Arvoisa rouva puhemies! Mielenterveysongelmat ovat suurimpia syrjäytymisen syitä. Puuttumalla mielenterveyden häiriöihin mahdollisimman varhain voidaan vähentää tilanteen pahenemista ja ehkäistä syrjäytymisen kierre ja vähentää myös erikoissairaanhoidon kustannuksia.  

Lapset ja nuoret eivät saa kuitenkaan tällä hetkellä riittävän nopeasti apua mielenter-veysongelmiin. Kokoomuksen mielestä osana hoitotakuuaikojen lyhentämistä on mahdollisimman pian tehtävä päätös myös terapiatakuun käyttöönotosta. Terapiatakuuhan varmistaa, että jokainen ihminen taustasta riippumatta saa riittävän nopeasti apua mielenterveysongelmissa. Terapiatakuusta on tehty myös kansalaisaloite, joka on saanut runsaasti kansalaisten kannatusta. Lapsen paikan ei pidä olla jonossa, vaan lapsen paikan pitää olla kiinni elämässä.  

Arvoisa ministeri Kiuru, onhan hallitus tekemässä terapiatakuusta päätöksen jo budjettiriihen yhteydessä? 

Arvoisa puhemies! Minä olen erittäin kiitollinen tästä kysymyksestä ja vastaan teille sen alkuosassa esittämäänne kysymykseen, olemmeko me hallituksessa tukemassa tätä hyvää hanketta, että olemme, niin kuin ymmärsin, että tekin olette. [Ben Zyskowicz: Jaa, budjettiriihessä toteutuu!] Hoitotakuusta tullaan tekemään esitys eduskunnalle vielä ennen joulua, ja se tulee sisältämään nimenomaan kokonaisvaltaisen, hoitotakuuta parantavan ketjun. Tätä kautta on erittäin tärkeä asia, että siinä kokonaisuudistuksessa, jossa tulemme pitämään huolta, että ihmiset saavat nopeammin hoitoa, on arvioitava vaivasta riippumatta, minkälaisiin tuloksiin pystymme. Tältä osalta hallitus tavoittelee sellaista hoitotakuuta, että palvelutarpeen arvioinnista pääsisi hoitoon seitsemässä päivässä.  

Esititte myöskin hyvän arvion siitä, että erityisesti mielenterveyspalveluiden tarve on lisääntynyt nuorimmassa ikäluokassa, 13—17-vuotiaissa, [Puhemies koputtaa] ja se kertoo siitä, että on tehtävä asioita nyt paremmin. 

Arvoisa rouva puhemies! Terapiatakuu ei voi jäädä odottamaan sote-uudistusta tai pahimmillaan jäädä hallituksen kaavaileman laajan hallintouudistuksen jalkoihin. [Paavo Arhinmäki: Juuri kuulitte, että näin ei ole käymässä!] Meillä on ollut esillä tässä myös hoitajamitoitusasia ja siihen vaadittava raha, ja olisi hyvä nyt tietää, paljonko tähän asiaan on hallitus varautunut laittamaan lisäresurssia. Hallituksen pitää varmistaa hoitoonpääsy mielenterveyspalveluihin nopeasti pompottelematta lapsia ja nuoria. Kysynkin, ministeri Kiuru: miten hallitus aikoo varmistaa, ettei lapsia, nuoria, perheitä jätetä mielenterveysongelmien kanssa yksin, vaan he saavat tukea oikea-aikaisesti, ja onhan terapiatakuun toteuttamiseksi olemassa riittävät rahat? 

Arvoisa puhemies! Minusta mielenterveyspalveluiden tolalle laittaminen on yksi tämän kansakunnan isoimpia kysymyksiä myös kestävyysvajeen näkökulmasta. [Ben Zyskowicz: Missä rahat?] Pitkään tässä salissa on puhuttu mielenterveyspalveluiden parantamisesta, mutta se, mitä me olemme pystyneet näille palveluille tarjoamaan vuosikymmenen varrella, on ollut pelkkä kylmä leikkauslinja. Meidän on pystyttävä lisäämään mielenterveyspalveluiden resursseja, ja sitä kautta hallituksen voimavarat ovat ensinnäkin siinä, että yksistään jo mielenterveysstrategian laatiminen ja siihen riittävät voimavarat vaativat ainakin noin 18 miljoonan euron panostusta vuosittain. 

