Arvoisa herra puhemies! Tulin tälle vasemmalle puolelle salia, niin että salin vasen laita toivottavasti kuulisi vähän paremmin. [Juho Eerola: Ei ole paljon kuuntelijoita!]
Löysin netistä tällaisen SAK:n listan, tämmöisen Painava syy ‑listan, mitä te, SAK ja demarit, jaatte tuolla turuilla ja toreilla hernesopan äärellä suomalaisille duunareille. Tässä sitten esitetään kaikkea kamalaa ja hirveää, mitä hallitus tekee. No, tämä lista sisältää niin paljon virheellisiä väittämiä ja puolitotuuksia, että niitä on nyt syytä lähteä käymään läpi täällä salissa ihan yksitellen. [Juho Eerola: Hyvä!]
Aloitetaan kohdasta ”Työehtojen heikennykset”. Tässä sanotaan näin: ”Ensimmäiseltä sairauspoissaolopäivältä ei saa palkkaa.” [Juho Eerola: Muunneltua totuutta!] — Hetkonen, muunneltua totuutta. — Tämä määritellään työehtosopimuksissa myös jatkossa, jolloin ensimmäiseltäkin sairauspoissaolopäivältä voi saada palkkaa. Ja mainitakseni: tälläkin hetkellä rakennusalan TESissä ensimmäinen sairauspoissaolopäivä on jo palkaton pois lukien tietyt edellytykset. Eli tämä väite, mitä SAK esittää, on tässä pöntössä nyt kumottu. [Aki Lindén: Kumpaa kannatatte?]
Jatketaan seuraavaan: ”Työntekijän irtisanomiseen riittää” — täällä on jostain syystä heittomerkit — ”’asiallinen syy’”. Hetkonen, ainahan siinä pitää olla asiallinen syy. Jos nyt katsotaan nykylainsäädäntöä, niin se on ”painava ja asiallinen syy”, eli laki tulisi muuttumaan siten, että tämä ”painava” poistetaan siitä. Mitä tämä tarkoittaa? Sehän luo sille pienyrittäjälle oikeuskäytäntöjen kautta varmuutta siitä, että jos työntekijä ei kerta kaikkiaan sovellu siihen työhön ja esimerkiksi laiminlyö omat työtehtävänsä, niin työnantaja pääsee hänestä silloin eroon eikä joudu esimerkiksi pitkään, useita vuosia kestävään oikeusprosessiin, jonka hän tulisi nykylainsäädännön mukaan häviämään. Tässä mennään siis pohjoismaiselle linjalle. Kun tämmöinen muutos tehdään, niin se myös mahdollistaa sen, että yrittäjä, erityisesti pienyrittäjä, uskaltaa ottaa sen riskin, että hän palkkaa sen työntekijän. [Juho Eerolan välihuuto] Muistutan salin vasenta laitaa siitä, että työnantajayrittäjien määrä tippui vuoden 21 ja 22 välillä 10 000:lla — 10 000:lla tippui työnantajayrittäjien määrä.
Jatketaan listaa: ”Työlainsäädännöstä halutaan poiketa sopimalla työpaikoilla heikommin ilman luottamusmiestä.” Herranjumala. Katsotaanpas, miten tämä muutos tulisi voimaan. Jatkossa olisi niin, että työlainsäädännöstä halutaan poiketa sopimalla työpaikoilla heikommin ilman luottamusmiestä, mutta se muutos olisi, että siinä voitaisiin sopia henkilöstön valitseman edustajan tai koko henkilöstön kanssa. Myös luottamusmies voisi olla yhä sopimassa, mutta jatkossa olisi myös henkilöstön edustaja tai koko henkilöstö. Tämähän on sen koko yrityksen, sekä työnantajan että työntekijöiden, etu, että mahdollistetaan laajemmin sopiminen niistä asioista. Ei siihen tarvita liittojen luottamusmiestä, jos koko henkilöstö on sitä mieltä jatkossa. Kyllä se vaan näin on.
No, sitten täällä on seuraava väite: ”Vuoden määräaikainen työsopimus ei vaadi erityistä perustetta.” Minkä takia sen lähtökohtaisesti edes tarvitsisi vaatia? Jos ajatellaan pienyrittäjää, niin ei hän pysty määrittelemään, kun hän palkkaa vaikka sen ensimmäisen työntekijän, että onkohan hänellä esimerkiksi vuoden päästä tilauksia putkessa. Kyllähän se luo sille työnantajalle varmuutta, että hän uskaltaa ottaa sen riskin palkata se työntekijä esimerkiksi vuoden määräaikaiseksi, ja jos ne työt kerran onnistuvat siellä, niin sittenhän hän voi solmia vakituisen työsopparin. Tämä on aivan järkevää. Itse asiassa jos katsotaan hallitusohjelmaa, tämmöisiin perusteettomien määräaikaisten työsopimusten ketjuttamisiin tullaan puuttumaan hallitusohjelman kirjausten mukaisesti. SAK ei muuten sitä tässä listassaan mainitse. [Juho Eero: Oho!]
