Arvoisa puhemies! Kiitos edustajille erinomaisesta, kattavasta keskustelusta.
Jos aloitan tästä Lähi-idän tilanteesta. Nyt on niin, että Suomi tukee kaikin mahdollisin tavoin tulitauon aikaansaamista ja panttivankien vapauttamista. Tässä vasemmistolta tuli useampi puheenvuoro sen puolesta, että pitäisi painostaa Israelia tulitaukoon. Nyt on niin, että viime viikkoina, jopa kuukausina, taitaa olla se toinen osapuoli, joka on jättänyt sopimuksen pöydälle tai ei ole jopa tullut edes neuvotteluihin, jota tosiaan alueella sekä Qatarin ja Egyptin että toisaalta Yhdysvaltain avulla yritetään kätilöidä. Sitä työtä me tosiaan tuemme, ja myös turvallisuusneuvosto YK:ssa on asettunut sen taakse, että toisaalta saadaan se tulitauko ja panttivangit vapaaksi ja toisaalta sitten rakennettua toki tätä pitkän aikavälin tähtäintä.
Mitä tulee Palestiinan asemaan, niin tässä akuutissa tilanteessa on erittäin tärkeää se, että me pidämme huolta, että palestiinalaisilla on rauhanomaiseen tulevaisuuteen sitoutunut toimija heitä edustamassa, ja se on palestiinalaishallinto. Yhdessäkään puheenvuorossa ei kiinnitetty huomiota siihen — näitä kaksoisstandardisyytöksiä tuli useita, tartun niihin myöhemmin — että Euroopan unioni on tässä kesällä hyväksynyt hätärahoituspaketin, 400 miljoonaa euroa, jolla nimenomaan ylläpidetään palestiinalaishallinnon kykyä toimia. Se rahoitus on mennyt pääasiassa opettajien ja terveydenhoidon henkilökunnan palkkojen maksamiseen, ja olemme samalla vedonneet myös, että Israel vapauttaisi palestiinalaishallinnolle sille kuuluvat verotulot ja tullitulot. Olemme tehneet tämän yhdessä Pohjoismaiden ministereiden kanssa, koska ilman, että palestiinalaishallinto pysyy pystyssä — tämä ei koske niinkään pelkästään Länsirantaa vaan koko palestiinalaisalueen tulevaisuutta — on vaikea nähdä ikään kuin rauhanomaista keskustelu- ja neuvottelukumppania, joka kuitenkin olisi edellytys sille, että voitaisiin tämän kahden valtion mallin pohjalta edetä.
Tosiaan tähän kaksoisstandardisyytökseen jokainen tietysti sanoo, mitä haluaa, mutta itse en allekirjoita sitä lainkaan. Se on ensinnäkin vahingollista sen kannalta, mikä meidän asemamme on erityisesti niissä keskeisissä kysymyksissä, jotka koskevat sääntöpohjaisen maailmanjärjestelmän tukemista, joka on meille pienenä maana aivan keskeistä: Ukrainan tukemisessa ja kaikissa näissä kysymyksissä. Esimerkiksi Euroopan unioni ja Suomi osana sitä on ylivoimaisesti suurin humanitaarisen avun antaja Gazaan. Sellaiset tahot, jotka tätä kaksoisstandardisyytöstä kernaasti viljelevät — katson nyt esimerkiksi Venäjään päin ja ehkä tuonnemmaksikin itään — eivät läheskään sillä tavalla osallistu tähän tilanteeseen. [Vasemmalta: Hyvä kommentti!]
Tämän rinnalla tuemme itsestäänselvästi kansainvälisten tuomioistuinten työtä alueella. Tässä on syksyllä tulossa jälleen uusi käsittely asiaan liittyen. Suomi on aina kansainvälisen oikeuden takana.
Sitten vielä näihin kirjauksiin, mitä on selonteossa koskien Lähi-idän tilannetta, niin tämä oli vahvasti semmoinen asia, missä parlamentaarinen ryhmä sai sopia sen kirjauksen, ja sitä on siinä kunnioitettu. Tässä tosiaan enemmän valoa tähän tilanteeseen, ja tilanne tosiaan elää kaiken aikaa. Tällä hetkellä eniten kannan huolta tästä Länsirannan tilanteesta, jossa valitettavasti väkivaltaiset siirtokuntalaiset ovat lisänneet toimiaan, ja EU:n piirissä nyt harkitaan pakotteiden laajentamista siellä.
