Arvoisa puhemies! Valtiovarainvaliokunnan puheenjohtajana kiitän kaikkia niitä lausuntovaliokuntia ja valiokunnan jäseniä, jotka ovat osallistuneet joko lausunnonannon muodossa tai sitten itse valtiovarainvaliokunnassa tämän asian käsittelyyn. Lisäksi on syytä todeta, että kevään aikana valiokunta kuuli tämän prosessin aikana useita kymmeniä suomalaisia asiantuntijoita, minkä pohjalta sitten valiokunta on oman mietintönsä tehnyt. Tähän mietintöön sisältyy myös viisi vastalausetta.
Arvoisa puhemies! Pitkän laskusuhdanteen jälkeen Suomen talous on kääntynyt kasvuun. Talouden kasvu alkoi hiljalleen jo vuonna 2015, mutta varsinainen käänne tapahtui viime vuonna, jolloin kasvu oli 1,4 prosenttia. Tälle vuodelle aikanaan valtiovarainministeriö ennusti ensin vajaan prosentin kasvua mutta korjasi ennustettaan huhtikuussa 1,2 prosenttiin. Monien muiden talousennusteiden mukaan kasvu olisi vieläkin voimakkaampaa, esimerkiksi Etlan ja PTT:n mukaan jopa 1,7 prosenttia. Myöhemmin Suomen Pankki ilmoitti 2,1 prosenttia, ja juhannuksen alla myös valtiovarainministeriö nosti reippaasti ennustettaan tälle vuodelle yli 2 prosenttiin. Myös EU:n mittakaavassa Suomen talouskasvu oli alkuvuonna poikkeuksellisen hyvää ja voimakkaampaa kuin esimerkiksi Ruotsissa ja Saksassa.
Julkisen talouden suunnitelmassa tuodaan esiin tarve kuitenkin varautua siihen, että lähivuosikymmeninä Suomen talouskasvu ei palaudu kansainvälistä finanssikriisiä edeltäneiden vuosien ja vuosikymmenten vauhtiin. Talouskasvua rajoittavat jatkossakin korkea rakenteellinen työttömyys, työikäisten määrän supistuminen ja väestön ikääntymiseen liittyvä hoiva- ja hoitotarpeen kasvu.
Arvoisa puhemies! Hallituksen talouspolitiikan tavoitteena on julkisen talouden velkaantumisen taittaminen ja kestävyysvajeen kattaminen säästöin sekä kasvua tukevin ja julkista palvelutuotantoa tehostavin toimin. Jo aikanaan hallitusohjelmassa sovittiin menoja vähentävistä ja maksutuloja korottavista toimenpiteistä, joilla tavoitellaan julkisen talouden noin 4 miljardin euron nettomääräistä sopeutusta vuoden 2019 tasolla. Lisäksi julkista taloutta kohentavilla reformeilla katetaan 4 miljardia euroa ja loput 2 miljardia euroa katetaan erilaisilla työllisyyttä ja kasvua vauhdittavilla toimilla. Myös tehty eläkeuudistus vahvistaa julkista taloutta pitkällä aikavälillä, ja erityisesti kilpailukykysopimus tulee tulevaisuudessa vahvistamaan tätä kehitystä.
Suotuisa talouskehitys ja hallituksen sopeutustoimenpiteet ovat siis vahvistaneet taloutta, mutta julkisen talouden alijäämä pienenee vielä hitaasti. Talouden kasvu ei ole vielä riittävän vahvaa nostaakseen julkista taloutta riittävän kestävälle pohjalle. Valtionvarainministeriön kansantalousosaston riippumaton ennuste näyttää siltä, että moni finanssipoliittinen tavoite uhkaakin jäädä saavuttamatta. Julkinen velka ei näyttäisi taittuvan vielä vaalikauden aikana eikä lisävelanotto olisi pysähtymässä tavoitteiden mukaisesti, vaan valtion ja paikallishallinnon ennustetaan olevan selvästi alijäämäisiä vielä vuonna 21.
Yksi hallituksen keskeisistä tavoitteista on nostaa työllisyysaste 72 prosenttiin. Monin paikoin tämä on jo onnistunut, mutta monin paikoin tässä on kirimisen varaa. Työllisyyskehitys kokonaisuudessaan on ollut hyvää, ja työllisyyden arvioidaan kohenevan koko ennustejakson puolen prosentin vuosivauhdilla. Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan tavoitetta ei kuitenkaan saavuteta, vaan työllisyyden ennustetaan olevan vuonna 2019 vain 70 prosenttia ja kehyskauden lopulla 71 prosenttia.