No, jatketaanpas: ”Työriitojen ratkomista hankaloitetaan rajoittamalla valtakunnansovittelijan mahdollisuuksia.” Otaksun, että tässä tulkitaan nyt tätä palkoista sovittavaa linjaa, eli jatkossa se noudattelisi suurin piirtein sitä, mitä vientiyhtiöissä on sovittu. Tämähän on sinänsä järkevää, koska vientiyhtiöt ovat kuitenkin lopulta se, mikä pitää tämän maan talouden selkärangasta huolta. Eli sitä kautta kun katsotaan, niin jos vientiin tulee vaikka kolmen ja puolen pinnan palkankorotukset, niin tätä sitten noudatettaisiin myös täällä meidän sisämarkkinoilla. Tämä on myös ihan perustelluista syistä järkevää olla näin. Tällä lailla on aika lailla Suomessa aiemmin myöskin ollut, eli tässä nyt ei puhuta kyllä radikaalista muutoksesta.
Tämän lisäksi täällä puhutaan, että lomautuksen varoaikaa lyhennetään, eli mennään siis käytännössä EU-soveltamisalan normaaliin maksimiin elikkä 14 päivästä 7 päivään. Tiedättekö: jos SAK:ssa olisi yrittäjätaustaisia ihmisiä enemmän, he ymmärtäisivät, että yrittäjä ei aina voi tietää esimerkiksi 14 päivää etukäteen, että ne tilaukset ovat jotenkin peruuntuneet. Eihän kellään ole varaa maksaa palkkoja kuukausikaupalla, jos yritys on menossa konkurssiin. Tämä on vain hyväksi sille koko yritykselle, jos se kykenee ilmoittamaan tästä esimerkiksi viikkoa etukäteen sen sijaan, että sen pitäisi kaksi viikkoa etukäteen olla ennustamassa. Erityisesti pienissä yrityksissä tämä on hyvä muutos.
Sitten täällä sanotaan näin: ”Takaisinottovelvoite ei enää koske alle 50 henkilön yrityksiä.” [Puhemies koputtaa] Tätäkään eivät liitot ole koskaan ymmärtäneet, että pienemmät yritykset ovat aivan eri asia kuin tuhansia ihmisiä työllistävät suuryritykset. Ne ovat täysin erilaisessa asemassa, ja on koko yhteiskunnan etu, että niitä myös kohdellaan hieman eri tavalla. [Puhemies koputtaa]
Sitten mennään vielä — arvoisa puhemies, tiedän, että tämä menee yliajalle — lakko-oikeuden rajoituksiin. Täällä sanotaan, että oikeutta tukilakkoihin ja poliittisiin lakkoihin rajoitetaan. Rajoitukset tukilakkoihin ovat aivan perusteltuja. [Jani Kokko ja Timo Suhonen pyytävät vastauspuheenvuoroa] Jos me katsotaan, niin eihän se voi olla niin, että jos Suomessa jollakin alalla käydään tiettyyn työehtosopimukseen liittyvää riitatilannetta, niin sen takia ollaan sulkemassa koko Suomen satamat. Tämähän on siis koko Suomen taloudelle aivan kestämätön tie, ja tämä muutos on täysin perusteellinen. [Puhemies koputtaa] Jatkossakin kuitenkin tukilakot olisivat sallittuja, mutta niiden pitää liittyä kiinteästi ja olla sopivassa suhteessa siihen riitaan — ei niin, että koko Suomi laitetaan kiinni.
No, sitten poliittisiin lakkoihin rajoituksia. Siis tässähän tuodaan Suomi suurin piirtein pohjoismaalaiselle tasolle. Poliittiset lakot ovat myös jatkossa sallittuja, mutta huomautan, että ne on Euroopassa kielletty kokonaan: Saksassa, Hollannissa, Britanniassa, oliko Kreikassa ja Espanjassakin vielä. Suomessa jatkossakin nämä ovat siis sallittuja. [Puhemies koputtaa]
Sitten täällä on — arvoisa puhemies, pahoittelut, aivan nopeasti — lakkoon osallistuneelle työntekijälle 200 euron sakko, jos lakko todetaan laittomaksi. Työntekijälle kyllä ilmoitetaan, mikäli lakko on laiton, ja jos hän sen jälkeen menee jatkamaan lakkoa, hän voi saada tämän sakon, eli tässä ei kyllä ole kyse mistään isosta asiasta. Lakkosakkoja korotetaan roimasti laittomien lakkojen osalta. Ihan perusteltua on.
Sitten täällä vielä mainitaan erikseen sosiaaliturvan leikkauksista. Niissä tilanteissa nyt ollaan, kun valtiontalous on tämä. Se on vaan näin, että jos viime kaudella olisi edes aloitettu tekemään jotain, niin vähän olisi helpompaa.
Puhemies Jussi Halla-aho
:Myönnän yhden vastauspuheenvuoron edustaja Suhoselle. Sen jälkeen jatkamme listalla. — Olkaa hyvä, edustaja Suhonen.