Arvoisa herra puhemies! Liikenne- ja viestintävaliokunta on käsitellyt ja saanut valmiiksi mietintönsä valtakunnallisesta liikennejärjestelmäsuunnitelmasta vuosille 2021—2032. Kyseessä on ensimmäistä kertaa laadittu kokonaisvaltainen ja pitkäjänteinen liikennejärjestelmän kehittämistä koskeva strateginen suunnitelma, joka ohjaa väyläinvestointeja, kunnossapitoa ja kaikkien liikennemuotojen kehitystä.
Periaatteet ja tavoitteet: Selonteko perustuu kahdelle perusperiaatteelle, jotka ovat pitkäjänteinen sitoutuminen suunnitelmaan ja sen myötä pitkäjänteinen rahoitus. Valiokunnan näkemyksen mukaan valtakunnallista liikennejärjestelmäsuunnitelmaa valmistellaan parlamentaarisesti nimenomaan pitkäjänteisyyden takaamiseksi. Myös valtiovarainvaliokunta korostaa selonteosta antamassaan lausunnossa hallitus- ja vaalikausien yli ulottuvaa vahvaa sitoutumista suunnitelman toimeenpanoon. Tämän vuoksi liikenne- ja viestintävaliokunta ehdottaa eduskunnan hyväksyttäväksi kannanoton, jonka mukaan eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto sitoutuu valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman lin-jauksiin ja huolehtii siitä, että suunnitelman toimeenpanoon tarvittavat määrärahat otetaan huomioon julkisen talouden suunnitelmissa ja valtion talousarvioesityksissä.
Selonteossa kuvataan kolme tavoitetta: saavutettavuus, kestävyys ja tehokkuus. Näitä tavoitteita tarkentavat strategiset linjaukset, joita saavutettavuustavoitteen osalta on neljä. Selonteon mukaan liikennejärjestelmän tulee taata koko Suomen saavutettavuus ja vastata elinkeinojen, työssäkäynnin ja asumisen tarpeisiin. Periaatteena on kolmen tunnin saavutettavuus Suomen sisäisessä liikenteessä ja muualtakin kuin Helsinki-Vantaan lentokentältä muihin maihin, mikä korostaa maakuntakenttien ja rajanylityspaikkojen merkitystä liikenteen ja logistiikan kehittämisessä. Kestävyyden peruselementtinä on, että ihmisten mahdollisuudet valita kestävämpiä liikkumismuotoja paranevat. Tehokkuuden tunnusmerkistönä on, että liikennejärjestelmän yhteiskuntataloudellinen tehokkuus paranee. Valiokunta pitää näitä periaatteita ja tavoitteita kannatettavina ja katsoo, että niihin on hyvä tukeutua suunnitelman toteuttamisessa ja kehittämisessä.
Rahoitus:
Valiokunnan huomiota on valiokuntakäsittelyn aikana kiinnitetty selonteon budjettitaloudellisiin vaikutuksiin. Valtiovarainvaliokunta kiinnittää lausunnossaan huomiota siihen, että etenkään suunnittelukauden ensimmäisten vuosien matala rahoitustaso ei vastaa parlamentaarisen ohjausryhmän asettamaa tavoitetta. [Antero Laukkanen: Oikein!] Toisaalta myönteisenä pidetään sitä, että vuodesta 2025 lähtien perusväylänpidon rahoitusta on tarkoitus korottaa, minkä lisäksi määrärahassa otetaan huomioon yleinen kustannustason nousu. [Antero Laukkanen: Hyvä!]
Liikenne- ja viestintävaliokunta yhtyy valtiovarainvaliokunnan näkemykseen, että julkisen talouden suunnitelmassa liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalle kohdennetun 110 miljoonan euron säästövelvoitteen kohdentamista on vielä tarpeen arvioida, sillä määrärahaleikkaus heikentää suunnitelman uskottavuutta ja vaikeuttaa sen toimeenpanoa etenkin vuosina 23—24, jolloin kehittämisrahoituksen taso on muutoinkin matala.
Valiokunta pitää kuitenkin rahoituksen osalta keskeisenä ennen kaikkea suunnitelmassa linjattua perusväylänpidon rahoitustason nostoa ja sitä kautta korjausvelan vähentämistä. Valiokunta korostaa, että tämä on erittäin tarpeellinen toimenpide väyläomaisuudesta huolehtimisen ja suunnitelman yhteiskuntataloudellisen tehokkuuden näkökulmasta. Lisäksi valiokunta on tyytyväinen muun muassa valtion yksityistieavustusten lisäämiseen, joka valtiovarainvaliokunnan mukaan vastaa liikennejärjestelmän tarpeita. Valiokunta pitää tärkeänä myös sitoutumista talvikunnossapidon korotetun rahoitustason ylläpitämiseen.
Valiokunta katsoo, että selontekoon sisältyvän valtion ja kuntien yhteisrahoitusmallin tarkoituksena ei tule olla liikennehankkeiden rahoitusvastuiden perusperiaatteiden muuttaminen eikä sitä pidä sellaisena käyttää. Tämän vuoksi valiokunta ehdottaa eduskunnan hyväksyttäväksi kannanoton, jonka mukaan eduskunta edellyttää valtioneuvoston huolehtivan siitä, että yhteisrahoitusmallilla ei muuteta liikennehankkeiden rahoitusvastuiden perusperiaatteita.
