Vuoden 2024 lisätalousarvioesityksessä verotuloarvioita pienennetään 1 399 milj. eurolla. Verotulojen voimakkaan laskun taustalla ovat ansio- ja pääomatuloverojen (-503 milj. euroa), yhteisöveron (-173 milj. euroa) sekä arvonlisäveron (-723 milj. euroa) tuottoarvioiden alenemiset. 

Kuten valiokunnan mietinnössä todetaan, muutoksia selittävät erityisesti heikentyneet suhdannenäkymät. 

Viime kesästä asti on ollut selvää, että asuntorakentamisen poikkeuksellisen raju lasku uhkaa syventää ja pitkittää koko talouteen levinnyttä taantumaa. On sinänsä hyvä, että tässä lisätalousarviossa vihdoin tehdään toimenpiteitä alan kapasiteetin pysyvän heikkenemisen ehkäisemiseksi. Toimenpiteet ovat auttamattoman myöhässä ja riittämättömiä pahaksi päässeessä tilanteessa. Esimerkiksi korjausrakentamisen vauhdittamiseksi tarvittavat toimenpiteet jäävät vieläkin vähiin.  

Senaatti-konsernin liikelaitosten investointivaltuuden korotus 850 milj. eurolla on kannatettava toimenpide, kuten myös liikelaitoksien valtuus tehdä sitoumuksia, joista aiheutuisi menoja enintään 850 milj. euroa seuraavina varainhoitovuosina. Hyvää on myös Valtion asuntorahaston varoista tuettavien korkotukilainojen hyväksymisvaltuuden ehdotettu korotus 750 milj. eurolla 2 250 milj. euroon. Toimenpiteen epäkohta on kuitenkin, että tämä on siirto tulevien vuosien 2026 ja 2027 valtuudesta, jolloin valtuutta kohtuuhintaisten kotien rakentamiseen on sillä aikavälillä aiottua vähemmän.  

Näiden toimenpiteiden kiireellinen välttämättömyys alleviivaa hallitusohjelmassa linjatun Valtion asuntorahaston vaiheittaisen alasajon epäviisautta. Mikäli hallitus toteuttaa aikeensa tulouttaa yhteensä 800 milj. euroa rahastosta valtion budjettiin hallituskauden aikana, heikkenee rahaston käyttökelpoisuus juuri nykyisen kaltaisia suhdannetilanteita loiventavana välineenä ratkaisevasti. 

Verotulojen ennakoitua heikomman kehityksen aiheuttama lisälainanottotarve alleviivaa myös nykyisen kehysjärjestelmän heikkoutta finanssipoliittisena ankkurina. Tasapainoisempi sekä tulot että menot huomioiva järjestelmä ohjaisi julkista taloutta joustavammin kohti pitkän aikavälin tasapainotavoitteita ja voisi huomioida esimerkiksi veroasteen muutokset osana kehikkoa.  

Lisäykset Rajavartiolaitokselle itärajan esteen rakentamisen nopeuttamiseen ja välineellistetyn laittoman maahantulon hallintatoimien kustannusten kattamiseen (12,2 milj. euroa) ovat kannatettavia toimenpiteitä. Rajavartiolaitoksen kehyskauden lopulla uhkaava rahoitusvaje tulee silti vielä korjata, jotta laitos saa työrauhan keskittyä tärkeisiin tehtäviinsä. 

Puolustusministeriön sekä opetus- ja kulttuuriministeriön lisäykset ovat kannatettavia ja välttämättömiä nykyisessä tilanteessa. 

Aika on ajanut turkistarhauksen ohi. Alan taloudellinen merkitys ja työllisyysvaikutus on nykyisin vähäinen. Tarhojen rooli virusmuuntamoina on todellinen riski myös ihmisten terveydelle, koska tartunnan siirtyminen nisäkkäästä toiseen voi johtaa uusiin virusmuunnoksiin, jotka lisäävät viruksen kykyä tarttua ihmisiin aiheuttaen vakavan taudin. Tarhoilla leviävä lintuinfluenssa on aiheuttanut suuren taloudellisen taakan valtion taloudelle, mikä voi pahimmillaan jatkua vuosikaudet, koska viranomaispäätöksillä lopetettavat eläimet on lain mukaan korvattava. Myös koronavirusta esiintyi pandemian aikana turkistarhoilla, esimerkiksi minkeillä.  

