Arvoisa puhemies! Suomalaisten sosiaali- ja terveyspalveluiden haasteet ovat mittavat. Yhtä aikaa edessä on ikääntyvän väestön myötä kasvava palvelutarve, henkilöstöpula, kohonneet kustannukset ja kysymys rahoituksen riittävyydestä.
Tämä hallitus haluaa varmistaa jokaisen suomalaisen hyvän hoidon ja hoivan sekä nykyisille että tuleville sukupolville. Tämä onnistuu vain rohkeasti uudistamalla: ottamalla käyttöön uusia toimintatapoja ja uudistamalla palvelurakenteita. Myös itsehallinnollisilla hyvinvointialueilla tehdään paljon työtä palvelujen kehittämiseksi.
Seuraavan kymmenen vuoden aikana lähes kolmasosa hyvinvointialueiden työntekijöistä eläköityy. Hallitus parantaa koulutetun hoito- ja hoivahenkilökunnan saatavuutta molemmilla kansalliskielillä. Sosiaali- ja terveysalan koulutusmääriä lisätään, veto- ja pitovoimaa vahvistetaan, työnjakoa selkeytetään ja kansainvälisten osaajien saatavuutta parannetaan muun muassa nopeuttamalla ja sujuvoittamalla ammattioikeuden saamista. Ammattilaisten mahdollisuuksia keskittyä omaa osaamistaan vastaavaan työhön ja työajan kohdentamista asiakastyöhön parannetaan.
Hallituksen tehtävä on varmistaa erityisosaamisen riittävyys koko väestölle. Sairaaloiden ja päivystysten palveluverkkoa ja työnjakoa kehitetään, jotta laadukas hoito voidaan turvata kaikille. Myös digitalisaation hyödyntäminen, etäpalvelut, onnistunut työnantajapolitiikka ja hyvä työnjako ovat tärkeässä osassa erityisosaamisen riittävyyden varmistamisessa.
Arvoisa puhemies! Erikoissairaanhoidon kustannukset muodostavat noin 40 prosenttia hyvinvointialueiden kokonaiskustannuksista ja ovat nousseet muita kustannuksia jyrkemmin. Toimintaympäristö on merkittävästi muuttunut siitä, kun nykyinen lainsäädäntö sekä sairaaloiden ja päivystysten palveluverkko ovat muodostuneet. Osa alueista kasvaa ja osa supistuu. Jotta osaavaa henkilöstöä ja taloudellista kantokykyämme riittäisi, on välttämätöntä tarkastella erikoissairaanhoidon järjestämistä ja kustannuksia.
Erikoissairaanhoidossa tarvitaan yhä syvällisempää erityisosaamista sekä tiloja ja laitteita. Tämä haastaa nykyistä palvelurakennetta. Sairaalaverkkoa on tarkasteltava sote-henkilöstön saatavuutta ja osaamisen riittävyyttä painottaen. Samalla meidän on varmistettava yhdenvertainen hoitoon ja hoivaan pääsy ihmisille kautta maan. Henkilöstö- ja taloudelliset resurssit on kohdistettava niin, että ne palvelevat parhaiten asiakaskuntaa, meitä jokaista. Sote-henkilöstön saatavuus ja osaamisen riittävyys ovatkin tärkein sairaalaverkon muutoksen ajuri.
Arvoisa puhemies! Hallitus on päättänyt kehysriihessä sairaala- ja päivystysverkon tulevaisuudesta. Muutoksia päätettiin tehdä perusterveydenhuollon yöpäivystyksiin sekä tiettyjen sairaaloiden erikoissairaanhoitoon. Tavoitteena on vastata terveydenhuollon henkilöstöpulaan sekä tasapainottaa julkista taloutta. Kielelliset oikeudet huomioidaan.
Kaikilla hyvinvointialueilla säilyy keskussairaala tai yliopistollinen sairaala, jossa voidaan hoitaa synnytyksiä sekä tehdä kattavasti leikkaustoimintaa. HUS-yhtymä päättää itse sairaaloidensa palveluvalikoimasta, päivystyksistä ja synnytysten hoidosta Uudellamaalla. Sairaalaverkkotyöryhmän ehdotus, jossa osa keskussairaaloista muutettaisiin akuuttisairaaloiksi, on kuopattu. Sen tilalle hallitus päätti kehysriihessä noin 75 miljoonan euron korvaavista säästöistä.
Hallituksen linjausten mukaan lakia muutetaan perusterveydenhuollon ympärivuorokautisten päivystysten osalta. Kaikki hyvinvointialueet voivat vapaasti järjestää ilta- ja viikonloppuaikaista kiirevastaanottoa aamuseitsemästä iltakymmeneen. Hyvinvointialueita ohjataan ja kannustetaan varmistamaan perustason terveyspalvelujen hyvä saatavuus päiväaikaan sekä iltaisin ja viikonloppuisin, jotta sairaalapäivystykset eivät ruuhkaudu. Potilaan kannalta on ensisijaista, että hoitoon pääsee suunnitelmallisesti ja päiväaikaan. Ei ole kenenkään etu, että potilaan täytyy hakea hoitoa yöaikaan, paitsi tietysti jos kyseessä on hätätilanne. Yöaikaan hätätilapotilaat tai vakavasti sairaat voidaan näillä alueilla viedä suoraan sairaalaan, jossa on monipuolinen tutkimus- ja hoitomahdollisuus.