Mitä tulee hoitotakuun parantamiseen tässä maassa, niin me tarvitsemme myöskin ne resurssit kunnille nyt purkaa hoitojonot, ja se koskee myös mielenterveyspalveluita. Iso ongelma on ollut se, että nämä palvelut ovat olleet saatavilla erityisesti erikoissairaanhoidon puolella — jos ovat sielläkään olleet saatavilla tasavertaisesti. Täällä perusterveydenhuollon puolella meidän on pystyttävä tarjoamaan näitä palveluita [Ben Zyskowicz: Niin, missä rahat?] matalalla kynnyksellä, [Puhemies koputtaa] jotta hoito alkaa heti, ja tätä nimenomaan tullaan tekemään, [Puhemies: Aika!] ja tähän on varattu myös resurssit. [Ilkka Kanerva: Lintilällä on helppoa!] 

Arvoisa rouva puhemies! Ministeri Kiuru, jos saa näin vanhempana valtiopäivämiehenä antaa teille neuvon, niin kannattaisi noiden lupausten kanssa olla pikkasen varovainen. Tässä kansalaisaloitteessa, joka on tehty ja joka on kerännyt yli 50 000 nimeä ja joka tulee tänne eduskuntaan, esitetään terapiatakuuta ja esitetään, että se maksaa 35 miljoonaa euroa vuodessa. Valtiovarainministeriön budjettiesityksessä tätä rahaa ei ole, ja nyt edustaja Laiho kysyi, aiotteko toteuttaa tämän terapiatakuun, ja ymmärsin teidän vastauksenne niin, että kyllä aiotte. Mutta sehän ei ole totta: se ei ole VM:n budjettiesityksessä. [Sari Sarkomaa: Eikä teidän esityksessä!] Kysymys kuuluu: aiotteko budjettiriihessä huolehtia siitä, että terapiatakuun vaatima 35 miljoonaa euroa lisätään hallituksen budjettiesitykseen? Tämä ratkeaa ensi viikon alussa, kun teillä on budjettiriihi. Kyllä vai ei? [Timo Heinonen: Helppo vastata!] 

Arvoisa puhemies! Tiedän minäkin yhtä ja toista näistä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista, [Kokoomuksen ryhmästä: Hienoa! — Paavo Arhinmäki: Todennäköisesti enemmän kuin te, edustaja Zyskowicz!] ja tätä kautta, niin kuin tässä äsken totesin, kertaan vielä: Me olemme sitoutuneet tässä hallituksessa siihen, että olipa vaiva mikä hyvänsä, se tulee hoidetuksi. [Kokoomuksen ryhmästä: Kyllä vai ei?] Ei voi keskittyä pelkästään siihen, että joitakin vaivoja tässä yhteiskunnassa hoidetaan, [Timo Heinonen: Eli te ette kannata tätä? — Ben Zyskowicz: Toteutatteko vai ei?] ja niin kuin totesin, tämä terapiatakuu on tärkeä kansalaisaloite nimenomaan siitä näkökulmasta, että vuosien säästölinjan jälkeen eduskunnassa tunnustettaisiin, että mielenterveyspalvelut pitää laittaa kuntoon. Juuri näin äsken totesin, ja sitä kautta nämä voimavarat tehdä tätä tärkeätä työtä on varattu.  

Tähän kansalaisaloitteeseen palataan myöhemmin. Siihen, millä tavalla seikkaperäisesti, missä palveluissa, millä tavalla toteutettuna se tehdään, palataan, kun tätä kansalaisaloitetta täällä eduskunnassa aletaan käsittelemään. Itse en ole perehtynyt tämän kansalaisaloitteen yksityiskohtiin niin hyvin, että pystyisin euromääräisesti ottamaan siihen kantaa, [Puhemies koputtaa] miten nämä yksi yhteen menevät, mutta me olemme varautuneet hoitotakuun toteuttamiseen tässä yhteiskunnassa, ja sen yhteydessä tätä asiaa, niin kuin totesin, edistetään. 