Valiokunta pitääkin tärkeänä, että työllisyyspaketin keskeiset toimet — muun muassa positiivisen rakennemuutoksen hallinta, työttömien aktivointi, yrittäjyyden edellytysten vahvistaminen, osaamisen kehittämistoimet, maakunnalliseen kasvupalveluun liittyvät uudistukset sekä työllistymistä tukevat innovatiiviset kokeilut — mahdollistavat työllisyysasteen nousun hallituksen asettamaan tavoitteeseen. Valiokunta pitää tätä toimenpidekokonaisuutta oikeansuuntaisena työllisyyden nostamiseksi ja käytettävissä olevan työvoiman saamiseksi työmarkkinoiden käyttöön. Hallituksen tavoin valiokunta pitää sinänsä mahdollisena, että asetettu työllisyystavoite vielä saavutetaan.
Arvoisa puhemies! Valiokunta painottaa myös rakenteellisten uudistusten jatkamista, sillä julkisen talouden haasteet eivät aiheudu pelkästään heikosta taloustilanteesta vaan myös rakenteellisten uudistusten puutteesta. Siksi valiokunta kiinnittää erityistä huomiota sosiaali- ja terveydenhuollon ja maakuntauudistukseen, joka on hallituksen merkittävin rakenteellinen uudistus. Sen tavoitteena on erityisesti hillitä kustannusten kasvua. Myös sote- ja maakuntauudistuksen onnistuminen on välttämätöntä, jotta julkinen talous on tulevaisuudessa kestävämmällä pohjalla.
Arvoisa puhemies! Valiokunta pitää hyvänä koulutukseen ja tutkimukseen osoitettuja panostuksia. Osaamiseen kohdistetaan kehyskauden aikana 340 miljoonaa euroa lisäpanostuksina, joista 200 miljoonaa euroa on budjettirahoitusta ja 140 miljoonaa euroa koulutuksen ja tutkimuksen pääomitusta. Nämä lisäresurssit ovat välttämättömiä — eivät tietenkään riittäviä, mutta ne ovat kuitenkin selkeä suunnanmuutos. Myös Tekesin myöntövaltuutta korotetaan kasvua vauhdittaviin yritysten, tutkimuslaitosten ja valtion yhteishankkeisiin, minkä lisäksi valtio varautuu pääomittamaan sekä Suomen Akatemiaa että Tekesiä 60 miljoonalla eurolla.
Arvoisa puhemies! Välittäminen on eräs julkisen talouden suunnitelman neljästä pääteemasta. Tähän sisältyy toimenpiteitä lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi, syrjäytymisen ehkäisemiseksi sekä koulutuksen ja työn ulkopuolella olevien nuorten määrän vähentämiseksi.
Valiokunta pitää myös perusteltuna turvallisuuteen kohdistettuja lisäpanostuksia, jotka vastaavat muun muassa sisäisen turvallisuusselonteon ja valtiovarainvaliokunnan siitä antaman lausunnon aiempia linjauksia. Poliisitoimen toimintamenoihin osoitetaan lisäystä siten, että noin 7 200 poliisin taso voidaan säilyttää ensi vuonna. Lisäksi suojelupoliisin ja Rajavartiolaitoksen resursseja vahvistetaan. Valiokunta toteaa myös, että julkisen talouden suunnitelma sisältää lähes kokonaisuudessaan puolustusselonteon linjaamat määrärahatarpeet.
Kuntatalous on ollut viime vuosina kireää, mutta tällä hetkellä tilanne on pääosin parantumassa. On kuitenkin todettava, että kuntien väliset erot ovat kuitenkin suuret. Tällä hetkellä olevien tilinpäätösarvioiden mukaan tilikauden tulos on negatiivinen noin joka kolmannessa kunnassa. Sote- ja maakuntauudistus tuo joka tapauksessa muutoksia kuntarahoituksen rakenteeseen ja rahoitustasoon. Tavoitteena on, että uudistuksen yhteydessä kuntien rahoitusasema paranee, mutta kuntien menopaineiden arvioidaan vähenevän kuitenkin sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten siirtyessä maakunnille. Näistä muutoksista huolimatta vahva kuntatalous on joka tapauksessa jatkossakin edellytys elinvoimalle ja uudistumiselle.
Arvoisa puhemies! Kaiken kaikkiaan julkisen talouden suunnitelma pitää sisällään monia toimenpiteitä, joilla sekä kuluttajien luottamusta mutta myös kansalaisten ostovoimaa pyritään varmistamaan. Toivon, että tämän käsittelyn aikana syntyy se käsitys, että usko ja kuluttaminen jatkossakin on mahdollista ja että ennustettavuus jatkossa on entistä varmempaa.
Valiokunnan päätösehdotus on mietinnön lopussa, jossa valiokunta toteaa, että eduskunnalla ei ole huomautettavaa selonteon johdosta mutta eduskunta edellyttää hallituksen ryhtyvän toimenpiteisiin, jotka on todettu neljän eri lausuman osalta, jotka kaikki on liitetty sinne päätösehdotukseen.
Arvoisa puhemies! Kiitän vielä lopuksi toistamiseen kaikkia niitä, jotka ovat osallistuneet tämän mietinnön valmisteluun, ja toivon sille asianmukaista käsittelyä. — Kiitoksia.
Toinen varapuhemies Arto Satonen
: Seuraavaksi menemme ryhmäpuheenvuoroihin.