Arvoisa rouva puhemies! Hyvät kollegat! Tässä budjettiriihessä hallitus oli valinnan edessä: teemmekö päätöksiä, joilla nostetaan työllisyyttä ja lisätään työnteon ja yrittäjyyden kannustimia, vai jatkammeko jatkuvien leikkausten ja säästöjen tiellä?
Korkea työllisyys ja hyvinvointiyhteiskunta ovat erottamaton pari. Siksi hallitus on päättänyt asettaa nimenomaan työllisyyden kaikessa päätöksenteossa etusijalle. Me olemme kuitenkin vielä kaukana hallitusohjelmaan määritetystä tavoitteesta. Suomi ei vielä näillä toimilla ja näillä näkymillä ole tulossa kuntoon. Vielä emme ole tavoittamassa työllisyystasoa, jolla voimme kestävästi turvata hyvinvoinnin tuleville sukupolville.
Hallitus työskentelee itse asiassa hyvin haastavassa tilanteessa. Viennistä riippuvainen taloutemme ei ole parhaassa iskussa — kilpailukykymme on annettu rapistua vuosikausia. Tästä syystä suomalaiset tuotteet eivät käy kaupaksi maailmalla. Samaan aikaan globalisaatio, automatisaatio, talouden uudelleenjako haastavat meitä ulkoapäin.
Talouden indikaattorit kuitenkin kertovat sitä, että hallituksen päätösten suunta on oikea. Me olemme onnistuneet kääntämään talousennusteiden suunnan negatiivisesta varovaisen positiiviseksi pitkän taantuman jälkeen. Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan hiljalleen koheneva työllisyys, alhainen inflaatio ja merkittävät työn veronalennukset tukevat kulutusta ja tulevaisuudenuskoa. Tätä kehitystä ovat vahvistaneet erityisesti kilpailukykysopimuksen syntyminen, yritysverotukseen ja työn verotukseen tehdyt uudistukset sekä markkinoita avaavat uudistukset, kuten kauppojen aukioloaikojen vapauttaminen. Itse asiassa tänään aamulla saimme uusimmat työllisyysluvut, jotka näyttäisivät edelleen hienoista työllisyystilanteen paranemista — hyvä niin.
Kasvu pyörii tänä vuonna ja tulevina vuosina kuitenkin vain noin 1 prosentin tuntumassa. Se ei meille riitä. Ennusteen mukaan vuonna 18 kokonaistuotantomme on lähes 3 prosenttia alemmalla tasolla kuin vuonna 2008. Suomella on siis pian takanaan hyvinvoinnin kasvattamisen osalta menetetty vuosikymmen.
Vastaanotin elokuussa kolmen arvostetun ekonomistin, Sixten Korkmanin, Vesa Vihriälän ja Bengt Holmströmin, raportin talouspolitiikan suuntaamistarpeista. Raportissaan professorit toteavat, että tehdyillä ratkaisuilla velkaantumiskehitys todennäköisesti taittuu lähivuosina, mutta toisaalta talouspolitiikka ei ole niin kiristävää, että se heikentäisi kotimaista kysyntää. Ekonomistien viesti on itse asiassa aika selvä: hallituksen talouslinjan perusviritys on oikea. Mutta yhtä selkeä viesti oli se, että me tarvitsemme lisää rakenteellisia uudistuksia, jotta saamme aikaan kasvua ja jotta työllisyys paranee. Ekonomistien suositukset ovat juuri niitä keinoja, joita jo löytyy meidän hallitusohjelmastamme: työn verotuksen keventäminen, yritystoiminnan edellytysten ja kilpailukyvyn parantaminen, työllistämisen kynnysten alentaminen, työttömyysturvan lyhentäminen, koulutusjärjestelmän uudistaminen, sääntelyn purkaminen ja kilpailun lisääminen.
Vaikka hallitus on päättänyt karsia julkisia menoja 4 miljardilla eurolla neljän vuoden aikana, kasvavat julkiset menomme siitä huolimatta huolestuttavan kovaa tahtia. Hallituksen tavoitteena on siis vain hillitä tässä vaiheessa ja tässä tilanteessa menojen kasvua. Meidän menojemme kasvu johtuu ennen kaikkea siitä, että sosiaali- ja terveyspalveluiden tarve Suomessa kasvaa, kun väestö ikääntyy. Lisäksi työttömyydestä aiheutuu julkiseen talouteen miljardien lasku.
