01.Ulkoasiainhallinnon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Ulkoasiainhallinnon toimintamenoihin esitetään noin 258,5 milj. euroa, joka on noin 3,9 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2022 varsinaisessa talousarviossa. Vähennys aiheutuu lähinnä hallituksen kertaluonteisten tulevaisuusinvestointien päättymisestä ja RRF-rahoituksen pienentymisestä. 

Määrärahasta suurin osa (147 milj. euroa) esitetään edustustojen toimintaan, joilla on keskeinen merkitys Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan toimeenpanossa. Edustustoverkkoa on viime vuosina laajennettu ja vahvistettu hallitusohjelman mukaisesti. Vuonna 2023 edustustoverkko muodostuu 93 toimipisteestä, mukaan lukien syyskuussa 2022 avatut uudet edustustot Islamabadiin (Pakistan) ja Mumbaihin (Intia). 

Valiokunta jakaa ulkoasiainvaliokunnan (UaVL 4/2022 vp) esiin nostaman huolen pienten edustustojen toiminnan haavoittuvaisuudesta etenkin covid-19-pandemian myötä ja korostaa, että tehtyjen laajennusten jälkeen on kiinnitettävä erityistä huomiota edustustojen henkilöresurssien riittävyyteen sekä olemassa olevan verkon vahvistamiseen. Muutoinkin verkoston kehittämistä ja ylläpitämistä tulee tehdä pitkäjänteisesti, ennakoiden sekä laaja-alaista kokonaisharkintaa käyttäen ottaen huomioon sekä edustustarpeiden lisääntymisen että vähenemisen. 

Tieto- ja kyberturvallisuuden kehittämistarpeet ovat hallinnonalalla jatkuvaluonteisia, ja niihin liittyvät uhkatekijät ovat kasvaneet. Valtionhallinnon keskitetyt tietojärjestelmät ovat osoittautuneet heikosti toimiviksi globaalisti hajautuneessa ulkoasiainhallinnon toimintaympäristössä, mikä aiheutuu lähinnä tietoliikenneyhteyksien kapasiteetin ja luotettavuuden vaihtelusta alueittain ja maittain. Tästä syystä ulkoministeriössä arvioidaan tarvetta palveluiden siirtämiseen takaisin ministeriön suoraan ohjaukseen ja hallintaan. Valiokunta korostaa turvallisesta tiedon välityksestä kuten myös edustustojen henkilökunnan turvallisuudesta huolehtimista riittävin resurssein. 

Talousarvioesitykseen sisältyy Naton tarkkailijajäsenyyden ja täysjäsenyyden hakemisprosessin aiheuttamat välttämättömät ja varmuudella tiedossa olevat kustannukset, joita ei voida kattaa olemassa olevien määrärahojen puitteissa. Nato-jäsenyys ja sen valmistelu ovat kiinteä osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, joten niillä on suuri vaikutus ulkoministeriön hallinnonalalle. 

Pääluokkaan esitetään yhteensä noin 10 milj. euron lisäyksiä, jotka koostuvat Suomen maksuosuudesta Naton siviilibudjettiin, kymmenestä lisätehtävästä edustustoverkkoon tarkkailijajäsenyyden ajaksi sekä Suomen Nato-edustuston tilakustannuksista (momentti 24.01.74). Valiokunta pitää esitettyjä määrärahoja perusteltuina ja toteaa, että niitä tullaan tarkentamaan vuoden 2023 aikana. Valiokunta käsittelee Nato-jäsenyyden kustannuksia myös puolustusministeriön pääluokassa. 

Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että kiinteistökustannukset ovat merkittävä osa edustustojen kokonaismenoista. On siksi erittäin tärkeää, että jatkossa selvitetään entistäkin tarkemmin kiinteistöjen kehittämismahdollisuuksia yhdessä muiden EU-maiden ja EU:n ulkosuhdehallinnon kanssa. Lisäksi valiokunta korostaa, että myös kiinteistöjen perusparannushankkeilla (momentti 24.01.74) voidaan alentaa kohteiden käyttö- ja ylläpitokustannuksia, esimerkiksi tuottamalla sähköä aurinkopaneeleiden avulla. 

Viennin ja investointien edistäminen on erittäin tärkeää Suomen kaltaisen pienen ja vientivetoisen talouden näkökulmasta. Valtion Team Finland -vientiverkoston (ulko- sekä työ- ja elinkeinoministeriö, Business Finland, Finnvera) toimintaa onkin kehitetty voimakkaasti viime vuosina. Rahoitusta esitetään jatkettavan mm. digitaalisen Virtual Finland -palvelualustan työstämiseen digitaalisten viranomaispalveluiden yhdistämiseksi. Myös yritysten yhteisen vientitarjonnan rakentamista on tehty systemaattisesti etenkin energian ja kiertotalouden sektoreilla. Tästä hyvänä esimerkkinä toimii akkuekosysteemi, joka on vientiponnisteluiden lisäksi herättänyt ulkomaisten investoijien mielenkiintoa Suomeen. 

Valiokunta pitää vienninedistämisen riittävää resursointia tärkeänä, mutta toteaa samalla, että toimintaan liittyy edelleen ongelmia, jotka on ratkaistava. Etenkin toimijoiden välistä yhteistyötä pitää kehittää, jotta se olisi saumatonta ja tiivistä, sekä parantaa toimintojen koordinointia. Huomiota on kiinnitettävä jatkossa entistä enemmän myös yritysten kasvuongelmiin ja yritysten omiin mahdollisuuksiin jalkautua konkreettiseen vientityöhön. Kustannusten minimoimiseksi on lisäksi tärkeää hyödyntää pohjoismaista ja eurooppalaista yhteistyötä sekä parhaiden käytäntöjen vaihtamista. 

Valiokunta yhtyy lisäksi asiantuntijakuulemisissa esitettyyn kritiikkiin siitä, että Team Finland -verkoston noin 1 700—1 800 työntekijästä toimii ulkomailla vain noin 300 henkilöä. Business Finlandilla ei ole vieläkään ulkomailla samaa henkilöstömäärää kuin sen edeltäjällä Finprolla. 

Ulkoministeriön hallinnonalalla tutkimukseen liittyvää toimintaa rahoitetaan vuonna 2022 noin 11 milj. eurolla. Tietopohjaista päätöksentekoa tukevaa soveltavaa tutkimusta rahoitetaan ministeriön toimintamenoista ja ulkopolitiikkaan liittyvää poikkihallinnollista tutkimusta tuotetaan valtioneuvoston TEAS (tutkimus, ennakointi, arviointi, selvitys) -instrumentin kautta. Lisäksi ulkoministeriö tekee tiivistä yhteistyötä mm. Ulkopoliittisen instituutin kanssa. Valiokunta toteaa saamansa selvityksen perusteella, että rahoitus on riittävä myös vuonna 2023. 

Valiokunta pitää perusteltuna, että vientivalvonnan ja pakotteiden hoidon resursseja lisätään, jotta voidaan vastata liike-elämän tarpeisiin. Tärkeää on myös, että edustustojen hoitamien maahantuloprosessien nopeuttamista jatketaan osana hallituksen toimia osaavan työvoiman saatavuuden varmistamiseksi. 

74.Talonrakennukset (siirtomääräraha 3 v)

Momentille esitetään 12,5 milj. euroa, joka mahdollistaa noin 3—5 perusparannushankkeen toteuttamisen ja vaihtelevan määrän välttämättömiä teknisiä korjaushankkeita. Määrärahakehitys on sidottu kiinteistöjen tasearvoon (5 prosenttia tasearvosta). Lisäksi määrärahaan sisältyy Suomen Nato-erityisedustuston tilakustannuksia. 

Valiokunta pitää tärkeänä, että kiinteistöjen kunnosta huolehditaan oikea-aikaisesti, jotta edustustojen toimintamahdollisuudet säilyvät eikä valtion omaisuus rapistu. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan covid-19-pandemia on hidastanut merkittävästi ulkomailla sijaitsevien kiinteistöjen korjauksia ja korjausvelka on kasvanut. Kohdekohtaisiin kustannus- ja aikatauluarvioihin liittyy lisäksi tavanomaista enemmän epävarmuustekijöitä, mikä aiheutuu rakennuskustannusten poikkeuksellisen nopeasta noususta sekä talotekniikan komponentti- ja työvoimapulasta. 

66.Rauhanvälitys (siirtomääräraha 2 v)

Momentille esitetään 1,9 milj. euroa, joka on 2,5 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2022 varsinaisessa talousarviossa, ja lisäksi määräraha esitetään muutettavaksi kaksivuotiseksi siirtomäärärahaksi. Vähennys aiheutuu hallitusohjelman mukaisen kertaluonteisten rahoituksen päättymisestä. Ulkoministeriön rauhanvälityskeskus koordinoi rauhanvälityksen kokonaisrahoitusta, johon kuuluu myös kehitysyhteistyöhön sisältyviä määrärahoja (2,65 milj. euroa). 

Valiokunta pitää tärkeänä rauhanvälityksen rahoituksen jatkuvuuden turvaamista toiminnan pitkäjänteisen kehittämisen mahdollistamiseksi. Rauhanvälitys on ollut jo vuosia Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan keskeinen painopiste, ja vallitsevassa maailmanpoliittisessa tilanteessa sen merkitys korostuu entisestään. Tärkeää on myös vahvistaa naisten roolia rauhanprosesseissa tasa-arvon ja naisten ja tyttöjen oikeuksien kohdatessa monissa maissa voimistuvaa vastarintaa. Valiokunta korostaa niin ikään järjestöjen roolia rauhanvälitystyössä ja niiden rahoituspohjan vahvistamista. 

Saadun selvityksen mukaisesti valiokunta pitää lisäksi tarpeellisena harkita rauhanvälitykseen käytettävien määrärahojen yhdistämistä yhdelle momentille, mikä vastaisi myös syyskuussa 2022 valmistuneen rauhanvälityksen vaikuttavuusarvioinnin suositusta rahoituskokonaisuuden selkeyttämisestä. Samalla tulee arvioida momentin muuttamista edelleen kolmevuotiseksi siirtomäärärahaksi. 

Valiokunta lisää momentille 650 000 euroa. 

66.Varsinainen kehitysyhteistyö (siirtomääräraha 3 v)

Momentille esitetään 713 milj. euroa ja 397 milj. euron sitoumusvaltuuksia, joista aiheutuu menoja vuoden 2023 jälkeen. Määrärahan käyttöä ja budjetointia seurataan edellä mainittujen painopistealueiden mukaisesti. 

Monenkeskisen yhteistyön rahoituksesta suurin osa kohdistetaan YK-järjestöille (noin 115 milj. euroa). Valiokunta pitää hyvänä, että ulkoministeriö suhtautuu YK:n projektipalvelutoimisto UNOPS:n paljastuneeseen väärinkäytösepäilyyn vakavasti ja on keskeyttänyt maksatukset välittömästi epäilyjen tultua tietoon. Lisäksi ulkoministeriö on teettänyt kesällä 2022 ulkopuoliset arviot YK:n kehitysjärjestöjen (UNDP, UNEP, UNFPA, UNICEF ja UN Women) riskienhallinnasta ja sisäisen tarkastuksen toiminnasta. Jatkossa YK-tuissa pystytään havaintojen perusteella toimimaan tehokkaammin. 

Valiokunta pitää myönteisenä, että kokonaistason alentumisesta huolimatta kansalaisjärjestöjen rahoitus pysyy ennallaan noin 88 milj. eurossa vuonna 2023. Suomalaisilla kansalaisjärjestöillä on tärkeä merkitys kehitysyhteistyön toimeenpanijana. Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa esitettiin, että Suomi sitoutuisi käyttämään 15 prosenttia momentin rahoituksesta kansalaisjärjestöjen työn tukemiseen, koska epätietoisuus rahoituksen jatkuvuudesta heikentää toiminnan pitkäjänteistä suunnittelua ja tekee toteutuksesta poukkoilevaa. Esiin tuotiin myös se, että järjestöt saavuttavat kaikkein heikoimmassa asemassa olevat ihmiset ruohonjuuritasolla, mihin muiden toimijoiden apu ei yllä. Järjestöjen avun katsotaan lisäksi usein vahvistavan kohdemaiden omia kansalaisyhteiskuntia ja tukevan demokratiakehitystä. 

Valiokunta on tyytyväinen, että kuluneella hallituskaudella on systemaattisesti vahvistettu koulutusta kehitysyhteistyön ja humanitaarisen avun painopisteenä ja sen rahoitusosuus on noussut. Painopisteen merkitys on kasvanut, kun koronapandemia ja humanitaariset kriisit ovat heikentäneet koulutukseen pääsyä ja yhdenvertaisten koulutusmahdollisuuksien toteutumista. 

Suomi tukee mm. isoja kansainvälisiä koulutusrahastoja (kuten Global Partnership for Education ja Education Cannot Wait), ja Suomen tuki koulutukselle jatkuu myös kumppanimaiden maaohjelmissa. Yhä useammassa Suomen yhteistyömaassa tukea on sopeutettu konflikti- ja kriisitilanteisiin (esimerkiksi Afganistanissa, Ukrainassa, Etiopiassa ja Syyriassa). Suomen suurimman humanitaarisen avun tukikanavan UNHCR:n (yhteensä noin 20 milj. euroa) avustustoiminnan piiriin kuuluu noin 10 miljoonaa kouluikäistä pakolaista. Lisäksi tukea kanavoituu yleistukena (7 milj. euroa/vuosi) koulutukseen pakolaisleireillä. Humanitaarisen avun varoin on oleellista tukea myös suomalaisten kansalaisjärjestöjen hankkeita koulutussektorilla. 

Valiokunta pitää myönteisenä, että humanitaarisen avun tarpeen kasvuun on reagoitu ja sen kokonaismäärää on nostettu 92 milj. euroon (85 milj. euroa vuoden 2022 talousarviossa). Samoin tärkeää on, että Suomi tukee Ukrainaa myös kehitysyhteistyövaroista 30 milj. eurolla. 

Valiokunta nostaa lisäksi esiin kehitysyhteistyörahoituksen kaivostoiminnan ympäristövaikutusten pienentämisen ja pitää tärkeänä, että Suomen UNEP:lle myöntämässä määrärahassa huomioidaan YK:n ympäristöhuippukokouksen (UNEA) päätöslauselmissa (maaliskuu 2022) asetetut tavoitteet. Geologian tutkimuskeskuksella on hyvä valmius ottaa vetovastuuta päätöslauselman toimeenpanosta, mikä vahvistaisi YK-järjestön ja suomalaisen tutkimuslaitoksen yhteistyötä näiden ongelmien ratkaisemiseksi. 

67.Demokratia- ja oikeusvaltiotuki (siirtomääräraha 2 v)

Momentille esitetään noin 3 milj. euroa. Määrärahaa käytetään valtionavustusten maksamiseen ulkoministeriön toimialaan liittyville demokratia- ja oikeusvaltiokehitystä edistäville toimijoille. Momentin selvitysosan mukaan määrärahasta on tarkoitus myöntää valtionavustusta Demo Finlandille, joka on moniarvoista demokratiakehitystä edistävä eduskuntapuolueiden yhteistyöjärjestö, ja Helsingin yliopiston yhteyteen perustetulle Oikeusvaltiokeskukselle. Myös valiokunta pitää tärkeänä, että avustuksia myönnettäessä kiinnitetään huomiota edellä mainittuihin järjestöihin. 

Valiokunta lisää momentille 100 000 euroa. 

88.Finnfundin (Teollisen yhteistyön rahasto Oy) pääoman korottaminen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille esitetään 10 milj. euroa kehyksen ulkopuolista määrärahaa uusien osakkeiden merkitsemiseen. Vuonna 2021 Finnfund (valtion omistama kehitysrahoittaja) teki 241 milj. euron edestä sijoituspäätöksiä, joilla luotiin 83 000 perinteistä ja yli 2 200 digitalisaatiosektorin työpaikkaa, tuotettiin ruokaa yli 520 000 ihmisen päivittäisen kaloritarpeen tyydyttämiseksi ja puhtaampaa energiaa 6 300 GW, josta lähes puolet tuulienergialla. Lisäksi myönnettiin mm. 5,7 miljoonaa kappaletta mikro- ja yrityslainoja, joista 75 prosenttia osoitettiin naisille. 

Valiokunta pitää Finnfundin pääomittamista edelleen perusteltuna, vaikka pääosa Finnfundin valtionrahoituksesta on ollut viime vuosina korollista lainaa (momentti 24.30.89). Valtion pääomituksen tuella Finnfund pystyy ohjaamaan yksityistä pääomaa kehittyviin maihin, esimerkiksi laskemalla liikkeelle yksityisiä joukkovelkakirjoja ja tarjoamalla suomalaisille sijoittajille kanssasijoitusmahdollisuuksia hankkeissaan. Toimintaa toteutetaan ulkoministeriön ohjauksessa. 

89.Laina- ja investointimuotoinen kehitysyhteistyö (siirtomääräraha 3 v)

Momentille esitetään noin 130 milj. euroa, joka vastaa vuoden 2022 tasoa. Määrärahaa saa käyttää finanssisijoituksiin ja lainoihin osana Suomen kehitysyhteistyötä. Määrärahaa on tarkoitus käyttää kohteisiin, jotka kansantalouden tilinpidossa eivät lisää valtiontalouden alijäämää ja joilla on palaumaodote. Finanssisijoituksia hallinnoi ulkoministeriö, ja päätökset tehdään Suomen kehityspolitiikan ja kehityspoliittisten investointisuunnitelmien mukaisesti ottaen huomioon kansainväliset sopimukset, joiden edistämiseen Suomi on sitoutunut. 

Valiokunta pitää määrärahaa merkittävänä ja korostaa, että yksityisten sijoitusten mukaan saaminen kehitysyhteistyön rahoitukseen on tärkeää. Tähän mennessä momentin määrärahalla tehtyjen sijoitusten arvioidaan vivuttaneen käyttöön yli 1,7 mrd. euroa muuta rahoitusta. Saamansa selvityksen perusteella valiokunta on tyytyväinen siihen, että uudet kestävyysraportointivaatimukset ja kestävän kehityksen mukaiset standardit tulevat yhtenäistämään yritysten toiminnasta saatavilla olevaa tietoa ja parantamaan sen laatua mm. tietojen varmennusvaatimuksen myötä. Kestävän rahoituksen kriteerejä kehitetään sekä EU:ssa että globaalisti. Myös kestävää kehitystä tukevien pienten ja keskisuurten yritysten kasvua ja työpaikkojen luonnin mahdollistavaa lainarahoitusta erityisesti vähiten kehittyneissä maissa tulisi kasvattaa, missä voidaan käyttää eri instrumentteja (esimerkiksi FCA Investments rahaston luototus). 

50.Eräät valtionavut (kiinteä määräraha)

Momentille esitetään 1,64 milj. euroa. Valiokunta pitää määrärahaa edelleen tärkeänä ja korostaa, että sen avulla järjestöt voivat edistää mm. konfliktinehkäisyä, kriisinhallintaa, rauhanvälitystä ja ihmisoikeuksia. Valtionavustuksista järjestetään erilliset hakukierrokset. Avustuksia myönnettäessä on tärkeää kiinnittää huomiota seuraaviin järjestöihin: Crisis Management Initiative (CMI), YK-liitto, Artists at Risk ja Historioitsijat ilman rajoja Suomessa ry. Lisäksi valiokunta suosittelee selvitettäväksi valtion mahdollisuudet osallistua CMI:n pääomittamiseen. 

Valiokunta lisää momentille 600 000 euroa. 

03.Oikeusministeriön yhteydessä toimivien viranomaisten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentin määräraha on 13,2 milj. euroa, josta osoitetaan n. 9,9 milj. euroa oikeusministeriön hallinnonalalla toimivien kuuden itsenäisen ja riippumattoman valtuutetun toimintamenoihin. 

Ensi vuodelle valtuutetuille osoitettavaksi ehdotettavat määrärahat ovat yhteensä noin 1,2 milj. euroa enemmän kuin kuluvan vuoden varsinaisessa talousarviossa. Oikeusministeriö katsoo, että valtuutettujen resursointi vuodelle 2023 on riittävästi turvattu. 

Valiokunta kiinnittää huomiota valtuutettujen tehtävien lisääntymiseen ja pitää tärkeänä, että valtuutettujen resursseista huolehditaan oikea-aikaisesti työmääriä vastaavasti. Valiokunta viittaa myös työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan talousarviolausuntoon (TyVL 15/2022 vp), jossa on kiinnitetty huomiota yhdenvertaisuusvaltuutetun ja tasa-arvovaltuutetun kasvaneisiin resurssitarpeisiin. 

Yhdenvertaisuusvaltuutettu toimii myös kansallisena ihmiskaupparaportoijana. Valiokunta kiinnittää tässä yhteydessä huomiota ihmiskaupan uhrien auttamiseen ja pitää tärkeänä, että hyvinvointialueille rakennetaan toimivat menettelyt uhrien tunnistamiseksi ja avun pariin ohjaamiseksi. Alueelliselle kehittämistyölle on suuri tarve, sillä saadun selvityksen mukaan eri puolilla maata on toisistaan merkittävästi poikkeavia käytäntöjä ihmiskaupan uhrin palvelutarpeen arvioinnissa ja käytössä olevassa palveluvalikoimassa. 

50.Avustukset (kiinteä määräraha)

Valiokunta lisää momentille 1 200 000 euroa, josta osoitetaan 

• 150 000 euroa Ihmisoikeusliitto ry:n toimintaan 
• 350 000 euroa rauhantyön järjestöjen toimintaan 
• 100 000 euroa Naisten Linjan toimintaan 
• 300 000 euroa Pakolaisneuvonta ry:n toimintaan 
• 300 000 euroa ihmiskaupan uhrien auttamiseen. 

01.Ulosottolaitoksen ja konkurssivalvonnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentin määräraha on 109,2 milj. euroa, joka on runsaat 2 milj. euroa kuluvan vuoden varsinaista talousarviota enemmän. Määrärahaa on korotettu mm. oikeudenhoidon turvaamiseksi (801 000 euroa) sekä lainsäädännön uudistamisesta aiheutuvien menojen kattamiseksi. 

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan Ulosottolaitoksen rahoitusvaje nousee vuonna 2023 noin 5 milj. euroon, mutta siirtyvien määrärahojen vuoksi toiminnan ei arvioida vaarantuvan ensi vuonna. Pidemmällä tarkastelulla siirtyvät määrärahat vähenevät nopeasti, koska kehyspäätöksen mukaan ulosottotoimen rahoitus vähenee kehyskauden aikana noin 4 milj. eurolla. Tämä merkitsisi noin 120 henkilötyövuoden vähentämistä. 