Suomessa todettiin vuonna 2023 lintuinfluenssaa yhteensä 71 turkistarhassa, joiden kaikki eläimet on määrätty lopetettaviksi tartunnan hävittämiseksi. Ruokaviraston arvion mukaan korvauksia viranomaisen lopettamista turkiseläimistä tulee maksettaviksi yhteensä 50,7 milj. euroa, josta ennakkokorvauksina on vuoden 2023 määrärahasta maksettu 6,3 milj. euroa 35 toimijalle. Nyt hallitus esittää lintuinfluenssan vuoksi lopetetuista turkiseläimistä maksettaviin korvauksiin 44,4 milj. euroa. Kyseessä ovat lainmukaiset korvaukset, jotka toki tulee maksaa. Nyt on kuitenkin aika tehdä päätös turkistarhauksen kieltämiseksi Suomessa siirtymäajalla ja luoda tarhaajille uudelleenkouluttautumiseen ohjelma tai muu luopumistuki, jotta siirtymä tapahtuu sosiaalisesti kestävästi.  

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavat lausumat: 

Vuoden 2024 lisätalousarvion merkittävin muutos on verotuloarvion aleneminen 1 399 milj. eurolla. Viimeistään nyt on selvää, että hallituksen tulee ottaa tulopuolen ratkaisut käyttöön julkisen talouden vahvistamiseksi. Laskeva kokonaisveroaste asettaa suuria haasteita julkisen talouden tasapainotukselle. Verotuloja voidaan lisätä vaarantamatta talouskasvua esimerkiksi haittaveroilla ja kilpailua vääristäviä verotukia karsimalla. 

Turkistarhaukseen tarvitaan luopumistuki 

Turkistarhaus on suurissa ongelmissa kannattavuuden kanssa. Yli 60 prosenttia alan yrityksistä tuotti toissa vuonna tappiota, ja turkisnahkojen nettoviennin arvo oli vain 0,04 prosenttia Suomen tavaraviennin kokonaistuloista. Pankit pitävät turkistarhausta niin riskialttiina alana, etteivät ne myönnä tarhoille lainoja. 

Taloudellisten haasteiden lisäksi turkistarhaukseen liittyy merkittäviä kansanterveydellisiä riskejä. Asiantuntijat ovat toistuvasti varoittaneet, että turkistarhat aiheuttavat merkittävän riskin uusien epidemioiden ja pandemioiden syntymiselle. Tällä on myös merkittäviä fiskaalisia riskejä, kun valtio joutuu maksamaan eläinten lopettamisesta johtuvia korvauksia. Niin kauan kuin turkistarhaus jatkuu, pysyy myös turkistarhojen pandemiariski korkeana.  

Turkisalan loppuminen Suomessa on turkisten laskevan kysynnän ja eläinten oikeuksien kannatuksen vuoksi joka tapauksessa edessä tulevaisuudessa. Turkistarhauksen hallittu alasajo tulisikin aloittaa mahdollisimman pian. Turkistarhaus on lakkautettu useissa valtioissa siirtymäajalla, ja osana siirtymää turkistarhaajille on tarjottu tukea kohti muita elinkeinoja.  

Haastavassa taloudellisessa tilanteessa järkevää rahankäyttöä olisi kohdentaa luopumistuki turkistarhauksen hallittuun alasajoon. 

Rakennusteollisuuden tilanne vaatii täsmätoimia 

Talouden heikkoon suhdannetilanteeseen vaikuttaa erityisesti rakennusalan tilanne. Lisätalousarvion korkotukilainojen hyväksymisvaltuuksiin tehtyjen leikkausten osittainen peruminen on perusteltu, joskin riittämätön, toimi rakennusalan ahdingon helpottamiseksi.  

Rakennusalalle tarvitaan kuitenkin lisää täsmätoimia. Rakennusalan tilannetta tulee helpottaa esimerkiksi perumalla leikkaukset kohtuuhintaisen asuntotuotannon tukiin, panostamalla asuntojen energiaremontteihin ja sähköautojen latausinfraan, lyhentämällä korjausvelkaa esimerkiksi homekouluissa sekä käynnistämällä valtion rahoittamia infrahankkeita etupainotteisesti. 

