Valtiovarainministeriön arvion mukaan talouskasvu hidastuu tämän vuoden 1,5 prosentista 1,0 prosenttiin ensi vuonna. Vaalikauden lopussa vuonna 2023, jolloin julkisen talouden pitäisi olla hallituksen tavoitteen mukaisesti tasapainossa, talouskasvuksi arvioidaan 0,7 prosenttia. Asiantuntijoiden mukaan kyse on taantuman sijaan lähinnä kasvun normalisoitumisesta. Maailmantaloudessa on silti poikkeuksellisia riskitekijöitä, jotka saattavat romahduttaa kasvun kokonaan.
Hallitus ei saa julkista taloutta koskeville tavoitteilleen vetoapua talouskasvusta, vaan sen on huolehdittava omilla toimenpiteillään talouden tasapainottamisesta. Talouskehitykseen kohdistuvat riskit ja epävarmuus korostavat hallituksen omien toimien merkitystä. Valitettavasti hallituksen tähänastiset toimet pikemmin heikentävät kuin vahvistavat Suomen julkista taloutta.
Hallitus on sitoutunut julkisen talouden tasapainoon vuonna 2023. Hallituksen julkisen talouden suunnitelman mukaan julkinen talous on vaalikauden lopussa 3,6 miljardia euroa alijäämäinen. Jos luvusta siivotaan pois työeläkejärjestelmä, alijäämä on jopa 5,3 miljardia euroa. Julkisen talouden alijäämä on nopeasti kasvamassa nykyennusteillakin ilman taantumaa tai laajempaa kansainvälistä talouskriisiä. Tasapainotavoite on karkaamassa.
Julkinen tase heikkenee arvioiden mukaan yli 20 miljardilla eurolla hallituksen nelivuotiskauden aikana, kun mukaan lasketaan myös omaisuusmyynnit. Se pienentää mahdollisuuksia vastata tulevaisuuden epävarmuustekijöihin. Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus, lasten koulutus ja vanhusten hoiva, ovat täysin riippuvaisia kestävästä talouspolitiikasta. Hallituksen tulisi pikaisesti tehdä talouspolitiikassaan korjausliike.
Hallitukselta puuttuvat työllisyystoimet
Rinteen hallituksen talouspolitiikan keskeisin tavoite on työllisyysasteen nostaminen 75 prosenttiin ja työllisten määrän vahvistuminen vähintään 60 000 henkilöllä vuoden 2023 loppuun mennessä. Ilman tätä julkisen talouden tasapainoa ei saavuteta vuonna 2023. Hallitusohjelmankin mukaan työllisyyden kasvu on edellytys palveluiden parantamiselle ja talouden tasapainottamiselle.
Hallituksen ohjelman uskottavuus lepää työllisyyskasvun varassa. Hallitukselta puuttuvat kuitenkin täysin vaikuttavat työllisyystoimet. Jos puolet vaadittavista toimista ei ole valmiina elokuun 2020 budjettiriiheen mennessä, hallitus arvioi aiemmin päätettyjä menolisäyksiä. Hallitus ajaa ohjelmansa toteutuksen kriisiin vuoden 2020 aikana, jos eduskunnalle ei pikaisesti esitellä tarvittavia työllisyystoimia.
Työllisyystoimien puute ei voi johtua siitä, ettei vaikuttavia toimia olisi saatavilla. Suomen Pankin lausunnon mukaan "tutkimustieto viittaa siihen, että työllisyyttä on mahdollista nostaa mm. porrastamalla ansiosidonnaista työttömyysturvaa, poistamalla työttömyysturvan lisäpäivät eli ns. työttömyysputki ja uudistamalla perhevapaajärjestelmä työllisyyttä tukevalla tavalla". Kaikki edellä mainitut toimet sisältyvät myös kokoomuksen vaihtoehtobudjettiin.
Hallituksen toimet laskevat työllisyyttä
Eduskunnan riippumattoman tietopalvelun laskelmien perusteella hallituksen ensi vuoden talousarvion vero- ja sosiaaliturvamuutokset laskevat työllisyyttä 5 000 hengellä. Hallituksen konkreettiset toimet ja kirjatut tavoitteet ovat täydellisessä ristiriidassa keskenään. On perusteltua kysyä, aikooko hallitus edes tosissaan yrittää nostaa työllisyyttä ja pitää kansalaisille antamansa lupaukset.