Valiokunta pitää tärkeänä, että Ulosottolaitoksen resurssitarpeet arvioidaan uudelleen seuraavassa kehyspäätöksessä. Ulosottolaitoksessa on toteutettu mittava rakenneuudistus, jonka yhteydessä on vähennetty jo noin 200 henkilötyövuotta. Vaikka esim. tietojärjestelmien kehittämisellä saatetaan saavuttaa vielä lisäsäästöjä, henkilöstövähennysten jatkaminen lisää henkilöstön kuormitusta ja se voi myös heikentää valtion fiskaalisia tavoitteita. Oikeudenhoidon selonteossa on arvioitu, että Ulosottolaitoksen kehysrahoitusta tulee korottaa 6,5 milj. eurolla. Tämä mahdollistaisi hallitun henkilöstösuunnittelun ja kohdennettujen vähennysten toteuttamisen pidemmällä aikajänteellä automaatiota ja muita kehittyviä teknologioita hyödyntävien ratkaisujen myötä. 

01.Syyttäjälaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentin määräraha on 57,1 milj. euroa, joka on n. 2 milj. euroa kuluvan vuoden varsinaista talousarviota enemmän. Lisäykset perustuvat suurimmalta osin lainsäädäntömuutoksiin ja palkkausten tarkistuksiin. Oikeudenhoidon turvaamiseen osoitetusta 12 milj. euron lisäyksestä Syyttäjälaitokselle osoitetaan 334 000 euroa. 

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan Syyttäjälaitoksen rahoitustilanne on tiukka. Asiamäärät sekä myös työn keskimääräinen vaikeus ja vaativuus ovat lisääntyneet, mutta henkilöstön määrä ei ole noussut samassa suhteessa. Tämä on lisännyt vireillä olevien asioiden määrää, minkä lisäksi etenkin vaativien asioiden käsittelyajat ovat pidentyneet, kuten myös yli vuoden syyteharkinnassa olevien asioiden määrä. Myös Syyttäjälaitoksen ICT-menot ovat kasvaneet voimakkaasti, minkä lisäksi haasteita liittyy tietojärjestelmähankkeiden onnistumiseen ja järjestelmien käytettävyyteen. Saadun selvityksen mukaan vuotuinen budjettirahoitus ei riitä menojen kattamiseen, ja erotus katetaan siirtyvillä määrärahoilla. 

Saadun selvityksen mukaan pääosa syyttäjistä kokee uupumusta. Lakivaliokunnan lausunnon mukaan (LaVL 24/2022 vp) Suomen Syyttäjäyhdistyksen kesällä 2022 toteuttamassa kyselyssä työuupumusta ja stressioireita koki 79 prosenttia vastanneista. Lisäksi 87 prosenttia vastanneista ilmoitti, ettei normaali työaika riitä töiden tekemiseen, 84 prosenttia ilmoitti työskennelleensä sairaana ja 80 prosenttia kompensoivansa koulutukseen osallistumisen tekemällä töitä vapaa-ajalla. 

Valtiovarainvaliokunta kiinnittää huomiota myös osaavan henkilöstön saatavuuteen ja pysyvyyteen liittyviin ongelmiin ja pitää tärkeänä, että Syyttäjälaitoksen perusrahoitusta ja henkilöstöä vahvistetaan siten, että virasto pystyy huolehtimaan tehtävistään asianmukaisesti. 

01.Rikosseuraamuslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentin määräraha on 245,4 milj. euroa, joka on 11,7 milj. euroa kuluvan vuoden varsinaista talousarviota enemmän. Määrärahan korotus aiheutuu mm. oikeudenhoidon turvaamiseen liittyvistä lisäyksistä (2,4 milj. euroa), Pohjois-Suomen uusiin vankiloihin liittyvistä menoista (6,6 milj. euroa) sekä kustannustason noususta. 

Saadun selvityksen mukaan määrärahat antavat hyvät lähtökohdat toiminnan nykyisen tason ylläpitämiseksi, mutta se ei vastaa Rikosseuraamuslaitokselle asetettuja tavoitteita eikä rikosseuraamusasiakkaiden tarpeita. Henkilöstön määrä on riittämätön toiminnan laajuuteen, käytössä olevaan laitosrakenteeseen sekä täytäntöönpanon vaikuttavuustavoitteisiin nähden. Myös Euroopan neuvoston kidutuksen vastainen komitea ja eduskunnan apulaisoikeusasiamies ovat kiinnittäneet huomiota Rikosseuraamuslaitoksen liian pieneen henkilöstömäärään. Henkilöstön määrää tulisi lisätä merkittävästi, jotta vankilahenkilökunnan yksintyöskentelyä kyettäisiin vähentämään ja vangeille kyettäisiin järjestämään rikoksettomaan elämäntapaan valmentavaa ja tukevaa toimintaa. 

Valiokunta pitää tärkeänä, että valvontahenkilökunnan koulutusta lisätään ja että vankiloiden henkilöresursseja vahvistetaan niin, että ne pystyvät huolehtimaan sekä turvallisuudesta että järjestämään toimintaa, joka edistää vapautuvien vankien sopeutumista yhteiskuntaan ja vähentää rikosten uusimista. 

Valiokunta on tyytyväinen, että hallitus antoi talousarvioesitystä täydentävän esityksen yhteydessä myös esityksen (HE 272/2022 vp), jossa vankien tupakointi kiellettäisiin vankiloiden sisätiloissa, mutta vangeille ja tutkintavangeille varattaisiin mahdollisuus tupakoida ulkotiloissa. Asiaa käsiteltiin jo vuonna 2020 annetun hallituksen esityksen pohjalta (HE 165/2020 vp), mutta perustuslakivaliokunnan mukaan (PeVL 40/2020 vp) vankien tupakointia ei voida kieltää kokonaan suljetuissa vankiloissa. Asian käsittely keskeytettiin ja uudistuksen toimeenpanoon esitetyt määrärahat poistettiin talousarviosta. Nyt uudistuksen toimeenpanoon esitetään ensi vuodelle noin 1,5 milj. euroa, joka sisältyy talousarvioesitystä täydentävään hallituksen esitykseen. 

50.Eräät avustukset (siirtomääräraha 2 v)

Valiokunta pitää hyvänä, että hallitus täydensi esitystään ja lisäsi Suomen Lentopelastusseuralle 200 000 euroa lentotähystystoiminnan turvaamiseen. Valiokunta täydentää momentin päätösosan vastaamaan esitystä ja laajentaa käyttötarkoituksen koskemaan myös valvontalentotoimintaa. 

01.Poliisitoimen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille esitetään 863 milj. euroa, mikä on lähes 57 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2022 varsinaisessa talousarviossa. Esitys sisältää aiemmin tehtynä päätöksenä vajaa 8 milj. euron lisäyksen hallitusohjelman mukaisen poliisien määrän saavuttamiseen. Poliisin toiminnan tason ylläpitämiseksi ehdotetaan kevään kehyspäätöksen mukaisen 9 milj. euron ohella 25,2 milj. euron korotusta, joka kohdistetaan ICT-suorituskykyyn sekä poliisin henkilötyövuositavoitteen säilyttämiseen. Lisäksi hallitus täydensi esitystään 8,6 milj. eurolla osoittaen lisärahoitusta mm. valmiuteen ja varautumiseen sekä lainsäädäntömuutosten aiheuttamiin lisätarpeisiin. 

Vuonna 2023 tavoitteena on ylläpitää hallitusohjelman mukainen 7 500 poliisia. Kuluvana vuonna poliisien henkilötyövuosiennuste on 7 545 ja arvio muun henkilökunnan määrästä 2 418. 

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan esitetyt lisäykset korjaavat poliisin taloudellista tilannetta vuonna 2023, mutta ne eivät poista niukkuutta. Poliisihallituksen mukaan esityksestä puuttuu edelleen ICT- ja toimitilamenoja, mutta esitys pohjautuu siihen, että vuonna 2023 kaikki muu paitsi henkilöstökulut joustavat. 

Helmikuussa 2022 valmistui sisäministeriön ja valtiovarainministeriön teettämä selvitys poliisin määrärahojen käytöstä ja siihen liittyvistä tekijöistä. Selvityksessä esitettiin kehittämisehdotuksia, joiden johdosta on käynnistetty toimet poliisin toimialan vakauttamiseksi ja poliisin toimintaedellytysten parantamiseksi. 

Budjetoinnin kehittämiseksi esitettiin mm. rahoituksen nelijaon nostamista vahvemmin esiin poliisin toimintamenoissa. Myös valtiovarainvaliokunta nosti asian esiin vuoden 2022 budjettimietinnössään. Vuoden 2023 talousarvioesityksessä määrärahan käyttö jaetaankin euromääräisesti henkilöstökuluihin, ICT- ja toimitilakustannuksiin sekä muihin menoihin. Momentin päätösosaan muutosta ei kuitenkaan ole tehty, eli määrärahoja ei ole sitovasti kohdistettu tarkemman jaottelun mukaisesti. Saadun selvityksen mukaan tämä jäykistäisi liikaa poliisin johtamista. 

Pidemmän aikavälin budjetointia pyritään parantamaan kesäkuussa 2022 perustetun yhteistyöryhmän avustuksella. Sisäministeriön, valtiovarainministeriön ja Poliisihallituksen edustajista koostuvan ryhmän tehtävänä on mm. käsitellä poliisin pitkän aikavälin kustannustason kehittymistä ja määrärahatason riittävyyttä koskevia arvioita ja suunnitelmia sekä pitkän aikavälin henkilöstön, ICT:n, toimitilojen ja muiden hankintojen kehittämissuunnitelmia ja tiekarttoja. Lisäksi sisäministeriö ja Poliisihallitus ovat käynnistäneet yhteistyössä poliisin hallintorakenneselvityksen, jonka on tarkoitus valmistua vuonna 2023. Toimilla tavoitellaan poliisin toimialan ja toimintaedellytysten vakauttamista. 

Valiokunta pitää toimenpiteitä oikeansuuntaisina ja läpinäkyvyyttä parantavina. Niillä voidaan edistää toimijoiden välistä tiedonkulkua ja yhteisen näkemyksen saavuttamista todellisesta kustannustasosta. Yleinen tahtotila on ollut jo pitkään, että poliisin rahoitus olisi riittävällä tasolla. Näin ollen on tärkeää, että keskustelu poliisitoimen määrärahojen riittävyydestä saadaan hallintaan eikä niukkuutta kohdisteta poliisien määrään. Myös työntekijöiden taholta on nostettu esiin toive henkilöstön minimitason vakiinnuttamisesta ja henkilöstöresurssien rahoituksen pysyvyydestä, millä olisi osaltaan työhyvinvointia parantava vaikutus. Valiokunta painottaa, että rahoitus tulee saada pitkäjänteisesti kestävälle tasolle, jotta mahdollistetaan myös toiminnan strateginen suunnittelu ja edistetään samalla tuottavuuden suunnitelmallista parantamista. 

Valiokunta korostaa, että poliisilla on suuri vastuu sisäisen turvallisuuden ylläpitämisessä ja se on ensivasteen sisäisen turvallisuuden viranomainen sekä normaalitilanteessa että esimerkiksi vihamielisessä hybridi- ja kybervaikuttamisessa. Poliisi luo siten osaltaan turvallisuutta muuttuvassa toimintaympäristössä. 

Poliisin mahdollisuus turvata kansalaisia ja yhteiskuntajärjestystä sekä yleinen luottamus poliisiin tulee säilyttää koko maassa, ml. harva-alueet. Merkittävää vaikutusta tähän on poliisin kyvyllä reagoida äkillisiin vakaviin tilanteisiin, joka on suoraan verrannollinen kentällä olevien poliisien määrään. Keskeistä on huolehtia myös poliisien työhyvinvoinnista sekä poliisikoulutuksen vetovoimaisuudesta, jotta pisterajat ylittäviä hakijoita on riittävästi tulevaisuudessakin. 

Valiokunta katsoo, että vallitsevassa tilanteessa poliisilla tulee olla riittävä suorituskyky ja resurssit vastata myös hybridi-, informaatio- ja kyberrikollisuuden kasvuun. Esimerkiksi avointen lähteiden seuranta on tärkeässä roolissa mm. tilannekuvan muodostamisessa, ilmiöseurannassa sekä rikosten ja tapahtumien ennalta ehkäisemisessä. Lisäksi valiokunta muistuttaa siitä, että kaluston ja suojavarusteiden hankintojen aikajänteet voivat olla pitkiä, joten niihin on varauduttava budjetissa hyvissä ajoin. 

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan muuttuneisiin ja kasvaviin haasteisiin vastaaminen ei ole poliisille pelkästään resurssikysymys, vaan monelta osin on kyse lainsäädännöstä ja tämän hetken toimintalinjauksista. Tämä koskee esimerkiksi laajojen tutkintakokonaisuuksien läpivientiä rikosprosessissa ja esitutkinnan tuottamia suuria tietomassoja sekä tiedon välitystä viranomaisten välillä. 

Valiokunta pitääkin tärkeänä, että poliisin kyky käyttää resursseja tehokkaasti ja tuloksellisesti mahdollisimman suuren vaikuttavuuden aikaansaamiseksi rikosten torjunnassa ja ennalta ehkäisemisessä selvitetään ja tehdään sen pohjalta tarvittavat lainsäädäntömuutokset. Tarpeen on lisäksi selvittää, onko poliisilla edelleen säädettyjä tehtäviä, joihin ei tarvita poliisin koulutusta, ja onko tällaiset tehtävät tarkoituksenmukaista siirtää muiden toimijoiden vastuulle. Niukat resurssit on voitava kohdentaa mahdollisimman tehokkaasti poliisin ydintehtäviin. 

Valiokunta katsoo hallintovaliokunnan (HaVL 28/2022 vp) tavoin, että niin vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden kuin nuoriso- ja katujengirikollisuudenkin torjuntaan on välttämätöntä panostaa nykyistä voimakkaammin. Järjestäytynyt rikollisuus on Europolin arvion mukaan yksi keskeisimmistä sisäisen turvallisuuden uhista Euroopassa. Se on kansainvälistynyt ja koventunut. Myös katujengi-ilmiön kehittymistä on seurattava tarkasti ja siihen on puututtava ennaltaehkäisevin ja tehokkain toimin, jotta vältetään Ruotsin kaltaiseen tilanteeseen ajautuminen. Niin ikään henkilöiden irtautumista näistä ryhmistä (ns. exit-toimenpiteet) tulee tukea. 

Valiokunta on muutenkin huolissaan nuorten tekemien väkivaltarikosten määrän kasvusta ja nuorisorikollisuuden raaistumisesta. Samoin huumausaineiden määrä ja lieveilmiöt niiden ympärillä ovat lisääntyneet. Lasten ja nuorten ongelmiin ja häiriökäyttäytymiseen on välttämätöntä puuttua nopeasti poliisin, koulujen, sosiaalitoimen, nuorisotoimen ja kolmannen sektorin toimivalla moniammatillisella yhteistyöllä. Esimerkiksi ankkuritoiminnassa pyritään ehkäisemään jengiytymistä ja väkivaltaista radikalisoitumista. Tärkeää on niin ikään seurata muissa Pohjoismaissa tehtyjä toimia ja niiden vaikuttavuutta sekä huolehtia asuinalueiden turvallisuudesta ja monipuolisesta asukasrakenteesta sekä poliisin resurssien riittävyydestä ennalta ehkäisevään työhön. 

Valiokunta on tyytyväinen siihen, että vuonna 2021 perustetun valtakunnallisen ihmiskauppatutkintaryhmän työ on lähtenyt hyvin käyntiin, ja pitää tarpeellisena sen edelleen kehittämistä. Tärkeää on, että myös poliisin valmiusyksikkötoiminnan kehittäminen on jo käynnistetty ja huolehditaan Helsingin poliisilaitokselle osoitettujen erityistehtävien (kuten valtiovierailut, diplomaattisten kohteiden ja valtionjohdon suojaaminen, lukuisat mielenosoitukset ja suuret yleisötilaisuudet) riittävästä rahoituksesta. Valiokunta viittaa lisäksi momentin 29.01.51 yhteydessä esiin tuotuun uskonnollisten tilojen turvattomuuden lisääntymiseen ja pitää tärkeänä, että näihin uhkiin puuttuminen yhdessä yhteisöjen kanssa siirtyy osaksi poliisin normaalia toimintaa. 

Valiokunta nostaa lisäksi esiin aiempien budjettimietintöjensä mukaisesti (kuten VaVM 33/2021 vp) tarpeen vahvistaa koko maan laajuisesti poliisin valmiuksia hoitaa eläinsuojelurikoksia. Eläinsuojelurikokset tutkitaan aluevastuuperiaatteen mukaisesti ja toiminnassa hyödynnetään siihen perehtyneitä tutkijoita ja toiminnanjohtajia. Lisäksi Helsingin poliisilaitoksella on edelleen eläinsuojelurikosten torjunnan ryhmä. 

Valiokunta lisää momentille 700 000 euroa, josta osoitetaan 500 000 euroa Helsingin ja Uudenmaan poliiseille exit-toiminnan kehittämiseen katujengitoimintaan suuntautuvaksi ja 200 000 euroa keskusrikospoliisin avointen lähteiden seurantaan ja tiedonhankintaan, erityisesti hybridiuhkien ja kybervaikuttamisen havaitsemiseksi sekä torjumiseksi. 

02.Suojelupoliisin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille esitetään noin 45,4 milj. euroa, joka on noin 4,6 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2022 varsinaisessa talousarviossa. Suojelupoliisin resursseja on vahvistettu vastaamaan viraston lisääntyneitä tehtäviä. Myös teknisen suorituskyvyn rakentamisessa on päästy toimivaltuuksien edellyttämälle tasolle. 

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan esitetty määrärahataso tulee kuitenkin aiheuttamaan haasteita viraston suorituskyvyn ylläpitämiselle. Kustannuspaineet liittyvät etenkin teknisen suorituskyvyn ylläpitämiseen ja sen edelleen kehittämiseen. Myös nato-jäsenyyteen liittyvät velvoitteet ja yhteistoiminta tulevat edellyttämään resursointia. 

Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että uusi toimitilahanke on virastosta riippumattomista syistä viivästynyt aikataulustaan noin vuodella. Viivästymisestä johtuen mm. väistötiloihin osoitettu lisämääräraha ehtii päättyä ennen kuin rakennus valmistuu, ja rakennuskustannukset ovat vuoden aikana kohonneet voimakkaasti. 

Valiokunta painottaa, että suojelupoliisin toiminnallisesta ja teknisestä suorituskyvystä on pidettävä kiinni huolehtimalla sen ylläpitämisestä ja päivittämisestä vastaamaan muuttunutta turvallisuustilannetta. 

01.Rajavartiolaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille esitetään noin 305 milj. euroa, joka on yli 30 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2022 varsinaisessa talousarviossa. 

Valiokunta toteaa saamansa selvityksen perusteella, että Rajavartiolaitokselle esitetty rahoitus on pääosin riittävä ja se nostaa viraston suorituskykyä. Lisämäärärahat ovat kuitenkin suurelta osin määräaikaisia, kuten muillakin hallinnonalan toimijoilla. Valiokunnalle tuotiin esiin myös lisätarpeita liittyen etenkin toimitila- ja ICT-kuluihin. Esimerkiksi viraston toimitilojen peruskorjaukset terveiksi, turvallisiksi ja toiminnallisesti tarkoituksenmukaisiksi edellyttäisivät Senaatti-kiinteistöjen mukaan yli 4 milj. euron vuosittaista vuokrankorotusta. 

70.Rajavartiolaitoksen investoinnit (siirtomääräraha 5 v)

Momentille esitetään 325 milj. euroa. Suurimmat lisäykset kohdistetaan kahden uuden valvontalentokoneen hankintaan (163 milj. euroa), itärajan esteen rakentamiseen (139 milj. euroa), maa- ja merirajan teknisen valvontajärjestelmän uudistamiseen jatkona aiemmin myönnetylle rahoitukselle (15 milj. euroa) sekä alusten ja ilma-alusten ylläpitokustannuksiin (3 milj. euroa). 

Itärajan esteen rakentamisen osalta valiokunta viittaa mietintöönsä vuoden 2022 neljännestä lisätalousarviosta (VaVM 30/2022 vp) ja toteaa, että esitetty rahoitus mahdollistaa esteaitahankkeen jatkamisen pilottivaiheen jälkeen. Itärajan esteen kokonaispituus olisi noin 200 km, ja alustavan investointikustannuksen arvioidaan olevan 377 milj. euroa. Esteaidan seuraavan vaiheen rakentaminen ja ylläpidon kustannukset on tarkoitus ottaa huomioon vuosien 2024—2027 kehyspäätöksessä. 

Valiokunta pitää momentille esitettyä rahoitusta perusteltuna. Määrärahalisäykset parantavat Rajavartiolaitoksen suorituskykyä ja edellytyksiä vastata rajaturvallisuuden häiriötilanteisiin, laittomaan maahantuloon, vakaviin meripelastustehtäviin, merellisiin ympäristöonnettomuuksiin ja Suomen alueellisen koskemattomuuden loukkauksiin. Yhdessä aiemmin päätetyn kahden uuden ulkovartiolaivan hankinnan kanssa ne nostavat merkittävästi Rajavartiolaitoksen toimintavalmiutta. Lisäksi on tärkeää, että hallitus kiinnittää erityistä huomiota öljy- ja kemikaalivahinkojen torjuntakaluston ylläpitomahdollisuuksiin, kun öljysuojarahasto lakkautetaan. 

01.Pelastustoimen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille esitetään 4,5 milj. euroa, jolla maksetaan pelastustoimen ohjaus ja kehittäminen. Suuri osa momentin rahoituksesta on siirretty läpinäkyvyyden lisäämiseksi uudelle momentille 26.30.03 (Pelastusopiston toimintamenot). Pelastustoimen ja varautumisen valtakunnallisiin johtamisjärjestelyihin sekä suorituskyvyn turvaamiseen esitetään momentille 0,88 milj. euron lisäystä. 

Pelastustoimen palveluiden järjestäminen siirtyy hyvinvointialueille vuoden 2023 alussa. Sisäministeriön strategisella ohjauksella voidaan edistää palveluiden yhdenvertaisuutta, laatua ja kustannustehokkuutta. Uudistuksen yhteydessä arvioitiin pelastusosaston voimavaratarpeen olevan kymmenen henkilötyövuotta, mikä vastaa edelleen ohjausvälineiden toimeenpanon edellyttämää työmäärää. 

Valiokunta on huolissaan siitä, että pelastusosaston arvioidusta lisäresurssitarpeesta puuttuu edelleen puolet, ja painottaa, että hallituksen tulee huolehtia tehtävien riittävästä rahoituksesta, jotta uudistus pystytään toteuttamaan suunnitellusti ja kehittämään toimintaa toimintaympäristön vaatimalla tavalla. 

02.Hätäkeskuslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille esitetään noin 70,8 milj. euroa, joka on noin 4,6 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2022 varsinaisessa talousarviossa. 

