Kokoomus on tukenut hallitusta välttämättömien koronapandemiaan liittyvien välittömien menojen hyväksymisessä. Ihmisten, kuntien ja yritysten kuten myös talouden kannalta tärkeintä on epidemian tehokas torjunta. Kokoomus on toistuvasti kirittänyt hallitusta toimenpiteissä niin, että ne kohdentuvat tarkoituksenmukaisesti mutta tehokkaasti. Kokoomus on kantanut vastuuta muistuttaa yksityisen yritystoiminnan selviämisen tärkeästä roolista yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta.
Hallituksen lisätalousarvio vähentää arviota velanottotarpeesta 21 miljoonaa euroa. Hallitus on kuitenkin lisännyt pysyviä julkisen talouden menoja miljardeilla. Alijäämän mittaluokka ei muutu. Julkinen talous pysyy alijäämäisenä koko valtiovarainministeriön ennustejakson ajan. Kestävyysvaje säilyy kymmenen miljardin euron tasolla. Tarvitaan perustavaa laatua olevia reformeja talouskasvun vauhdittamiseen, jotta hyvinvointi ja julkiset palvelut voivat säilyä edes nykyisellä tasolla.
Hallituksen päätökset ovat heikentäneet julkista taloutta
Niin Martti Hetemäen kuin Vesa Vihriälän työryhmien hallitukselle laatimissa raporteissa painotettiin, kuinka tärkeää on samanaikaisesti koronaepidemian hoitamisen kanssa suunnitella julkista taloutta vahvistavia päätöksiä. Pandemia on syventänyt jo ennen pandemiaa ollutta kestävyysvajetta.
Hallituksen sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistus lisää asiantuntija-arvioiden mukaan julkisia menoja pysyvästi tuomatta kuitenkaan parempia palveluita. Tämä on päinvastoin uudistukselle asetettua tavoitetta. Toinen merkittävä rakenteellinen uudistus koskee työllisyyttä. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos teki hallituksen ja ministeriöiden tarjoamien tietojen pohjalta selvityksen hallituksen työllisyyspäätösten vaikutuksista julkiseen talouteen. Selvityksen perusteella hallituksen päätökset ovat olleet julkisen talouden kannalta neutraaleja: ne ovat lisänneet menoja saman verran kuin työllisyyden kasvu vahvistaa julkista taloutta.
Uskottavia talouden kasvun edellytyksiä ja julkista taloutta vahvistavia uudistuksia on valmisteltava pikaisesti. Hallituksen esittämästä sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksesta tulee luopua. Asiantuntijakuulemisissa on tullut selväksi, että esityksen puutteet ovat niin valtavia, ettei niitä voida eduskunnassa korjata. Vastuullista olisi, että hallitus vetäisi esityksensä pois. Markkinaehtoisuutta on lisättävä, työmarkkinoita on tehostettava, osaamistasoa on nostettava, tutkimus- ja kehitysinvestointeja tuettava ja yritystoiminnan edellytyksiä parannettava. Verotuksen painopisteen siirrolla yrittäjyydestä ja työn teosta kohti kulutusta ja haittoja on parannettava ahkeruuden kannustimia. Vain näillä keinoilla voimme luoda kestävää kasvua, joka turvaa hyvinvointimme kehityksen ja julkisen talouden kestävyyden.
Yritystoiminnan edellytyksiä on vahvistettava
Epidemian jälkeen hyvinvoinnin ja kasvun lisääntyminen on mahdollista vain, jos elinkelpoiset yritykset selviävät kriisistä ja näillä on edellytyksiä kannattavaan liiketoimintaan. Pandemia ei ole normaalin yrittäjäriskin piiriin kuuluva tapahtuma. Siksi välittömät rajoitustoimien aiheuttamat kustannukset on korvattava riittävällä tavalla.