Kokoomus ei voi seurata hallituksen toimettomuutta hiljaa sivusta. Emme hyväksy sitä, että hallitus synnyttää lisää työttömyyttä, kun sen pitäisi vähentää työttömyyttä. Hallitus ottaa lisää velkaa, kun sen pitäisi vähentää velanottoa.
Kokoomus on vaihtoehtobudjetissaan esittänyt keinot, joilla Suomeen saataisiin eduskunnan tietopalvelun ja muiden asiantuntijoiden laskelmiin pohjautuen yli 60 000 työllistä lisää. Eduskunnan riippumattoman tietopalvelun arvio kattaa uusista työllisistä 26 000.
Kokoomuksen toimenpidelista osoittaa, ettei Suomessa ole pulaa tepsivistä työllisyyskeinoista, vaan rohkeudesta ja kyvystä toteuttaa niitä. Kunnianhimoista työllisyystavoitetta ei saavuteta ilman kunnianhimoisia keinoja.
Asiantuntijoiden kritiikki hallituksen finanssipolitiikasta on tyrmäävää
Vaikka hallitus ei kuuntelisi kokoomusta, tulisi sen kuunnella sekä kotimaisia että ulkomaisia asiantuntijoita. Rinteen hallituksen talouspolitiikka ei herätä luottamusta EU-komissiossa tai kansainvälisessä valuuttarahastossa IMF:ssä.
Suomi sai 20.11. sapiskaa EU-komissiolta siitä, että julkiset menomme uhkaavat kasvaa ensi vuonna liikaa. Suomi on samassa nuhtelujoukossa Etelä-Euroopan maiden kanssa, jotka ovat vaarassa rikkoa kasvu- ja vakaussopimusta ensi vuonna. Myös IMF:n tuoreen arvion mukaan Suomen talous ei ole tasapainossa vuonna 2023.
Kun edellinen hallitus hillitsi julkisia menoja ja velkaa, on Rinteen hallitus tehnyt täyskäännöksen. Valtiovarainministeriön tuoreen talouskatsauksen mukaan menot kasvavat tuloja nopeammin ensi kertaa vuoden 2014 jälkeen. Menojen kasvamista vastaavaa tulojen kasvua ei ole olemassa, joten julkistalous heikkenee rakenteellisesti. Hallitus rahoittaa uudet menot käytännössä täysin velkarahalla.
Valittua muutosta ei voi perustella suhdannetilanteella, koska taloutta ennustavien laitosten yksimielinen näkemys on, että Suomen talous ei ole taantumassa eikä sellaista myöskään ennusteta. Kasvun hidastuminen ei ole merkki taantumasta, vaan kasvun normalisoitumisesta trendikasvuksi. Valtiovarainministeriön taloudellisen katsauksen mukaan ns. suhdannekuilu eli todellisen ja potentiaalisen tuotannon erotus on suunnilleen nolla vuonna 2020 ja sen ennustetaan olevan sitä koko tarkastelujakson 2020—2023. "Budjetin linja on reippaasti keventävä, sopii huonosti suhdannetilanteeseen ja rikkoo mahdollisesti budjettisääntöjä", totesi professori Roope Uusitalo talousvaliokunnalle antamassaan lausunnossa. "Hallituksen finanssipolitiikan linjaa voidaan pitää elvyttävänä. Hallitus ei perustele elvyttävää finanssipolitiikka suhdannetilanteella, eikä käsitys tämän hetkisestä suhdannetilanteesta anna perusteita elvytykselle", Talouspolitiikan arviointineuvosto arvioi hallituksen talouspolitiikkaa lausunnossaan. Riippumaton arviointineuvosto kantaa huolta myös siitä, että hallituksella ei ole uskottavaa suunnitelmaa julkisen talouden tasapainottamiseksi.