Valiokunta toteaa saamansa selvityksen perusteella, että Hätäkeskuslaitoksen rahoitus vuodelle 2023 on hyvällä tasolla. Viraston 630 henkilötyövuoden resurssitavoitteen toteutuminen lähenee vuonna 2023, ja hätäkeskuspäivystäjien määrän arvioidaan olevan 500 henkilötyövuotta vuoden 2023 alussa. Tärkeää on kuitenkin edelleen kiinnittää huomiota henkilöstön työhyvinvointiin, koska Hätäkeskuslaitoksella on ollut useiden vuosien ajan henkilöstömäärän alimitoituksen vuoksi haasteita henkilöstön jaksamisessa ja se on näkynyt sairauspoissaolojen suurena määränä. 

Tulevien vuosien henkilöstötarpeen täyttämiseksi (mm. eläkepoistuman kasvun myötä) on paineita lisätä hätäkeskuspäivystäjien kurssimäärää Pelastusopistossa kahdesta kolmeen. Haasteena on myös päivystäjien valtakunnallinen jakaantuminen ja alueellisiin tarpeisiin vastaaminen. Lisäksi molempien kotimaisten kielten taitajia on tarvetta vähäisempi määrä, joten tästä syystä kaksikielistä kurssia esitetään alkavaksi syksyllä 2023. Valiokunta pitää tarpeellisena, että kaksikielinen koulutus järjestettäisiin jatkossa säännöllisesti, jotta hakijat voisivat nykyistä paremmin varautua koulutukseen ja siihen hakemiseen. 

Hätäkeskuslaitoksen ICT-menot koostuvat pääasiassa ERICA-hätäkeskusjärjestelmän ylläpito- ja kehittämiskustannuksista. Vuonna 2023 kehitetään myös kyberturvallisuutta, ja esitys sisältää lisäksi mm. hätäviestijärjestelmän uudistamisen (noin 2,4 milj. euroa). Tulevalla kehyskaudella on varauduttava kustannusten kohoamiseen. 

HE 149/2022 vp. Momentille esitetään 350 000 euroa, joka liittyy hallituksen eduskunnalle antamaan esitykseen laiksi hätäkeskustoiminnasta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi (HE 149/2022 vp). Koska asian käsittely on edelleen kesken, mainittu määräraha poistetaan momentilta. 

03.Pelastusopiston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille esitetään 18,0 milj. euroa. Valiokunta pitää hyvänä, että Pelastusopiston toimintamenot on budjetoitu omalle momentilleen. Tämä lisää rahoituksen läpinäkyvyyttä. Kuopiossa sijaitseva Pelastusopisto vastaa valtakunnallisesta pelastustoimen ja hätäkeskustoiminnan ammatillisesta koulutuksesta. Myös Pelastusopiston tekemä yhteistyö alueellisten toimijoiden kanssa on tärkeää. 

Valiokunta pitää välttämättömänä, että pelastajakoulutus kaksinkertaistetaan vuodesta 2024 alkaen vuoteen 2030 saakka aiempien linjausten mukaisesti. Näin ollen valiokunta on tyytyväinen siihen, että hallitus esittää lisäystä pelastajakoulutettavien määrän nostamisen suunnitteluun (0,6 milj. euroa) ja koulutuksen sisällölliseen kehittämiseen (0,08 milj. euroa). 

Pelastajatarve on saadun selvityksen mukaan akuutti ongelma. Haasteena on myös ammatillisen tutkinnon suorittaneiden pelastajien valtakunnallinen jakaantuminen ja alueellisiin pelastajatarpeisiin vastaaminen. Sisäministeriön viimeisimmän selvityksen (2022) mukaan vuoteen 2030 mennessä tarvitaan 1 122 pelastajaa enemmän verrattuna nykyiseen koulutusmäärään. Osa tunnistetusta pelastajatarpeesta on jo realisoitunut ja osa realisoituu vasta lähivuosina. 

Pelastusopiston perustasoa on ylläpidetty määräaikaisella 2,4 milj. euron lisäyksellä, joka päättyy vuoden 2022 lopussa. Vuosi 2023 pystytään kuitenkin saadun selvityksen mukaan hoitamaan sisäministeriön sisäisin määrärahakohdennuksin. Koulutuspaikkojen lisääminen edellyttää kuitenkin kehystason korotusta noin 4,5 milj. eurolla vuonna 2024 ja noin 6 milj. eurolla vuosina 2025—2030. 

Valiokunnan saaman selvityksen perusteella Helsingin pelastuskoulun rahoittaminen valtion talousarviosta vaatisi muutosta lainsäädäntöön. Sisäministeriö voi kuitenkin hyväksyä myös muun julkisyhteisön ylläpitämän oppilaitoksen kuin Pelastusopiston antamaan pelastusalan ammatillista peruskoulutusta, kuten se on tehnytkin. Sisäministeriön Helsingin pelastuskoululle antaman päätöksen perusteella Helsinki on ilmoittanut helmikuussa 2022, että se toteuttaa miehistö- ja alipäällystökoulutusta päätöksen ehtojen mukaisesti. 

Valiokunta korostaa, että sopimuspalokunnilla on keskeinen merkitys pelastustoimen palvelujärjestelmän kokonaisuudessa. On erittäin tärkeää, että sopimuspalokuntatoiminta ja valtakunnallisesti kattava paloasemaverkosto pysyvät elinvoimaisena ja pelastustoimi säilyy lähipalveluna. Sisäministeriön pelastajatarveselvityksen mukaan sivutoimisia ja sopimuspalokuntalaisia arvioidaan tarvittavan lisää nykyisen 15 880 henkilön lisäksi vähintään 819 henkilöä vuoteen 2030 mennessä. On välttämätöntä, että myös tämä lisäys otetaan huomioon pelastajakoulutusta järjestettäessä. 

Saadun selvityksen mukaan sopimuspalokuntatoiminnan rahoitustarpeet ovat mukana alueen pelastustoimien palvelutuotantoa koskevissa arvioissa. Vuoden 2023 alusta sopimuspalokuntien rahoitus kuuluu hyvinvointialueille, joten myös tämän rahoituksen kohdentumista alueilla tulee seurata tarkasti. 

01.Maahanmuuttoviraston ja valtion vastaanottokeskusten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille esitetään 65,0 milj. euroa, joka on lähes samalla tasolla kuin vuoden 2022 varsinaisessa talousarviossa. Vuoden 2022 lisätalousarvioissa momentin rahoitusta kuitenkin lisättiin yli 10 milj. eurolla, jota kohdennettiin Venäjän hyökkäyksen seurauksena Suomeen saapuneiden tilapäistä suojelua hakeneiden ukrainalaisten vastaanottamiseen. Kuluvana vuonna tilapäistä suojelua hakevien määrän arvioidaan nousevan 48 000 henkilöön, ja vuonna 2023 sen ennakoidaan olevan noin 30 000 hakijaa. 

Tilapäistä suojelua hakevien suuri määrä vaikuttaa Maahanmuuttoviraston toimintaan myös vuonna 2023. Nämä hakemukset pystytään kuitenkin ratkaisemaan nykyisin keskimäärin muutamassa päivässä. Valiokunta on tyytyväinen siihen, että virasto on muutenkin edelleen kehittänyt toimintaansa ja lyhentänyt hakemusjonoja. Esimerkiksi turvapaikkahakemusten laatu ja yksilöllinen käsittely on saatettu hyvälle tasolle. Marraskuun loppuun mennessä uusia turvapaikkahakemuksia oli saapunut noin 4 600 ja kielteisen päätöksen saamisen jälkeen uudistettuja hakemuksia oli jätetty noin 900 kappaletta. 

Niin ikään työ- ja oleskeluperusteisten oleskelulupien pikakaistan käyttöönotto on sujunut hyvin, ja keskimääräinen hakemusten käsittelyaika on yhdeksän vuorokautta. Momentille sisältyy edelleen noin 4 milj. euroa Euroopan unionin elpymisrahaston (RRF) rahoitusta, jolla jatketaan työ- ja koulutusperusteisten lupaprosessien nopeuttamisen kannalta keskeistä tietojärjestelmä- ja prosessikehitystä sekä lisätään päätöksenteon automaatioedellytyksiä. Lisäksi momentille sisältyy 1 milj. euroa lisäys UMA-järjestelmän kehittämiseen. 

Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että muukalaispassia ja pakolaisen matkustusasiakirjaa voi hakea vain paperihakemuksella. Näiden asiakirjojen määrä on suhteellisen suuri, noin 15 000 kpl vuosittain, joten myös tämän prosessin digitalisaatio on tarpeen. Virasto haki tarkoitukseen 1 milj. euron rahoitusta, mutta se ei sisälly talousarvioesitykseen. 

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan Maahanmuuttoviraston henkilömäärä pysyy lähes vuoden 2022 tasolla esitetyllä määrärahalla ja kuluvalta vuodelta siirtyvän määrärahan avulla. Lupakäsittely ja toimintakyky pysyvät siten sujuvina. Maahanmuuttotilanteen mahdollisesti muuttuessa resursseja on kuitenkin tarkasteltava uudelleen. Vuodesta 2024 eteenpäin viraston kehystaso alenee noin 17 milj. eurolla, joten ilman lisärahoitusta tämä merkitsee muutoksia rakenteisiin ja henkilöstön määrään kohdistuvia leikkauksia. 

Valiokunta korostaa Maahanmuuttoviraston kuten muidenkin sisäisen turvallisuuden toimijoiden osalta, että rahoituksen tulee mahdollistaa toiminnan pitkäjänteinen suunnittelu. Myös Maahanmuuttovirastossa suurin resurssi on osaava henkilöstö, joten vuosittaiset määräaikaiset lisäykset vaikuttavat väistämättä henkilöstön vaihtuvuuteen ja vähentävät toiminnan tuottavuutta. 

HE 132/2022 vp. Momentille esitetään 110 000 euroa liittyen hallituksen eduskunnalle antamaan esitykseen digitaalista henkilöllisyyttä koskevaksi lainsäädännöksi (HE 132/2022 vp). Koska asian käsittely on edelleen kesken, määräraha poistetaan momentilta. 

21.Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanotto (arviomääräraha)

Momentille esitetään noin 371 milj. euroa, ja momentti esitetään muutettavaksi siirtomäärärahasta arviomäärärahaksi, mitä valiokunta pitää perusteltuna. Muutos joustavoittaa toimintaa ja reagoimismahdollisuutta, jos määrärahatarve yllättäen kasvaa toimintaympäristön muuttuessa. 

Myös tämän määrärahan tarve on lisääntynyt voimakkaasti, kun Suomeen on paennut Ukrainasta noin 45 000 tilapäisen suojelun hakijaa (tilanne marraskuussa 2022). Vastaanottokeskuksien määrää on lisätty vuoden 2022 aikana 30 yksiköstä 93 yksikköön, ja marraskuussa käytössä oli yli 25 000 majoituspaikkaa. Noin puolet hakijoista asuu kuitenkin yksityismajoituksessa (noin 18 000 henkilöä) ja kuntien järjestämässä majoituksessa (yli 5 000 henkilöä). Kuntien kustannukset korvataan kunnan ja vastaanottokeskuksen tekemän sopimuksen mukaisesti. 

Keskimääräisen vastaanottovuorokauden hinta oli 52 euroa vuonna 2021. Vuonna 2022 hinnan arvioidaan jäävän tätä alhaisemmaksi, koska yksityisesti majoittuvien osuus on kasvanut. Toisaalta kuitenkin uusien vastaanottokeskusten perustaminen on aiheuttanut kertaluonteisia kustannuksia. 

01.Puolustusvoimien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille esitetään noin 2,1 mrd. euroa, joka on noin 157 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2022 varsinaisessa talousarviossa. Esitys sisältää sotilaallisen toimintaympäristön muutoksesta aiheutuvan tasokorotuksen noin 111 milj. euroa, jonka myötä voidaan lisätä mm. Puolustusvoimien henkilöstöä, kertausharjoituksissa koulutettavien määrää, materiaalisen kunnossapidon tasoa sekä katetaan energian hinnannoususta tiedossa olevat lisäkustannukset. 

Momentille esitetään lisäksi uutta valtuutta, josta aiheutuu menoja enintään 127,3 milj. euroa vuosille 2023—2028. Valtuudella turvataan huolto- ja ylläpitosopimuksia sekä muita tarvittavia palveluja kyseisille vuosille. Valiokunta puoltaa valtuuden hyväksymistä. 

Riittävä ja osaava henkilöstö on keskeinen osa Puolustusvoimien suorituskykyä. Vuoden 2021 puolustusselonteossa linjattiin henkilöstön määrän lisäämisestä 500 henkilötyövuodella lähivuosina. Turvallisuusympäristö on kuitenkin kiristynyt puolustusselonteon laatimisen jälkeen, mikä on vaikuttanut merkittävästi Puolustusvoimien resurssitarpeisiin. 

Valiokunta on tyytyväinen siihen, että hallitus on reagoinut kuormittuneisuuden kasvuun, ja esittää henkilöstön lisäämistä etupainotteisesti siten, että vuonna 2023 on tarkoitus palkata 125 henkilöä, kun alkuperäinen tavoite oli 100 henkilöä. Lisäksi hallitus täydensi esitystään ja esitti henkilöresursseja lisättäväksi myös Natosta aiheutuviin tehtäviin. 

Myös sopimussotilaiden määrää on lisätty, ja määrä on saadun selvityksen mukaan riittävä (495 henkilötyövuotta). Lisäys vastaa osaltaan kasvaneeseen henkilöstötarpeeseen. Sopimussotilaskoulutus toimii niin ikään hyvänä rekrytointiväylänä ammattisotilaan tehtävään. 

Saadun selvityksen perusteella henkilöstön määrä on riittävä vuonna 2023. Myös kokonaistyötyytyväisyysindeksi on edelleen hyvällä tasolla, vaikka kuormitus onkin kasvanut. Valiokunta on kuitenkin huolissaan hallintoyksikkökohtaisista poikkeamista ja painottaa, että henkilöstön jaksamiseen sekä työn määrään ja sen jakautumiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. 

Valiokunta on tyytyväinen siihen, että Puolustusvoimien toimitilojen ylläpito ja kehittäminen yhteistyössä Puolustuskiinteistöjen kanssa on käynnistynyt hyvin. Toimitiloihin kohdistuu merkittäviä investointitarpeita seuraavan viiden vuoden aikana johtuen mm. F-35-infrastruktuurin rakentamisesta, turvallisuusympäristön muutoksesta sekä rakennusten terveellisyyttä ja turvallisuutta ylläpitävistä ja parantavista hankkeista. Investointien arvo on noin 200 milj. euroa vuonna 2023. 

Puolustusvoimat valmistelee toimenpideohjelmaa, jolla kiinteistömenojen kasvua pyritään hillitsemään lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Tarkoitus on myös käynnistää energiansäästökampanja sähkön kulutuksen pienentämiseksi ja jatkaa Puolustusvoimien energia- ja ilmasto-ohjelmassa määriteltyjä toimenpiteitä pitkän aikavälin energiansäästön aikaansaamiseksi. 

Valiokunta nostaa esiin, että talousarvioesitys ei kata hallinnonalan ennakollisesta kustannustasotarkistuksesta huolimatta kaikkea hinnannousua, kuten energian ja polttoaineiden kallistumista. Valiokunta pitää kuitenkin tärkeänä, että hintojen nousuun reagoidaan myös tältä osin. 

Valiokunta pitää tärkeänä, että puolustusbudjettiin lisätään tarvittaessa edelleen tukea Ukrainalle. Talousarvioesitys sisältääkin Suomen kymmenennen materiaaliapupaketin myöntämisen Ukrainalle. 

Valiokunta pitää hyvänä, että puolustushallinto on ollut aktiivinen EU-rahoituksen haussa. Hankkeisiin sisältyy usein EU:lta saadun rahoitusosuuden lisäksi joko puolustushallinnon tai suomalaisten teollisuustoimijoiden osarahoitus. EU-rahoitusta puolustusteollisuusyhteistyölle on pystytty kasvattamaan viimeisen viiden vuoden aikana. Esimerkiksi vuonna 2021 käynnistetystä Euroopan Puolustusrahastosta (EDF) on saanut rahoitusta 20 suomalaista toimijaa. Suurin suomalaisten johtama FAMOUS2-projekti on tuonut Suomeen rahoitusta 20 milj. euroa, kun sen kansalliset kustannukset ovat olleet 6 milj. euroa. Sotilaallisen liikkuvuuden rahoitusta on puolestaan saatu Verkkojen Eurooppa -ohjelmasta (CEF) kahteen hankkeeseen yhteensä yli 18 milj. euroa. 

Valiokunta lisää momentille 250 000 euroa Kauhavalla toteutettaviin lentosotaharjoituksiin. 

18.Puolustusmateriaalihankinnat (siirtomääräraha 5 v)

Momentille esitetään noin 1,6 mrd. euroa, joka on noin 760 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2022 varsinaisessa talousarviossa. Momentille esitetään myös uutta tilausvaltuutta, Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen 2023, josta aiheutuu menoja enintään noin 559 milj. euroa vuosina 2023—2032. Valiokunta puoltaa valtuuden hyväksymistä. 

Puolustusmateriaalimarkkinat ovat valiokunnan saaman selvityksen mukaan maailmanlaajuisesti ylikuumentuneet ja komponenttien saatavuus on huonontunut. Kysynnän kasvaessa toimitusajat ovat pidentyneet kaikilla tuotteilla valmistusmaasta riippumatta. Etenkin suurten hankintojen pitäminen aikataulussa on entistä vaikeampaa, ja hankintaongelmat tulevat muutenkin lisääntymään. 

Valiokunta korostaa, että valtion on edelleen varauduttava vuoden 2023 lisätalousarvioissa kohoavaan puolustusmateriaalin kustannustasoon ja dollareissa käytävän kaupan valuuttakurssitappioihin. Puolustusbudjetin riittävyys on kuitenkin varmistettu myös korkean inflaation ja epäedullisten valuuttakurssien tilanteessa, koska ostovoimaa turvaavat siihen vakiintuneen käytännön mukaisesti tehtävät indeksi- ja valuuttakurssikorjaukset. Vuonna 2022 teollisuuden hintaindeksi on noussut jo nyt noin 7 prosenttia. 

Hallitus esittää Laivue 2020 -hankkeen irrottamista PVKEH 2018 -tilausvaltuudesta ja sen uudelleen budjetointia erilliseksi valtuudeksi. Valiokunta puoltaa muutosta ja toteaa, että esitys selkeyttää hankkeen rahoituksen seurantaa. 

Hankkeessa korvataan seitsemän käytöstä poistuvaa alusta neljällä monitoimikorvetilla merivoimien suorituskyvyn ylläpitämiseksi. Hanke ei ole kuitenkaan edennyt suunnitelmien mukaisesti, kuten valiokunta on aiemminkin todennut (esim. VaVM 30/2022 vp ja VaVM 18/2022 vp). Vuoden 2022 neljännessä lisätalousarviossa hankkeelle myönnettiin 104 milj. euron lisärahoitus viivästyksen aiheuttamien seurannaiskustannusten kattamiseen ja merivoimien käytössä olevien alusten elinkaaren jatkamiseen. 

Valiokunta pitää välttämättömänä, että merivoimien suorituskyvystä huolehditaan ja varmistetaan, että korvetit saadaan rakennettua ilman merkittäviä uusia lisäviiveitä ja hankkeen rahoitus pysyy hyväksyttävällä tasolla. 

Vallitsevassa heikentyneessä materiaalin saatavuustilanteessa valiokunta pitää aiempaakin tärkeämpänä kotimaisia puolustusmateriaalihankintoja aina kun se on mahdollista. Suomalaisella puolustus- ja ilmailuteollisuudella on keskeinen merkitys varautumisessa, valmiudessa ja uuden teknologian ml. ohjelmistojen hyödyntämisessä. Puolustushallinnolla tulee olla myös riittävästi osaavaa henkilöstöä hankintojen toteuttamiseen asetettujen kriteerien mukaisesti ja hankintojen hintahuippujen välttämiseen. 

Suomessa toimiva puolustusteollisuus tarvitsee elinvoimaisuuden säilyttämiseksi myös vientiä. Vientimahdollisuuksien tulee olla mahdollisimman yhdenmukaiset ja johdonmukaiset muiden EU-maiden kanssa, sillä kaikkia jäsenmaita sitovat samat vientisäädökset. Valiokunta painottaa lisäksi edelleen teollisen yhteistyön tärkeää merkitystä erityisesti suurten strategisten hankintojen koko elinkaaren ajan. 

Maanpuolustuksen laaja-alaisen osaamisen kehittäminen nojaa kansalliseen TKI-järjestelmään ja sen kykyyn tuottaa pitkäjänteisesti uutta tietoa ja osaamista. Julkinen rahoitus perustutkimuksen rahoittajana ja osaamispohjan rakentajana on siten maanpuolustukselle erittäin tärkeää. Teknologinen kehitys muuttaa sodan kuvaa ja vaikuttaa sotilaallisiin ratkaisuihin, joten puolustuksen tarpeet tulee nähdä osana kansallista TKI-rahoitusta. 

Valiokunta korostaa, että kehittyvän teknologian tarjoamat mahdollisuudet on kyettävä hyödyntämään ja valtion mahdollisten TKI-toiminnan lisäpanostusten tulee mahdollistaa myös Suomen puolustuksen osaamispääoman vahvistaminen ja puolustuksen suorituskyvyn rakentaminen. Tämä edellyttää TKI-rahoitukseen liittyvien valmisteluprosessien kehittämistä siten, että hallinnonaloilla on mahdollisuus tuoda prosessiin perusteltuja tarpeita systemaattisesti. Kokonaisturvallisuuden ja osaamisen huoltovarmuuden kannalta on tärkeää huolehtia puolustussektorin riittävästä TKI-toiminnan rahoittamisesta. 

19.Monitoimihävittäjien hankinta (siirtomääräraha 5 v)

Momentille esitetään noin 1,4 mrd. euroa, joka on noin 117 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2022 varsinaisessa talousarviossa. Momentin rahoitusprofiili on päivitetty vastaamaan F-35-järjestelmän hankintasopimusta, joten rahoituksesta on vähennetty noin 506 milj. euroa. 

Määräraha sisältää noin 100 milj. euron ennakoidun indeksikorotuksen ja vajaan 19 milj. euron suuruisen ostovoimatarkistuksen, joka korjaa käyttämättömänä siirtyvän määrärahan vastaamaan sen vuoden tilannetta, jolloin kassameno toteutuu. Lisäksi määrärahaan sisältyy ennakoitu valuuttakurssimeno noin 271 milj. euroa, joka perustuu oletukseen, että euron kurssi dollariin nähden olisi yhden suhde yhteen. 

Valiokunta toteaa, että momentin käyttöä on avattu valiokunnalle riittävällä tarkkuudella, ja pitää määrärahaa perusteltuna. Kustannusten hillitsemiseksi olisi erittäin tärkeää pysyä suunnitellussa aikataulussa. Hankkeen hintariskit ovat lähinnä ennakoitua nopeammassa inflaatiossa ja valuuttakurssimuutoksissa. 