No, sitten mitä tulee tähän ydinenergialakiin ja sen päivittämiseen, hallitusohjelmassa on tosiaan kirjaus, että se on määrä päivittää vuoteen 26 mennessä. Vetovastuu siinä on TEMillä, työ- ja elinkeinoministeriöllä. Tarve johtuu ensisijaisesti — ja sanoisin, että pelkästään — energia- ja kilpailukykysyistä. Se, että me olemme Naton jäseniä tai nyt myös olemme tehneet DCA-sopimuksen Yhdysvaltain kanssa, eivät edellytä meiltä minkäänlaisia lakimuutoksia ydinräjähteiden osalta. Tästä käytiin kesälläkin keskustelua erityisesti tämän DCA-sopimuksen osalta ja toki silloin aikanaan sitten Nato-jäsenyyden osalta.
Edustaja Kari toivoi laajaa parlamentaarista osallistamista: tähän tosiaan pyritään. Omalta osaltani tietenkin vastaan ulkoasiainvaliokunnan tiedottamisesta ja keskusteluista, ja toisaalta sitten olemme tietysti nyt erityisesti tämän selonteon osalta pitäneet parlamentaarisen ryhmän ajan tasalla. Tähän kyllä kaikki ministerit pyrkivät. Sitten tietysti tasavallan presidentti toimii eri tavalla, ei ole samanlaista velvoitetta, mutta hän on käsittääkseni kanssa ollut käytettävissä kaikkien vuoropuheluun, ja tosiaan numero on, että antaa tulla vaan viestiä ja puhelua.
Edustaja Kaikkosen tärkeään kysymykseen puolustusmäärärahojen osalta: Nyt on niin, että kaikki meidän vaikuttamistoimet itse asiassa suuntaavat siihen, että me tehtäisiin meidän ystäville, kumppaneille ja liittolaisille selväksi, että vähintään siihen kahteen prosenttiin olisi hyvä päästä. Ja toki sekin, että mikä on sitten bkt-osuus, on yksi asia. Ennen muuta nyt on kyse niistä suorituskyvyistä, joita me tarvitaan toisaalta meidän oman pelotteen, puolustuksen, ylläpitämiseen mutta myös Ukrainan tukemiseen. Ja tähän liittyen saatiin nyt tuossa Nato-huipparissa kesällä oikeinkin hyvät kirjaukset sinne päätösasiakirjaan, jossa nimenomaan painotettiin sitä, että jokaisen maan tulisi osallistua bkt-osuudella, koska jos esimerkiksi nyt katsotaan Ukrainan tukemista, niin ei voi olla niin, että vain semmoiset maat, jotka kokevat ikään kuin saman uhan tässä ihan lähialueella, maksavat näin paljon enemmän kuin semmoiset maat, jotka ovat maantieteellisesti vähän kauempana, siitä huolimatta, että olemme yhdessä todenneet, että uhka on yhteinen ja se on tosiaan eksistentialistinen kohdistuen koko liittokuntaan ja sitten vastaavasti, mitä tulee muuhun yhteisen pelotteen ja puolustuksen ylläpitämiseen.
Suomessa nytten tosiaan, kun meillä on nämä merkittävät puolustusmateriaali-investoinnit käynnissä, meidän puolustusmenothan ylittävät nyt reippaasti sen kaksi prosenttia tulevaisuudessa. Uskon, että paitsi koko hallitus myös varmasti laajasti koko eduskunta on sitoutunut siihen, että ainakin tässä kahdessa prosentissa pysytään, joten varmaankin lisätoimia on tulossa.
2,5 prosenttia pysyvästi: No, tätä keskustelua nyt laajasti käydään. Meillä ei ole siihen yksiselitteistä kantaa, mutta erittäin tärkeätä on se, että vahvaan puolustukseen ja pelotteeseen satsataan, koska kyllä meidän analyysimme mukaan tuo Venäjän uhka tulee olemaan pysyvä ja tosiaan merkittävä pitkään. [Välihuuto] — Joo, sieltä hyvin korjataankin, että ei pysyvä, koska aina annamme mahdollisuuden muutokseen ja toivomme, että tulevaisuus on toisenlainen, mutta pitkäkestoinen.