Arvoisa puhemies! Suomen Mielenterveys ry:n kyselytutkimuksen mukaan joka kolmas nuori on harkinnut itsemurhaa. Tämä vetää kerta kaikkiaan vakavaksi. Perussuomalaiset pitävät erittäin hyvänä, että tämä kansalais-aloite on saanut vaadittavan allekirjoitusmäärän ja asia on eduskunnan keskustelussa. 

Toivoisin, että tässä keskustelussa voitaisiin ottaa myös henkinen näkökulma esiin, koska uskoisin kuitenkin, että jos mielenterveysongelmat lisääntyvät, niin siellä on oltava myös joku syy, eli se ei ole pelkkä ilmasta tullut seuraus. En sano, että minä tietäisin, mikä se syy on, mutta ajattelen, että nuoret ovat varmasti aina kokeneet kovasti yhteiskunnassa paineita ulkonäöstä tai menestymisestä, mutta onko maailma mennyt kovempaan suuntaan, kun internetissä nuorten nämä kaikki Instagramit ja tämmöiset kuvapalvelut asettavat paineita ja kiusaaminen siirtyy internetiin ja kiusaaminen seuraa silloin kotiin? [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Tehän sen tiedätte!] Kysynkin hallitukselta: voisiko valtiovalta kenties ottaa jonkun projektin, jotenkin tukea nuorten henkistä kasvua ja kiinnittää huomiota myös siihen, mitkä ovat syyt tälle kasvaneelle ongelmalle? 

Arvoisa puhemies! Erittäin koskettava ja tärkeä kysymys, edustaja Tavio. Minusta on olennaista, että me huomaamme, että joka viides kanssakulkija tälläkin hetkellä tosiasiallisesti kärsii jostakin mielenterveyshäiriöstä. Tämä on vakava uhka suomalaiselle yhteiskunnalle sen takia, että sosiaalinen kestävyysvaje saattaa karata käsistä, jos mielenterveysongelmiin ei pystytä tarjoamaan paremmin apua. 

Te esititte monia hyviä keskustelunalkuja tähän kysymykseen, mistä nämä juurisyyt juontuvat. On varmasti selvää, että monista asioista, ja siksi erityisesti kollegani Anderssonin, joka peruskoulusta vastaa, puolella tehdään nyt toimia mutta myöskin ylipäänsä koko yhteiskunnan palvelujärjestelmän puolella eli sosiaali- ja terveydenhuollossa, ja tätä kautta laajempi mielenterveysstrategia yhteiskunnassa antaisi enemmän keinoja monille hallintoaloille puuttua näihin tärkeisiin asioihin. Kaikki eivät ole myöskään rahakysymyksiä. 

Arvoisa puhemies! Tämä on äärimmäisen tärkeä asia, kuinka me puutumme lasten ja nuorten haasteisiin ennen kuin ne edes tulevat mielenterveysongelmiksi,. Ja tämä hallitus todella ajattelee tältä kannalta, että puututaan etukäteen. Siksi meillä on tulossa esimerkiksi harrastamisen suhteen panostuksia ja olemme luomassa Suomeen oman Islannin mallin, jossa yritetään taata jokaiselle nuorelle ja lapselle kulttuuri- tai liikuntaharrastus, jossa he pääsevät koulupäivän yhteydessä kokemaan onnistumisen kokemuksia ja kokemaan yhteisöllistä tunnetta yhdessä muiden lasten ja nuorten kanssa. Tämä toivottavasti myös sitten auttaa siinä, että näitä mielenterveysongelmia ei niin paljon tulisi jatkossa. 