Arvoisa herra puhemies! Valtion liikenneverkko:
Valtion liikenneverkko muodostuu maantieverkosta, rataverkosta ja vesiväylistä. Suomessa tieliikenteen osuus liikkumisessa ja kuljettamisessa on hallitseva. Valiokunta tiedostaa, että suurimpana haasteena 12-vuotisella suunnittelukaudella on koko laajan tieverkon pitäminen riittävän hyvässä kunnossa. Valiokunta pitää tärkeänä, että myös alemmasta tieverkosta pidetään huolta.
Asiantuntijakuulemisessa on korostettu, että kaikki raideliikennettä edistävät hankkeet tukevat tavoitetta saavutettavasta, kestävästä ja tehokkaasta liikennejärjestelmästä. Valtiovarainvaliokunta on pitänyt lausunnossaan raideliikenteen rahoitustason nostoa perusteltuna rataverkon suuren peruskorjaustarpeen vuoksi. Valtiovarainvaliokunnan tavoin liikenne- ja viestintävaliokunta pitää kuitenkin selvänä, että Suomen kaltaisessa harvaan asutussa ja pinta-alaltaan laajassa maassa tarvitaan myös kattava, hyväkuntoinen ja jatkuvasti kehittyvä maantieverkko.
Selonteon mukaan vesiväylästön nykyinen palvelutaso vastaa pääosin elinkeinoelämän tämänhetkisiä tarpeita, mutta uusimmat alukset edellyttävät väylien riittävän kulkusyvyyden lisäksi myös väylien leventämistä. Valiokunta korostaa mietinnössään, että sisävesiliikenteen kehittämisen kannalta keskeistä on Saimaan kanavan sulkujen pidentämishanke, joka vaikuttaa koko Saimaan järvialueen ja Itä-Suomen teollisuuden ja elinkeinoelämän kuljetuksiin.
Digitalisaatio: Valiokunta katsoo, että uudenlaiset liikkumisen palvelut ja liikennettä koskevan tiedon hyödyntäminen ovat tekijöitä, joiden kehittymistä tarvitaan välttämättä liikennejärjestelmän tehokkuuden ja yhteen toimivuuden varmistamiseksi. Valiokunta pitää hyvänä, että digitalisaation merkitystä ja vaikutuksia liikennejärjestelmään on käsitelty selonteossa laajasti. Valiokunta katsoo, että digitalisaatio ja sen hyödyntäminen vaatii valtiovallalta huomattavaa panostamista tähän kehitykseen liikennejärjestelmän toimivuuden ja Suomen kilpailukyvyn edistämiseksi. Valiokunta ehdottaa näin ollen eduskunnan hyväksyttäväksi kannanoton, jonka mukaan eduskunta edellyttää, että digitalisaation, liikennettä koskevan tiedon ja liikenteen uusien palvelujen mahdollistavien kilpailukyky- ja ympäristöetujen hyödyntämiseksi valtioneuvosto arvioi liikennejärjestelmän jatkokehittämisessä lisäpanostusten mahdollisuudet digitalisaation ja uusien liikenteen palvelujen edistämiseksi ja hyödyntämiseksi.
Arvoisa herra puhemies! Sähköinen lentoliikenne: Valiokunta kiinnittää huomiota sähköisen lentoliikenteen ennakoituun lisääntymiseen Euroopassa erityisesti lyhyillä matkoilla jo noin 4—5 vuoden aikajänteellä. Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että asiaa ei ole juuri huomioitu selonteossa, ja pitää tärkeänä, että sähköisen lentoliikenteen mahdollisuuksia ja ympäristöetuja selvitetään. Valiokunta ehdottaa eduskunnan hyväksyttäväksi kannanoton, jonka mukaan eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto selvittää sähköisen lentoliikenteen hyödyntämismahdollisuudet erityisesti lyhyempien matkojen tarpeisiin seuraavan valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelussa.
Liikenneturvallisuus:
Valiokunta pitää hyvänä, että liikennejärjestelmäsuunnitelmassa on huomioitu liikenneturvallisuuden keskeinen merkitys. Valiokunta painottaa liikenne- ja viestintäministeriössä valmisteilla olevan kaikkia liikennemuotoja koskevan liikenneturvallisuusstrategian merkitystä liikenneturvallisuuden kehittämisessä. Valiokunta kuitenkin katsoo, että liikenneturvallisuus tulee ottaa keskeisenä näkökulmana huomioon myös selonteossa käsiteltävässä väyläinfrastruktuurin kehittämisessä ja ylläpidossa sekä uusissa investointihankkeissa. Valiokunta pitää erittäin tärkeänä, että valmisteilla oleva liikenteen turvallisuusstrategia yhteensovitetaan kaikilta osin valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman kanssa.
Valiokunta kiinnittää huomiota myös liikennejärjestelmäsuunnitelmassa tehtyyn tärkeään huomioon ennaltaehkäisevän liikenneturvallisuustyön keskeisestä roolista. Valiokunta viittaa tältä osin eduskunnan hyväksymään, valtiovarainvaliokunnan viime budjettimietintöön sisältyvään lausumaan, jossa eduskunta edellyttää tieliikenteen turvallisuustoiminnan kehittämistarpeiden selvittämistä sekä liikenneturvallisuustyön rahoituspohjan varmistamista pitkäjänteisesti kestävällä tavalla.
Arvoisa herra puhemies! Liikenne- ja viestintävaliokunta ehdottaa, että eduskunta hyväksyisi neljäkohtaisen kannanoton selonteon johdosta. Kannanotot on lueteltu edellä puheenvuorossa.
Liikenne- ja viestintävaliokunnan mietintö on yksimielinen.
Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
:Kiitoksia. — Ja sitten mennään ryhmäpuheenvuoroihin. — Edustaja Eskelinen, olkaa hyvä.