50.Maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukeminen (kiinteä määräraha)

Momentille esitetään 8,015 milj. euroa, joka on 100 000 euroa vähemmän kuin vuonna 2022. Momentin määrärahaa korotettiin runsaalla 3 milj. eurolla vuoden 2022 toisessa lisätalousarviossa vastaamaan muuttuneen toimintaympäristön vaatimuksiin ja kansalaisten kasvaneeseen kiinnostukseen vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta. 

Valiokunta pitää määrärahalla järjestettävää toimintaa kustannustehokkaana. Vapaaehtoisella maanpuolustustoiminnalla on keskeinen rooli reserviläisten omaehtoisen harjoittelun järjestämisessä ja turvaamisessa. Suurin osa määrärahasta (7,5 milj. euroa) on tarkoitus osoittaa Maanpuolustuskoulutusyhdistykselle (MPK), jonka tavoitteena on mm. kaksinkertaistaa järjestämänsä koulutuspäivät 100 000 vuorokauteen vuonna 2023. 

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan MPK:n korotettu määräraha on riittävä. Myös keskeisten reserviläisjärjestöjen (RUL, RES, NVL ja MPKL) rahoitustilanne on parantunut. Lisäksi myönteistä on, että naisten osuus on noussut lähes 25 prosenttiin koulutettavista, kun se aiemmin oli noin 20 prosenttia. Valiokunta pitää puolustusvaliokunnan (PuVL 7/2022 vp) tavoin tärkeänä, että MPK huolehtii siitä, että sillä ei ole päällekkäistä resursseja kuluttavaa toimintaa jäsenjärjestöjensä kanssa. 

Valiokunta korostaa lisäksi, että rahoituksen kohdentamista tulee edelleen kehittää siten, että kokonaisturvallisuus otettaisiin nykyistä laajemmin huomioon koulutuksessa. Tukea myönnetään sotilaallisia valmiuksia palvelevaan koulutukseen, mutta varautumis- ja turvallisuuskoulutus (VARTU) jää tuen ulkopuolelle. 

Valiokunta nostaa lisäksi esiin, että sotilaallisen kriisinhallinnan veteraanien kuntoutukseen ei ole esitetty rahoitusta vuodelle 2023. 

Valiokunta pitää tärkeänä, että hallitus huolehtii siitä, että kriisinhallintaoperaatioihin osallistuneiden kuntoutuksesta ja henkisestä tuesta huolehditaan pitkäjänteisesti. Lähtökohtaisesti tukitoimet kuuluvat sosiaali- ja terveysministeriön pääluokkaan, kuten muutkin vastaavat avustukset. Puolustusministeriö on kuitenkin pitänyt asiaa erittäin tärkeänä ja on siksi vapaaehtoisesti tukenut kuntoutustoimintaa omasta pääluokastaan vuonna 2022 ja on siihen valmis myös vuonna 2023. 

Valiokunta lisää momentille 200 000 euroa kriisinhallinnan veteraanien kuntoutukseen. 

20.Sotilaallisen kriisinhallinnan kalusto- ja hallintomenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille esitetään yhteensä lähes 64 milj. euroa, joka vastaa vuoden 2022 varsinaista talousarviota. Momentille sisältyy myös poikkeuksellisesti uusi 20 milj. euron tilausvaltuus kaluston hankintaan vuosina 2023—2026. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan hankinnat pystytään tekemään momentin nykyisen kehyksen puitteissa, joten valtuudesta ei aiheudu kehyksen ylittäviä määrärahatarpeita. Valiokunta pitää valtuutta perusteltuna. 

01.Verohallinnon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Valiokunta poistaa momentilta määrärahan 1 280 000 euroa, koska osaksi Verohallinnon toimintamenoja koskevan hallituksen esityksen (HE 145/2022 vp) julkisen hallinnon automaattista päätöksentekoa koskevaksi lainsäädännöksi käsittely on eduskunnassa kesken, eikä lakiesitystä ole vielä hyväksytty. 

02.Tullin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille esitetään noin 194 milj. euroa, joka on noin 6 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2022 varsinaisessa talousarviossa. Vuoden 2022 rahoitusta kuitenkin tarkistettiin lisätalousarvioiden kautta yhteensä noin 5 milj. euron lisäyksillä. 

Valiokunta pitää myönteisenä, että määrärahaan sisältyy 4 milj. euron kohdentamaton lisäys, joka helpottaa jonkin verran Tullin perustoiminnan rahoitusta. Lisäyksestä huolimatta taloudellinen tilanne tulee olemaan valiokunnan saaman selvityksen perusteella tiukka, eikä se täysin vastaa tarpeisiin. 

Erityisesti Tullin ICT-menoihin kohdistuu kasvupaineita. Käynnissä on ollut vuodesta 2015 alkaen mittava EU-lainsäädäntöön perustuva tulliselvityksen tietojärjestelmien uudistaminen (14 milj. euroa vuonna 2023), jonka aikataulu on venynyt alkuperäisestä suunnitelmasta. Siirtymäkausi on siksi pidentynyt ja aiheuttaa päällekkäisiä kustannuksia uudesta ja vanhasta järjestelmästä. Samanaikaisesti muut vuosittaiset ICT-menot ovat kasvaneet noin 24—26 milj. eurosta reiluun 34 milj. euroon vuonna 2021 ja edelleen 40 milj. euroon vuonna 2022. 

Valiokunta nostaa esiin myös Tullin valvontateknologian kehittämisen ja ylläpitämisen tärkeän merkityksen yhteiskunnan ja kansalaisten turvallisuudelle sekä laillisen ulkomaankaupan tavaravirtojen häiriöttömälle liikkumiselle. Tulli hoitaa EU:n ulkorajamme valvonnan lisäksi ainoana viranomaisena valvontaa sisärajoilla (satamat, lentokentät sekä Ruotsin ja Norjan rajat), joilla tavaraliikenne on kasvanut. Saadun selvityksen mukaan valvonnan painopiste saattaakin muuttua pysyvästi, koska Venäjän-kauppa on tyrehtynyt, eikä sen arvioida palautuvan entiselleen pitkiin aikoihin. Lisärahoituksella Tulli hankkisi valvontateknologiaa ja päivittäisi valvontakyvykkyyttään rajoilla sekä nopeuttaisi konkreettista valvontatyötä tukevan automaation käyttöönottoa. 

Valiokunta pitää välttämättömänä, että Tullin määrärahojen riittävyydestä huolehditaan, ja toteaa, että merkittävä epävarmuustekijä rahoituksen riittävyydessä on kustannustason nousu. Esimerkiksi Tullin hankintasopimuksissa on pääsääntöisesti indeksiehto, mitä esityksessä ei ole otettu huomioon. 

HE 145/2022 vp. Momentille esitetään 370 000 euroa, joka liittyy hallituksen esitykseen julkisen hallinnon automaattista päätöksentekoa koskevaksi lainsäädännöksi (HE 145/2022 vp). Koska asian käsittely on edelleen kesken, mainittu määräraha poistetaan momentilta. 

01.Valtiokonttorin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Valiokunta poistaa momentilta määrärahan 1 230 000 euroa, koska osaksi Valtiokonttorin toimintamenoja koskevan hallituksen esityksen (HE 145/2022 vp) julkisen hallinnon automaattista päätöksentekoa koskevaksi lainsäädännöksi käsittely on eduskunnassa kesken, eikä lakiesitystä ole vielä hyväksytty. 

03.Digi- ja väestötietoviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Valiokunta poistaa momentilta määrärahan (5 321 000 euroa), koska Digi- ja väestötietoviraston toimintamenomomenttia koskevat hallituksen esitykset (HE 132/2022 vp) väestötietojärjestelmästä ja Digi- ja väestötietoviraston varmennepalveluista annetun lain muuttamisesta sekä siihen liittyviksi laeiksi, (HE 133/2022 vp) digitaalista henkilöllisyyttä koskevaksi lainsäädännöksi sekä (HE 145/2022 vp) julkisen hallinnon automaattista päätöksentekoa koskevaksi lainsäädännöksi ovat eduskunnassa kesken, eikä lakiesityksiä ole vielä hyväksytty. 

01.Julkisen hallinnon ICT:n ohjaus ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)

ICT-toiminnan kustannukset 

Valiokunta on huolissaan valtion ICT-menojen voimakkasta kasvusta ja painottaa, että menojen kasvua on pyrittävä hillitsemään. ICT-menot kasvavat väistämättä yhteiskunnan digitalisoituessa ja tietojärjestelmiin kohdistuvien vaatimusten kasvaessa, mutta menojen kasvu on ollut monin paikoin erittäin voimakasta. Valiokunta pitää siksi välttämättömänä, että ICT-kustannusten kasvun syyt selvitetään ja jatkossa etsitään keskitetysti ratkaisuja, joilla kustannusten kasvua voidaan hallita nykyistä paremmin. 

On myös tärkeää varmistaa, että tietojärjestelmät ja sähköiset työvälineet edistävät työn tehokkuutta ja tuottavuutta. Useissa valiokunnan asiantuntijakuulemisissa on noussut esille huoli pitkittyneiden tietojärjestelmähankkeiden aiheuttamasta lisätyöstä, kustannusten voimakkaasta kasvusta sekä henkilöstön kuormittuneisuudesta tilanteessa, jossa uudet järjestelmät eivät ole vastanneet toiminnallisia tarpeita. 

31.Hyvinvointialueiden ja HUS-yhtymän sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen rahoitus (arviomääräraha)

Hyvinvointialueiden yleiskatteinen valtionrahoitus on vuoden 2023 tasolla yhteensä n. 22,5 mrd. euroa, josta n. 1,86 mrd. euroa on maksettu alueille vuoden 2022 joulukuussa. Momentin ensi vuotta koskeva määräraha on siten n. 20,6 mrd. euroa. Lisäksi alueet saavat asiakasmaksuja ja muita toimintatuloja sekä rahoitustuottoja. 

Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on noussut esille vahva huoli siitä, että talousarvioesityksen mukainen rahoitus ei ole riittävä sote- ja pelastuspalveluihin liittyvien lakisääteisten palvelujen järjestämiseen. Rahoitusvajeen arvioidaan aiheutuvan monista eri syistä, mm. henkilöstökustannusten ja hintojen voimakkaasta noususta sekä hyvinvointialueiden uusista velvoitteista ja uudistuksista, joihin osoitetun lisärahoituksen ei arvioida vastaavan niiden todellisia kustannusvaikutuksia. Myöskään rahoituslaskelmissa huomioitu tilinpäätöstietoihin 2021 ja talousarviotietoihin 2022 perustuva siirtyvien kustannusten taso ei vastaa todellista vuoden 2022 kustannustasoa, eikä laskentamalli ota riittävästi huomioon aluekohtaista väestön ja palvelutarpeen kasvua. 

Rahoitusvajetta arvioidaan aiheutuvan myös siitä, etteivät kaikki hyvinvointialueille siirtyvät kustannukset ole kirjautuneet täysimääräisesti rahoituksen pohjana oleviin tietoihin, minkä lisäksi tilannetta pahentavat koronasta aiheutunut hoitovelka sekä monien hoivapalveluntuottajien esittämät suuret hinnankorotusvaatimukset. Palvelutuotannon muutosten ja integraation tuottamat hyödyt eivät myöskään vähennä kustannuksia välittömästi uudistuksen alkuvaiheessa, vaan hyödyt on mahdollista saada vasta myöhempinä vuosina. 

Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on arvioitu, että nykyisellä mallilla kaikki hyvinvointialueet joutuvat hakemaan kustannusten nousun ja riittämättömän rahoituksen seurauksena kolmen ensimmäisen toimintavuoden aikana korotusta lainanottovaltuuteen ja että ne ajautuvat arviointimenettelyyn. Monet alueet joutuvat harkitsemaan myös palvelujen supistamista, koska hyvinvointialueen mahdollisesti vuonna 2024 saama takautuva korjaus rahoituksen tasoon ei ratkaise vuoden 2023 rahoitusvajetta. Rahoitusvaje on arvioitu niin suureksi, että sitä on mahdotonta kattaa pelkästään tuottavuutta parantamalla. 

Valiokunta viittaa hallintovaliokunnan lausuntoon (HaVL 28/2022 vp), jossa on kiinnitetty huomiota myös pelastustoimen rahoitukseen. Hallintovaliokunnan saaman selvityksen mukaan hyvinvointialueiden rahoituspohja ei ole riittävä pelastustoimen lakisääteisten palveluiden tuottamiseksi. 

Vuosi 2023 merkitsee suuren hallintouudistuksen toteutumista, kun vastuu sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisestä siirtyy hyvinvointialueille 1.1.2023 lukien. Alueiden rahoitus muodostuu siirroista, jotka tehdään kuntien peruspalvelujen valtionosuuden (n. 5,36 mrd. euroa) ja kuntien verotulomenetysten korvausten (n. 1,94 mrd. euroa) momenteilta sekä lisäyksestä, joka vastaa valtion tuloverojen sekä yhteisöveron tuoton kasvua uudistuksen veroperustemuutosten seurauksena. Rahoituksen siirto kuntien verotuloista on n. 13,93 mrd. euroa, josta kunnallisveron osuus on n. 13,11 mrd. euroa ja yhteisöveron n. 0,82 mrd. euroa vuoden 2022 tasossa. 

Rahoituksessa otetaan huomioon väestön sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarpeen arvioitu vuosittainen kasvu, jota lisäksi korotetaan mm. siirtymävaiheen kustannusten vuoksi 0,2 prosenttiyksiköllä vuosina 2023—2029. Palvelutarpeen kasvu (mukaan lukien 0,2 prosenttiyksikön korotus) huomioidaan vuosina 2023 ja 2024 täysimääräisesti. Valtiovarainministeriön mukaan palvelutarpeen kasvun kustannusarvio on vuonna 2023 noin 253 milj. euroa. Rahoituksen indeksitarkistus vuodelle 2023 on 3,52 prosenttia, joka lisää rahoitusta 756 milj. eurolla. Lisäksi hyvinvointialueiden uudet ja laajenevat lakisääteiset tehtävät kasvattavat rahoitusta nettomääräisesti noin 250 milj. eurolla. Vuonna 2026, kun kaikki kuluvalla hallituskaudella linjatut päätösperäiset muutokset ovat voimassa, julkisen talouden suunnitelmassa vuosille 2023—2026 on kustannusvaikutukseksi hyvinvointialueiden rahoitukseen arvioitu nettona n. 580 milj. euroa vuodessa. 

Em. korotukset huomioon ottaen rahoitus kasvaa kaikilla alueilla asukasta kohden keskimäärin 233 euroa vuoteen 2022 verrattuna, ja koko maan tasolla rahoitus on ensi vuonna n. 1,3 mrd. euroa korkeampi kuin vuoden 2022 sote- ja pelastustoimen kustannukset. 

Uusi rahoitusmalli sisältää kuitenkin siirtymävaiheessa tietopohjaan liittyviä epävarmuuksia, ja rahoitus perustuu aluksi osittain arviotietoon. Rahoitukseen liittyvät korjausmekanismit toimivat takapainoisesti, sillä kunnilta hyvinvointialueille siirtyvät kustannukset lasketaan vuoden 2021 tilinpäätöstietojen ja vuoden 2022 talousarviotietojen perusteella. Näin vuoden 2023 aikana saadaan vuoden 2022 lopulliset tilinpäätöstiedot, jolloin rahoitus päivitetään uusien tietojen mukaiseksi. Vuoden 2022 talousarviotietojen ja tilinpäätöstietojen välinen erotus on tarkoitus korvata jälkikäteen vuonna 2024 siten, että korjaus kirjataan jo vuoden 2023 tilinpäätöksiin (HE 309/2022 vp). Muutoksen tavoitteena on tasoittaa rahoituksen jakautumista vuosien 2023 ja 2024 välillä ja parantaa hyvinvointialueiden vuoden 2023 tulosta. Ehdotus vaikuttaisi sitä kautta myös hyvinvointialueiden vuoden 2024 lainanottovaltuuksien määrittelyyn ja mahdolliseen alijäämän kattamiskauden alkamiseen. 

Vuoden 2022 lähtötason korjaus maksetaan kertakorvauksena alueittain tammikuussa 2024, ja vuonna 2025 tehtävä jälkikäteistarkistus korjaa vuoden 2023 tason. Hyvinvointialueiden rahoitus täsmäytetään näin ensimmäisen kerran lopullisesti vuonna 2025. 

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan (StVL 13/2022 vp) tavoin valtiovarainvaliokunta pitää lähtökohtaisesti oikeudenmukaisena rahoituksen perustana palvelutarpeeseen liittyville tekijöille painottuvaa laskennallista rahoitusmallia, johon sisältyy myös kustannusten kasvua hillitseviä elementtejä. On kuitenkin selvää, että hyvinvointialueiden toiminta käynnistyy epävarmassa tilanteessa, kun monet ennalta arvaamattomat tekijät, kuten koronapandemian aikana pahentunut hoitovaje, sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstövaje sekä energian hinnan ja yleisen kustannustason voimakas nousu, lisäävät tuntuvasti alueiden kustannuksia. 

Vaikka jälkikäteen tehtävä korjaus parantaa alueiden rahoitustilannetta, on erittäin tärkeää, että hallitus seuraa tiiviisti hyvinvointialueiden toiminnan käynnistymistä ja varmistaa, että alueet pystyvät huolehtimaan asianmukaisesti sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä pelastustoimeen liittyvistä lakisääteisistä tehtävistään. Hallituksella tulee olla myös valmiutta arvioida indeksitarkistuksen riittävyyttä ja ryhtyä tarvittaessa toimiin palveluiden turvaamiseksi yhtäläisesti kaikilla alueilla. 

Hallituksen on myös seurattava ja tarvittaessa korjattava kustannustason tarkistusmekanismin toimivuutta, sillä jälkikäteen tapahtuvan korjauksen on arvioitu vaikeuttavan palveluiden kehittämistä nykyistä vaikuttavammiksi ja taloudellisesti tehokkaammiksi. On myös tärkeää arvioida, ottaako rahoitusmalli riittävällä tavalla huomioon alueellisia eroja esimerkiksi palvelutuotannon olosuhteissa, kuten väestörakennetekijöissä tai palvelutuotannon kustannuksissa. Valiokunta pitää myös tärkeänä, että lainanottovaltuuksiin liittyvän menettelyn toimivuutta arvioidaan ja varmistetaan, että se tukee muutosten ja palveluprosessien kehittämistä ja antaa mahdollisuuden riittäviin investointeihin. 

Valiokunta korostaa tiedolla johtamisen merkitystä ja painottaa tietopohjan ja tilastoinnin kehittämistä niin, että alueilla on käytettävissään ajantasainen ja vertailukelpoinen tieto mm. palveluiden tarpeesta sekä niiden kustannuksista ja vaikuttavuudesta. 

Hyväksyessään hyvinvointialueiden perustamista ym. koskevan hallituksen esityksen eduskunta edellytti, että sosiaali- ja terveydenhuollon koulutus-, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta ja niiden rahoitusta koskeva erillislainsäädäntö saatetaan eduskunnan käsittelyyn siten, että se tulee voimaan viimeistään ennen sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksen toimeenpanoa (EV 111/2021 vp — HE 241/2020 vp). Asian valmistelu on kuitenkin viivästynyt, eikä esitystä ole vielä annettu eduskunnalle. 

Hallituksen asettama epävirallinen ministerityöryhmä linjasi 17.11.2022, että valtiovarainministeriö valmistelee rahoituslakiin vuodesta 2024 eteenpäin käyttöön otettavan uuden rahoituksen määräytymistekijän, jolla osoitetaan lisärahoitusta yliopistosairaaloita ylläpitäville hyvinvointialueille näiden asukasmäärien suhteessa. Muutos on tarkoitus toteuttaa vähentämättä muiden hyvinvointialueiden rahoitusta, jolloin lisärahoituksen suuruus koko maan tasolla olisi 116 milj. euroa vuonna 2029 vuoden 2022 tasossa laskettuna. Muutoksen tuottama lisärahoitustarve katetaan rahoitusjärjestelmään osoitettavalla lisärahalla. 

Valiokunta pitää yliopistosairaaloiden tutkimusrahoituksen turvaamista välttämättömänä, mutta edellyttää, ettei rahoitus vähennä muiden alueiden rahoitusta. 

On kaiken kaikkiaan ensiarvoisen tärkeää, että asetettujen tavoitteiden mukaisesti uudistuksella mm. kavennetaan hyvinvointi- ja terveyseroja, turvataan yhdenvertaiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveys- sekä pelastustoimen palvelut ja parannetaan palveluiden saatavuutta. Samalla on tärkeää, että hyvinvointialueet itse hyödyntävät mahdollisuutensa palveluiden vaikuttavuuden ja kustannustehokkuuden parantamiseen. On löydettävä uudenlaisia palveluprosesseja, joilla voidaan laajemmissa kokonaisuuksissa hillitä menojen kasvua. Erityisen tärkeää on vahvistaa peruspalvelujen toimivuutta ja saatavuutta siten, että raskaiden ja kalliiden hoitojen tarve vähenee. 

Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön heikko saatavuus Suomessa on jatkunut jo pitkään, ja tilanteen ennustetaan heikentyvän vuosikymmenen loppuun mennessä. Sote-alan työvoimapulaa pahentavat eläköitymisen lisäksi myös henkilöstötarvetta lisäävät lainsäädäntömuutokset. Talousarvioesityksen (s. Y 86) mukaan hyvinvointialueiden uudet ja laajentuvat tehtävät edellyttävät vuonna 2023 lisää henkilöstöä (htv) seuraavasti: lähihoitaja 4 300, sairaanhoitaja 400, sosiaalityöntekijä ja sosionomi 60 ja lääkäri 230. Kaikkiaan uudistuksista johtuen sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön tarve kasvaa hallituksen esitysten vaikutusarvioiden mukaan laskennallisesti noin 8 500 henkilöllä vuosikymmenen loppuun mennessä. 

Valiokunta toteaa, että osaavan ja riittävän sekä myös hyvinvoivan sote-henkilöstön turvaamiseksi tarvitaan monipuolisia toimenpiteitä, joilla varmistetaan henkilöstön saatavuus lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Tarvitaan mm. koulutuspaikkojen lisäämistä, eri ammattiryhmien työnjaon tarkastelua, toimintatapojen uudistamista, työhyvinvoinnin parantamista, kansainvälistä rekrytointia sekä työn pito- ja vetovoiman lisäämistä. On myös tärkeää edistää teknologian ja digitalisaation tehokasta hyödyntämistä. 

Saadun selvityksen mukaan koulutuspaikkoja on jo lisätty tuntuvasti, ja myös ensi vuoden talousarvioon sisältyy lisäresursseja hoiva-avustajien koulutukseen. Lisäksi poikkihallinnollisen sote-alan henkilöstön riittävyys- ja saatavuusohjelman puitteissa linjataan lähes 50 toimenpidettä, jotka toteutetaan vuoden 2023 loppuun mennessä. Näillä varmistetaan riittävät koulutusmäärät ja osaaminen myös jatkossa, linjataan eri ammattiryhmien roolia ja tehostetaan kansainvälistä rekrytointia. On myös tärkeää, että ensi vuoden talousarvioon sisältyy 2 milj. euron määräraha em. työryhmän ehdotusten toimeenpanoon. 