Rajoitukset koskevat yhtäläisesti kaikkea toimintaa, jonka edellytyksenä on lähikontakti. Esimerkiksi kuntosalien, liikuntatilojen ja sisäleikkipuistojen sulkemisesta aiheutuvat kustannukset tulee korvata oikeudenmukaisesti. Hallitus on vastuussa riittävän korvausmallin luomisesta. Maaliskuussa 2020 hallitus lupasi, ettei yksikään yritys mene tämän kriisin takia konkurssiin. Lupaus oli epärealistinen, mutta sillä hallitus asetti itselleen vaatimustason.
Tukiaisten lisäksi hallituksen on löydettävä rohkeutta muuttaa elinkeinopolitiikan suuntaa. Hallituksen päätökset ovat heikentäneet elinkeinotoiminnan edellytyksiä. Liiallista byrokratiaa tulisi purkaa ja luoda näkymää kriisin jälkeen toimintaympäristöstä, jossa on enemmän mahdollisuuksia kuin rajoituksia. Kriisin aikanakin on mahdollista sääntelyn suhteellisen pienillä muutoksilla luoda mahdollisuuksia toimeliaisuuteen. Esimerkiksi ravintoloiden toimintaedellytyksiä voidaan parantaa vero- ja sääntelymuutoksin. Rajoitustoimet on kohdistettava tarkoituksenmukaisesti alueille, joissa epidemia etenee.
Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavat lausumat:
Vastalauseen lausumaehdotus 1
Eduskunta edellyttää, että hallitus tuo talouskasvun vauhdittamiseksi uskottavan suunnitelman, joka sisältää konkreettiset keinot työllisyysasteen nostamiseksi, elinkeinotoiminnan edellytysten parantamiseksi, tuottavuuden kasvattamiseksi ja työmarkkinoiden tehostamiseksi.
Vastalauseen lausumaehdotus 2
Eduskunta edellyttää, että hallitus sitoutuu tavoitteeseen julkisen kestävyysvajeen kuromisesta umpeen vuosikymmenen loppuun mennessä.
Vastalauseen lausumaehdotus 3
Eduskunta edellyttää, että hallitus laatii koronatoimien sekä muiden päätösten perusteluihin kattavat arviot vaikutuksista yritystoimintaan.
Vastalauseen lausumaehdotus 4
Eduskunta edellyttää, että hallitus vetää pois sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksen, joka nykymuodossaan heikentää haja-asutusalueiden palvelujen saatavuutta, näivettää kaupunkien elinvoimaa, korvaa perusteettomasti laadukasta yksityistä palvelutuotantoa julkisella tuotannolla, vaarantaa suomalaisten laadukkaat palvelut kaikkialla ja romuttaa julkisen talouden.
Vastalauseen lausumaehdotus 5
Eduskunta edellyttää, että hallitus tuo kiireisenä eduskuntaan tarpeelliset esitykset terapiatakuun toteuttamiseksi.
Vastalauseen lausumaehdotus 6
Eduskunta edellyttää, että hallitus antaa eduskunnalle pikaisesti esityksen enintään viinin vahvuisten alkoholituotteiden ulosmyynnin väliaikaisesta sallimisesta ravintoloille.
Vastalauseen lausumaehdotus 7
Eduskunta edellyttää, että hallitus antaa eduskunnalle pikaisesti esityksen pienpanimoiden ulos- ja etämyyntioikeuksien laajentamisesta.
Vastalauseen lausumaehdotus 8
Eduskunta edellyttää, että hallitus tuo eduskunnalle esityksen yrityssaneeraukseen pääsyn helpottamisesta sekä saneeraus- ja konkurssimenettelyn tehostamisesta, jotta yritysten ja yrittäjien uusi alku on mahdollinen.
Vastalauseen lausumaehdotus 9
Eduskunta edellyttää, että hallitus tuo eduskunnalle esityksen nopeutetusta lomautusmenettelystä vastaavalla tavalla kuin vuoden 2020 keväällä sekä esityksen vastaavista työttömyyskorvauksien muutoksista, joilla turvataan riittävä toimeentulo lomautusajalta.