Miksi hallitus valitsee elvyttävän finanssipolitiikan, vaikka kukaan ei näe sille perusteita? Se heikentää mahdollisuuksia reagoida kysyntää tukevalla politiikalla, jos Suomi oikeasti kohtaa taantuman ensi vuosikymmenellä. Miksi hallitus kastelee nurmikkoa sateella? Asiantuntijat ovat laajasti huolestuneita hallituksen valitsemasta julkista taloutta heikentävästä finanssipolitiikan linjasta. Hallituksen talouspolitiikka edustaa samankaltaista vastuutonta suosion kalastelua kuin populistisen presidentti Trumpin Yhdysvalloissa valitsema finanssipolitiikka. Alijäämää kasvatetaan, vaikka tälle ei ole finanssipoliittisia perusteita. Lisäksi kestävyysvaje on unohdettu täysin. Valittu linja johtaa merkittävään säästö- ja leikkaustarpeeseen tulevaisuudessa.
Suomi tarvitsee todellisia tulevaisuustekoja
Maailma ympärillämme on nopeassa muutoksessa. Hyvinvointiamme haastetaan useasta suunnasta. On huolestuttavaa, että nuorten työttömyys on kääntynyt syksyn aikana kasvuun. Hoitoon ja terapiaan pääsyä joutuu odottamaan aivan liian pitkään. Uusia turvallisuusuhkia nousee samaan aikaan, kun perinteiset uhat ovat palanneet maailman politiikan näyttämölle. Ilmastonmuutoksen kiihtymisen seuraukset näkyvät meillä ja maailmalla jo nyt. On positiivinen ongelma, että suomalaiset elävät yhä pidempään. Kasvavaan hoidon ja hoivan tarpeeseen on kuitenkin löydettävä kestävät ratkaisut.
Suomella on tässä tilanteessa hallitus, joka ei tartu toimeen. Hallitusohjelma on täynnä sinänsä kannatettavia tavoitteita. Tavoitteet eivät valitettavasti itsekseen muutu toimiksi. Vanhus ei tule hoidetuksi kirjauksilla ja mitoituksilla, vaan hoitajilla ja riittävillä resursseilla. Ilmastonmuutos ei pysähdy sillä, että tulevaisuutemme keskeisin haaste kirjoitetaan hallitusohjelman ensimmäiseksi sanaksi. Tarvitsemme konkreettisia, vaikuttavia ja oikeita tekoja.
Kokoomus esittää keinot, joilla Suomeen saadaan hallituksenkin tavoittelemat vähintään 60 000 uutta työpaikkaa. Tarvitsemme nämä työpaikat, jotta suomalaisilla on jatkossakin laadukasta koulutusta, palveluita perheille, hyvää hoivaa vanhuksille ja turvallisuutta.
Palkasta ja eläkkeestä pitäisi jäädä ihmiselle sen verran käteen, että euroja riittää muuhunkin kuin aivan välttämättömään. Siksi esitämme työn ja eläkkeiden verotuksen keventämistä miljardilla, kotitalousvähennyksen leikkauksen perumista ja yli 75-vuotiaille korotusta kotitalousvähennykseen.
Hallituksen ohjelmassa valtion omaisuusmyyntitulot jaetaan kertaluonteisesti yli sataan eri kohteeseen. Osa hallituksen valitsemista kohteista on aidosti kertaluonteisia hankkeita, mutta osa taas vaatisi kiistattomasti pitkäjänteistä ja pysyvää rahoitusta. Ei ole kestävää koulutus- tai henkilöstöpolitiikkaa antaa kouluille ja päiväkodeille rahaa uusien opettajien palkkaukseen vain vuodeksi kerrallaan. Esitämme keinot vaihtoehtobudjetissamme keinot, joilla varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja toisen asteen lisärahoituksesta voitaisiin tehdä pysyvää. Todellisia tulevaisuustekoja sekä Suomen kilpailukyvyn että osaamisen kannalta olisivat valtion omaisuuden käyttö korkeakoulujen pääomitukseen sekä nopeiden raideyhteyksien toteutukseen.
Vahvistamme osaamista ja koulutusta varhaiskasvatuksesta läpi elämän kulkevaan jatkuvaan oppimiseen. Jokaisella pitää olla parhaat mahdollisuudet pärjätä. Tarjoamme korkeakouluille mahdollisuuden parantaa koulutuksen laatua pitkäjänteisesti siirtämällä valtion omaisuutta miljardilla eurolla vahvistamaan niiden pääomaa ja rahoitusta.