Arvoisa puhemies! Ympärivuorokautisiin perusterveydenhuollon päivystyksiin tulee muutoksia vuoden 2026 alussa, jolloin perusterveydenhuollon yöaikainen päivystys poikkeusluvalla päättyy Iisalmessa, Jämsässä, Kouvolassa, Raahessa ja Varkaudessa.
Yöpäivystyksen ylläpitomahdollisuus säilyy Ivalossa ja Kuusamossa pitkien etäisyyksien sekä Pietarsaaressa ja Raaseporissa kielellisten oikeuksien toteutumisen vuoksi sekä lisäksi Kemissä ja Savonlinnassa. Poikkeuslupakäytännöstä luovutaan.
Hyvinvointialueet voivat ylläpitää myös eri sairaaloissaan vuodeosastohoidossa olevien potilaiden sairaanhoidon edellyttämää lääkäripäivystystä. Lisäksi tiettyjä kevyessä anestesiassa tehtäviä toimenpiteitä voi jatkossa tehdä missä vain terveydenhuollon toimintayksikössä, jossa on riittävä osaaminen ja jossa potilasturvallisuus toteutuu.
Arvoisa puhemies! Kehysriihen linjausten mukaan muutoksia tehdään vuoden 2026 alusta erikoissairaanhoidon sairaaloihin Kemissä, Oulaisissa, Salossa, Savonlinnassa ja Valkeakoskella. Näissä sairaaloissa voi edelleen tehdä päiväkirurgisia leikkauksia, mutta ei raskaampia, ympärivuorokautista leikkaussalivalmiutta edellyttäviä leikkauksia. Lisäksi näissä voi olla kattavaa eri erikoisalojen poliklinikkatoimintaa, kuten äitiyspoliklinikka, sekä konservatiivisten alojen, kuten esimerkiksi sisätautien, syöpätautien ja psykiatrian, vuodeosastotoimintaa sekä näiden edellyttämä sairaalapäivystys.
Synnytysten hoito päättyy Kemissä viimeistään voimassa olevan poikkeusluvan päättyessä vuoden 2025 lopussa, kuten Lapin aluevaltuusto on päättänyt. Kehysriihen linjausten mukaan jokaisella hyvinvointialueella säilyy yliopistosairaala tai keskussairaala, jossa voi synnyttää.
Muutokset tuntuvat alueellisesti raskailta, mutta väestön laadukkaiden palveluiden turvaamiseksi ne ovat välttämättömiä. Hallitus on vastuussa siitä, että jokaisessa paikassa, jossa erikoissairaanhoitoa järjestetään, voidaan varmistaa riittävä ja osaava henkilöstö.
Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys näistä muutoksista on valmistelussa, ja tavoitteena on antaa se eduskunnalle syksyllä 2024. Esitys lähetetään lausunnoille kevään edetessä. Siinä kuvataan arviot säästöpotentiaaleista sekä arvioita eri näkökulmista, kuten vaikutukset ihmisiin, palvelujärjestelmään, henkilöstöön sekä muun muassa aluetalouteen ja alueiden elinvoimaan.
Jokainen Suomessa asuva henkilö saa nyt ja jatkossa terveydentilansa edellyttämän palvelun yhdenvertaisin perustein julkisessa terveydenhuollossa riippumatta siitä, missä hän asuu tai oleskelee. Sairaalaverkkoon tehtävien muutosten takia välimatkat voivat pidentyä joillakin paikkakunnilla lähinnä yöpäivystyksiin ja toisaalta erikoissairaanhoitoon, jota tarvitaan harvoin. Kattava ensihoitojärjestelmä varmistaa jatkossakin hätätilapotilaiden hoidon ja kuljettamisen sairaaloihin.
Hallitus vahvistaa päivystys- ja sairaalaverkkopäätöksillään sitä, että henkilöstöä riittää päiväaikaisiin palveluihin ja myös laajentuviin ilta- ja viikonloppuaikaisiin palveluihin. Erikoisosaamista kootaan, jotta ympärivuorokautista valmiutta pystytään ylläpitämään keskus- ja yliopistosairaaloissa. Näin varmistetaan kaikille suomalaisille laadukas, osaava ja potilasturvallinen erikoissairaanhoito nyt ja tulevaisuudessa. [Sari Sarkomaa: Hyvä puhe, kiitos ministerille!]
Toinen varapuhemies Tarja Filatov
:Kiitokset ministerille. — Ja sitten edustaja Berg.