Valiokunta pitää tärkeänä, että toimenpiteiden toimeenpanoon sitoudutaan pitkäjänteisesti yli vaalikausien ja että niiden riittävyyttä ja vaikuttavuutta sekä määrärahatarpeita seurataan tiiviisti. Hoitoalan työntekijöiden saatavuuden sekä alan veto- ja pitovoiman turvaaminen ovat koko yhteiskunnan toiminnan ja talouskasvun kannalta välttämättömiä toimenpiteitä. 

Momentin määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon vammaispalvelujen kokonaisuudistuksen aiheuttamat kustannukset, jotka ovat ensi vuoden talousarviossa 22,3 milj. euroa. Valiokunta poistaa momentilta mainitun määrärahan (22 300 000 euroa), koska asiaa koskevan hallituksen esityksen HE 191/2022 vp käsittely eduskunnassa on kesken, eikä lakiesitystä ole vielä hyväksytty. 

32.Hyvinvointialueiden lisärahoitus (arviomääräraha)

Valtion talousarvioon lisätään vuodesta 2023 lukien erillinen arviomäärärahamomentti, jonka avulla varaudutaan tilanteeseen, jossa valtio myöntää alueelle lisärahoitusta rahoituslain 26 §:n mukaisen menettelyn perusteella. Kysymyksessä on silloin tilanne, jossa rahoituksen riittämätön taso vaarantaa sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä pelastustoimen palvelujen järjestämisen. 

Lisärahoitus myönnetään lisätalousarviomenettelyn kautta ja edellyttää eduskunnan päätöksen, mikä turvaa myös eduskunnan budjettivaltaa. 

30.Valtionosuus kunnille peruspalvelujen järjestämiseen (arviomääräraha)

Kuntatalouden tila on vahvistunut vuosina 2020 ja 2021, ja kuntien sekä kuntayhtymien yhteenlaskettu tilikauden tulos oli noin 1,6 mrd. euroa ylijäämäinen vuonna 2021. Kuntatalouden vahvistumisen taustalla ovat erityisesti valtion koronapandemiaan liittyvät tukitoimenpiteet sekä verotulojen ennakoitua parempi kehitys. Myös vuoden 2022 arvioidaan olevan kuntatalouden näkökulmasta myönteinen. 

Vuosi 2023 on hyvin poikkeuksellinen kuntataloudessa, sillä hyvinvointialueuudistuksen yhteydessä peruspalvelujen valtionosuudesta ja veromenetysten korvaamisesta siirretään noin 70 prosenttia (yhteensä noin 7,3 mrd. euroa) hyvinvointialueiden rahoitukseen. Kuntien valtionavut ovat vuonna 2023 noin 5,4 mrd. euroa, josta laskennalliset valtionosuudet noin 4,0 mrd. euroa. Tästä kuntien peruspalvelujen järjestämiseen osoitetaan 2,7 mrd. euroa. Tämä määräraha on tuntuvasti pienempi aiempiin vuosiin verrattuna, sillä siitä siirtyy 5,36 mrd. euroa hyvinvointialueiden rahoitukseen. 

Kuntien valtionosuusprosentti alenee 22,09 prosenttiin. Tämä aiheutuu vuoteen 2023 kohdistuvasta valtionosuusleikkauksesta ja siitä, että rahoitus uusiin lisäosiin (hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, asukasmäärän kasvu ja syrjäisyyden lisäosat) otetaan järjestelmän sisältä pienentämällä muuta kunnille maksettavan valtionosuuden määrää. 

Talousarvioesityksen mukaan valtion toimenpiteiden nettovaikutus kuntatalouteen vuoden 2022 talousarvioon verrattuna on lähellä neutraalia. Kuntien uusiin ja laajeneviin tehtäviin osoitetaan täysi valtionosuus ja valtion päättämät veroperustemuutokset kompensoidaan kunnille. Osana hallituksen päättämiä uudelleenkohdennuksia peruspalvelujen valtionosuuteen tehdään 43 milj. euron leikkaus, joka on noin yksi prosentti kuntien valtionosuusrahoituksen yhteissummasta vuonna 2023. Toisaalta lääkärihelikopteritoiminnan rahoitukseen liittyvän vähennyksen (noin 22 milj. euroa) poistaminen vahvistaa kuntataloutta. 

Kuntatalouden arvioidaan olevan poikkeuksellisen vahva vuonna 2023, koska kunnille tilitetään arviolta 1,2 mrd. euroa aiempien vuosien kunnallisveroja. Tilannetta parantaa myös se, ettei sote-uudistuksen kuntien verotuloja leikkaava vaikutus näy vielä täysimääräisesti kunnallis- ja yhteisöverotuloissa. Vuosikate riittää selvästi kattamaan poistot, ja rahoituksen tasapainotilaa kuvaava toiminnan ja investointien rahavirta on noin 1,2 mrd. euroa positiivinen. Kuntatalouden ennuste saavuttaa hallituksen sille asettaman nimellisen rahoitusasematavoitteen vuonna 2023 (nettoluotonanto -0,5 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen). 

Vaikka kuntatalouden tilanne on kokonaisuutena poikkeuksellisen hyvä, valiokunnan huomiota on kiinnitetty kuntien erilaisuuteen ja siihen, että osalla kunnista on huomattavia talousvaikeuksia. Heikon taloustilanteen taustalla voi olla esim. korkea työttömyys, väestön väheneminen, korkeat sote-kustannukset sekä tulopohjan heikkeneminen. Toisaalta taas kasvukunnissa väestön kasvun edellyttämät palvelu- ja investointitarpeet voivat olla mittavia. 

Kaikkien kuntien toiminta helpottuu, kun vuoden 2023 alusta vaikeasti ennakoitavat ja nopeasti kasvavat sosiaali- ja terveydenhuollon menot siirtyvät hyvinvointialueiden vastuulle. Sen jälkeen kuntien tehtävät painottuvat aiempaa vahvemmin varhaiskasvatukseen ja koulutukseen. On arvioitu, että sivistystoimen tehtävät muodostavat jatkossa noin 60 prosenttia kuntien kokonaiskuluista. 

Kuntatalouteen liittyy kuitenkin sote-uudistuksen aiheuttamaa epävarmuutta, sillä uudistus muuttaa yksittäisten kuntien taloutta pysyvästi ja kaventaa kuntien talouden liikkumavaraa. 

Vaikka vuosi 2023 näyttää kuntatalouden näkökulmasta hyvältä, rahoituksellisen tasapainon arvioidaan heikkenevän keskipitkällä aikavälillä. Painelaskelman mukaan laskennallinen talouden sopeutuspaine (toiminnan ja investointien rahavirran alijäämä) kasvaa kehyskauden loppua kohden kaikissa kuntakokoryhmissä, suhteellisesti eniten pienimmillä kunnilla. Kehyskauden viimeisenä vuonna 2026 kaikkien kuntakokoryhmien toiminnan ja investointien rahavirran arvioidaan olevan negatiivinen (noin -160 €/asukas koko maassa keskimäärin). Erot kuntakokoryhmien välillä ovat varsin suuret (minimi noin -324 €/asukas ja maksimi -16 €/asukas). 

Lisäksi kuntatalouden näkymiin liittyy monia riskejä, jotka voivat heikentää kuntatalouden tilaa arvioitua enemmän. Näitä ovat mm. voimakas inflaatio, energiakriisi, korkojen nousu sekä koronaepidemian aiheuttamat epävarmuudet. Merkittäviä menopaineita syntyy myös mm. palvelujen digitalisoinnista, TE-palvelu-uudistuksen valmistelusta ja toimeenpanosta, työttömyysvastuista ja energiainvestoinneista sekä muista kestävän kasvun edellyttämistä rahoitusvastuista ja -investoinneista. Valiokunta kiinnittää huomiota myös siihen, että sote-uudistuksen siirtymävaihe on lisännyt tuntuvasti kuntien työtä ja osaltaan hidastanut kuntien toiminnan ja palvelujen kehittämistä. Kunnat ovat voineet laskuttaa vain osan tästä työstä hyvinvointialueilta. Saadun selvityksen mukaan myöskään hyvinvointialueiden tietojärjestelmiä ei saada kaikin osin kuntoon vuoden 2023 alkuun mennessä, jolloin kunnat joutuvat ylläpitämään hyvinvointialueiden palvelutoiminnassa tarvittavia tietojärjestelmäympäristöjä myös 1.1.2023 jälkeen. Valtiovarainministeriöstä saadun tiedon mukaan järjestelystä ei tulisi kuitenkaan aiheutua kunnille taloudellista riskiä, sillä tarkoituksena on korvata kunnille tietojärjestelmien ylläpidosta aiheutuvat kustannukset hyvinvointialueiden ja kuntien kesken laadittavien hankintasopimusten mukaisesti. 

Valiokunta nostaa esille myös kuntien investointimahdollisuuksiin liittyvät epävarmuudet. Investointitarpeet, mm. MAL-sopimuksiin liittyvät investointivelvoitteet, ovat mittavia, mutta verotulojen ja vuosikatteen kasvun hidastumisen arvioidaan rajoittavan investointimahdollisuuksia. Valiokunta muistuttaa, että hyväksyessään hyvinvointialueiden perustamista ym. koskevan hallituksen esityksen eduskunta edellytti, että valtioneuvosto turvaa kasvukaupunkien investointikyvyn seuraamalla uudistuksen vaikutuksia kaupunkien kykyyn investoida kestävään kasvuun ja MAL-velvoitteiden hoitamiseen sekä ryhtymällä toimiin, mikäli jonkin kasvukaupungin toiminta- ja investointikyky heikkenisi uudistuksen seurauksena (EV 111/2021 vp — HE 241/2020 vp). 

Valiokunta pitää tärkeänä, että sote-uudistuksen vaikutuksia kuntatalouteen seurataan ja varmistetaan kuntien mahdollisuudet selviytyä lakisääteisistä tehtävistään sekä kestävän kasvun edellyttämistä investoinneistaan. Kunnilla on jatkossakin runsaasti tärkeitä ja vaativia, mm. koulutukseen, kulttuuriin, elinkeinopolitiikkaan, työllisyyteen ja kaavoitukseen liittyviä tehtäviä, joiden hoitaminen edellyttää mm. hyvää toimintakykyä sekä kestävää ja ennustettavaa rahoituspohjaa. 

Valiokunta kiinnittää erityistä huomiota siihen, että sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten kasvun hillitsemiseksi kuntien on panostettava aktiivisesti ja määrätietoisesti kuntalaisten terveyden edistämiseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen yhdessä hyvinvointialueiden, järjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa. Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisellä voidaan pitkällä aikavälillä saavuttaa huomattavia säästöjä, joilla on merkitystä niin kuntatalouden kuin myös hyvinvointialueiden ja koko kansantalouden näkökulmasta. 

Kuntien on myös panostettava rakenteellisiin uudistuksiin, jotka parantavat tuottavuutta, vaikuttavuutta, työllisyyttä ja talouden kestävyyttä pitkällä aikavälillä. Kuntien on myös oltava itse aktiivisia luomaan sellaista elinvoimaisuutta ja taloudellista toimeliaisuutta, joka lisää verotuloja ja vähentää mm. työttömyydestä aiheutuvia menoja. Jatkossa myös kuntarajat ylittävä yhteistyö on entistä tärkeämpää. 

03.Rahoitusvakausviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Valiokunta poistaa momentilta määrärahan 50 000 euroa, koska osaksi Rahoitusvakausviraston toimintamenoja koskevan hallituksen esityksen (HE 145/2022 vp) julkisen hallinnon automaattista päätöksentekoa koskevaksi lainsäädännöksi käsittely on eduskunnassa kesken, eikä lakiesitystä ole vielä hyväksytty. 

02.Opetushallituksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan Opetushallitukselle ehdotettu määräraha ei vastaa todellista menotasoa, vaan perustoimintamenoihin osoitetun rahoituksen rakenteellinen vaje on noin 3,3 milj. euroa. Menoista valtaosa on kiinteitä menoja, kuten palkkaus-, vuokra- ja ict-järjestelmien ylläpitomenoja, minkä lisäksi rahoitusta tarvitaan mm. johtamisen kehittämiseen, digitalisaation sekä toimintaympäristön muutoksen edellyttämään tukeen ja toimintojen kehittämiseen. 

On tärkeää, että talousarvioesitystä täydentävässä esityksessä Opetushallituksen perusrahoitukseen on tehty 1,65 milj. euron korotus. Jatkossa on kuitenkin löydettävä ratkaisuja, joilla Opetushallituksen talous saadaan tasapainoon ja joilla varmistetaan perusrahoituksen riittävyys. Opetushallituksella on keskeinen tehtävä opetuksen kehittäjävirastona ja uudistusten toimeenpanijana, mikä korostaa tarvetta huolehtia perustoimintoihin osoitetun rahoituksen riittävyydestä sekä sen pitkäjänteisyydestä. 

Eduskunta on osoittanut vuosien 2020, 2021 ja 2022 talousarvioissa rahoitusta luku- ja kirjoitustaidon parantamista edistäviin toimiin, joista keskeisiä ovat kansallisen lukutaitostrategian laatiminen ja sen toimeenpano. Vuoden 2023 talousarvioesitykseen ei sisälly strategian ja siihen pohjautuvan lukutaito-ohjelman toimeenpanon tarvitsemaa rahoitusta, vaikka eduskunta on pitänyt sitä strategian toimeenpanon kannalta välttämättömänä. Saadun selvityksen mukaan aiemmin myönnettyjen määrärahojen turvin lukutaitostrategian toimeenpanon koordinointia voidaan jatkaa syyskuuhun 2023, mutta paikallinen kehittäminen ja Lukeva kunta -verkoston toiminta ovat sen sijaan vaarassa päättyä. Myöskään Lukulahja lapselle -hankkeen jatkamiseen ei ole jatkorahoitusta. 

Valiokunta toteaa, että lukutaidon opetus on perusopetuksen ydintehtävä, ja Suomi on kansainvälisesti verrattuna lukutaidon kärkimaa. Lukutaidon taso on kuitenkin heikentynyt 2000-luvulla, ja monilukutaitoon liittyvät vaatimukset ovat kasvaneet. Vuoden 2018 Pisa-arvioinnissa Suomen 15-vuotiaiden nuorten lukutaito oli OECD-maiden parhaimmistoa, ja erinomaisen lukutaidon tasoille sijoittuvien osuus oli säilynyt ennallaan vuoteen 2009 verrattuna. Heikkojen lukijoiden osuus oli kuitenkin lisääntynyt: vuonna 2009 heikkoja lukijoita oli noin 8 prosenttia, mutta vuonna 2018 jo yli 13 prosenttia kaikista oppilaista. Myös heikosti lukevien poikien määrä oli kasvanut, ja Suomessa poikien ja tyttöjen välinen ero oli OECD-maiden suurin. Suomessa on siten yhä enemmän nuoria, joiden lukutaito ei riitä opiskeluun ja yhteiskunnassa toimimiseen. 

Kansallisen lukutaitostrategian päätavoitteena on löytää keinot erityisesti heikosti lukevien lasten, nuorten ja aikuisten lukutaidon vahvistamiseen, ja se sisältää konkreettisia toimenpiteitä kaikenikäisten monipuolisen lukutaidon vahvistamiseksi. Lukutaitostrategian tavoitteena on vahva, monipuolinen ja osallistava lukemisen kulttuuri, joka vahvistaa menestyvää Suomea ja sen kansalaisten hyvää elämää. 

Valiokunta pitää tärkeänä, että lukutaitostrategian toimeenpano etenee Kansallisen lukutaito -ohjelman 2030 linjausten mukaisesti, ja painottaa, että toimenpiteiden tulee aidosti vahvistaa lukutaitotyön rakenteita ja edistää monilukutaito-osaamista. 

Valiokunta lisää momentille 1 550 000 euroa, josta osoitetaan 1 500 000 euroa lukutaito-ohjelman toimeenpanoon ja 50 000 euroa Nuori Aleksis -raatien järjestämiseen. 

Tekijänoikeuksiin perustuvien korvausten maksaminen; elokuvat. Valtiovarainvaliokunta on korostanut tarvetta hankkia elokuviin liittyviä esityslupia, sillä kouluilla on suuri tarve saada käyttöönsä luvallista audiovisuaalista materiaalia. Elokuvan käyttäminen opetuksessa edistää moniluku- ja medialukutaitoa, ja audiovisuaaliset sisällöt on todettu hyödyllisiksi eri oppiaineiden opetuksessa. Elokuvien julkisen esittämisen lupien hinta on kuitenkin esteenä elokuvien hankkimiselle, ja sen vuoksi käyttölupia on tärkeää hankkia kouluille keskitetysti. Valiokunta lisää momentille 700 000 euroa elokuviin liittyvien käyttölupien hankkimiseen. 

Elvytyskoulutus opettajille. Valiokunta lisää momentille 100 000 euroa opettajille järjestettävää elvytyskoulutusta varten. Koulutuksen tavoitteena on antaa opettajille valmiudet oppilaille annettavaan elvytyskoulutukseen peruskouluissa ja toisen asteen oppilaitoksissa. Kouluissa toteutettu elvytysopetus kasvattaa vähitellen elvytystaitoisten aikuisten määrää yhteiskunnassa. 

Saamenkielinen oppimateriaali. Valiokunta lisää momentille 200 000 euroa saamenkielisen oppimateriaalin tuottamiseen. 

50.Eräät avustukset (kiinteä määräraha)

Valiokunta lisää momentille 50 000 euroa Vapaa-ajattelijain Liitto ry:n toimintaan uskonnon ja vakaumuksen vapauden edistämiseen. 

51.Avustukset kirkolliseen ja uskonnolliseen toimintaan (kiinteä määräraha)

Helsingin juutalaisen seurakunnan turvallisuuden edistämiseen ehdotetaan 300 000 euron rahoitusta, mitä valtiovarainvaliokunta piti välttämättömänä vuoden 2022 talousarviota koskevassa mietinnössään (VaVM 33/2021 vp, mom. 29.01.51). Saadun selvityksen mukaan myös eräät muut uskonnolliset yhteisöt (mm. Turun juutalainen seurakunta ja islamilainen yhdyskunta) ovat joutuneet kokemaan turvattomuuden ja pelon tunteen sekä erilaisen ilkivallan lisääntymistä. 

Valiokunta pitää tärkeänä, että uskonnollisiin tiloihin liittyviin uhkiin puututaan yhdessä sisäisen turvallisuuden toimijoiden kanssa ja että niiden rahoitukseen löydetään tasapuoliset ja kestävät ratkaisut. Valiokunta viittaa myös sisäministeriössä laaditun uskonnollisten yhteisöjen tilojen turvallisuuden parantamista koskevaan raporttiin ja siinä esitettyihin suosituksiin.Uskonnollisten yhteisöjen tilojen turvallisuuden parantaminen; Sisäministeriön julkaisuja 2021:28 Työryhmän suosituksen mukaan valtion tulisi tukea rahallisesti erityisesti niiden uskonnollisten yhteisöjen turvallisuuden parantamista, joihin kohdistuu suurimmat uhkat ja joiden turvallisuustoimet vaativat rahoitusta ottaen erityisesti huomioon yhteisöjen omat rahoitusmahdollisuudet. 

20.Perusopetuksen, varhaiskasvatuksen ja vapaan sivistystyön yhteiset menot (siirtomääräraha 3 v)

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan lasten ja nuorten osaamistason laskun lisäksi erityisenä haasteena on osaamiserojen kasvu oppilaiden perustaidoissa, kuten lukemisen ymmärtämisessä ja sujuvuudessa sekä matematiikassa. Nämä osaamiserot liittyvät mm. poikien heikkoon suoriutumiseen, kielitaustan vaikutuksiin sekä sosioekonomisen taustan kasvavaan merkitykseen oppimiselle. Myös erot alueiden ja koulujen välillä korostuvat entisestään. 

Valiokunta pitää tärkeänä, että oppimisvaikeuksien tunnistaminen ja arviointi sekä oppimisen tukeminen otetaan entistä vahvemmin huomioon perusopetuksessa. Valiokunta lisää momentille 200 000 euroa oppimisvaikeuksien tuki- ja arviointityökalujen kehittämiseen. 

31. Valtionosuus ja -avustus vapaan sivistystyön oppilaitosten käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Momentin määräraha on 182 milj. euroa, joka on noin 8,8 milj. euroa kuluvan vuoden varsinaista talousarviota enemmän. Momentin määrärahaa korottavat valtionosuuden indeksikorotukset (4,3 milj. euroa) sekä kotoutumiskoulutukseen osoitettu 5 milj. euron lisäys, joka liittyy Ukrainasta tulevien pakolaisten kielikoulutustarpeisiin. Näin valtion rahoittamaan kotoutumissuunnitelman mukaiseen koulutukseen on käytettävissä yhteensä 16,8 milj. euroa. 

On tärkeää, että kotoutumiskoulutukseen osoitetun rahoituksen riittävyyttä seurataan ja varaudutaan tarpeen mukaan myös rahoituksen lisäämiseen. Erityisen tärkeää on edistää kielikoulutusta ja varmistaa, että se vastaa työelämän kielitaitovaatimuksiin. 

On myös tärkeää edistää maksuttoman luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen ulottamista kotoutumisajan ylittäneille maahanmuuttajille. Kielikoulutuksella ja muulla työelämävalmiuksia edistävällä koulutuksella voitaisiin parantaa esim. pitkään kotona olleiden vanhempien ja työelämän ulkopuolella olevien työllistymistä. Valiokunta toteaa, että kielitaito on edellytys kotoutumisen onnistumiselle ja kielitaidon kehittämisen tulee olla kotoutumisen edistämiseen tähtäävien toimenpiteiden keskiössä. 

Valiokunnan huomiota on kiinnitetty myös siihen, että oppivelvollisille suunnattuun koulutukseen tarkoitettu 3,5 milj. euron rahoitus ei ole riittävä, sillä vuoden 2022 yhteishaussa Opistovuosi oppivelvollisille -koulutukseen oli noin 1 000 ensisijaista hakijaa. Saadun selvityksen mukaan em. määräraha riittää 692 opiskelijan koulutuksen valtionosuuden korottamiseen 57 prosentista sataan prosenttiin sekä oppimateriaalilisän rahoitukseen tälle määrälle opiskelijoita. Valiokunta pitää tärkeänä, että määrärahan riittävyyttä seurataan ja todellisen opiskelijatilanteen mukaisesti arvioidaan tarvetta sen lisäämiseen. 

Valiokunta korostaa vapaan sivistystyön roolia myös jatkuvan oppimisen edistämisessä. Suomessa on paljon ihmisiä, joilla on puutteelliset perus- ja digitaidot, mutta jotka eivät esim. toimeentulovaikeuksien ja opintojen maksullisuuden vuoksi voi hakeutua koulutukseen. Heikot perus- ja digitaidot omaaville tarvittaisiin maksuttomia opiskeluvaihtoehtoja, jotka edistäisivät em. taitojen oppimista ja edelleen työllistymistä. Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on korostettu opintosetelirahoituksen lisäämistä. 

