Hallituksen lisätalousarvion keskeisin ehdotus on Ukrainan tukeen ja puolustusmateriaalihankintoihin liittyvien valtuuksien korottaminen. Näitä toimenpiteitä pidämme perusteltuina ja välttämättöminä. 

Esityksen suurimmat ongelmat liittyvätkin siihen mitä se ei sisällä. Tässäkään esityksessä ei ole kasvua ja luottamusta vahvistavia muutoksia talouspolitiikkaan, vaan hallitus jatkaa talouskasvun toivomista ryhtymättä tehokkaisiin toimiin luottamuspulasta kärsivän kotímarkkinakysynnän vahvistamiseksi. 

Toinen puuttuva elementti on peruuttaminen epäonnistuneesta kelakorvauskokeilusta ja hedelmällisyyshoitoihin osoitetun mallin ongelmat. Hallituksen tavoitteena on lisätä hedelmöityshoitoja sairautensa perusteella tarvitsevien mahdollisuuksia hakeutua hoitoihin yksityiselle sektorille ja edistää syntyvyyttä. Katsomme kuitenkin, ettei hallituksen esittämä malli yksityisen terveydenhuollon hedelmöityshoitojen korvattavuudeksi edistä yhdenvertaisesti erilaisten perhetyyppien mahdollisuuksia. Lisäksi rahojen ohjaaminen yksityisiin korvauksiin uhkaa heikentää julkisen sektorin palvelua. Näistä syistä esitämme lausumia, jossa eduskunta edellyttää hallituksen korjaavan mallia, jotta lisätalousarviossa osoitettu rahoitus tulee tarkoituksenmukaisemmin käytettyä. 

Hallituksen esityksen vuoden 2025 lisätalousarvioksi pohjana käytetyssä valtiovarainministeriön ennusteessa bruttokansantuotteen arvioidaan kasvavan 1,6 %. Siinä arvioidaan, että Suomen viennin kasvu vauhdittuu. Ennusteessa ei kuitenkaan ole voitu huomioida kauppapolitiikan uusimpia uhkia, joiden valossa arvio vaikuttaa optimistiselta. Esimerkiksi Suomen pankin uusimmassa ennusteessa kasvuodotus on vain puolet valtiovarainministeriön arviosta, 0,8 % vuodessa. 

Kasvuennusteeseen liittyykin runsaasti sekä kotimaisia että kansainvälisiä epävarmuustekijöitä. Tätä taustaa vasten olisi hallituksen pitänyt jo aikaa sitten käynnistää kotimarkkinoiden kysyntää tukevia ja luottamusta vahvistavia toimenpiteitä. Kasvutoimien puute on hallituskaudella näkynyt muihin EU-maihin vertaillessa aneemisena kasvuna ja poikkeuksellisen huonona työllisyyskehityksenä.  

Nyt odotetaan Murron ryhmän ehdotusten pohjalta saatavia kasvuesityksiä. Kotimarkkinoiden kysyntää vahvistavia toimia olisi kuitenkin aivan hyvin voinut sisällyttää jo ensimmäiseen lisätalousarvioon, ottamalla mukaan esimerkiksi SDP:n vaihtoehtobudjetin toimia, joiden kaltaisia monia myös Murron asiantuntiaryhmä esittää. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavat lausumat: 

Hallituksen vuoden 2025 ensimmäisessä lisätalousarviossa esitetään sairausvakuutuslaista johtu-vista menoista 16,3 milj. euron lisäystä. Lisäys liittyy Kela-korvausten muutoksiin ja korotuksiin. 

Kela-korvausten laajentaminen 

Vihreät katsoo, että sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisen pääpaino sekä keskeinen järjes-tämisvastuu tulee olla julkisella sektorilla. Jokaisen tulee saada tarvitsemansa sosiaali- ja terveys-palvelut oikeaan aikaan ja laadukkaasti järjestettyinä. Kun palvelut ovat vaikuttavia, kohdistuvat oikein ja toimivat kokonaisuutena, käytämme yhteisiä resursseja järkevästi. 

