Herra puhemies! Käsittelyssä on hyvin poikkeuksellinen hallituksen esitys, joka on erittäin poikkeuksellisella vauhdilla kuljetettu läpi tämän meidän eduskuntalaitoksemme. Tämäkin lakiesitys ja talousvaliokunnan mietintö liittyvät tähän koronakriisiin, joka on iskenyt koko maailmaan ja myös Suomeen, ja koko viikonhan me olemme tätä käsitelleet — nyt me olemme myös viikonlopputöissä, tässä käsittelemme näitä esityksiä, joita tarvitaan ennen kaikkea ihmisten terveyden suojaamiseen ja pikkuhiljaa myös taloudellisten vahinkojen välttämiseen.
Tällä nyt hyväksyttävällä lailla, määräaikaisella lailla, me suljemme asiakkailta ravintolat ja erilaiset anniskeluliikkeet, ja tämähän on erittäin raju toimi. Tämä tulee olemaan myös tälle elinkeinolle erittäin tuhoisa toimenpide. Tämä on erittäin kova puuttuminen perustuslaissa suojattuun omaisuudensuojaan ja elinkeinovapauteen. Mutta kuten täällä kaikki kollegatkin ovat tänään todenneet, tämä on aivan välttämätön toimi, koska niin ruokaravintolat kuin yökerhotkin keräävät suuria joukkoja ihmisiä kokoon ja kulkutauti on sellainen, että se ei katso, millä asialla ollaan liikkeellä, vaan se leviää siellä, kun ihmisiä on paljon kerralla yhdessä, ja on todella loogista, että ravintolat suljetaan tällaisessa tilanteessa.
No, kuten täällä on tullut esiin, ja työministeri Haatainenkin käytti äsken erittäin hyvän puheenvuoron siitä, kaikin keinoin maan hallitus ja myös tämä koko eduskunta, niin hallituksessa kuin oppositiossa olevat puolueet, kaikki, pyrkivät nyt rajaamaan ne tuhot, mitä taloudelle aiheutuu siitä, että Suomessa rajoitetaan normaalia elämää kovin rajusti tällä hetkellä. Tavoitteena on varmasti koko tällä talolla se, että yksikään terveellä pohjalla oleva suomalainen yritys ei kaatuisi tähän tilanteeseen elikkä pelastettaisiin ne yritykset, joiden liiketoiminta on muuten tervettä, mutta sitten ihmisten liikkumisen rajoittuminen ja ihmisten elämän rajoittuminen vievät sen pohjan bisnekseltä, ja tällä viikollahan me olemme käsitelleet miljardin tukipakettia suomalaisille yrityksille. Lisäksi uskallan sanoa, että varmaan se miljardi ei riitä vaan joudumme myös muita tukikeinoja hakemaan.
Puhemies! En halua pitää ihan tautologista puhetta. Haluan tuoda tähän keskusteluun vähän uusia näkökulmia, mitä mielestäni ei vielä ole tullut esille.
Ensinnäkin, haluan tässäkin yhteydessä todeta, että kyllähän tämä viikko ja tämä siirtyminen poikkeusoloihin ovat osoittaneet suomalaisen oikeusvaltion ja suomalaisen parlamentarismin voimaa myös siinä, että kyllä tämä meidän perustuslain valvontajärjestelmä toimii. Vaikka perustuslakivaliokunnan kautta tapahtuva valvonta on kummajainen maailmassa, niin kuin Suomikin on ehkä kummajainen, niin näyttää siltä, että kyllä tämä meidän perustuslakivaliokuntakummajainen toimii. Eli siellä ollaan pystytty nopeasti asiat käsittelemään, kohtuullisen nopeasti. Haluan kiittää perustuslakivaliokuntaa, toki myös talousvaliokuntaa ja kaikkia kansanedustajia, että on tehty yötä päivää töitä. Mutta erityisesti perustuslakivaliokuntaa haluan kiittää, että he ovat nopeasti käsitelleet — ja se ei ole ollut mitään kumileimaamista. Täällä on perustuslakivaliokunnan lausunnossa huomattu perustuslainvastaisuuksia, ja talousvaliokunta on niihin sitten reagoinut. Elikkä paineessa, kulkutaudin kimpussa, poikkeusoloissa myös meidän perustuslakivaliokunta toimii ja mielestäni osoittaa sen, että me emme tarvitse mitään uutta tuomioistuinta tai muuta uutta systeemiä meidän perustuslainmukaisuuden valvontaan.