Torjumme ilmastonmuutosta kaventamatta suomalaisten liikkumisen vapautta. Lisäämme liikennettä raiteille. Esitämme konkreettiset keinot, joilla pääradan parannus ja Turun tunnin junan ykkösvaihe eli Espoon kaupunkiradan parannus, voidaan käynnistää. Leikkaamme ympäristölle haitallisia yritystukia ja kiristämme fossiilisten lämmityspolttoaineiden verotusta.
Hallituksen linja on vastuuton
Hallituksen ohjelmassa on useita hyviä tavoitteita, mutta valittu keinovalikoima estää niiden toteuttamisen. Ohjelman ongelmana on se, että konkreettiset keinot tavoitteiden saavuttamiseksi puuttuvat. Vaalilupauksia lunastetaan velkarahalla ilman huolta huomisesta.
Kokoomuksen mielestä julkistaloutta on hoidettava pitkäjänteisesti ja vastuullisesti. Kestävä taloudenpito on ainoa tapa suomalaisten hyvinvoinnin turvaamiseen. Hallituksen pitäisi pitää kiinni oman ohjelmansa talouspolitiikan tavoitteista. Tähänastiset hallituksen toimet ovat kuitenkin vieneet taloutta juuri päinvastaiseen suuntaan. Hallituksen toiminta ei herätä luottamusta ja uskoa siihen, että hallitus on tosissaan tavoittelemassa julkisen talouden tasapainoa. Tästä syystä kokoomus esittää hallitukselle epäluottamusta.
Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavat lausumat:
Vastalauseen lausumaehdotus 1
Eduskunta edellyttää, että hallitus noudattaa oman ohjelmansa tavoitetta julkisen talouden tasapainosta vuonna 2023 ja toimii tavoitteen edellyttämällä tavalla.
Vastalauseen lausumaehdotus 2
Eduskunta edellyttää, että hallitus esittelee pikaisesti eduskunnalle toimet, joilla työllisyysaste saadaan nostettua vaalikauden aikana 75 prosenttiin.
Vastalauseen lausumaehdotus 3
Eduskunta edellyttää, että hallitus tuo pikaisesti eduskunnalle ensi vuoden budjettia korjaavan esityksen, jolla vältetään EU:n kasvu- ja vakaussopimuksen rikkominen.
Vastalauseen lausumaehdotus 4
Eduskunta edellyttää, että hallitus osoittaa kaikkiin kunnille tuleviin lisätehtäviin ja uusiin aiempaa laajempiin velvollisuuksiin aina täyden rahoituksen.
Vastalauseen lausumaehdotus 5
Eduskunta edellyttää, että hallitus valmistelee tulevien vuosien talousarviot niin, että niissä esitetyt toimet eivät heikennä työllisyyttä vuoden 2020 talousarvioesityksen tavoin, vaan parantavat kokonaisuutena työllisyyttä ja vahvistavat tätä kautta julkista taloutta.
Vastalauseen lausumaehdotus 6
Eduskunta edellyttää, että hallitus antaa eduskunnalle esityksen ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastamisesta, siten että työttömyysturva olisi työttömyyden alussa nykyistä parempi ja laskisi portaittain työttömyyden pitkittyessä.
Vastalauseen lausumaehdotus 7
Eduskunta edellyttää, että hallitus hillitsee työttömyysturvamenojen kasvua ja estää työllisyyden heikkenemisen perumalla työttömyysturvaan esitetyt korotukset.
Vastalauseen lausumaehdotus 8
Eduskunta edellyttää, että hallitus antaa eduskunnalle esityksen varhaiskasvatusmaksujen alentamisesta yhteensä 50 miljoonalla eurolla.
Vastalauseen lausumaehdotus 9
Eduskunta edellyttää, että hallitus antaa eduskunnalle esityksen toimeentulotuen asumiskustannusten seitsemän prosentin omavastuun palauttamisesta.
Vastalauseen lausumaehdotus 10
Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin, joilla yhteiskunnan tukemat vuokra-asunnot kohdennetaan paremmin kaikkein pienituloisimmille.
Vastalauseen lausumaehdotus 11
Eduskunta edellyttää, että hallitus antaa eduskunnalle esityksen yleisen asumistuen indeksikorotusten jäädyttämisestä.
Vastalauseen lausumaehdotus 12
Eduskunta edellyttää, että hallitus käynnistää laajemman uudistuksen yleisen asumistuen kustannusten hillitsemiseksi sekä kannustinloukkujen purkamiseksi.
Vastalauseen lausumaehdotus 13
Eduskunta edellyttää, että hallitus antaa eduskunnalle esityksen, jolla työttömyysputkesta luovutaan kokonaan.
Vastalauseen lausumaehdotus 14
Eduskunta edellyttää, että hallitus antaa eduskunnalle esityksen ulosoton suojaosuuden korottamisesta 900 euroon.
Vastalauseen lausumaehdotus 15
Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin aidosti työllisyyttä ja tasa-arvoa vahvistavan perhevapaauudistuksen toteuttamiseksi.
Vastalauseen lausumaehdotus 16
Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin, joilla paikallinen sopiminen mahdollistetaan kaikilla työpaikoilla.
Vastalauseen lausumaehdotus 17
Eduskunta edellyttää, että hallitus selvittää työttömyyskassojen mahdollisuudet tuottaa Tanskan esimerkin mukaisesti jäsenilleen työllistymistä edistäviä palveluita.
Vastalauseen lausumaehdotus 18
Eduskunta edellyttää, että hallitus kohdentaa palkkatuen ensisijaisesti yksityiselle sektorille ja työntekijöille, jotka eivät ilman palkkatukea työllistyisi.
Vastalauseen lausumaehdotus 19
Eduskunta edellyttää, että hallitus vauhdittaa sosiaaliturvan kokonaisuudistusta, joka tekee työnteosta nykyistä kannattavampaa.
Vastalauseen lausumaehdotus 20
Eduskunta edellyttää, että hallitus vauhdittaa jatkuvan oppimisen parlamentaarista valmistelua.
Vastalauseen lausumaehdotus 21
Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin, jotka sujuvoittavat ja helpottavat työperäistä maahanmuuttoa Suomeen.
Vastalauseen lausumaehdotus 22
Eduskunta edellyttää, että hallitus huolehtii yritysten toimintaedellytyksistä jatkamalla norminpurkutyötä ja turvaamalla yrittäjille vakaan toimintaympäristön.
Vastalauseen lausumaehdotus 23
Eduskunta edellyttää, että hallitus ei kiristä palkansaajien, eläkeläisten tai yrittäjien verotusta tällä vaalikaudella.
Vastalauseen lausumaehdotus 24
Eduskunta edellyttää, että hallitus tuo eduskunnalle lakiesityksen, jossa korotetut poistot säädetään pysyviksi ja laajennetaan koskemaan myös käytettynä hankittuja koneita ja kalustoa.
Vastalauseen lausumaehdotus 25
Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin, joilla lopetettaisiin eläkkeen kertyminen ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta.
Vastalauseen lausumaehdotus 26
Eduskunta edellyttää, että hallitus pääomittaa suomalaisia korkeakouluja miljardilla eurolla.
Vastalauseen lausumaehdotus 27
Eduskunta edellyttää, että hallitus perustaa hankeyhtiöt nopeiden raideyhteyksien toteutusta varten ja pääomittaa yhtiöitä kahdella miljardilla eurolla.
Vastalauseen epäluottamusehdotus
Eduskunta toteaa, että hallitus ei osoita sitoutumistaan hallitusohjelmaan kirjattuihin talouspolitiikan tavoitteisiin. Keskeisiä tavoitteita 75 prosentin työllisyysasteesta sekä julkisen talouden tasapainosta voidaan pitää kannatettavina. Ongelmana on, että hallitukselta puuttuvat konkreettiset keinot tavoitteiden saavuttamiseksi. Hallituksen tavoitteena on ottaa vähemmän velkaa ja nostaa työllisyyttä. Ensi vuoden talousarvioon sisältyvät toimet kuitenkin lisäävät velkaa ja laskevat työllisyyttä. Hallituksen toiminta ei herätä luottamusta ja uskoa siihen, että hallitus on tosissaan tavoittelemassa julkisen talouden tasapainoa ja korkeampaa työllisyyttä. Eduskunta katsoo, että hallitus on epäonnistunut eikä nauti eduskunnan luottamusta.