Lasten ja nuorten hyvinvointiin tarvitaan lisää panostuksia 

Lasten ja nuorten hyvinvointi on kriisissä. Mielenterveyden häiriöt ovat nuorten yleisimpiä terveysongelmia, ja vuoden 2022 Nuorisobarometrin mukaan 35 prosenttia nuorista on hakenut hoitoa mielenterveys- tai päihdeongelmiin. 

Orpon hallituksen leikkaukset kohdistuvat hallituksen omienkin vaikutusarvioiden mukaan erityisesti nuoriin. Tämä johtaa nuorten ulkopuolisuuden lisääntymiseen, työllisyyden heikentymiseen ja syrjäytymisen kasvuun. Nuorten syrjäytyminen on inhimillisesti murheellista, minkä lisäksi siitä koituu myös valtiontaloudelle merkittäviä kustannuksia.  

Lisätalousarviossa esitetään nuorten työpajatoimintaan sekä etsivään nuorisotyöhön kertaluonteisesti noin 3 milj. euron panostusta. On hienoa, että hallitus tunnistaa etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan merkityksen. Uudet panostukset ovat kuitenkin riittämättömiä, sillä aiemmin hallitus on leikannut nuorten työpajatoiminnasta sekä etsivästä nuorisotyöstä. 

Nuorisotyössä tehdään korvaamattoman tärkeää työtä. Erityisesti etsivä nuorisotyö tavoittaa nuoria, joita ei välttämättä muilla keinoin tavoiteta, ja juuri nuorisotyöntekijä voi olla monelle se ensimmäinen turvallinen ja luotettava aikuinen. 

Tarve etsivälle nuorisotyölle ja nuorten syrjäytymisen ehkäisylle ei viime aikoina suinkaan ole vähentynyt. Ehdotamme, että hallituksen leikkaukset nuorilta perutaan ja että etsivää nuorisotyötä ja nuorten syrjäytymisen vastaista työtä pikemminkin vahvistetaan. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavat lausumat: 

Vastalauseen lausumaehdotus 1 

Vastalauseen lausumaehdotus 2 

Vuoden 2024 ensimmäinen lisätalousarvio on mittakaavaltaan verrattain suppea. Päähuomio kiinnittyy valtion tuloarvioiden merkittävään alenemiseen ja siitä seuraavaan alijäämän kasvuun sekä siihen, että lisätalousarviosta puuttuvat tarpeelliset määrärahat perustelluille lisäpanostuksille, kuten historiallisessa ahdingossa olevan rakennusalan elvyttämiseen. Alijäämän kasvaminen on ollut tiedossa jo pitkään, ja tältä osin lisätalousarvio ei muuta tilannekuvaa. On kuitenkin mahdollista, että taantuma on pidempi ja syvempi kuin lisäbudjetin arvioiden pohjana olleessa valtiovarainministeriön joulukuun ennusteessa arvioitiin. Lisätalousarvioon sisältyvät maltilliset lisäpanostukset ovat sinänsä tervetulleita, mutta niiden määrä on tarpeisiin nähden riittämätön. 

Suomi on ollut vuoden 2023 loppupuolelta asti taantumassa, jonka useimmat ennustelaitokset arvioivat jatkuvan ainakin vuoden 2024 loppupuolelle. Hallituksen finanssipolitiikka on jossain määrin elvyttävää, ennen kaikkea Työllisyysrahaston sosiaalivakuutusmaksujen alennuksen vuoksi sekä siksi, että esimerkiksi kestävän siirtymän ja digitalisaation edistämiseen on vielä käytettävissä EU:n elpymis- ja palautumistukivälineen varoja. Kohdennetuille lisätoimille rakennusalalla olisi kuitenkin tarvetta. Suomen talouden kestävyyden kannalta on keskeistä, että finanssipolitiikan viritys säilyy elpymistä tukevana, kunnes talouden suhdanne on kääntynyt paremmaksi. 

Hallitus on luvannut tuoda eduskunnan käsiteltäväksi laajemman lisätalousarvioehdotuksen "loppukeväästä". Sopii toivoa, että tuossa esityksessä korjataan nyt käsillä olevan ehdotuksen puut-teita. Talouden suhdanne ja olemassa olevat tarpeet huomioiden kuitenkin viimeistään nyt olisi ollut aika korjaaville liikkeille.  