On korkea aika yhteisesti todeta, että veronmaksajien rahoilla tehtävä elvytys ei Suomea pelasta. Suomen valtio ja kunnat ovat velkaantuneet vuodesta 2009 noin 9 miljardin euron vuosivauhtia. Yhteensä vuosina 2009—16 olemme siis käyttäneet noin 70 miljardia euroa enemmän kuin olemme tienanneet. Kaikki tässä salissa olevat puolueet ovat istuneet tuona aikana hallitusvastuussa. Suhdannevaihteluita tasaamaan tarkoitettu velkaelvytys ei ratkaise Suomen talouden rakennemuutoksesta johtuvia ongelmia. Siksi hallitus pyrkii parantamaan kilpailukykyä ja työllisyyttä, ratkaisemaan rakenteellisia ongelmia, tekemään verotuksesta kannustavampaa ja rakentamaan suomalaisille yrityksille parempaa toimintaympäristöä luoda Suomeen talouskasvua ja työtä. Tästä hyötyy jokainen suomalainen.
Arvoisa puhemies! Hallituksen tuore budjettiehdotus on vastuullinen kokonaisuus, jossa on keskitytty talouden uudistamiseen työllisyyden vahvistamisen kautta. Lisäksi budjetissa pidetään kiinni menojen kasvua hillitsevästä talouspolitiikan linjasta. Ensi vuonna valtiontalouden menot ovat 55,2 miljardia euroa ja tulot 49,7. Tulojen vajaus katetaan ottamalla velkaa 5,5 miljardia euroa. Valtio siis velkaantuu edelleen karkeasti samaa tahtia kuin tänäkin vuonna. Velkaantumisvauhti hidastuu kohti kehyskauden loppua, kun hallituksen päätökset alkavat täydellä voimallaan tehota.
Totean varmuuden vuoksi myös edustajille muun muassa SDP:ssä, jotka ovat vuorotellen kauhistelleet sekä säästöjä että velkaantumisen kasvua, että nopeatahtinen velkaantumisen taittaminen tarkoittaisi kireämpiä säästölistoja ja hennon talouskasvumme vaarantamista. (Pia Viitanen: Kannattaa katsoa vaihtoehtobudjettiamme!)
Arvoisa puhemies! Hallituksen budjettiehdotuksen verolinja on työtä ja työllisyyttä tukeva ja yrittäjyyttä tukeva. Hallitus on kahdessa ensimmäisessä budjetissaan keventänyt suomalaisten palkansaajien verotusta yhteensä noin miljardilla eurolla. Sen lisäksi olemme tehneet ansiotason muutosta vastaavat tarkistukset veroperusteisiin, jotta kenenkään verotus ei yleisen ansiotason nousun myötä kiristyisi. Pidän erittäin tärkeänä sitä, että laaja keskituloisten ryhmä, joka kannattelee suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa, hyötyy nyt tehtävistä veronalennuksista. On reilua, että jokaiselle palkansaajalle jää tehdystä työstä enemmän käteen. On reilua, että tässä maassa ahkeruudesta palkitaan. (Ben Zyskowicz: Hyvä!) Työn verotuksen keventäminen on teko työllisyyden puolesta. Ensi vuonna palkansaajien verotus kevenee 515 miljoonalla eurolla osana kilpailukykysopimukseen liittyvää veroratkaisua. Kaikkein pienituloisimpien palkansaajien ja eläkeläisten maksuja kevennetään 30 miljoonalla eurolla. Myös eläkeläisten verotusta kevennetään vastaavasti, 137 miljoonalla eurolla painottaen pieni- ja keskituloisia eläkkeensaajia. Kiky-sopimuksen sisältämät maksumuutokset olisivat tuoneet veronkevennyksiä vain suurituloisille, mutta hallitus päätti omilla toimillaan kohdistaa veronkevennyksiä myös pieni- ja keskituloisille sekä eläkeläisille. (Timo Heinonen: Se on oikein!)
