Arvoisa puhemies! Olemme hallitusohjelmassa sitoutuneet parantamaan vaihtelevan työajan sopimuksella työskentelevien asemaa vahvistamalla työajan vakiintumista lainsäädännössä. Vaihtelevan työajan sopimuksilla tarkoitetaan kaikkia sellaisia työsopimuksia, joissa työaika vaihtelee työnantajan tarjoaman työn määrän mukaan työsopimuksessa sovitun vähimmäismäärän ja enimmäismäärän välillä, esimerkiksi 10 ja 20 viikkotunnin välillä. Myös sopimukset, joissa työntekijä sitoutuu tekemään työnantajalle työtä erikseen kutsuttaessa, kuuluvat tähän kategoriaan.
Vaikka vaihtelevan työajan sopimukset, esimerkiksi nollatuntisopimukset, voivat tuoda työntekijälle elämäntilanteeseen sopivaa vapautta ja työnantajalle joustoja työvoiman tarpeista riippuen, voivat ne myös luoda huolta silloin, kun pienillä vähimmäistunneilla pitäisi turvata oma ja ehkä perheenkin elanto. Työnantajalla olisi nyt jatkossa vahvempi velvollisuus tarkastella vaihtelevan työaikaehdon vastaavuutta työnantajan työvoiman tarpeeseen. Työaikaehdolla tarkoitetaan tuntimäärää, joka työsopimuksessa on sovittu. Tarkastelu tulisi tehdä vähintään 12 kuukauden välein. Työntekijälle tulisi tarjota vähimmäistyöajan nostamista, jos tarkastelujaksolla toteutuneiden työtuntien määrä ja työnantajan työvoiman tarve osoittavat, että työntekijän vähimmäistyöaika voitaisiin määritellä korkeammaksi. Eli jos esimerkiksi nollatuntisopimuksella työskentelevän työntekijän työtunnit ovat tarkastelujaksolla vakiintuneet 10–30 tuntiin viikossa ja työnantajan työvoiman tarpeen arvioidaan pysyvän samana, työntekijälle tulisi tarjota vähimmäistyöajan nostamista 10 tuntiin viikossa.
Tällä esityksellä toteutamme lisäksi avoimia ja ennakoitavia työehtoja koskevan Euroopan unionin direktiivin eli niin sanotun työehtodirektiivin edellyttämät muutokset kansalliseen lainsäädäntöön. Työehtodirektiivin tarkoituksena on parantaa etenkin epävarmemmissa työsuhteissa työskentelevien työntekijöiden asemaa edistämällä heidän työehtojensa ennakoitavuutta. Työehtodirektiivin täytäntöönpanemiseksi esityksessä ehdotetaan muutoksia muun muassa työsopimuslakiin, merityösopimuslakiin sekä kunnan ja hyvinvointialueen viranhaltijasta annettuun lakiin.
Työnantajan on nykyisinkin annettava työntekijälle selvitys keskeisistä työnteon ehdoista työnteon alkaessa. Työehtodirektiivin vuoksi selvityksen tietosisältö laajenisi. Lisäksi selvitys olisi annettava aiempaa nopeammin ja nykyistä lyhyemmissä työsuhteissa. Määräaikaisen tai osa-aikatyötä tekevän työntekijän pyytäessä työnantajan olisi jatkossa annettava kirjallinen ja perusteltu vastaus mahdollisuudesta pidentää työsopimuksessa sovittua säännöllistä työaikaa tai sitten työsopimuksen kestoaikaa. Lisäksi, jos työnantajalla on lakiin tai työehtosopimukseen perustuva velvollisuus tarjota työntekijälle työn edellyttämää koulutusta, tällaisen koulutuksen olisi oltava työntekijälle maksutonta ja koulutus olisi luettava työajaksi.
Työehtodirektiivistä aiheutuu muutoksia myös vaihtelevan työajan sopimuksia koskevaan sääntelyyn. Esityksessä ehdotetaan sääntelyä siitä, missä tilanteissa työvuoron teettäminen edellyttäisi työntekijän suostumusta. Lisäksi työnantajan peruuttaessa työvuoron myöhemmin kuin 48 tuntia ennen työvuoron alkamista työntekijälle olisi maksettava kohtuullinen korvaus peruuntumisesta aiheutuneesta haitasta, jos työntekijällä ei olisi muutoin oikeutta korvaukseen tai palkkaan työsopimuslain, työehtosopimuksen tai sovitun työvuoron sitovuuden perusteella.
Kokonaisuutena nämä hallitusohjelmasta sekä työehtodirektiivistä juontuvat esitykset vahvistavat reilun työelämän pelisääntöjä ja työntekijän asemaa.
Esityksessä ehdotettavien lakien ehdotetaan tulevan voimaan 1. päivänä elokuuta tänä vuonna työehtodirektiivin täytäntöönpanon aikataulusta johtuen.
Toinen varapuhemies Juho Eerola
:Näin, kiitoksia. — Ja edustaja Lehto.