Arvoisa puhemies! Nyt kun tuntuu, että hallituksella on rahaa niin, että ranteita pakottaa, kysyisin: eikö nyt kannattaisi panostaa tähän terapiatakuuseen, joka maksaa siis 35 miljoonaa ja niin sanotusti hintansa haukkuu, koska sillä me saamme työkykyisiä ihmisiä ja hyvinvoivia nuoria? Nyt te, ministeri Kiuru, sekoititte tämän äsken siihen hoitotakuun kiristämiseen. Te olette siihen lisäämässä tuhat lääkäriä, ja se on aivan eri asia kuin tämä terapiatakuu. Mielestäni nyt kannattaisi ottaa tämä uudelleen pohdittavaksi, miten tämä voitaisiin järjestää ja toteuttaa. Väitän, että tämän pystyisi toteuttamaan jo tällä hetkellä, esimerkiksi käyttämällä yksityisiä terapeutteja palvelusetelin tai maksusitoumuksen tai kilpailutuksen kautta. Hoitovastuu olisi nimenomaan siellä julkisella puolella, mutta hyödynnettäisiin näissä viiveissä myös yksityistä sektoria. Teillä on siitä hyviä esimerkkejä Suomesta. 17.8. [Puhemies: Aika!] oli Helsingin Sanomissa juuri tästä kirjoitus, että Helsingin alueella tästä [Puhemies koputtaa] on pystytty jo saamaan tämä takuu. 

Arvoisa puhemies! Osa varmasti näkee eri intresseistä terapiatakuun tai esimerkiksi hoitotakuun hyödyllisenä projektina. On aivan selvää, että erityisesti osa kannattaa sitä, että tässä olisi mahdollisuus palvelusetelin laajentamiseen. Minä itse ajattelen, että nyt on tärkeätä, että ihmiset tulevat hoidetuksi. Jos tämä asia olisi ollut helppo tehdä, niin sehän olisi jo tehty. Miksi sitä ei ole tehty? Nyt kun me sitä yritämme tässä saada aikaan, [Markku Eestilä: Eihän me olla syytettyjen penkillä! — Paavo Arhinmäki: Kyllä jossain määrin kokoomus on!] niin minun mielestäni on olennaista antaa kuitenkin tunnustusta sille, että mielenterveysongelmien hoitoon on ensimmäistä kertaa vuosiin varattu tosiasiallista rahoitusta. Haluan myöskin muistuttaa teitä, että mielenterveysongelmista kärsiminen on varsin leimaavaa. Yllättävää kyllä, jopa 69 prosenttia ammattilaisista uskoo, että tosiasiassa leimaa tästä tulee. Niistäkin, jotka taas itse ovat kärsineet mielenterveysongelmista mielenterveyskuntoutujina, 19 prosenttia koki, että leimaa tulisi. Miksi me haluamme leimata, että on olemassa erillinen mielenterveyden terapiatakuu ja muu hoitotakuu? [Puhemies koputtaa] Kyllä kokonaisvaltaisesti ihmisen hoitaminen täytyy yhdeltä [Puhemies: Aika!] luukulta saada, ja kannatan sitä kautta terapiatakuuta [Puhemies: Aika!] osana tätä isoa hoitotakuuta. [Ben Zyskowicz: Kansalaisaloite ei ole hyvä teidän mielestänne? Huono kansalaisaloite!] 

Arvoisa puhemies! Tämä äärimmäisen tärkeä ja äärimmäisen vakava kysymys liittyy myös työllisyyden edistämiseen. Meillä on Suomessa lähes 13 000 alle 30-vuotiasta työkyvyttömyyseläkkeellä mielenterveyssyistä. Tämä on musertava luku. OECD:n arvion mukaan mielenterveysongelmien vuosikustannus on Suomelle 11 miljardia euroa. [Mika Niikko: Mitäs tehdään? Tämä tiedetään, mutta mitä tehdään?] Siksi esitämme hallitusohjelman mukaisesti kunnollista satsausta työkykyohjelmaan, jolla ihmisiä voidaan saada takaisin työelämään. Uskon ja toivon, että me kaikki tässä salissa toivotamme jokaisen suomalaisen tervetulleeksi takaisin töihin. Tämä työkykyohjelma ja palkkatuki ovat työkaluja, joilla autamme osatyökykyisiä mukaan työelämään. Suomessa on 60 000 ihmistä, [Puhemies koputtaa] jotka ovat työhaluisia ja omasta mielestään työkykyisiä. [Puhemies: Aika!] Me haluamme heidät takaisin joukkoomme. 

