Arvoisa rouva puhemies! Hallitus esittää säädettäväksi lain kansainvälistä apua annettaessa ja pyydettäessä noudatettavasta ylimpien valtioelinten päätöksentekomenettelystä.
Pariisin dramaattiset iskut viime vuoden marraskuussa korostivat tämän lakivalmistelun ajankohtaisuutta. On tärkeää, että Suomessa ei ole lainsäädännöllisiä esteitä osallistua kahdenvälisen avun antamiseen tai vastaanottamiseen.
Laissa on kyse siitä, että Suomeen saadaan selkeät päätöksentekomenettelyt, jotta Suomi voi tarvittaessa ja niin päättäessään antaa ja pyytää kansainvälistä apua. Lain myötä Suomen valmius osallistua kansainväliseen yhteistyöhön kriisitilanteissa vahvistuu. Laki mahdollistaa kansallisen päätöksenteon avun antamisessa ja vastaanottamisessa EU:n puitteissa ja laajemmin kansainvälisessä yhteistyössä. Laissa mahdollistettaisiin EU:n keskinäisen avunannon lausekkeen sekä yhteisvastuulausekkeen toimeenpano. Kyse on myös pohjoismaisen yhteistyön vahvistamisesta.
Euroopan unionin Lissabonin sopimuksen lausekkeet keskinäisestä avunannosta ja yhteisvastuusta ovat ilmaus jäsenmaiden keskinäisestä solidaarisuudesta. Ne vahvistavat avun antamisen ja pyytämisen mahdollisuuksia erilaisissa kriisitilanteissa. Suomi ei tunnetusti ole Naton turvatakuiden piirissä eikä ole niitä toteuttamassa, mutta EU:n keskinäisen avunannon piirissä me olemme. Sotilaallisen hyökkäyksen kohteena olevalla EU-maalla on oikeus vedota Lissabonin avunantolausekkeeseen ja odottaa sen mukaisesti apua toisilta jäsenmailta. Suomi antoi osaltaan apua Ranskalle terroristihyökkäysten johdosta. Olemme valmiita osaltamme antamaan apua, kun sitä pyydetään. Vastaavasti Suomi odottaa saavansa apua, jos sitä tarvitaan. Lissabonin velvoitteet vahvistavat Euroopan unionia turvallisuusyhteisönä.
Kansainvälinen järjestys ja sitä koskevat yhteisesti hyväksytyt periaatteet ovat viimeisten vuosien aikana olleet kovan paineen alla. Venäjän toimet Krimillä ja Ukrainassa johtivat Euroopan turvallisuustilanteessa suureen muutokseen, joka on edelleen käynnissä. Suomen on arvioitava näitä muutoksia ja vaikutusta kansalliseen turvallisuuteemme ja kansainväliseen yhteistyöhön. Tarkastelemme tätä muutosta osana läntistä yhteisöä. Suomi myös tiivistää yhteistyötä Ruotsin ja muiden Pohjoismaiden kanssa. Suomen Nato-kumppanuuden turvallisuuspoliittinen merkitys on kasvanut.
Turvallisuuspoliittisen toimintaympäristön arviointia tehdään valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon valmistelun yhteydessä, joka annetaan eduskunnalle vielä ennen kesätaukoa.
Nyt esillä olevan lakiehdotuksen valmistelussa on huomioitu, että avunanto- ja vastaanottotilanteet voivat olla hyvinkin erilaisia. On tärkeää, että kansalliset päätöksentekomenettelyt ovat sellaisia, että päätöksiä kyetään tekemään muuttuvissa tilanteissa ja tarvittaessa nopeastikin.