Hallituksen esityksen kela-korvausten kasvattamisesta on arvioitu lisäävän yksityisten palveluiden käyttöä. Esitykseen sisältyy riski, että korvausten nosto ei koidu palveluiden käyttäjien eduksi vaan siirtyy palveluiden hintoihin. Esityksellä voi myös olla kielteisiä vaikutuksia hyvinvointialueiden henkilöstön saatavuuteen ja hoidon jatkuvuuteen.  

Yksityisellä ja kolmannella sektorilla on tärkeä täydentävä rooli palveluiden tuotannossa. Etenkin tilanteissa, joissa palveluiden saatavuutta ei pystytä hyvinvointialueiden käytössä olevilla keinoilla parantamaan tai joita hyvinvointialueet eivät syystä tai toisesta laajasti tarjoa, voi olla perusteltua hyödyntää Kela-korvauksia helpottamaan ihmisten hoitoon pääsyä. Lähtökohtaisesti Kela-korvauksia tulee kohdistaa tarkkarajaisiin palvelukokonaisuuksiin, kuten hedelmöityshoitoihin ja gynekologikäynteihin. 

Pitkällä tähtäimellä tulee tehdä toimia monikanavarahoituksen purkamiseksi. Monikanavainen rahoitus on osaltaan hidastanut siirtymistä kohti vaikuttavuusperusteista järjestelmää. 

Hedelmöityshoitojen sairaanhoitokorvaukset 

Hallitus rajoittaa hedelmöityshoitojen sairaanhoitokorvaukset vain lääketieteelliseen syyhyn pe-rustuviin hoitoihin asettaa muun muassa naisparit ja itselliset naiset epäedulliseen asemaan verrattuna mies-naispareihin, sillä heidän lapsettomuutensa ei useinkaan ole lääketieteellistä. Tämä näennäisen neutraali rajaus johtaa välilliseen syrjintään, jota hallituksen esitys ei perustele millään hyväksyttävällä tavalla. 

Kela-korvaukset tulisi laajentaa koskemaan myös sosiaalisista syistä hoitoa tarvitsevia, jotta nais-parit ja itselliset naiset eivät joudu tosiasiallisesti epäedullisempaan asemaan seksuaalisen suun-tautumisen tai perhesuhteen perusteella ja jotta heidän yhdenvertainen kohtelunsa voidaan turvata. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavat lausumat: 

Vuoden 2025 lisätalousarviossa kuvataan talouden näkymiä harhaanjohtavasti ja ylioptimistisesti. Riittämätön kokonaiskysyntä on suurin este talouskasvulle Suomessa. Hallitus on ainoastaan pahentanut tätä Suomen talouden perimmäistä ongelmaa omilla toimillaan.  

Puheet 1,6 prosentin talouskasvusta, viennin kasvun vauhdittumisesta ja työllisyyden kasvavasta kysynnästä ovat irrallaan talouden realiteeteista. Elämme kiristyvän teollisuuspoliittisen kilpailun ja kauppasotien keskellä, joten kysynnän ulkoistaminen ulkomaille ei ole kestävä kasvustrategia. Työttömyys on kasvanut ja avoimien työpaikkojen määrä vähentynyt merkittävästi tällä hallituskaudella. Hallituksen työllisyystoimet ovat keskittyneet lähes yksinomaan työn tarjonnan puoleen. On vaikea nähdä, miten työllisyys voisi lähteä merkittävään nousuun ilman kysyntäpuoleen kohdistuvia konkreettisia toimia. Talouskasvuennusteet ovat Suomessa olleet systemaattisesti ylioptimistisia, mutta tällä hallituskaudella ongelma on korostunut, koska hallitus on myös aliarvioinut oman leikkauspolitiikkansa negatiiviset kerroinvaikutukset talouteen. Pitkittyneestä huonosta suhdannetilanteesta kertoo erityisesti se, että arviota yhteisöveron tuotoissa korjataan tässäkin lisätalousarviossa alaspäin.