Arvoisa puhemies! Tässä kun kuuntelee tätä keskustelua, niin ei ole ihme, että kansalaiset ajattelevat, että miksi poliitikot eivät koskaan vastaa kysymyksiin. [Sari Sarkomaa: Sanos muuta!] Vaikuttaa siltä, että tämä terapiatakuu tulee menemään niin, että ehkäpä pääministeri Rinne sanoo tällä viikolla hiukan myöhemmin, että ei ole rahaa, mutta ei sano sitä täällä. 

Nyt, arvoisa ministeri Kiuru, haluaisin vielä kerran palata siihen alkuperäiseen kysymykseen, joka kysyttiin. Eli aiotteko te viedä tämän terapiatakuun läpi? Te puhuitte äsken hoitotakuusta ja sotkitte nämä kaksi asiaa totaalisesti. Viedäänkö tämä terapiatakuu läpi vai ei? [Ben Zyskowicz: Vastatkaa kerrankin kysymykseen! — Kokoomuksen ryhmästä: Kyllä vai ei?] 

Arvoisa puhemies! Niin kuin totesin, koko maahan tulee voimaan eduskunnan päätöksellä hoitotakuu. Tämä esitys tulee tänne eduskuntaan vielä ennen joulua, ja siinä hoitotakuussa on huomioitava, että kaikki ihmisen vaivat pitää pystyä kokonaisvaltaisesti hoitamaan. Ja niin kuin totesin, mielenterveyspuolella ei ole annettu takuuta siitä, että mielenterveysongelmia hoidetaan, ja sanoin, että tämä takuu tullaan antamaan osana tätä isoa hoitotakuun parantamista koskevaa hanketta, josta eduskunta pääsee pian päättämään. Eli en sotke näitä asioita vaan totean, että niin mielenterveysvaivat kuin muutkin vaivat pitää pystyä tässä yhteiskunnassa paremmin hoitamaan niin että ihminen pääsee nopeammin hoitoon. Niin mielenterveyden kuin muidenkin ongelmien pitää olla paremman palvelun piirissä. [Ben Zyskowicz: Ja milloin tämä takuu tulee voimaan? Antakaa siitä takuu!] 

Rouva puhemies! Täällä on kuultu erittäin tärkeitä puheenvuoroja tästä terapiatakuusta. On mainittu 35 miljoonaa euroa sen hintalapuksi. En ole nyt aivan varma, osaavatko kaikki suhteuttaa tämän terveydenhuollon kokonaismenoihin, mutta se on 3 promillea niistä terveydenhuollon kokonaismenoista, [Ben Zyskowicz: Sit se varmaan hoituu!] jotka kuntasektorilla on. Ja tämä asia, aivan niin kuin edustaja Risikko minusta erinomaisesti sanoi, on laitettavissa kuntoon tässä ja nyt kunnissa ja kuntayhtymissä. Edustaja Risikko viittasi Helsingin erinomaisiin kokemuksiin, jotka tästä on saatu. Tunnen niitä jossain määrin hyvin. Ja kun samalla tavalla saatte omissa kunnissanne kaupunginjohtajat ja sosiaali- ja terveysjohtajat ymmärtämään, että 0,3 prosenttia on tämän asian hintalappu, niin se tulee kuntoon sillä. Ja on erittäin hyvä, että vielä valtiovalta omalla tavallaan tukee tätä.  