Arvoisa rouva puhemies! Lakia sovellettaisiin merkittävästä kansainvälisestä avusta päätettäessä. Lailla luotaisiin Suomeen keskitetty yhdenmukainen päätöksentekomenettely kansainvälisen avun antamista ja pyytämistä varten. Lailla ei ole tarkoitus hidastaa avunantoa varten jo olemassa olevien mekanismien toimintaa. Lain soveltamisalaan eivät kuuluisi ministeriö- tai viranomaistasoiset kansainvälistä apua koskevat päätökset eikä kriisinhallintaan osallistumista koskeva päätöksenteko. Apua voisi pyytää toinen valtio, Euroopan unioni tai kansainvälinen järjestö. Näille apua voitaisiin myös antaa.
On selvää, että avunantotilanteessa Suomi huomioi kansainvälisen oikeuden säännöt ja velvoitteet. Apua annettaessa ja pyydettäessä on otettava huomioon YK:n peruskirjan päämäärät ja periaatteet ja muut Suomea velvoittavat kansainvälisen oikeuden säännöt.
Lakiehdotuksen mukaan päätöksen avusta tekisi valtioneuvoston yleisistunto tai tasavallan presidentti valtioneuvoston ratkaisuehdotuksesta perustuslaissa säädetyn toimivallanjaon mukaisesti. Tasavallan presidentin ja valtioneuvoston välinen toimivallanjako on kirjattu esitysluonnokseen toistamalla perustuslakivaliokunnan lausuntokäytäntöä. Tällä lailla ei toimivaltajakoihin ole tarkoitus puuttua.
Eduskunnan rooli avunantotilanteissa on tietenkin ollut yhtenä keskeisenä kysymyksenä lakiehdotusta valmisteltaessa. Eduskunta kytkettäisiin päätöksentekomenettelyyn, jos avun antaminen tai pyytäminen sisältäisi sotilaallisten voimakeinojen käyttöä. Tämä tapahtuisi kuulemalla eduskunnan ulkoasiainvaliokuntaa. Jos päätös koskee erityisen vaativaa tilannetta, valtioneuvoston olisi kuultava koko eduskuntaa antamalla sille asiasta selonteko.
Laki sisältäisi säännökset myös kiireellisyysmenettelystä sellaisia tilanteita varten, joissa päätöstä ei ole mahdollista tehdä riittävän nopeasti erittäin kiireellisessä ja vakavassa tilanteessa. Päätöksen tekisi tällöin asianomainen ministeriö.
Arvoisa puhemies! Kiireellisyysmenettely koskisi Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Pohjoismaiden välistä yhteistyötä. Kiireellisyysmenettelyssä ei voitaisi pääsääntöisesti päättää sotilaallisia voimakeinoja sisältävästä avusta. Apu voisi kuitenkin sisältää sotilaallisten voimakeinojen käyttöä sellaisessa hyvin poikkeuksellisessa tilanteessa, jossa se olisi välttämätöntä suuren ihmismäärän henkeä tai terveyttä välittömästi uhkaavan vaaran torjumiseksi. Tällöin päätöksen tekisi tasavallan presidentti Puolustusvoimain komentajan esittelystä siten, että puolustusministerin tulee olla läsnä ja lausua käsityksensä asiasta. Myös pääministeri voi olla läsnä ja lausua käsityksensä asiasta.
Tämä laki on toki vain osa kokonaisuutta. Sisäministeriön ja puolustusministeriön valmistelemat muutokset toimialakohtaiseen lainsäädäntöönsä mahdollistavat avun antamisen ja pyytämisen käytännössä. Pakettia tuleekin tarkastella kokonaisuutena. Nämä esitykset on tarkoitus antaa eduskunnan käsiteltäväksi kuluvan kevätistuntokauden aikana.
Arvoisa puhemies! Tätä lainsäädäntöhanketta on valmisteltu jo usean vuoden ajan. Tämä kertoo siitä, että asia on tärkeä ja että valmistelu on ollut perusteellista. Päätöksentekomenettelyt on hyvä saada kuntoon niin, että Suomella on lainsäädännön puolesta valmiudet antaa apua ja ottaa apua vastaan.
Toinen varapuhemies Paula Risikko
:Otetaan muutama debattipuheenvuoro.