51.Valtionavustus järjestöille (kiinteä määräraha)

Etäkoulu Kulkuri ja Nomadskolan. Valiokunta on tyytyväinen, että Etäkoulu Kulkurin ja Nomadskolanin rahoitusta on talousarvioesityksessä vahvistettu 250 000 eurolla, jolloin ensi vuoden valtionavustus nousee 398 000 euroon. Etäkoulu Kulkuri ja Nomadskolan ovat ulkomailla asuvien oppilaiden verkkokouluja, joiden oppilasmäärä ja toiminnan tarve ovat kasvaneet vuosittain. Kulkurin ja Nomadskolanin kehittämää perusopetusikäisten etä- ja verkko-opetusta voidaan hyödyntää myös kotimaassa järjestettävässä etäopetuksessa. On tärkeää, että rahoituksen riittävyyttä seurataan ja toiminnan jatkuvuus varmistetaan. 

Suomi-koulujen toiminta. Suomi-koulujen toiminnan tukemiseen on osoitettu viimeisten kymmenen vuoden aikana 579 000—729 000 euroa, johon sisältyy eduskunnan vuosittain tekemä 150 000—300 000 euron lisäys. Ensi vuodelle Suomi-koulujen toimintaan ehdotetaan 429 000 euroa. Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on arvioitu, että ehdotettu määräraha ei anna mahdollisuutta toiminnan kehittämiseen eikä riittävien kieli- ja kulttuuripalveluiden tarjoamiseen. Valiokunta pitää tärkeänä, että rahoitustaso saatetaan pitkäjänteisesti sellaiselle tasolle, joka antaa mahdollisuudet toiminnan ylläpitämiseen ja sen kehittämiseen. Maailmanlaajuisessa Suomi-koulujen verkostossa on noin 120 koulua, jotka toimivat 30 maassa, ja oppilaita niissä on lähes 4 000. 

Valiokunta lisää momentille 1 130 000 euroa, josta osoitetaan 

• 300 000 euroa Suomi-koulujen toimintaan 
• 400 000 euroa naisjärjestöjen valtionavustuksiin 
• 300 000 euroa Käsi- ja taideteollisuusliitto TAITO ry:lle 
• 80 000 euroa Karjalan Liitto ry:lle 
• 50 000 euroa Kriittiselle korkeakoululle. 

Momentin päätösosassa mainittu Ympäristökasvatuksen seura ry toimii nykyisin nimellä Ympäristökasvatusjärjestö FEE Suomi. Päätösosaan tehdään tätä vastaava korjaus. 

30.Valtionosuus ja -avustus ammatilliseen koulutukseen (arviomääräraha)

Momentin päätösosan toisen kappaleen kohdan 1) euromääräksi korjataan 998 958 000 euroa, kun se on talousarvioesitystä täydentävässä esityksessä 1 001 520 000 euroa. Virhe on aiheutunut lisättävien arvonlisäverojen sisällyttämisestä lukuun, eikä sillä ole vaikutusta momentin loppusummaan. 

02.Kansallisarkiston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Valiokunta on tyytyväinen siihen, että talousarvioesitystä täydentävässä esityksessä Kansallisarkiston rahoitusta on lisätty 3,4 milj. eurolla, josta 1 milj. euroa osoitetaan perustoimintojen vahvistamiseen. Lisärahoitusta kohdennetaan myös sähköisen arkistoinnin tuottavuushankkeeseen. Toiminnan digitalisoiminen on Kansallisarkiston strategian keskeinen tavoite, ja on siksi tärkeää, että sähköisen arkistoinnin ja siihen liittyvien palvelujen kehittämiseen osoitetaan riittävät resurssit. Digitoinnin vauhdittaminen parantaa toiminnan tuottavuutta ja lisää toimipaikkariippumattomuutta. 

Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on myös tuotu esille huoli yksityisten arkistojen tilanteesta. Toimintaa rahoitetaan rahapelituotoilla, joiden vähenemisen arvioidaan heijastuvan valtionapua saavien yksityisten keskusarkistojen (yht. 11 kpl) rahoitukseen. Lisäksi kustannusten nousu vähentää ostovoimaa ja heikentää arkistojen toimintamahdollisuuksia. 

Valiokunta korostaa yksityisten keskusarkistojen tärkeää tehtävää alansa järjestöjen, yhteisöjen ja yksityishenkilöiden arkistojen ylläpitäjänä sekä niiden merkitystä tutkimustyössä. Arkistotoiminnalla varmistetaan tärkeiden aineistojen säilyminen tuleville sukupolville. 

20.Korkeakoululaitoksen ja tieteen yhteiset menot (siirtomääräraha 3 v)

Valiokunta viittaa sivistysvaliokunnan lausuntoon (SiVL 25/2022 vp) ja painottaa opettajien perus-, perehdyttämis- ja täydennyskoulutuksen tärkeää merkitystä. Korkeasti koulutetut, ammattitaitoiset ja työhönsä sitoutuneet opettajat ovat oppimisen ja sen myötä maamme osaamistason ylläpitämisen ja parantamisen kulmakivi. 

Valiokunta pitää myös tärkeänä, että opettajankoulutusta kehitetään tutkimus- ja tietoperustaisesti. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan FinTed (Finnish Teacher Education Database) on rakentamisvaiheessa oleva tutkimusinfrastruktuuri, jota voidaan hyödyntää tutkimuksessa sekä opetuksen ja koulutusten kehittämisessä kaikilla koulutusasteilla. Hankkeen tavoitteina on mm. opettajan tulevaisuuden osaamistarpeiden ennakointi, opettajankoulutuksen tutkimuksen laadun ja määrän kehittäminen sekä opettajankoulutuksen kansallisen yhteistyön sekä kansainvälisen tutkimusyhteistyön vahvistaminen. Työ tietovarannon parissa on käynnistynyt vuonna 2020, ja sen perustan muodostavat kasvatusalan soveltuvuuskokeessa opiskelijoiksi valittujen seurantatutkimuksessa kerättävät valtakunnalliset tutkimusaineistot. Turun yliopisto koordinoi hanketta, ja mukana yhteistyössä ovat kaikki Suomen yliopistot, joissa on opettajankoulutusyksikkö. 

Valiokunta lisää momentille 600 000 euroa Turun yliopistolle, opettajankoulutuksen tutkimusperusteiseen kehittämiseen (FinTed). 

50.Valtionrahoitus yliopistojen toimintaan (siirtomääräraha 2 v)

Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on tuotu esiin huoli siitä, vastaako varhaiskasvatuksen opettajankoulutus määrältään varhaiskasvatuslain mukaisiin tarpeisiin. Varhaiskasvatuslain (540/2018) mukaan vuonna 2030 päiväkodissa kasvatus-, opetus- ja hoitotehtävissä toimivasta henkilöstöstä vähintään kahdella kolmasosalla tulee olla varhaiskasvatuksen opettajan tai sosionomin kelpoisuus, josta vähintään puolella varhaiskasvatuksen opettajan kelpoisuus. Jotta tämä tavoite saavutetaan, on arvioitu, että opettajankoulutuksen aloituspaikkamäärän tulisi olla vuosittain noin 1 000 vuoteen 2027 asti. Arvio perustuu nykyisen tasoiseen poistumaan sekä siihen, että 80 prosenttia aloittaneista valmistuu. 

Saadun selvityksen mukaan varhaiskasvatuksen opettajankoulutusta on lisätty merkittävästi. Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt vuodesta 2018 lähtien varhaiskasvatuksen opettajankoulutukseen yhteensä yli 1 700 lisäaloituspaikkaa ja lisärahoitusta n. 35 milj. euroa yliopistojen perusrahoituksen lisäksi. Myös varhaiskasvatuksen opettajien monimuotokoulutukseen on myönnetty erillisrahoitusta vuoteen 2026 asti. Lisäksi vuoden 2023 talousarvioesitystä täydentävään esitykseen sisältyy 6,3 milj. euron määräraha varhaiskasvatuksen opettajien lisäaloituspaikkoihin. Rahoituksella lisätään kertaluonteisesti varhaiskasvatuksen opettajien aloituspaikkoja yhteensä 300:lla, millä pyritään varmistamaan, että aloituspaikat ovat tarvittavalla 1 000 aloituspaikan tasolla seuraavanakin vuonna. 

Valiokunta pitää välttämättömänä, että lisäaloituspaikat osoitetaan sinne, missä varhaiskasvatuksen opettajista on suurin puute. Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa todetun mukaisesti varhaiskasvatuksen opettajapula on suurin muuttovoittoalueilla, aivan erityisesti pääkaupunkiseudulla. 

Opettajankoulutuksen aloituspaikkatarve arvioitiin vuonna 2018 annetun varhaiskasvatuslakia koskevan hallituksen esityksen yhteydessä. Jotta koulutustarpeita koskevat tiedot ovat ajan tasalla, on tärkeää, että opetus- ja kulttuuriministeriö selvittää pikaisesti tämänhetkisen aloituspaikkatarpeen ottaen huomioon myös alueelliset ja kielelliset koulutustarpeet. Etenkin muuttovoittoalueilla varhaiskasvatuksen opettajien tarve on suuri. On myös tärkeää turvata monimuotokoulutuksen riittävyys. 

Valiokunta toteaa, että opettajien sekä myös muun henkilöstön saatavuuden parantamiseksi tarvitaan koulutuksen riittävyyden rinnalla myös vaikuttavia toimia alan veto- ja pitovoiman parantamiseksi. 

55.Valtionrahoitus ammattikorkeakoulujen toimintaan (siirtomääräraha 2 v)

Valiokunta on tyytyväinen, että ammattikorkeakoulujen T&K-toiminnan vahvistamiseen ehdotetaan 5 milj. euron lisäystä vuodesta 2023 lähtien ja että ensi vuodesta lähtien sote-alan harjoittelukorvaukset (12 milj. euroa) maksetaan STM:n varoista. Momentin määräraha on noin 954 milj. euroa, joka on noin 34 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2022 varsinaisessa talousarviossa. 

Valiokunta korostaa ammattikorkeakoulujen perusrahoituksen riittävyyttä ja sivistysvaliokunnan tavoin (SiVL 25/2022 vp) kiinnittää huomiota ammattikorkeakoulujen merkitykseen niiden harjoittaessa työelämälähtöistä ja aluekehitystä edistävää soveltavaa tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on arvioitu, että ammattikorkeakoulutuksen kysyntä kasvaa tulevaisuudessa työelämässä eniten. 

04.Museoviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Valiokunta lisää momentille 100 000 euroa työväentalojen Unesco-maailmanperintöluettelon valmisteluun. 

06.Kansallisen audiovisuaalisen instituutin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Valtiovarainvaliokunta on kiinnittänyt useita kertoja huomiota Kansallisen audiovisuaalisen instituutin (KAVI) toimintamenojen niukkuuteen. 

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan viraston toiminta on ollut alusta lähtien aliresursoitua, ja rahoitusvajetta on hoidettu yksittäisillä määrärahalisäyksillä. Säästötoimien vuoksi mm. osa lakisääteisistä toiminnoista on tällä hetkellä lähes pysähdyksissä ja osa viroista on täyttämättä. Laitteita ei ole pystytty uusimaan, mikä lisää vakavan laiterikon riskiä. KAVIn arvion mukaan myös uusien toimitilojen kustannukset lisäävät vuokramenojen osuutta toimintamenoista. Talousarvioesityksen mukaisen rahoituksen arvioidaan olevan useita satoja tuhansia euroja alijäämäinen, ja KAVI arvioi joutuvansa turvautumaan lomautuksiin tai irtisanomisiin. 

Valiokunta pitää välttämättömänä, että instituutin rahoitus saadaan tasapainoon ja kestävälle pohjalle. 

16.Ylimääräiset taiteilija- ja sanomalehtimieseläkkeet (arviomääräraha)

Talousarvioesityksen mukaan uusiin taiteilijaeläkkeisiin sekä niihin liittyviin perhe-eläkkeisiin saadaan myöntää täyttä eläkettä vastaavina 51 ylimääräistä taiteilijaeläkettä, mikä vastaa edellisten vuosien tasoa. 

Valiokunta pitää tärkeänä, että eläkkeiden lukumäärää nostetaan, sillä tarve taiteilijaeläkkeille on huomattavasti suurempi. Saadun selvityksen mukaan hakijoista vain joka kymmenennelle voidaan nykyisellään myöntää taiteilijaeläke. 

30.Valtionavustukset yleisten kirjastojen toimintaan (kiinteä määräraha)

Valiokunta on lisännyt vuosien 2021 ja 2022 talousarvioihin yhteensä 2 milj. euroa e-kirjaston kehittämiseen. Kuntien yhteinen e-kirjasto tukee tasa-arvoa, ja se edistää digisisältöjen yhdenvertaista saatavuutta, takaa väestön yhtäläisen pääsyn tietoon sekä edistää lukemista. Hanke on laajuudeltaan merkittävä, sillä se rakentaa uudenlaista julkisten ja yksityisten toimijoiden yhteistyötä ja yhteistä ekosysteemiä kirjallisuus- ja kustannusalalla. 

On myös erittäin tärkeää, että hallitus on talousarviota täydentävässä esityksessä ehdottanut 1 milj. euron määrärahakorotusta momentille 29.80.41, mikä antaa mahdollisuuden korvausten maksamiseen tekijänoikeudella suojattujen teosten tekijöille yleisistä kirjastoista tapahtuvasta teosten e-lainaamisesta. Tekijöille e-aineistosta maksettavan lainauskorvauksen arvioidaan lisäävän kirjastojen mahdollisuuksia saada e-aineistoja kirjastokäyttöön. 

Valiokunta kiinnittää huomiota myös kirjastojen keskeiseen rooliin kansalaisten digitaitojen edistämisessä ja pitää tärkeänä, että kirjastoilla on riittävät resurssit maksuttoman digituen antamiseen. 

41.Eräät käyttöoikeuskorvaukset (siirtomääräraha 3 v)

Valiokunta on tyytyväinen yksityisen kopioinnin hyvitysmaksun tasoon, joka on myös ensi vuoden talousarviossa 11 milj. euroa. On myös tärkeää, että hyvitysmaksu säilyy kehyspäätöksen mukaan samalla tasolla koko kehyskauden 2023—2026, mitä eduskunta on edellyttänyt. 

On niin ikään myönteistä, että talousarvioesitystä täydentävässä esityksessä momentin määrärahaa on korotettu 1 milj. eurolla e-lainauskorvausten maksamiseen. Kyseessä on kevään 2022 kehysriihessä e-kirjojen ja e-äänikirjojen lainauskorvauksia varten vuosille 2023—2026 tehty 1 milj. euron vuotuinen varaus, joka on otettu huomioon vuoden 2023 talousarvioesityksessä. 

Esityksen taustalla on e-aineistojen kirjastokäytön korvaamista koskeva selvitysOpetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2022:41, jossa ehdotettiin nykyistä lainauskorvausjärjestelmää laajennettavaksi koskemaan yleisistä kirjastoista tapahtuvaa e-kirjojen ja e-äänikirjojen lainausta. Selvityksessä on esitetty lainsäädännön muuttamisen rinnalle nopeampi etenemistapa, jossa ensi vuoden e-lainauskorvaus yleisten kirjastojen e-lainaaminen toteutettaisiin ministeriön päätöksellä. Tämä mahdollistaisi viime keväänä päätetyn kehysvarauksen nopean käyttöön ottamisen. Nyt valittu toteuttamistapa vastaa hyvin myös eduskunnan kantaa, jonka mukaan lainauskorvausten maksujärjestelmä tulee toteuttaa eduskunnan ilmaiseman tahdon mukaisesti mahdollisimman pikaisesti (EK 48/2021 vp — HE 146/2021 vp, lausuma 3). 

Em. selvityksessä esitetyllä e-lainauskorvauksen tasolla (0,26 euroa/laina) 1 milj. euron määräraha riittää noin 3,5 milj. e-lainauksen korvaamiseen, minkä arvioidaan vastaavan kysyntää. On kuitenkin tärkeää seurata määrärahan riittävyyttä ja jatkossa arvioida myös mahdollisuudet ja tarpeet järjestelmän laajentamiselle korkeakoulujen kirjastoissa tapahtuvaan e-aineistojen käyttöön. On myös tärkeää tehdä tarvittavat muutokset lainsäädäntöön, sillä lainsäädännöllinen ratkaisu tuo vakautta järjestelmään ja velvoittaa ottamaan määrärahatarpeet huomioon valtion talousarviossa. 

Lisäksi valiokunta toistaa edellä mainittuun lausumaan sisältyvän kannanoton, jossa edellytetään lainauskorvausmäärärahan korottamista vastaamaan pohjoismaista tasoa. 

50.Eräät avustukset (siirtomääräraha 3 v)

Näyttelypalkkiomalli. Valiokunta on tyytyväinen, että näyttelypalkkiomallin vakiinnuttamiseen ehdotetaan 1 milj. euron määrärahaa. Määräraha mahdollistaa mallin käyttämisen taidemuseoissa, mutta ei pienemmissä näyttelyorganisaatioissa. Mallia tulisikin alan toimijoiden mukaan laajentaa myös museoita pienempiin toimijoihin, kuten taidegallerioihin. Valiokunta pitää perusteltuna, että mallin käyttöä pyritään kehittämään ja laajentamaan myös pienempiin visuaalisen alan näyttelytoimijoihin. Näyttelypalkkio on korvaus, joka maksetaan taiteilijalle näyttelyä varten tehdystä työstä, kuten näyttelyn ripustamisesta, teosten kuljettamisesta, yleisöluentojen pitämisestä tai näyttelyn markkinoinnista. 

Lukutaidon edistäminen. Edellä momentin 29.01.02 kohdalla esitettyyn viitaten valiokunta korostaa lukutaidon parantamiseen tähtääviä toimia. Valiokunta lisää siksi momentille 300 000 euroa (Lukukeskukselle) Lukulahja lapselle -ohjelman jatkamiseen. 

Lisäksi valiokunta osoittaa 300 000 euroa Tekstin talon käynnistämiseen. Tekstin talon tarkoituksena on toimia kirjallisuuden alan kokoavana toimijana sekä tekstialan ammattilaisten tukijana, joka tarjoaa toimintaedellytyksiä kirjallisuuden, kääntämisen, tulkkauksen, kritiikin ja tutkimuksen ammattilaisille. Se vahvistaa osaltaan myös lukutaitotyötä mm. koulujen kanssa tehtävän yhteistyön kautta. Valiokunta osoittaa 200 000 euroa myös Suomen sanataideopetuksen seura ry:lle mm. lukutaitotyön edistämiseen. 

Taidetestaajat. Valiokunta osoittaa 1 000 000 euroa  Taidetestaajat-toiminnan jatkamiseen. Taidetestaajat on Suomen suurin kulttuurikasvatusohjelma, joka tarjoaa kaikille Suomen kahdeksasluokkalaisille ja heidän opettajilleen 1—2 vierailua lukuvuodessa korkealaatuisen taiteen pariin esim. teatteriin, taidemuseoon tai oopperaan. Lasten palautteen kautta toiminta auttaa myös taidelaitoksia ohjelmistosuunnittelussa. 

Edellä mainittujen (1 800 000 euron) lisäysten lisäksi valiokunta osoittaa momentille 2 890 000 euroa, joka kohdistetaan taiteen ja kulttuurin edistämiseen seuraavasti: 

• 1 000 000 euroa esittävän taiteen esityksiin ja vierailuihin päiväkodeissa, kouluissa ym. 
• 200 000 euroa Suomen lastenkulttuurikeskusten liitolle lasten kulttuurikasvatukseen 
• 80 000 euroa G Song Labille matalan kynnyksen taidetoiminnan järjestämiseen nuorille 
• 200 000 euroa seurantalojen korjausavustuksiin 
• 100 000 euroa Valtion taideteostoimikunnalle kotimaisten nykytaiteilijoiden teosten hankintaan 
• 100 000 euroa Sodan ja rauhan keskus Muisti ry:lle näyttelytoiminnan kehittämiseen 
• 70 000 euroa sotakorvausalus Vegan kunnostamiseen Pietarsaaressa 
• 115 000 euroa Tuglas-seura ry:lle Suomen ja Viron välisen yhteistyön edistämiseen 
• 200 000 euroa Tampereen teatterin peruskorjauksen suunnitteluun 
• 300 000 euroa Meri-Lapin Teatteriyhdistys ry:lle Kemin teatterin toiminnan turvaamiseen 
• 300 000 euroa valtionosuusjärjestelmän ulkopuolella toimiville tanssiopistoille 
• 100 000 euroa Saimaan virkistysalueyhdistys ry:lle suojellun Piispan huvilan kunnostamiseen 
• 25 000 euroa Pääkanta-Säätiö s.r.:lle kulttuuritoimintojen lavan kunnostamiseen Kerimäellä 
• 20 000 euroa Koko Kunta rokkaa Suomussalmi -tapahtuman juhlavuoden 2023 järjestelyihin 
• 50 000 euroa kulttuurikeskus Villa Karon toiminnan tukemiseen 
• 30 000 euroa Rajaton Taide ry:n toimintaan, kuten mestarikurssien ja festivaalien järjestämiseen. 

72.Kansallisgallerian kokoelman kartuttaminen (siirtomääräraha 3 v)

Valiokunta lisää momentille 100 000 euroa kotimaisten nykytaiteilijoiden taideteosten hankintaan. 

56.Liikunnan ja huippu-urheilun edistäminen (siirtomääräraha 3 v)

Valiokunta lisää momentille 1 500 000 euroa Liikkuva varhaiskasvatus -ohjelman jatkamiseen. 

51.Nuorten työpajatoiminta ja etsivä nuorisotyö (siirtomääräraha 2 v)

Edellä luvun 91 perusteluissa esitettyyn viitaten valiokunta lisää momentille 180 000 euroa liikkuvan nuorisotyön (Walkers on Wheels) edistämiseen ja laajentamiseen. 

52.Valtionosuudet kuntien nuorisotoimeen ja eräät avustukset (siirtomääräraha 2 v)

Valiokunta lisää momentille 300 000 euroa, josta osoitetaan 

• 100 000 euroa nuorten yrittäjyyden edistämiseen 
• 200 000 euroa TAT-yrittäjyyskasvatukseen. 

05.Luonnonvarakeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille esitetään noin 79,8 milj. euroa, joka on noin 1,5 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2022 varsinaisessa talousarviossa. Hallitusohjelmassa virastolle lisättiin kehykseen asteittain toteutettuna 5 milj. euron rahoitus, mutta vuoden 2021 kehyspäätöksessä se poistettiin. 