Arvoisa puhemies! Tuntui, että siinä oli retorinen kysymys, jossa edustaja antoi ymmärtää, että tämä työ ei ole vain hallituksen piirissä tehtävissä, vaan kysyitte retorisesti, että voisivatko kaikki muutkin olla tässä hyvässä kysymyksessä vastaajan roolissa. Nimittäin erityisesti nykyiset palvelunjärjestäjät, 295 kuntaa, voisivat ihan tänään jo laittaa nämä asiat kuntoon.  

Sen takia me täällä puhumme näiden asioiden tolasta, koska ne eivät ole kunnossa, kun 43 prosenttia suomalaisista pääsee ylipäätään kiireettömään hoitoon palvelutarpeen arvioinnista seitsemässä päivässä. Kyllä tämä vetää vakavaksi. Kyllä joku tässä maassa järjestäjänä on pystynyt hoitamaan asiat, toiset eivät.  

Myös mielenterveyspuolella meidän pitää onnistua entistä paremmin, ja se ei kyllä onnistu millään ilman tätä valtakunnallista ohjausta. Ja sitä kautta annan tukeni nimenomaan siihen, että mielenterveyspuolella tätä asiaa ohjataan myös kansallisesti nyt, että rupeaa tapahtumaan. [Ben Zyskowicz: Milloin teidän takuu tulee voimaan?]  

Laiho. — Kiitoksia näistä kommenteista, mutta edelleenkin on hämmentävää se, etten nyt oikein saa kiinni, millä tavalla tämä terapiatakuu aiotaan järjestää. Lapset ja nuoret tarvitsevat niitä ihmisiä, jotka heidän ongelmansa voivat kohdata ja voivat heidän kanssaan keskustella. Nyt niitä ihmisiä ei ole riittävästi siellä kentällä, ja sitä ei ole myöskään järjestetty niin, että he ovat saavutettavissa. Mutta ennen kaikkea tämä pitää järjestää. Se ei hoidu ilman rahaa.  

Ja niin kuin työministeri Harakka täällä toi esille, työkyvyttömyys maksaa tälle maalle paljon. Jos me nyt laitamme rahaa niihin varhaisiin vuosiin, lapsiin ja nuoriin, se varmasti maksaa itsensä takaisin huomattavan suurella määrällä yhteiskunnan hyväksi.  

Kysynkin nyt vielä tässä — tässä on pyydetty vastausta siihen: huomioidaanko nyt budjettiriihessä nämä lasten ja nuorten mielenterveyspalvelut ja myöskin muiden, aikuisten, mielenterveyspalvelut niin, että voidaan taata terapiatakuun mukainen hoitoonpääsy nopeasti niitä tarvitseville? 

Arvoisa puhemies! Kolme kuukautta on kulunut tätä hallituskautta, joten olemme nyt siinä tilanteessa, että mielenterveysstrategia lähtee aivan pian kentälle lausuntokierrokselle. Ilman strategiaa on vähän vaikeaa katsoa tarpeeksi pitkälle tulevaisuuteen. Nyt sen tekee koko yhteiskunta. Toivon, että siitä tulee hedelmällinen keskustelu ja suunta löytyy.  

Siihen tueksi on varattu budjettiin, niin kuin totesin, 18 miljoonaa mielenterveyspalveluiden parantamiseen vuosittain tässä maassa. Sen lisäksi meillä on jonkin verran tulevaisuusinvestointirahaa, niin kuin tässä on todettu, jota pystytään käyttämään myöskin tämän terapiatakuutyyppisen takuun — eli tämmöisen hyvän mielen takuun — toteuttamiseen, jos näin halutaan eritellä, osana tätä hoitotakuuta.  

Kun tämä aloite tulee eduskuntaan, niin nimenomaan eduskunnan työssä sitten käydään läpi, minkälaisia panostuksia vielä tarvitaan, jotta tämä kokonaisuus on täydellinen. Mutta niin kuin totesin, hoitotakuun parantamiseen on myös varattu nämä resurssit, joita täällä [Puhemies koputtaa] peräänkuulutettiin. [Ben Zyskowicz: Ja milloin se tulee voimaan?