Ilman kestävää taloutta meillä ei olisi suorituskykyisiä Puolustusvoimia, maailman parasta koulua, toimivaa terveydenhuoltoa tai hyvää joukkoliikennettä. Olemme huolissamme hyvinvointipalveluiden tulevaisuudesta ja yhteiskuntamme kriisinsietokyvystä. Mitä kauemmin uudistuksissa viivytellään, sitä heikommaksi taloutemme rapautuu ja sitä kapeammaksi muuttuu taloudellinen liikkumavaramme. Suomeen tarvitaan muutos. Hyvinvointiyhteiskunnan rakenteita on uudistettava muiden Pohjoismaiden esimerkin mukaisesti asettamalla työ ensisijaiseen asemaan. Suomi voidaan uudistaa vain työllä, yritteliäisyydellä sekä tiedolla ja teknologialla. Samalla on vahvistettava ihmisten osallisuutta yhteiskunnassa vastuullisella ja välittävällä asenteella.
Venäjän tuhoamissota Ukrainassa muuttaa Euroopan turvallisuustilannetta nopeasti ja voimakkaasti. Julkisen talouden hoitoon hyökkäyssodalla on kolme keskeistä seurausta. Yhteiskunnan kokonaisvarautumista on vahvistettava pikaisesti vastaamaan muuttunutta turvallisuuspoliittista tilannetta, mikä lisää menopaineita entisestään. Julkisen talouden kriisinsietokyvyn merkitys korostuu entistä voimakkaammin. Tulevissa kriiseissä on entistä vähemmän liikkumavaraa kantaa yhteiskunta poikkeuksellisten tilanteiden yli. Hiipuva kasvu korostaa toteuttamatta jääneiden rakenteellisten työllisyys- ja kasvureformien tarpeellisuutta.
Lisätalousarviossakin esitetyt merkittävät lisämenot kasvattavat julkisen talouden sopeutustarvetta. Tällä hetkellä Suomella ei ole suunnitelmaa velkaantumisen pysäyttämiseksi. Sen sijaan hallituksen päätökset heikentävät julkista taloutta. Hallitus ei tule saavuttamaan rakenteellista työllisyystavoitettaan, ja velan suhde bruttokansantuotteeseen Se tarkoittaa, että Suomi on vaalikauden jälkeen entistäkin heikommin varautunut ikääntymisen asettamaan haasteeseen, heikommilla eväillä ratkaisemassa ilmastonmuutokseen liittyviä ongelmia ja heikompi suojaamaan kansalaisia uusilta kriiseiltä. Asiantuntija-arvioiden mukaan hallituskauden jälkeen julkinen talous tulee olemaan rakenteellisesti heikommassa kunnossa kuin vuonna 2019. Julkisen talouden sopeuttaminen tulee käynnistää syksyllä annettavassa vuoden 2023 talousarvioesityksessä.
Puolustuksen ja turvallisuuden lisämenot ovat toivottuja
Kokoomuksen eduskuntaryhmä katsoo välttämättömäksi investoinnit Suomen turvallisuuteen. Venäjän brutaali sota Ukrainassa on muuttanut Suomen turvallisuusympäristöä radikaalisti. Venäjän toimet heijastuvat koko maailmaan ja erityisesti Eurooppaan. Venäjän pienet naapurit – Suomi mukaan luettuna – joutuvat nyt huolehtimaan siitä, että ne ovat mahdollisimman hyvin varautuneet Venäjän aggressioihin. Budjettitekniikan ei tule tätä estää, ja näiltä osin siirto budjettikehysten ulkopuolelle on perusteltua. On kuitenkin huomattava, että tulevaisuudessa myös kasvavat puolustusmenot tulee huomioida sopeutuksena muualla julkisessa taloudessa.
Hallituksen tulee uudelleenarvioida poikkeuslauseke
Kehysriihessä hallitus päätti poikkeuslausekkeesta, jonka perusteella muuttuneen turvallisuustilanteen johdosta välttämättömät menot siirretään kehysten ulkopuolelle. Kehyspoikkeusta sovelletaan ensimmäistä kertaa toisessa lisätalousarviossa.