YMPÄRISTÖMINISTERIÖN HALLINNONALA  

20. Yhdyskunnat, rakentaminen ja asuminen 

60. Siirto Valtion asuntorahastoon 

Lisätalousarviossa kasvatetaan Valtion asuntorahaston (VAR) korkotukivaltuutta vuoden 2024 osalta 1,5 mrd. eurosta 2,25 mrd. euroon. 

Esitys on sinänsä suhdannepoliittisesti perusteltu parannus suhteessa hallituksen aiempiin lin-jauksiin, mutta se ei kuitenkaan riitä alkuunkaan vastaamaan olemassa oleviin tarpeisiin ja rakennusalan ahdingon mittakaavaan. Lisäksi kyse on ajoituksen muutoksesta eikä aiempien leikkausten perumisesta, joten tämän vuoden korkotukivaltuuden korotus pienentää seuraavien vuosien valtuuksia vastaavalla summalla. Momentille ei esitetä lisämäärärahaa. 

Rakennusala on historiallisessa taantumassa, ja se olisi tarvinnut jo viime syksystä asti mittavaa tuki- ja elvytyspakettia, jossa myös Valtion asuntorahastolla tulisi olla keskeinen rooli. Tilanne on paha, eikä lähitulevaisuus näytä valoisammalta rakennusalan työntekijöiden tai yritysten kannalta. Nyt tehdyn VARin ajoitusmuutoksen ja joidenkin muiden rakennusalaa koskevien toimien voikin katsoa olevan "liian vähän, liian myöhään". Niin suhdannepoliittisesti kuin rakennusinvestointien kustannustehokkuuden kannalta nyt jos koskaan olisi kansantaloudellisesti järkevää panostaa merkittävästi rakentamiseen ja myös julkisen sektorin omiin rakennushankkeisiin. 

Hallituksen tulisi myös pysyvästi perua VARin toimintakykyä heikentävä leikkaus ja hallitusohjelman mukainen julkisesti tuetun uudis- ja korjausrakentamisen ja sosiaalisen asuntotuotannon alasajo. Hallituksen politiikka sosiaalisen asuntotuotannon alasajamiseksi on vahvasti ideologinen, asumisen eriarvoisuutta kasvattava ja kohtuuhintaisten kotien saatavuutta heikentävä linjaus, jota emme voi hyväksyä. Yhdistettynä hallituksen muihin asumista koskeviin leikkauksiin, kuten asumistuen historiallisiin heikennyksiin, hallituksen päätökset näyttäytyvät äärimmäisen epäoikeudenmukaisina ja radikaalina luokkapolitiikkana. Valtion asuntorahaston rahoitusta ja varainhankintaa tulisi päinvastoin vahvistaa.  

Hallitusohjelman mukaan hallitus kasvattaa jatkossa lyhyen korkotuen osuutta Valtion asuntorahaston toiminnassa. Pidämme tällaista linjamuutosta perusteettomana ja katsomme, että paino-tuksen tulisi myös jatkossa olla selvästi pitkässä korkotuessa. 

Valtiovarainministeriön valtiovarainvaliokunnalle toimittamassa lausunnossa esitetty näkemys, jonka mukaan Suomessa ei ylipäänsä ole olemassa sellaista "markkinapuutetta", jonka vuoksi Valtion asuntorahaston kaltaiselle itsenäiselle toimijalle ja sen uusille tulonlähteille olisi tarvetta, on äärimmäisen radikaali ja pitkäaikaisen asuntopoliittisen konsensuksen vastainen.  

Vasemmistoliiton vaihtoehtobudjetissa vuodelle 2024 esitimme mittavaa, yhteensä yli 450 milj. euron tukipakettia rakennusalalle. Näillä avustuksilla rahoitettavien hankkeiden koko-naismittakaava olisi useamman miljardin. Ehdotuksessamme ARAn leikkaukset olisi peruttu ja valtuuksia kasvatettu merkittävästi. Myös hallituksen muut rakennusalaa koskevat leikkaukset tulisi perua. Esimerkiksi asuintoyhteisöiden energia-avustus ja kotitalouksien lämmitystaparemonttien avustus ovat olleet suosittuja tukia, jotka ovat vauhdittaneet siirtymää kohti hiilineutraaliutta ja auttaneet kotitalouksia pienentämään energiakustannuksiaan. Nämä hallitus on päättänyt lakkauttaa kokonaan. 

Edellä olevan perusteella ehdotan hyväksyttäväksi seuraavat lausumat: