän kuin asiassa viipymistä. Nyt työryhmän ja Orpon hallituksen esitykset vievät kehitystä tähän samaan huonoon suuntaan.
Puhemies! Populistisen tarttumisen Ylen rahoitukseen tavallaan mahdollistaa vuodesta 2013 alkaen voimassa ollut Yle-vero. Ylen leikkauksethan eivät tuo säästöjä valtion budjettiin, sillä yhtiön talous on budjetista erillinen, mutta Yle-veron alennuksia lupailemalla voi tietysti kosiskella äänestäjien suosiota. Suomalainen yhteiskunta ja etenkin pienituloiset suomalaiset kuitenkin menettävät aina, kun Yleltä leikataan, ja maksuttoman, markkinavapaan ja kriittisen tiedonvälityksen ja kulttuurin tarjonta supistuu ja sisältö yksipuolistuu. — Kiitos, puhemies.
Puhemies Jussi Halla-aho
:Kiitoksia. — Edustaja Pekonen, olkaa hyvä.