Uudet työpaikat syntyvät erityisesti pk-yrityksiin. Siksi yritysten kasvunäkymiä tuetaan ottamalla käyttöön listaamattomien yritysten yrittäjävähennys. Yritysten sukupolvenvaihdoksia, suomalaista omistajuutta ja työpaikkojen säilymistä Suomessa tuetaan lahja- ja perintöverotusta uudistamalla. Otamme käyttöön maksuperusteisen arvonlisäveron, jota pk-kenttä erityisesti on pitkään toivonut. Kotitalousvähennystä parannetaan reilulla 30 miljoonalla. Metsälahjavähennystä parannetaan, jotta lisäämme puun liikkeellesaantia sekä metsätilojen sukupolvenvaihdoksia.
Hallituksen verolinjan profiili on hyvin selkeä: työtä ja yrittäjyyttä verotetaan kevyemmin, ja veronkiristykset kohdistuvat ympäristölle haitallisiin kulutus- ja haittaveroihin.
Arvoisa puhemies! Hallituksella oli heikon talouskasvun ja vaikean työllisyystilanteen johdosta kaksi vaihtoehtoa: lähteä lisäleikkauksiin tai ryhtyä lisätoimin, jotta mahdollisimman moni työikäinen ja työkykyinen voisi päästä töihin.
Työllisyyttä tukevia toimia tulee nyt voimaan runsaasti. Yksi isoista rakenteellisista muutoksista on työttömyysturvan käytön muovaaminen passivoivasta aktivoivaan tukeen, kuten esimerkiksi palkkatukeen ja starttirahaan. (Oikealta: Hyvä!) Minusta tässä kokonaisuudessa on paikallaan kiittää myös oppositiopuolue SDP:tä. Puolue on tehnyt rakentavia ehdotuksia työttömyysturvan uudistamiseksi. Kyse onkin isosta muutoksesta: sen sijaan että käytämme julkisia varoja työttömyyteen, käytetään niitä mieluummin aktiivisen työllistymisen tukemiseen, henkilöiden omien työllistymisen edellytysten parantamiseen. Samaa teemaa pohtii myös juuri nimittämäni puoliväliriiheen politiikkasuosituksia valmisteleva kannustinloukkujen purkamista pohtiva työryhmä.
Hallitus odottaa yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa tehtävästä työryhmätyöstä edellytyksiä 10 000 uuden työpaikan syntymiselle ja 10 000 henkilön työllistymiselle. Minusta on perusteltua, että tiiviisti työmarkkinajärjestöjen intressipiiriin kuuluvaa kokonaisuutta valmistellaan yhdessä heidän kanssaan. Työ on edennyt rakentavassa hengessä, vaikka aikataulu on erittäin tiukka — hallitus odottaa esityksiä syyskuun loppuun mennessä, ja tarkoitus on ja hallitus on linjannut, että uudistukset tulevat voimaan 1.1.17.
Budjettiehdotukseen hallitus sisällytti lisäksi esitykset työvoimatoimistojen palveluiden tehostamisesta. Työttömien nykyistä parempaan palvelemiseen ja työllistymiseen satsataan 17 miljoonaa euroa, joilla on tarkoitus ostaa erityisesti yksityistä työnvälitystä julkisten palveluiden tueksi. Jatkossa jokaiselle työttömälle järjestetään haastattelu kolmen kuukauden välein. Jokaiselle työttömälle tullaan laatimaan henkilökohtainen työllistymissuunnitelma. Kaiken tämän idea on se, että työttömiä ei jätetä yksin, vaan heitä on autettava työllistymisvalmiuksien parantamisessa ja työpaikan löytymisessä. (Kimmo Kivelä: Eikä kyykytetä enää!)
Nuorten aikuisten osaamisohjelmaan, työpajatoimintaan ja etsivään nuorisotyöhön kohdennetaan yhteensä 14,5 miljoonaa euroa. Tämä on mielestäni erittäin tärkeää — olemmehan kaikki nähneet viimeisen OECD:n raportin, ja me varmasti jaamme erityisesti huolen nuorten miesten jäämisestä koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle. (Jukka Gustafsson: No entä teot?)
Naisten työllisyyttä ja tasa-arvoa työmarkkinoilla tuetaan ottamalla käyttöön — vihdoin — 2 500 euron kertakorvaus äitiysvapaalle jäävän äidin työnantajalle vanhemmuudesta aiheutuvien kustannusten korvaamiseksi. Päivähoitomaksuja kevennetään pienituloisimpien perheiden osalta, ja tälläkin teolla me tuemme erityisesti äitien työssäkäynnin mahdollisuuksia. (Jukka Gustafsson: Ehkä kiitos demareille tästäkin!)