Mutta sitten, puhemies, haluan kyllä todeta sen, että mielestäni tämä viikko on osoittanut myös sen, varsinkin tämän ravintolakysymyksen osalta, että meidän tartuntatautilaki ja valmiuslaki eivät ole ajan tasalla. Pohjalaisella maalaisjärjellä ajateltuna: onhan se hullua, että tartuntatautilaista ei löydy semmoisia valtuuksia, että juuri väenkokoontumisia, konsertteja ja ravintoloita, isoja ruokapaikkoja, ei pysty sulkemaan suoraan tartuntatautilain nojalla, vaan joudutaan säätämään tällainen määräaikainen pikalaki. Se kertoo siitä, että ei valitettavasti ole kohdallaan. Täytyy myöntää, puhemies, että myöskään nämä eilisen valmiuslain kanssa tehdyt lakitekniset kikkailut ja se, että piti pitää monta täysistuntoa ja oli vähän lainvalmistelussakin epäonnistumisia, eivät kyllä kertoneet siitä, että meillä olisi ihan kohdallaan meidän valmiuslakimmekaan. Eli kun tästä kriisistä päästään yli, niin näen välttämättömänä sen, että sekä tartuntatautilaki että valmiuslaki pitää uudistaa.
Mutta sitten, puhemies, eräs iso asia, mikä puhuttaa kentällä ja minkä myös talousvaliokunta on mietinnössään todennut — minä luen sitaatin: ”Talousvaliokunnan saaman selvityksen perusteella joka tapauksessa vain erittäin pieni osa keskeytysvakuutuksista korvaa toiminnan keskeytymistä nyt käsillä olevan kaltaisissa poikkeusoloissa.” Eli nyt kentällä puhuttaa paljon se, että kun suljetaan poliittisella päätöksellä, viranomaistoimin ravintolat, niin saavatko yrittäjät sitten korvauksia vakuutusyhtiöltä, ja näyttää siltä, että monet keskeytysvakuutukset, mitä on vakuutusyhtiöiltä myönnetty, ovat hyvin aukollisia ja sillä lailla laadittu, että niistä ei välttämättä mitään korvauksia tule. No, vakuutukset ovat yksityisoikeudellisia sopimuksia. Olen kova markkinatalouden kannattaja. En kannata, että täällä salissa ruvetaan sopimusvapautta kovertamaan ja jotenkin murtamaan, mutta kyllä pidän hyvin outona ja erikoisena tilanteena, jos nyt ilmenee, että ne yrittäjät, jotka ovat sen keskeytysvakuutuksen maksaneet, eivät sitten mitään vakuutusyhtiöltä saa, ja kannustaisin tässäkin keskustelussa siihen, että ravintolayrittäjien ja kaikkien yrittäjien etujärjestöt veisivät vaikkapa vakuutuslautakuntaan tulkittavaksi nämä keskeytysvakuutusten ehdot, että onko todella niin, että jos tällainen poikkeuslaki sulkee ravintolat, niin ei keskeytysvakuutuksesta mitään saa.
Puhemies! Olen samaa mieltä kuin edustaja Kiljunen siitä, että vetoan tässä yksityiseen sektoriin, vetoan pankkeihin, vetoan vakuutusyhtiöihin, vetoan vuokranantajiin siinä, että vastuuta tässä yllättävässä tautitilanteessa kantaisivat myös yksityisellä sektorilla ne, joilla on markkinavoimaa ja joilla on rahaa, elikkä pankit joustaisivat nyt, isot vuokranantajat joustaisivat nyt, ja myös vakuutusyhtiöt miettisivät sopimussuhteessa, miten he maksavat korvauksia niille yrittäjille, jotka vakuutuksia ovat ottaneet.