On ilmeistä, että poikkeus on kirjattu liian väljästi. Sen perusteella kehysten ulkopuolelle voidaan siirtää myös sellaisia menoja, joita turvallisuustilanteella ei voi perustella ja jotka normaalisti rahoitetaan kehyksen sisältä. Perusteettoman väljästi määritelty poikkeus on omiaan rapauttamaan kehysjärjestelmän uskottavuutta entisestään. On ilmeistä, että hallitus on kehyspoikkeuksen varjolla siirtänyt budjettikehysten ulkopuolelle myös sellaisia menoja, jotka eivät riitä turvallisuuspoliittiseen tilanteeseen. Oikeutus puolustukseen ja turvallisuuteen liittyvien menojen siirtämiseen kehysten ulkopuolelle syntyy siitä, että jokainen meno liittyy turvallisuustilanteeseen tiukoin kriteerein.
Suomalaisten ostovoimaa on tuettava tuloveroja keventämällä
Kireä työn verotus on Suomen verojärjestelmän keskeisin ongelma. Myös erittäin kireä marginaaliverotus poistaa tehokkaasti lisätyön tekemisen kannustimia. Karkeasti arvioituna, kun nettopalkka kaksinkertaistuu keskimääräiselle työtulojen tasolle, maksettavien verojen määrä kolminkertaistuu, mutta käteen jäävä bruttopalkka ainoastaan 1,7-kertaistuu. Veronmaksajien keskusliiton mukaan suhteessa keskeisiin vertailumaihin Suomessa keskituloisen verotus on noin 3,1 prosenttiyksikköä kireämpää. Ruotsiin verrattuna keskituloisen palkansaajan veroprosentti on Suomessa 5,6 jopa prosenttiyksikköä korkeampi. 46 000 euron vuosittaisista tuloista suomalaiselle jää ruotsalaiseen verrattuna jopa 2 500 euroa vähemmän kuin Ruotsissa.
Kokoomus on esittänyt johdonmukaisesti siirtymää työn ja yrittämisen verotuksesta kohti kulutuksen ja haittojen verotusta. Kokonaisveroastetta tulee keventää, jotta emme hinnoittele itseämme ulos maailmanmarkkinoilta. Veronkevennysten painopiste tulee kohdentaa ansiotuloverotukseen. Laaja-alaistuvan kiihtyvän inflaation ja ostovoiman heikkenemisen vuoksi veronkevennyksille on erityisen hyvät perusteet. Veronkevennykset tulee toteuttaa tasaisesti kaikkiin tuloluokkiin.
Vaihtoehtoja menojen sopeuttamiseksi on, mutta hallitus ei kykene tekemään valintoja
Hallitus on välttänyt valintojen tekemistä rikkomalla kehykset useaan kertaan ja nyt jättämällä kehyspoikkeuksen niin väljäksi, ettei valintoja käytännössä tarvitse tehdä. Julkisten menojen taso on tästä syystä paisunut merkittävästi ja jatkaa kasvuaan uudelta korkeammalta tasolta. Hallituksella olisi käytettävissään ammattitaitoinen virkakoneisto ja julkisen johtamisen paras osaaminen vastuullisten valintojen tekemiseen, mutta ei sitä tietoisesti tee.
Kokoomus on johdonmukaisesti esittänyt vaihtoehtobudjeteissaan, että hallituksen politiikalle on vastuullinen vaihtoehto, joka turvaa polun kohti kriisinkestävää taloutta. Kokoomuksen vaihtoehdossa tehdään selkeitä valintoja, joiden seurauksena menotaso laskee noin kahdella miljardilla eurolla, ansiotuloverotus kevenee lähes miljardilla eurolla ja julkisen talouden velkaantuminen vähenee noin 1,5 miljardilla eurolla. Valintoja tekemällä kyetään uskottavasti panostamaan esimerkiksi TKI-toimintaan, kaikkiin koulutusasteisiin ja rahoittamaan ostovoimaa sekä kasvua vahvistavat veronkevennykset.
Aluehallintouudistuksen rahoitus on korjattava pikaisesti
Lisätalousarviossa esitetään aikaistettuja maksuja hyvinvointialueille siirtona vuoden 2023 rahoituksesta sekä uusia ICT-muutoskustannusten korotuksia. Kunnilta on tarkoitus siirtää sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuu uusille hyvinvointialueille 1.1.2023 alkaen. Uuden hallinnontason toiminnan käynnistymisen onnistuminen on äärimmäisen tärkeää niin palveluiden laadun ja saavutettavuuden kuin julkisen talouden kestävyydenkin kannalta. Jo nyt monilta alueilta on kuultu huolestuttavaa viestiä, jonka mukaan aikataulu on kiristetty äärimmilleen, määräraha-arviot ovat rajusti alimitoitettuja ja uusia merkittäviä kulueriä on vielä odotettavissa. Rahoitusmalli on edelleen keskeneräinen ja kerää valtavaa kritiikkiä.
