Kiitos, arvoisa puhemies! Hyvää Kalevalan ja suomalaisen kulttuurin päivää. Pyrin vastaamaan niihin kysymyksiin, joihin ehdin — tuli niin paljon kysymyksiä, ihan kaikkia en ehdi käymään läpi.
Ensimmäisenä korkeakoulutuksesta. Moni edustaja on kiinnittänyt huomiota suomen kielen asemaan tieteen kielenä, ja on totta, että se on ehkä juuri se osa-alue, johon meidän koulutuspolullamme onkin syytä kiinnittää huomiota. Edustaja Honkasalo kysyi nimenomaisesti siitä, kuinka voisimme kannustaa tieteentekijöitä popularisoimaan tai tuomaan sitä tiedetulostaan esille myös suomen kielellä. Meillä on muun muassa tieteellisiä seuroja, jotka nimenomaisesti tätä työtä tekevät, ja tätä työtä totta kai jatkossakin kannustamme.
Sen lisäksi tietysti korkeakouluilla on tässä itsellään vahva vastuu — vaikka heillä on vahva autonomia, niin silti. Esimerkiksi oikeuskansleri on arvioinut näin, että autonomiansa puitteissa he voivat päättää, millä kielellä opetusta annetaan, mutta englanti ei saa syrjäyttää suomea ja ruotsia opetuskielenä. Oikeuskansleri on myös viime vuonna antanut ratkaisun erinomaisesti koskien Aalto-yliopiston kielellisiä linjauksia ja silloin yhtynyt opetus- ja kulttuuriministeriön lausunnossa esitettyyn näkemykseen, jonka mukaan opiskelijoilla on oltava halutessaan mahdollisuus suorittaa sekä kandidaatin että maisterin tutkinnot niin, että pääosa opetuksesta on tarjolla suomen kielellä. Tätä siis seurataan ja valvotaan jatkuvasti.
Sen lisäksi ehkä sanoisin tieteen popularisoinnista sen verran, että olen tervehtinyt hyvin ilolla sitä, kuinka jotkut mediat ovat nyt ottaneet asiakseen ottaa haastateltavaksi tutkijoita, jotka ovat väitelleet aiheesta, ja tuoda sitä ikään kuin kansankielisemmin esiin median kautta. Tätä toivoisin näkeväni vieläkin enemmän, sillä täten saamme monesti aikaan tieteeseen perustuvaa keskustelua yhteiskunnan kehittämisestä, ja sitä tervehdin kyllä ilolla.
Arvoisa puhemies! Edustaja Sammallahti nosti täällä ensimmäisenä vahvasti esiin perheiden merkityksen lukutaidon edistämisessä, ja se on aivan ensiarvoisen tärkeää. Se onkin yksi syy siihen, minkä vuoksi hallitus on päättänyt vakiinnuttaa Lukulahja lapselle ‑toimintamallin, joka siis on neuvoloiden kautta kotiin jaettava kirjakassi kaikille vastasyntyneille lapsille, ja siinä samanaikaisesti myös tuodaan tietoa lukutaidosta ja sen edistämisestä perheissä.
Tekoälystä täällä oli mielenkiintoinen kysymys, ja siinä on todella paljon potentiaalia myös suomen kielellä. Se edellyttää kyllä sitä, että me vahvasti investoimme myös jatkossa esimerkiksi supertietokoneisiin, joita meillä tällä hetkellä on jo käytössä, sillä tämmöiset vahvat laskentakapasiteetit ovat edellytyksiä sille, että myös tekoälyn erilaiset sovellukset voivat olla myös tällaisilla pienillä kielialueilla monimuotoisesti käytössä.
Vielä täällä on myös paljon esitetty mielipiteitä erilaisista musiikkityyleistä ja näin. Minä pidän itse hyvänä sitä, että meillä on todella monipuolinen suomalainen kulttuurikenttä, joka tekee taidetta vapaasti, kuten vapaaseen demokratiaan kuuluukin.
Kirjallisuuteen yleisesti — lyhyesti, kun aika näyttää loppuvan — sanon sen, että tämä kirjallisuuden tilanne ja sen haasteet, kirja-alan haasteet ja kirjailijoiden tulonmuodostuksen haasteet, on tunnistettu ja tiedostettu hyvin, ja pyritään nyt osana kulttuuripoliittista selontekoakin erityisesti hakemaan ratkaisuja myös tähän kirja-alan tilanteeseen. [Puhemies koputtaa] Kirjallisuusvienti on tässä yksi merkittävä tekijä ja myös suomalaisen kulttuurin vieminen maailmalle. Sitä totta kai pyrimme myös edistämään. — Kiitos hyvästä keskustelusta kaikille edustajille.
Toinen varapuhemies Tarja Filatov
:Ministeri Meri, kolme minuuttia.