No, sitten edustaja Haavisto ja edustaja Junnilakin kysyivät tästä Etyj-tilanteesta, ja se onkin tärkeä kysymys. Me ollaan nytten tällaisessa aika sumuisessa tilanteessa valmisteltu sitä puheenjohtajuuskautta ensi vuodelle, ja se tulee nojaamaan vahvasti Helsingin periaatteisiin eli tosiaan siihen vuoden 75 päätösasiakirjaan, jonka sisältö ei ole sinänsä mitenkään mennyt vanhaksi vaan pikemminkin päinvastoin. Etyjin 57 osallistujamaasta kuitenkin lähes kaikki allekirjoittavat ne täysin siitä huolimatta, että Venäjä toimii niitä vastaan ja myös vaikeuttaa organisaation tilannetta. Mutta me tullaan nyt tällä Etyj-kaudella vahvistamaan erityisesti tässä Euroopan liepeillä olevien maiden ja erityisesti heidän kansalaisten ja kansalaisyhteiskuntien polkua kohti demokratiaa, syrjimätöntä markkinataloutta, pois korruptiosta, vapautta ja oikeusvaltiota, jotka ovat aivan keskeisiä myös toisaalta meidän arvojen kannalta mutta myös sitä, mitä ihmiset haluavat. Se mahdollistaa näille maille myös suuremman riippuvuuden semmoisista toimijoista kuten vaikkapa Venäjä.
No, sitten mitä tulee joidenkin papereiden allekirjoittamiseen, niin itse pidän niiden sisältöä tärkeämpänä kuin sitä, kuka nimensä niihin papereihin raapustaa.
Sitten edustaja Koskisen kysymykseen erityisesti tästä rauhanvälitystoiminnasta: Siis todella, todella tärkeää, ja on aivan totta, että Nato-jäsenyytemme ei missään nimessä estä meidän toimivuutta rauhanvälitystoiminnassa. Se tulee toden totta siten, että paitsi että se on meillä ulkoministeriössä keskeinen painopiste, niin meillä on myös merkittävästi järjestöjä, jotka tätä työtä tekevät, ja sitä me tuemme. Muun muassa tuolla Lähi-idän alueellahan meillä on ollut pitkään tämmöinen kakkosraiteen dialogi käynnissä, ja sitä jatkamme.
No, aika loppuu pian, mutta edustaja Aalto-Setälälle, ja joku toinenkin saattoi nostaa tämän ilmaston aivan keskeisenä myös pitkällä aikavälillä olevana turvallisuusuhkana. On totta, että se sellainen on, ja vaatii tosiaan merkittävästikin investointeja, että tältä uhkakuvalta vältytään. Jo nyt tiedetään, että se lisää muuttoliikettä, lisää pakolaisuutta, lisää monenlaista hätää alueilla, ja sen vuoksi on tärkeätä, että me ensisijaisesti myös nimenomaan investointien ja monenlaisen varautumisen keinoin sitä vastaan vaikutamme.
Viimeisenä nostan tähän tämän kysymyksen, kun täältä vasemmalta laidalta tuli ikään kuin kysymys siitä, että nyt mennään kehitysyhteistyössä alaspäin ja satsataan vain kauppapolitiikkaan. No, meillä on erikseen tosiaan tulossa tämä kehityksen selonteko ja kaupan selonteko, ja nämähän eivät ole mitenkään ristiriidassa. Siis kauppapolitiikka — ja syrjimätön nimenomaan yhteistyökaupan saralla ja investointien saralla — on juuri se, mitä kehittyvät maat meiltä haluavat. Juuri palasin Nigeriasta ja Ghanasta, ja se viesti, mitä sieltä tuli lähes jokaiselta, jonka tapasin, oli se, että ottakaa meidät tosissaan, käykää kauppaa meidän kanssamme. Tässä oli myös edustaja Kokon erinomainen kysymys siitä, miten me saadaan Afrikan kanssa madallettua heidän esteitään tulla Euroopan markkinoille nimenomaan tasavertaisesti tarjoamaan tuotteitaan ja palveluitaan. Tässä on aivan se ydin ja avain tulevaisuutta ajatellen. — Kiitokset.
Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko
:Kiitoksia. — Nyt on vielä puolisen tuntia aikaa tätä sovittua aikamäärettä, mutta nyt mennään sitten tähän puhujalistaan. — Ja puhujalistassa ensimmäisenä on edustaja Koskela, Minja, olkaa hyvä.