Vastuu on hallituksella, mikäli palvelut vaarantuvat vuodenvaihteen siirrossa kunnilta hyvinvointialueille. Jo lakikokonaisuuden eduskuntakäsittelyn yhteydessä nyt realisoitumassa olevat riskit tunnettiin hyvin hallituksessa. Niiden ratkaisemiseksi ei ole tehty riittävästi, ja ongelmat ovat jäämässä tulevien hallitusten ratkaistavaksi.
Ruoantuotanto ja huoltovarmuus turvattava
Venäjän aloittamalla tuhoamissodalla on suuri vaikutus maailman ruoantuotantoon. Venäjä ja Ukraina vastaavat yhdessä merkittävästä osasta esimerkiksi maailman vilja-, auringonkukkaöljy- ja lannoitetuotannosta. Kotimaisen ruoantuotannon kriisi on edennyt vääjäämättä ilman hallituksen mainittavaa puuttumista asiaan. Kohonneet energian ja välipanosten hinnat uhkaavat kiristää alkutuotannon toiminnan kokonaan kannattamattomaksi. Hintojen nousun odotetaan jatkuvan, mikäli Venäjän tuhoamissota pitkittyy. Kokoomuksen eduskuntaryhmä katsoo, että hallituksen tulee viimein aktivoitua tilanteen ratkaisemiseksi. Lukuisilla tiloilla on tehty merkittäviä investointeja toiminnan kehittämiseen, jotka nyt uhkaavat vaarantaa toiminnan jatkuvuuden väliaikaisten likviditeettiongelmien vuoksi.
Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavat lausumat:
Vastalauseen lausumaehdotus 1
Eduskunta edellyttää, että hallitus varmistaa Suomen riittävän taloudellisen, humanitaarisen ja materiaalisen tuen Ukrainalle.
Vastalauseen lausumaehdotus 2
Eduskunta edellyttää, että hallitus tuo esitykset, kuinka se asettaa menot tärkeysjärjestykseen ja kattaa budjettikehyksien sisältä varautumisen ministerityöryhmän vihreän siirtymän määrärahat, jotka tulee rahoittaa kehysten sisältä.
Vastalauseen lausumaehdotus 3
Eduskunta edellyttää, että hallitus syksyn budjettiriihessä uudelleenarvioi kehyksiin tehdyn poikkeuslausekkeen ja hyväksyy jatkossa kehysten ulkopuolelle siirrettäväksi ainoastaan sellaiset menot, jotka erittäin tiukoin ja julkisesti arvioitavin kriteerein ovat välttämättömiä muuttuneen turvallisuustilanteen johdosta.
Vastalauseen lausumaehdotus 4
Eduskunta edellyttää, että hallitus julkaisee erikseen tarkan ja yksityiskohtaisen selvityksen poikkeuslausekkeen perusteella kehysten ulkopuolelle siirretyistä menoista, jotta julkisesti voidaan arvioida, täyttävätkö ne muuttuneen turvallisuustilanteen välttämättömyyskriteerin.
Vastalauseen lausumaehdotus 5
Eduskunta edellyttää, että hallitus tuo esitykset suomalaisten ansiotuloverotuksen keventämiseksi tasaisesti kaikilla tulotasoilla ihmisten ostovoiman parantamiseksi ja kasvun tukemiseksi.
Vastalauseen lausumaehdotus 6
Eduskunta edellyttää, että hallitus tuo esitykset velkavastuun kirjaamisesta lain tasoisesti.
Vastalauseen lausumaehdotus 7
Eduskunta edellyttää, että hallitus tuo talouskasvun vauhdittamiseksi uskottavan suunnitelman, joka sisältää konkreettiset keinot työllisyysasteen nostamiseksi, elinkeinotoiminnan edellytysten parantamiseksi, reilun kilpailun lisäämiseksi, tuottavuuden kasvattamiseksi ja työmarkkinoiden tehostamiseksi.
Vastalauseen lausumaehdotus 8
Eduskunta edellyttää, että hallitus tuo puuttuvat esitykset, joilla valtiovarainministeriön arvion mukaan saavutetaan hallituksen itselleen asettama työllisyystavoite 80 000 työllisestä siten, että julkinen talous vahvistuu hallituksen tavoitteiden mukaisesti 2 000 miljoonalla eurolla. Hallitusohjelman pysyvät menolisäykset luvattiin kattaa työllisyyttä vahvistamalla.