Luonnonvarakeskuksessa etsitään näin ollen ratkaisuja talouden tasapainottamiseen. Virastossa on tehty mittavat sopeutustoimet heti toiminnan ensimmäisenä vuonna 2015, jolloin määrärahaa vähennettiin 25 prosenttia. Sopeutus koski silloin laajasti koko toimintaa, mukaan lukien toimitilaverkostoa ja henkilöstöä. Uudet säästötoimet ovat siten hankalasti toteutettavia, varsinkin kun Luonnonvarakeskuksen tutkimukselle ja asiantuntijapalveluille on vahva kysyntä ja tarve. Erityisen huolestuttavana valiokunta pitää Jokioisten kotieläintutkimuksen tutkimusympäristön uudistamisen keskeyttämistä, koska sen aiheuttamiin kasvaviin vuokrakustannuksiin ei ole osoitettu rahoitusta huolimatta Senaatti-kiinteistöille jo myönnetystä hankkeen investointivaltuudesta. 

Valiokunta katsoo, että hallituksen tulee huolehtia riittävistä vuokrasopimusvaltuuksista ja luonnonvaratutkimuksen edellytysten turvaamisesta. Viraston perusrahoituksen turvaaminen vaatisi yhteensä noin 5 milj. euron lisäyksen talousarvioesitykseen. Lisäksi osa sopeutustarpeesta katetaan ulkopuolisen rahoituksen tason kasvattamisella nykyisestä 58 milj. eurosta siten, että tavoitteena on 40 prosentin osuus kokonaismenoista. 

50.Valtionapu maaseudun elinkeinojen kehittämiseen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille esitetään noin 5,4 milj. euroa. Määräraha vastaa muuten vuoden 2022 tasoa, mutta siitä on vähennetty eduskunnan tekemät kertaluonteiset lisäykset (210 000 euroa). 

Valiokunta pitää momentin määrärahalla toteutettavaa valtakunnallista neuvontaa edelleen tärkeänä syventyneessä maatalouden kannattavuuskriisissä. Neuvonnan keinoin voidaan parantaa maatalouden ja maaseutuyritysten kilpailukykyä ja kannattavuutta huoltovarmuuden turvaamiseksi. Kannattavuus ei ole useinkaan riippuvainen yrityksen koosta, vaan avainasemassa on yrittäjän taloudellinen osaaminen. Valtiontuen avulla neuvontaa voidaan tarjota myös sitä eniten tarvitseville heikoimmassa tilanteessa oleville yrityksille ja pelastaa maatiloja suuremmalta konkurssiaallolta. Tärkeää on samalla auttaa maatalousyrittäjiä jaksamaan henkisesti ja palauttamaan yrittäjien uskoa tulevaisuuteen. 

Valiokunta katsoo saamansa selvityksen perusteella, että palveluiden tarjonta ja kehittäminen vastaa hyvin eri tuotantosuuntien tarpeisiin. Neuvonnalla on keskeinen ja kasvava tehtävä myös maatilatalouden ilmastovaikutusten vähentämisessä ja toimenpiteiden jalkauttamisessa. Tarpeen on siten jatkaa uusimman tutkimustiedon nopeaa siirtämistä tiloille systemaattisen toimintatavan kautta, joka on lähtenyt käyntiin tutkimustilaverkostossa vuonna 2022 eduskunnan lisäämällä rahoituksella. 

Valiokunta lisää momentille 260 000 euroa, josta osoitetaan 100 000 euroa ProAgrialle eduskunnan rahoittaman Tutkimustilaverkoston toimintaan, 60 000 euroa Suomen Hevostietokeskus ry:lle, 50 000 euroa Puutarhaliitto ry:lle ja 50 000 euroa Maitoyrittäjät ry:lle. 

51.Porotalouden edistäminen (siirtomääräraha 2 v)

Momentille esitetään 1,8 milj. euroa, jota käytetään mm. valtakunnan rajoilla sijaitsevien poroesteaitojen rakentamiseen ja kunnossapitoon myönnettävien avustusten maksamiseen. Aitoja koskevat velvoitteet perustuvat valtioiden välillä solmittuihin poroaitasopimuksiin ja koskevat Suomen ja Norjan sekä Suomen ja Venäjän rajoilla olevia poroesteaitoja. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan kunnossapidon tarve on akuutti. 

Valiokunta lisää momentille 300 000 euroa Paliskuntain yhdistykselle poroesteaitojen kunnossapitoon. 

55.Valtionapu 4H-toimintaan (siirtomääräraha 2 v)

Momentille esitetään noin 3,8 milj. euroa. Momentin määräraha vastaa muutoin vuoden 2022 tasoa, mutta siitä on poistettu eduskunnan tekemä kertaluonteinen 300 000 euron lisäys. 4H on Suomen suurimpia nuorisojärjestöjä, jossa käytännön nuorisotyötä toteuttavat 198 suomenkielistä ja 18 ruotsinkielistä paikallisyhdistystä eri puolilla maata. Toimintaan osallistui 150 000 lasta ja nuorta vuonna 2021. Järjestön tavoitteena on, ettei yksikään lapsi tai nuori jäisi syrjään yhteiskunnasta. 

4H-järjestö tukee lasten ja nuorten kasvua työelämään ja yrittäjyyteen Kolme askelta työelämään -toimintamallilla. Vuonna 2021 perustettiin yli 1 000 uutta 4H-yritystä ja noin 4 700 nuorta työllistyi järjestön kautta. Nuorille maksettu palkkasumma nousi yli 4 milj. euroon, joka vastaa suurin piirtein myönnettyä valtionapua. Järjestön vision mukaisesti kestävää kasvua tekemällä oppien on toteutettu mm. Taimiteko- ja Ysit töihin -toiminta ja Satosankarit -toiminnassa sekä Reilu Teko -muovisäkkikeräyksessä. Lisäksi on järjestetty mm. Safkasankarit-kerhoja ja Ruokakouluja, ja Taimiteko- ja Ysit töihin -toiminta on jo laajentunut lähes sadan kunnan alueelle. 

Valiokunta pitää 4H-järjestön toimintaa tärkeänä ja on tyytyväinen siihen, että toiminta vastaa hyvin myös nykypäivän tarpeisiin. Valiokunta lisää momentille 350 000 euroa. 

63.Maaseudun kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille esitetään 4,0 milj. euroa, joka on 1,7 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2022 varsinaisessa talousarviossa. Määrärahaan sisältyy mm. uusi 2 milj. euron kyläkauppatuki ja 1,1 milj. euron valtionapu kylätoiminnan edistämiseen. Molemmat tukimuodot ovat tarpeellisia keinoja tukea kylien elinvoimaisuutta. Valiokunta korostaa, että kylätoiminta poistaa yksinäisyyttä, vähentää riskejä syrjäytymiseen ja lisää yhteisöllisyyttä. Samalla tuetaan myös kokonaisturvallisuutta. 

Valiokunta lisää momentille 300 000 euroa kylätoiminnan valtionapuun. 

01.Ruokaviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille esitetään 81,5 milj. euroa, joka on noin 2,1 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2022 varsinaisessa talousarviossa. Pysyvän budjettirahoituksen taso on noin 66 milj. euroa, ja noin 15 milj. euroa muodostuu määräaikaisista lisäyksistä. 

Valiokunta kiinnittää huomiota elintarvikeketjun rikollisuuden torjuntaan sekä etämyynnin valvonnan järjestämiseen ja pitää oikeansuuntaisena mutta riittämättömänä momentille tarkoitukseen esitettyä 0,6 milj. euron määrärahaa. On erittäin tärkeää, että tehokkaalla valvonnalla suojataan laillisesti toimivia yrityksiä epäterveeltä kilpailulta ja kuluttajia terveysvaaroilta sekä harhaanjohtamiselta. 

Ruokaviraston johdolla on aktiivisesti kehitetty rikostapausten tunnistamista ja selvittämistä koko viranomaisketjussa. Ilmi tulleiden petosten ja rikostapausten määrä onkin kasvanut voimakkaasti. Vuosina 2018—2022 on havaittu 294 rikostapausta, joista noin puolet on edelleen käsittelyssä. Rikostapausten asianmukaisen hoidon takaamiseksi on tärkeää varmistaa Ruokaviraston resurssit, varsinkin kun tarkoitukseen käytetty harmaan talouden hankerahoitus loppuu vuonna 2022. Lisäksi Suomi ei ole vielä aloittanut EU-lainsäädännön edellyttämää rikosten aktiivista etsimistä, koska resurssit on käytetty normaalivalvonnan kautta havaittujen rikostapausten selvittämiseen. Tähän kokonaisuuteen liittyy myös voimakkaasti lisääntyneen elintarvikkeiden etäkaupan valvonnan kehittäminen, koska etämyyntiä pidetään tyypillisesti helppona keinona tehdä petoksia ja rikoksia. 

ICT-menot. Valiokunta kiinnittää lisäksi saamansa selvityksen perusteella huomiota Ruokaviraston ICT-menoihin, jotka aiheuttavat virastossa jatkuvaa budjetin epätasapainoa ja jota paikataan määräaikaisilla lisäyksillä. Tukien maksatus oikein ja ajallaan vaatii toimivat tietojärjestelmät. Tämä turvaa Suomen täysimääräistä saantoa EU-rahoituksesta, mikä osaltaan varmistaa maatalouden jatkuvuutta ja maaseudun elinvoimaisuutta. 

Valiokunta on huolissaan jatkuvasti kasvavista ICT-menoista ja pitää välttämättömänä, että hankintaosaamiseen kiinnitetään erityistä huomiota ja arvioidaan muutenkin hallinnonalan ICT-toimintaa kokonaisuudessaan kustannusten minimoimiseksi. 

Momentille esitetään 2 500 000 euroa liittyen hallituksen eduskunnalle antamaan esitykseen julkisen hallinnon automaattista päätöksentekoa koskevaksi lainsäädännöksi (HE 145/2022 vp). Koska asian käsittely on edelleen kesken, mainittu määräraha poistetaan momentilta. 

42.Turvepeltojen ilmastotoimet (siirtomääräraha 3 v)

Momentille esitettävää 30 milj. euron määrärahaa käytetään turvepelloilla toteutettavien pohjaveden pinnan korotukseen liittyvien kosteikkojen ja kosteikkoviljelyn kehittämis-, kokeilu- ja investointihankkeiden avustamiseen. Tarkoitus on luoda mm. pohja ja toimintamalli käytännön toimenpiteille, joilla voidaan hillitä turvepeltojen ilmastopäästöjä ja joilla saavutetaan vuosittaisessa kansallisessa kasvihuonekaasuinventaariossa näkyviä päästövähennyksiä. Tavoitteena on myös kosteikkoviljelyn arvoketjun edistäminen. 

Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että momentin määrärahan lisäksi EU:n yhteisen maatalouspolitiikan toimin edistetään kosteikkoviljelyä ja kosteikkojen perustamista. Tästä syystä tulee tarkasti arvioida, mikä osa tarvittavista päästövähennyksistä voidaan toteuttaa EU:n rahoituksella. 

Tärkeää on myös arvioida huolellisesti vaikutuksiltaan tehokkaimmat keinot hiilen sitomiseen unohtamatta alueiden metsittämistä ja metsien kasvua nopeuttavia toimia, kuten nuoren metsän hoitoa ja tuhkalannoitusta, joilla voitaisiin samalla edistää kestävää metsätaloutta. 

47.Ruokaketjun kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)

Valiokunta nostaa esiin luonnontuotealan valtakunnallisen edistämisen ja korostaa, että Arktiset Aromit ry:llä on merkittävä tehtävä alan toimintaedellytysten kehittämisessä. Yhdistys välittää uusinta tutkimus- ja markkinatietoa koko toimialan käyttöön, myötävaikuttaa tutkimus- ja kehityshankkeiden syntyyn sekä lisää toimijoiden yhteistyötä. Hanketoiminnalla voidaan tehostaa ja laajentaa luonnontuotealan toimintaa, joka osaltaan parantaa samalla huoltovarmuutta ja varautumista. 

Valiokunta pitää myös tärkeänä, että vuonna 2019 aloitettua Ruoka Akatemiaa voidaan jatkaa vuonna 2023. Konseptia on valiokunnan saaman selvityksen mukaan pidetty toimialalla alkutuotannosta kauppaan merkittävänä keinona lisätä päättäjien, vaikuttajien ja median ymmärrystä suomalaisen ruokaketjun toiminnasta ja vahvistaa tietämystä suomalaisen ruuan alkuperästä, jalostuksesta ja kaupasta. 

Valiokunta lisää momentille 350 000 euroa, josta osoitetaan 200 000 euroa Arktiset Aromit ry:lle hanketoimintaan ja 150 000 euroa Ruoka Akatemian toteuttamiseen. 

49.Ravinnekierrätyksen edistäminen biokaasutuotannolla (siirtomääräraha 3 v)

Momentille esitetty 4 milj. euron tuki on toimintatukea biokaasulaitoksille, jotka tuottavat lannasta tai vesistökasvillisuuden hoitojätteestä biokaasua ja pitkälle jalostettuja helposti kuljetettavia ja varastoitavia ravinnevalmisteita. Ravinnetuki toteuttaa hallitusohjelman kirjausta lantaa käsittelevien biokaasulaitosten tukemisesta. 

Valiokunta pitää uutta tukimuotoa tarpeellisena ja korostaa, että sen avulla voidaan parantaa orgaanisten lannoitteiden tuotannon kannattavuutta sekä lisätä siten lannoitteiden omavaraisuusastetta ja huoltovarmuutta. Samalla vähennetään luonnonhoidon biomassojen ja lannan aiheuttamia ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöjä sekä tehostetaan ravinteiden kierrätystä. Valiokunta katsoo, että jatkossa tulee edistää mahdollisuuksia laajentaa tukea myös muiden kuin biokaasulaitosten tuotantoon. 

Valiokunta pitää tärkeänä myös talousarvioesityksestä rahoitettavia muita toimenpiteitä biokaasun tuotannon ja ravinnekierrätyksen edistämiseksi. Energian hinnan kohoamisen seurauksena maatiloilla on yhä enemmän kiinnostusta kannattavuuden parantamisen mahdollistaviin biokaasuinvestointeihin. 

Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelmasta (momentti 30.40.22) rahoitetaan ensisijaisesti pk-yritysten uusien ja innovatiivisten ravinteiden kierrätysmenetelmien kokeilua ja kehittämistä sekä niihin liittyviä investointeja. Investointituki kehittyneille biomassojen käsittelytekniikoille (momentti 30.10.40) kohdentuu puolestaan tuotantovaiheessa olevien ravinnekierrätysinvestointien tukemiseen ja helpottaa esimerkiksi uusien ravinnekierrätysvalmisteiden tuotantomittakaavan toiminnan aloittamista osana biokaasutuotantoa. 

Käytössä on myös edelleen Neuvo 2020 palvelu, jossa viljelijä saa ilmaiseksi neuvontaa mm. energiasuunnitelmiin ja investointien alustavaan suunnitteluun. Lisäksi orgaanisten kierrätysvalmisteiden ja lannan käyttöön on mahdollista saada tukea CAP-suunnitelman ympäristökorvausjärjestelmästä. 

62.Eräät valtionavut (siirtomääräraha 2 v)

Valiokunta pitää tarpeellisena, että hallitus täydensi esitystään, ja esittää yhteensä 900 000 euron rahoitusta Helsingin yliopistolle käytettäväksi eläinlääkäreiden erikoistumisharjoitteluun ja erikoistumiskoulutuksen ohjaukseen. Eläinsuojelun näkökulmasta on niin ikään tärkeää, että hallitus huolehtii ympärivuorokautisen eläinlääkäripäivystyksen toimivuudesta myös tuotantoeläinten osalta. 

Valiokunta nostaa esiin myös afrikkalaisen sikaruton, joka on vakava lakisääteisesti vastustettava eläintauti. Koti- ja villisioille tappava tauti leviää Suomen lähialueilla. Afrikkalaisen sikaruton torjunta vaatii pitkäjänteistä kansainvälistä ja poikkihallinnollista yhteistyötä viranomaisten, elinkeinoelämän, riista-asiantuntijoiden ja metsästäjien kesken. 

Valiokunta lisää momentille 100 000 euroa villisioista aiheutuvan afrikkalaisen sikaruton riskin pienentämiseen. 

21.Vesivarojen käytön ja hoidon menot (siirtomääräraha 3 v)

Momentille esitetään noin 15,8 milj. euroa, joka on 1,4 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2022 varsinaisessa talousarviossa. Määrärahalla hoidetaan vesitaloustehtäviä ja rajavesistöyhteistyötä sekä valtion vastuulla olevia vesistötoimenpiteitä ja vesistörakenteiden peruskorjauksia. Merkittävin uusi momentilta rahoitettava hanke on juomavesidirektiivin kansallinen toimeenpano (2 milj. euroa). Lisäksi vesitaloushankkeita rahoitetaan momentilta 30.40.31. 

Valiokunta on tyytyväinen siihen, että vesitalouden turvaaminen kaikissa tilanteissa on huomioitu turvallisuusympäristön muutoksessa ja momentin määrärahaa on korotettu. Vesihuollon häiriötilanteet ovat vakavia, sillä ne vaikuttavat laajasti yhteiskunnan toimintaan. Momentille kohdistuukin kasvavia rahoitustarpeita mm. vesitalouden tietojärjestelmien toiminnan ja turvallisuuden kehittämiseen, ikääntyneen vesihuoltoinfran korjaamiseen sekä vesihuollon alueellisen yhteistyöhön ja erityistilanteisiin varautumiseen. Tärkeää on edelleen edistää myös peltojen vesienhallintaa sekä tulva- ja kuivuusriskien hallintaa. 

22.Luonnonvara- ja biotalouden edistäminen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille esitetään noin 15,0 milj. euroa. Määrärahatason alentuminen puoleen verrattuna vuoden 2022 varsinaiseen talousarvioon johtuu pääosin hallitusohjelman mukaisen maankäyttösektorin ilmastotoimien rahoituksen päättymisestä. Momentin rahoitus antaa saadun selvityksen mukaan kuitenkin edelleen hyvät mahdollisuudet useita toimialoja koskevien kehittämishankkeiden toteuttamiseen. 

Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelmaan esitetään 6 milj. euroa, jota valiokunta pitää erittäin hyödyllisenä. Ravinteiden kierrätys on mitä parhain tapa edistää siirtymää kiertotalouteen ja vähentää Itämeren ja vesistöjen ravinnekuormitusta sekä kasvihuonekaasupäästöjä. Tuella edistetään kannattavan kierrätyslannoitemarkkinan syntymistä, parannetaan ravinne- ja energiahuoltovarmuutta ja edistetään vihreää siirtymää. Tavoitteena on käynnistää investointeja ja edistää innovaatioiden siirtymistä tuotantomittakaavan toiminnaksi. Ravinteiden kierrätysohjelmaa toteutetaan myös ympäristöministeriön hallinnonalalla. 

Maankäyttösektorin ilmastokestäviin toimenpiteisiin esitetään 3 milj. euroa. Tavoitteena on rahoittaa kehittämis- ja koulutushankkeita, joilla tuetaan metsätalouden ilmastonmuutokseen sopeutumista ja ilmastonmuutoksen riskienhallintaa sekä luonnon monimuotoisuutta. Hankkeiden kautta on tarpeellista kehittää myös metsänhoidon ja -käsittelyn menetelmiä, jotta voidaan siirtyä aiempaa paremmin kohdennettuihin ja monimuotoisempiin hakkuu- ja kasvatusmenetelmiin. 

Vesitalouteen liittyen momentilta edistetään edelleen sinisen biotalouden, kala- ja vesivarojen hyödyntämisen, vesiliiketoiminnan ja vesiviljelyn kehittämistä sekä ilmastonmuutokseen sopeutumista. Määrärahoilla on myös tiivis kytkös pelto- ja metsämaan vesitalouden hallinnan kehittämiseen. 

31.Vesi- ja kalataloushankkeiden tukeminen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille esitetään noin 8,6 milj. euroa, joka on 2,2 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2022 varsinaisessa talousarviossa. Määrärahasta noin 3,9 milj. euroa on tarkoitus kohdistaa uusien ja keskeneräisten vesitaloudellisten riskinhallinta-, kunnostus-, kehittämis- ja kokeiluhankkeiden tukirahoitukseen. Momentin suurimmat rahoitustarpeet liittyvät tulvariskien hallintasuunnitelmien mukaisten toimenpiteiden toteuttamiseen, kuten asutuksen tulvasuojeluhankkeiden avustamiseen. 

Vesihuollon toimintavarmuus. Valiokunta pitää erittäin tarpeellisena momentille esitettyä uutta määrärahaa (2,5 milj. euroa) vesihuollon toimintavarmuuden ja kyberturvallisuuden parantamiseen. Digitalisaation ja erilaisten pilvipohjaisten järjestelmien käyttöönoton edetessä vesihuoltolaitosten on yhä tärkeämpää varmistaa ja edistää vesihuollon tieto- ja kyberturvallisuutta. Esitys on tarpeellinen osa laajempaa kriittisen infrastruktuurin varautumista muuttuneessa turvallisuusympäristössä. 

Vesiosaamisen vienti. Valiokunta katsoo myös, että vesiosaamisen kasvu- ja vientiohjelmaa on edelleen tärkeä jatkaa (1,5 milj. euroa), vaikka rahoitusta onkin leikattu (0,5 milj. euroa). Globaalin vesialan liiketoiminnan arvon arvioidaan olevan noin 400—500 mrd. euroa, ja ilmastonmuutoksen myötä sen merkityksen oletetaan edelleen kasvavan. Suomen liiketoiminta- ja vientimahdollisuudet arvioidaan erittäin korkealle turvallisen veden tuotannossa, jätevesien puhdistuksessa ja veden hyödyntämisessä. 

Vaelluskalakantojen elvytys. Kalatalouden kunnostus-, kehittämis- ja kokeiluhankkeisiin esitettävä määräraha pienenee vajaaseen 0,8 milj. euroon, mikä aiheutuu pääosin hallitusohjelman mukaisen kertaluonteisen vaelluskalakantojen elvyttämiseen osoitetun 3,0 milj. euron määrärahan poistumisesta (NOUSU-ohjelma). Valiokunta toteaa, että esitetty määräraha on pieni, mutta tärkeä. Sillä parannetaan vaelluskalojen elinolosuhteita ja pyritään palauttamaan vaelluskalakantojen luontaista lisääntymistä Suomen virtavesissä. 

Momentin rahoituksella toteutetaan myös Saaristomeri-ohjelman osana kesäkuussa 2022 valmistunutta maatalouden vesiensuojelun tiekarttaa, jonka tavoitteena on vähentää Saaristomeren valuma-alueen hajakuormitusta siten, että alue voidaan poistaa Itämeren suojelukomission (HELCOM) pahimpien kuormittajien ns. hot spot -listalta viimeistään vuonna 2027. Tiekartan keinoilla voidaan vähentää ravinnekuormaa jopa 100 000—150 000 kiloa vuosittain. Toimien toteuttaminen maksaa vähintään 18 milj. euroa vuodessa, mikä rahoitetaan sekä kansallisin varoin että EU:n rahoitusohjelmilla. 