Kaikki nämä edellä kuvaamani toimet kertovat siitä, että hallituksella on lukuisia toimenpiteitä työllisyyden parantamiseksi ja olemme ryhtyneet määrätietoisiin toimenpiteisiin työllisyysasteen 72 prosentin tavoitteen saavuttamiseksi.
Haluan nostaa esille vielä muutamia asioita:
Omais- ja perhehoidon kehittämiseen hallitus kohdentaa 90 miljoonan euron satsauksen, ja ikäihmisten kotiin vietävien palveluiden tukemista kohennetaan lähes 5 miljoonalla eurolla. Lapsiperheiden hyvinvoinnin parantamiseksi hallitus sisällyttää vesirokkorokotteen kansalliseen rokotusohjelmaan. Pieniä mutta erittäin tärkeitä lisäyksiä. Opiskelijoiden asumistuki yhdistetään yleiseen asumistukeen, mikä parantaa erityisesti kaikkein pienituloisimpien opiskelijoiden asemaa.
Koulutukseen ja koulutusjärjestelmämme uudistamiseen tehdään rakenteellisten uudistusten ja säästöjen rinnalla nyt myös määrärahojen lisäyksiä. Me pääsemme luomaan myös uutta, entistä kestävämmältä, uudistetummalta pohjalta. Ensi vuonna maamme yliopistoja pääomitetaan yhteensä 150 miljoonalla eurolla. 30 miljoonaa euroa satsataan nuorten tutkijoiden urapolkujen kehittämiseen ja opiskelijoiden ympärivuotisen opiskelun turvaamiseen. Peruskoulun puolella puolestaan käynnistetään uudistustyö muun muassa oppimisympäristöjen kehittämiseen ja opettajien koulutukseen satsaamalla. Yhteensä ensi vuonna näihin tarkoituksiin on käytössä runsaan 40 miljoonan euron ylimääräinen määräraha.
Arvoisa puhemies! Tässä budjettiehdotuksessa hallitus ei esitä uusia säästötoimenpiteitä jo aikaisemmin sovittujen säästöjen lisäksi. Jo tehdyistä säästöpäätöksistä kiinni pitäminen ja uusien, perusteltujenkin lisäysten tekemättä jättäminen on ymmärrettävästi hyvinkin vaikeaa, mutta se on aivan välttämätöntä. Me teemme kipeitä säästöjä, se on totta. Ensi vuonna merkittäviä sovittuja säästöjä kohdistuu muun muassa ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan, opintotukeen ja ansiosidonnaisiin etuuksiin. Mutta kuten totesin, hallitus on tehnyt linjavalinnan satsata työllisyyttä vahvistaviin toimiin ja rakenteellisiin uudistuksiin ikuisuuksiin jatkuvien leikkauslistojen tekemisen sijasta. Silti me emme voi täysin sulkea pois myös uusien säästöjen tarpeellisuutta tulevaisuudessa, jos olemme siinä tilanteessa, jossa hallitus ja työmarkkinajärjestöt eivät kykenisi riittäviin työllisyyttä vahvistaviin ratkaisuihin. Mutta hallitus on linjansa valinnut. Me tulemme tekemään kaikkemme, jotta leikkausten polkua ei tarvitse jatkaa.
Arvoisa rouva puhemies! Hallitus tekee tiukkaa finanssipolitiikkaa, satsaa työllisyyteen, uudistaa työttömyysturvaa, tekee erilaisia asioita siksi, että me haluamme säilyttää suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan sellaisena kuin mihin me olemme tottuneet, ja me varmasti haluamme yhdessä, että se on sellainen myöskin tulevaisuudessa. Se on mahdollista vain, jos me uudistamme suomalaista yhteiskuntaa, suomalaista kansantaloutta, julkisia palveluita, teemme Suomesta dynaamisemman ja mahdollistamme sitä kautta mahdollisimman monen työikäisen ja työkykyisen osallistumisen työelämään, sillä vain korkea työllisyysaste mahdollistaa sen hienon hyvinvointiyhteiskunnan, jossa me elämme.
Puhemies Maria Lohela
:Sitten siirrytään ryhmäpuheenvuorokierrokselle.