Vastalauseen lausumaehdotus 9
Eduskunta edellyttää, että hallitus sitoutuu budjettiriihessä talouspolitiikan arviointineuvoston suosittelemalla tavalla julkisen talouden sopeuttamiseen 0,4 prosentilla suhteessa bruttokansantuotteeseen vuosittain, jotta julkisen talouden kriisinkestokyky ja luottamus Suomen taloudenhoitoon voidaan palauttaa.
Vastalauseen lausumaehdotus 10
Eduskunta edellyttää, että hallitus tuo osana työllisyyspäätösten kokonaisuutta esityksen ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastamiseksi niin, että etuustaso on korkeampi työttömyysjakson alussa ja laskee tasaisesti työttömyyden keston mukaan.
Vastalauseen lausumaehdotus 11
Eduskunta edellyttää, että hallitus tuo osana työllisyyspäätösten kokonaisuutta esitykset etuusjärjestelmän kannustinloukkujen purkamiseksi.
Vastalauseen lausumaehdotus 12
Eduskunta edellyttää, että hallitus tuo esityksen reilun paikallisen sopimisen edistämiseksi kaikissa yrityksissä.
Vastalauseen lausumaehdotus 13
Eduskunta edellyttää, että hallitus antaa esityksen terapiatakuusta välittömästi eduskunnan syysistuntokauden 2022 aluksi, niin että asia ehditään päättää ja saattaa voimaan kuluvan vaalikauden aikana.
Vastalauseen lausumaehdotus 14
Eduskunta edellyttää, että hallitus käynnistää ohjelman, jolla parannetaan julkisten palveluiden vaikuttavuutta ja tehokkuutta sekä hillitään menojen kasvua.
Vastalauseen lausumaehdotus 15
Eduskunta edellyttää, että hallitus tuo eduskunnalle esityksen sote-uudistuksesta, jonka avulla saavutetaan uudistukselle asetetut alkuperäiset tavoitteet: kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja, turvata yhdenvertaiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut kaikille suomalaisille, parantaa palveluiden saatavuutta ja saavutettavuutta, turvata ammattitaitoisen työvoiman saanti, vastata yhteiskunnallisten muutosten mukanaan tuomiin haasteisiin ja hillitä kustannusten kasvua. Uudistuksessa on lisättävä valinnanvapautta ja ihmisten mahdollisuutta vaikuttaa käyttämiinsä palveluihin.
Vastalauseen lausumaehdotus 16
Eduskunta edellyttää, että hallitus antaa pikaisesti esityksen pahasti puutteellisen hyvinvointialueiden rahoituslain korjaamiseksi.
Vastalauseen lausumaehdotus 17
Eduskunta edellyttää, että hallitus kiirehtii sosiaali- ja terveydenhuollon koulutus-, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa ja niiden rahoitusta koskevan erillislainsäädännön tuomista eduskuntaan sekä yliopistosairaaloiden vaativan erikoissairaanhoidon ja valmiuden ylläpidon vaatiman lisärahoituksen huomioimista hyvinvointialueilla, joilla sijaitsee yliopistosairaala.
Vastalauseen lausumaehdotus 18
Eduskunta edellyttää, että hallitus osoittaa riittävät määrärahat myös palo- ja pelastustoimen toimintakyvyn ja riittävän pelastajamäärän varmistamiseksi.
Vastalauseen lausumaehdotus 19
Eduskunta edellyttää, että hallitus tuo esityksen maataloustukijärjestelmän uudistamisesta, jonka avulla turvataan ruoantuotannon huoltovarmuus ja panostetaan tehokkuuteen sekä uudistumiseen.
Vastalauseen lausumaehdotus 20
Eduskunta edellyttää, että hallitus tuo riittävät toimet suomalaisen ruuantuotannon ja maatalouden turvaamiseksi.
Vastalauseen lausumaehdotus 21
Eduskunta edellyttää, että hallitus pitää kiinni parlamentaarisesti sovitusta Liikenne 12 -ohjelmasta.
Vastalauseen lausumaehdotus 22
Eduskunta edellyttää, että hallitus ei anna tiestön korjausvelan enää kasvaa vaan osoittaa määrärahat, joilla korjausvelan umpeenkurominen voidaan käynnistää.