Valiokunta on tyytyväinen siihen, että Saaristomeren tilanteeseen on kiinnitetty viime vuosina entistä enemmän huomiota ja tietoisuus alueen ongelmista on lisääntynyt. Saadun selvityksen perusteella vuodelle 2023 on teknisesti käytettävissä riittävä rahoitus tiekartan toteuttamiseen. Ongelmana on kuitenkin, että rahoitusta ei ole korvamerkitty ja toimenpiteiden toteutus perustuu vapaaehtoisuuteen, joka edellyttää alueen toimijoiden aktiivisuutta. Lisäksi rahoituksen hakeminen vaatii osaamista, koska se on jakaantunut useaan eri lähteeseen kahden ministeriön hallinnonalalla (ympäristö- sekä maa- ja metsätalousministeriö). Myös vastuut ovat jakaantuneet, joten toimenpiteiden tehokas toteuttaminen edellyttää ministeriöiden saumatonta ja sujuvaa yhteistyötä. 

Valiokunta painottaa, että Saaristomeren valuma-alueella on tunnistettava tiekartan toimien kohdentamisen kannalta vaikuttavimmat alueet, laadittava tuotantotyypeittäin tukipolkuja, joita sovelletaan tilakohtaisten toimenpiteiden suunnittelussa ja toteutuksessa sekä viestinnässä ja asiantuntija-avussa. Tarpeen on niin ikään järjestää tilaisuuksia maatalousyrittäjien kanssa vauhdittamaan olemassa olevan rahoituksen tehokasta kohdentumista. Tarkoitukseen tulisikin varata riittävä määräraha Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle (momentti 32.01.02). 

Valiokunnan tietoon on lisäksi tuotu lainsäädännöllisiä esteitä toimien toteuttamiseen liittyen esimerkiksi kipsin levitykseen luomupelloille, lannan suoran siirron tukemisen mahdollistamiseen, viljavuustietojen laajempaan hyödyntämiseen sekä järviruo’on niiton luvitukseen. Myös hankerahoituksen omavastuuta pidettiin esteenä toimien toteuttamiselle. Valiokunta katsoo, että kansallisessa päätösvallassa olevat rajoitukset tulee selvittää sekä viedä eteenpäin tarvittavia EU-tason muutoksia. Tärkeää on niin ikään edistää kierrätyslannoitteiden tuotantoa muutenkin kuin biokaasutuotannon yhteydessä. 

Saaristomeren ohella valiokunta painottaa myös muiden merialueiden ja etenkin sisävesien tilan parantamista, mikä edellyttää mittavia toimenpiteitä ja niiden vauhdittamista riittävin resurssein. 

Valiokunta lisää momentille 100 000 euroa Ruokolahdella sijaitsevan Haapaveden tilan parantamiseen. 

42.Petoeläinten aiheuttamien vahinkojen korvaaminen (siirtomääräraha 2 v)

Momentille esitetään 8,85 milj. euroa, josta osoitetaan 7,5 milj. euroa vuonna 2022 tapahtuneiden porovahinkojen korvaamiseen, 0,6 milj. euroa kotieläin-, viljelys- ja mehiläisvahinkoihin sekä 0,75 milj. euroa vahinkojen ehkäisemiseen ja valvontaan. 

Porovahingot korvataan talousarvion ja EU:n komission asettaman korvauskaton 10 milj. euroa rajoissa ja muut vahingot (kotieläin-, viljelys- ja mehiläisvahingot) korvataan täysimääräisesti. Asetetusta korvauskatosta johtuen porovahingot maksetaan vasta, kun koko vuoden vahingot ovat tiedossa. Muut vahingot korvataan kuitenkin sitä mukaa kun niitä syntyy. 

Valiokunta pitää välttämättömänä, että hallitus korottaa momentin määrärahaa vuoden 2023 lisätalousarvioesityksellä toteutuvien porovahinkojen mukaisesti aina komission asettamaan korvauskattoon saakka. Porovahinkojen arvioidaan nousevan jopa 12 milj. euroon, jolloin esityksen mukaisella määrärahalla korvauksia jouduttaisiin leikkaamaan noin 30—40 prosenttia. 

Valiokunta pitää edelleen (kuten VaVM 33/2021 vp) välttämättömänä, että suojeltujen eläinten aiheuttamat vahingot korvataan täysimääräisesti. Suurpetovahinkojen vähentäminen vaatii siten nykyistä tehokkaampia ja tuloksellisempia toimia vuonna 2023, jotta asetettu 10 milj. euron korvauskatto ei ylity. Valiokunta painottaa, että vahinkojen määrää tulee pystyä pienentämään sekä petopolitiikan hyväksyttävyyden että valtion varojen käytön näkökulmasta. 

44.Tuki puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen (arviomääräraha)

Momentille esitetään noin 47,5 milj. euroa, joka on noin 9,6 milj. euroa vähemmän kuin kuluvan vuoden varsinaisessa talousarviossa. Myöntämisvaltuudeksi esitetään 54,5 milj. euroa, ja lisäksi käytettävissä on kuluvana vuonna käyttämättä jäävä myöntämisvaltuus. 

Saadun selvityksen perusteella valiokunta toteaa, että esitetty määräraha ja valtuus riittävät aktiiviseen hankerahoitukseen vuonna 2023. Määrärahoilla tuetaan metsänhoito- ja perusparannustöitä alueellisten metsäohjelmien tarvearvioiden perusteella. Vuonna 2022 Kemera-tukia arvioidaan jäävän käyttämättä noin 20 milj. euroa johtuen lähinnä vilkkaana käyneestä puukaupasta ja ison merkittävän toimijan konkurssista. Työlajeittain tarkasteltuna työmäärät ovat laskeneet erityisesti tiehankkeissa, suometsän hoidossa ja nuoren metsän hoidossa. Metsänomistajilla on kuitenkin edelleen kiinnostusta metsienhoitoon, joten tulevina vuosina Kemera-tuen käytön ennakoidaan jälleen kasvavan. 

Valiokunta pitää momentin määrärahaa keskeisenä keinona turvata kestävää metsätaloutta. Etenkin taimikoiden ja nuoren metsän hoito on tärkeää, koska sen laiminlyönti heikentää metsien kasvukuntoa ja sitä kautta metsien hiilensidontaa ja nostaa tuholaisriskiä. Pitkällä tähtäimellä seurauksena on teollisuuden raakapuuhuollon vaikeutuminen. Suomen metsäkeskuksen käynnistämät kampanjat metsänomistajien ja toimijoiden aktivoimiseksi ovat siten tarpeellisia, ja ne varmistavat osaltaan myös metsäenergian saatavuutta ja turvaavat huoltovarmuutta. 

Valiokunta kiinnittää huomiota lisäksi siihen, että suometsä- ja tiehankkeiden työmäärät ovat viime vuosina olleet vähäisiä tavoitteisiin nähden, ja korostaa, että myös näiden kokonaisuuksien palveluja tulee olla riittävästi tarjolla. Metsäteiden perusparannusmäärien väheneminen vaikuttaa pitkällä tähtäimellä teiden liikennöitävyyteen, ja Suomen metsistä noin neljännes on suometsiä, joiden hoidossa on kiinnitettävä erityistä huomiota vesistö- ja ympäristövaikutusten suunnitteluun. Valiokunta on tyytyväinen siihen, että tulevaan metsätalouden määräaikaiseen kannustejärjestelmään (METKA) sisältyy lisätoimenpiteitä usean tilan yhteishankkeina toteutettaviin suometsien hoitohankkeisiin. 

45.Metsäluonnon hoidon edistäminen (siirtomääräraha 3 v)

Momentin määrärahaa esitetään nostettavaksi 7,5 milj. eurosta 17,5 milj. euroon. 

METSO-ohjelman toimeenpanoon on tarkoitus kohdentaa 15,8 milj. euroa, jolla toteutetaan METSO-toimenpiteitä noin 6 500 hehtaarin alueella. Valiokunta on tyytyväinen ohjelman rahoituksen korottamiseen, koska ohjelman mukaiselle vapaaehtoiselle suojelulle on ollut kysyntää käytössä olevaa rahoitusta enemmän. Merkittävästä määrärahalisäyksestä huolimatta nykyisellä kehystasolla maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan tavoitteesta (82 000 hehtaaria) toteutuu vain noin 90 prosenttia vuoden 2025 loppuun mennessä. Ohjelmaa toteutetaan yhdessä ympäristöministeriön kanssa, joka tulee saavuttamaan sille asetetun tavoitteen. 

HELMI-ohjelma. Vuosina 2021—2025 määrärahalla tehdään lisäksi METSO-ohjelmaa täydentäviä HELMI-ohjelman metsien ennallistamisen ja luonnonhoidon toimenpiteitä. Vuoden 2023 talousarvioesitys sisältää Helmi-ohjelman toimeenpanoon maa- ja metsätalousministeriön pääluokassa yhteensä 2,2 milj. euroa (momentit 30.40.45 ja 30.40.46). HELMI-periaatepäätöksen (27.5.2021) mukaisesti maa- ja metsätalousministeriön vastuulle kuuluviin toimenpiteisiin tulisi kuitenkin osoittaa vuosittain yhteensä 8,1 milj. euroa. Myös tätä ohjelmaa toteutetaan yhdessä ympäristöministeriön kanssa. 

Valiokunta korostaa, että sekä METSO- että HELMI-ohjelmat ovat keskeisiä keinoja toteuttaa EU:n biodiversiteettistrategiaa. Ohjelmien avulla lisätään luonnon monimuotoisuutta ja edistetään luontokadon pysäyttämistä asetettujen kansainvälisten sitoumusten mukaisesti. Tästä syystä valiokunta pitää erittäin tärkeänä, että näiden vapaaehtoisuuteen perustuvien ohjelmien riittävästä rahoituksesta huolehditaan. 

46.Valtionapu Suomen metsäkeskukselle (siirtomääräraha 2 v)

Momentille esitetään lähes 45,1 milj. euroa, joka on 4,4 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2022 varsinaisessa talousarviossa. Suomen metsäkeskuksen tärkeänä tehtävänä on metsiin perustuvien elinkeinojen edistäminen, metsiä koskevan lainsäädännön toimeenpano ja metsävaratietoihin liittyvien tehtävien hoitaminen. 

Valiokunta on tyytyväinen siihen, että laajentuvien HELMI- ja METSO-ohjelmien toimeenpanon kustannuksiin esitetään 1,3 milj. euron lisäystä ja kohdistetaan 2,5 milj. euron lisäys käynnistettävään yksityisteiden tiestön ja siltojen parannuksen ohjelmaan. Yksityisteiden osalta lisäys on kuitenkin tarpeisiin nähden niukka. Lisäksi Metsäkeskuksessa on käynnissä mm. mittava tietojärjestelmien uudistus, jonka suurimmat investoinnit ajoittuvat vuosiin 2022 ja 2023. 

Valiokunta katsoo saamansa selvityksen perusteella, että momentin rahoitus on kohtuullinen, vaikka se edellyttää toiminnan priorisointia sektorin elinkeinojen ja metsätalouden kestävyyden vahvistamisen kannalta keskeisimpiin tehtäviin. 

47.Tuki joutoalueiden metsitykseen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille esitetään noin 5,4 milj. euroa ja 8,2 milj. euron myöntövaltuutta. Tukea joutoalueiden metsitykseen on voinut hakea vuodesta 2021 alkaen. Tuen tarkoituksena on lisätä metsäpinta-alaa ja hiilinieluja luonnon monimuotoisuutta heikentämättä. Syyskuun 2022 loppuun mennessä hyväksyttyjä tukihakemuksia on ollut 1 500 kappaletta. Saapuneiden metsitystukihakemusten pinta-alasta 47 prosenttia on kohdistunut käytöstä poistuville turvetuotantoalueille ja 53 prosenttia viljelystä poistuneille pelloille ja muille vastaaville joutoalueille. 

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan määräraha ja myöntövaltuus riittävät vuoden 2023 tarpeeseen, koska käytössä on lisäksi vuodelta 2022 siirtyvä määräraha. Valiokunta korostaa, että tukimuoto on edelleen toimiva keino kasvattaa Suomen metsäpinta-alaa ja hiilensidontakyvyn lisäämiseksi on tärkeää huolehtia myös näiden metsien kestävästä kasvusta. 

50.Riistatalouden edistäminen (siirtomääräraha 3 v)

Maa- ja metsätalousministeriö on osarahoittanut vuosina 2020—2022 ampumaharrastus-, metsästäjä- ja reserviläisjärjestöjen yhteistä Ampumaratojen ympäristölupahanketta. Suomessa on noin 630 ampumarataa, joista vain 268 kohteella on toistaiseksi voimassa oleva ympäristölupa. Useita ratoja on suljettu tai niiden toimintaa on merkittävästi rajoitettu johtuen puutteellisesta ympäristövaikutusten hallinnasta. Valtaosassa tapauksista ongelmana on tiedon puute, joka on johtanut siihen, ettei toiminnan riskejä ole osattu arvioida. 

Valiokunta pitää hankkeen jatkoa ja olemassa olevan ampumarataverkoston ylläpitoa tärkeänä myös maanpuolustuksen näkökulmasta. Vuosina 2023—2025 laadittaisiin asiantuntijoiden tuella ympäristölupahakemukset noin 150—180 radalle ja lisäksi avustettaisiin olemassa olevien lupamääräysten tarkistamisessa. Hankkeen asiantuntemusta tullaan tarvitsemaan lisäksi ampumarataoppaan päivittämisessä sekä lyijyammusten käytön rajoitusten valmistelussa EU:ssa. 

51.Kalatalouden edistäminen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille esitetään noin 10,8 milj. euroa, joka on 1,2 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2022 varsinaisessa talousarviossa. Momentin määräraha perustuu pääosin kalastuslain (379/2015) mukaisesti kalastonhoitomaksuina kertyneisiin varoihin, ja varat käytetään laissa määriteltyihin käyttötarkoituksiin, joiden prosentuaaliset jakosuhteet ovat viime vuosina pysyneet pitkälti samoina. 

Valiokunta pitää tärkeänä, että kalastonhoitomaksuina kertyneitä varoja käytetään riittävässä määrin kalastusharrastuksen kannalta merkittävään neuvontaan ja kalastuksen valvontaan. Tämä tarkoittaa, että momentin määrärahoista nykyistä suurempi osuus tulee ohjata kalastuslaissa tarkoitettuihin kalavesien kestävän käytön ja hoidon suunnittelusta ja toimeenpanosta, ohjaamisesta ja kehittämisestä sekä kalastuksenvalvonnasta aiheutuviin kustannuksiin sekä kalatalousalan neuvontapalvelujen järjestämisestä aiheutuviin kustannuksiin. 

Valiokunta kiinnittää huomiota myös hoitokalastukseen, jolla on mahdollista poistaa tehokkaasti fosforia rehevöityneistä vesistöistä. Osa hoitokalastussaaliista on vielä vaikeasti hyödynnettävissä, joten kalastajille osoitettava tuki on siltä osin edelleen tarpeellista. Toimintaa ja kehitystyötä tulee näin ollen jatkaa poistokalan elintarvike- ja rehukäytön lisäämiseksi kotimaisen kalan edistämisohjelman mukaisesti (momentti 30.40.62). 

Valiokunta nostaa lisäksi esiin maa- ja metsätalousvaliokunnan tavoin (MmVL 25/2022 vp) hallituksen vuonna 2022 tekemän selvityksen tuloverolaissa tarkoitetun verovapaan liikunta- ja kulttuuriedun (ns. virikeseteleiden) käyttöalan laajentamisesta myös muuhun virkistys- ja harrastustoimintaan. Etua voitaisiin selvityksen mukaan laajentaa esimerkiksi erilaisiin henkilön fyysistä aktiivisuutta edellyttäviin luontoharrastuksiin, kuten metsästyksen ja kalastuksen harrastamiseen liittyviin maksuihin. Tämä olisi tärkeää myös kalastusmatkailun palveluita tarjoaville yrityksille. Vapaa-ajankalastus ja metsästys parantavat ja ylläpitävät fyysistä kuntoa, vähentävät stressiä ja ovat tärkeä osa suomalaista kulttuuria. 

Valiokunta pitää välttämättömänä, että hallitus kiirehtii toimia työnantajalle verovähennyskelpoisen liikunta- ja kulttuuriedun käyttöalan laajentamiseksi etenkin vapaa-ajankalastukseen ja metsästykseen. 

Valiokunta lisää momentille 200 000 euroa, josta osoitetaan 100 000 euroa Suomen Ammattikalastajaliitto ry:lle ja 100 000 euroa Pyhäjärvi-instituutille hoitokalastukseen sekä sen vaikutusten seurantaan Pyhäjärvellä. 

62.Elinkeinokalatalouden edistäminen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille esitetään noin 30 milj. euroa, joka on noin 6,5 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2022 varsinaisessa talousarviossa. 

Valiokunta pitää momentin määrärahaa entistäkin tärkeämpänä. Venäjän hyökkäyssodan vaikutukset suomalaiseen kalatalouteen ja kalastuselinkeinoon ovat vakavat. Voimakkaasti kohonneet kustannukset, erityisesti polttoaineiden osalta, vaikuttavat suoraan kalastusyritysten toimintaan sekä avomerellä että sisävesillä. Tästä syystä on hyvä, että momentille sisältyy 500 000 euroa ammattikalastuksen edellytysten turvaamiseen ja vahinkoja aiheuttavien hylkeiden poistokustannusten korvaamiseen. Myös vuonna 2022 valmisteltu kriisijärjestelmä kalastus- ja vesiviljelyalan yrityksille tulee saada nopeasti käyttöön. 

Tärkeää on niin ikään jatkaa vuonna 2021 hyväksyttyä kotimaisen kalan edistämisohjelmaa, jonka tarkoituksena on lisätä kestävästi kotimaisen kalan tarjontaa ja osuutta kulutuksesta. Ohjelma tukee osaltaan varautumista ja huoltovarmuutta. Erityisesti silakan elintarvikekäytön ja viennin arvon lisäämiseen liittyy merkittävä mahdollisuus, koska silakkasaaliin kokonaismäärästä vain 4 prosenttia käytetään kotimaan elintarvikemarkkinoilla. Rahoitusta on kohdistettu mm. yrityshankkeisiin, joissa kehitetään uusia tuotteita ja sovelletaan uutta teknologiaa. 

Tavoitteena on myös kotimaisen viljellyn kalan tuotannon kolminkertaistaminen vaarantamatta vesiympäristön hyvän tilan saavuttamista. Tämä vaatii vesiviljelyn edellytysten selvää parantamista ja ympäristölupamenettelyiden nopeuttamista, jotta suljettuun kiertoon perustuvien vesiviljelylaitosten määrää voidaan lisätä. Ympäristölupia arvioitaessa pitäisi lisäksi ottaa huomioon, etteivät kalankasvatukseen liittyvät ongelmat valu Suomen rajojen ulkopuolelle. 

Valiokunta korostaa aiempien kantojensa (esim. VaVM 33/2021 vp) mukaisesti, että kotimaisen kalan edistämisohjelman toteuttaminen edellyttää alkutuotannon toimintaedellytysten huomattavaa parantamista. Tärkeää on huolehtia etenkin kalakantojen elinvoimaisuudesta ja elinkeinon kannattavuuden turvaamisesta siten, että se olisi houkutteleva myös nuorille. 

50.Metsähallituksen eräät julkiset hallintotehtävät (siirtomääräraha 3 v)

Momentille esitetään noin 8,6 milj. euroa, joka on vajaa 0,3 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2022 varsinaisessa talousarviossa. Merkittävin muutos on 1,4 milj. euron lisärahoitus retkeilyalueiden matkailupalvelujen kehittämiseen, joka on osa itäisen Suomen elinvoimaa parantavia toimenpiteitä. Samalla on poistunut kertaluonteinen hallitusohjelman lisäys luonnonsuojelun rahoituksen kasvattamiseen (-1,0 milj. euroa). 

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan erityisesti erävalvonnan ja kalastuksen hoidon tehtävissä on rahoitusvajetta. Luonto- ja virkistyskohteiden ohella maa- ja metsätalousministeriön pääluokasta rahoitetaan ympäristöministeriön vastuualueella olevien kansallispuistojen valvonta. Erävalvonnan tarvetta ovat siten lisänneet kävijämäärien voimakkaan kasvun lisäksi uudet kansallispuistot. Kustannuksia on nostanut niin ikään kalastuslain muutoksen aiheuttama lisätyö. 

01.Maanmittauslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

HE 145/2022 vp. Momentille esitetään 96 000 euroa liittyen hallituksen eduskunnalle antamaan esitykseen julkisen hallinnon automaattista päätöksentekoa koskevaksi lainsäädännöksi (HE 145/2022 vp). Koska asian käsittely on edelleen kesken, mainittu määräraha poistetaan momentilta. 

02.Liikenne- ja viestintäviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Valiokunta on tyytyväinen, että eduskunnan kannanoton (EK 48/2021 vp — HE 146/2021 vp, HE 216/2021 vp, lausuma 6) mukaisesti kyberturvallisuuden resursseja on lisätty merkittävällä tavalla kevään 2022 kehysriihessä ja vuoden 2023 talousarvioesityksessä, millä saadaan vähitellen kurottua pienemmäksi kyberturvallisuuteen syntynyttä korjausvelkaa. 

Liikenne- ja viestintäviraston resursseja vahvistetaan korottamalla viraston toimintamenoja 4 milj. eurolla, minkä ohella lisärahoitusta osoitetaan mm. tilannekuvatuotannon tehostamiseen (350 000 euroa), kansalaisten kyberturvallisuusneuvontaan (100 000 euroa), yhteiskunnan kyberturvallisuusvarautumiseen (400 000 euroa) sekä lisääntyneiden tietoturvauhkien torjumiseen (130 000 euroa). Valiokunta on tyytyväinen myös talousarvioesitystä täydentävään esitykseen sisältyvään 260 000 euron lisäykseen, joka osoitetaan mahdollisesta Nato-jäsenyydestä aiheutuviin tehtäviin, mm. kansallisen järjestelmäkokonaisuuden suunnittelun tukemiseen. 

Kyberturvallisuuden parantaminen on otettu huomioon myös liikenne- ja viestintäministeriön toimintamenoissa, joihin sisältyy 3 milj. euron korotus yhteiskunnan kyberturvallisuuden kehittämiseen ja kansainväliseen yhteistyöhön. Lisäksi ministeriön toimintamenoihin sisältyy EU:n elpymisvälineestä rahoitettava 2,5 milj. euron panostus kyberturvallisuuden harjoitustoimintaan ym. 

Valiokunta pitää tärkeänä, että kyberturvallisuuden riittävistä resursseista huolehditaan myös jatkossa, sillä Suomen turvallisuusympäristön muuttumisen vuoksi kyberturvallisuuden merkitys yhteiskunnassa on kasvanut voimakkaasti. Myös eri palvelujen digitalisoituminen lisää yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittisiin toimintoihin kohdistuvia kyberturvallisuusuhkia. Jotta uutta korjausvelkaa ei pääse syntymään, kyberturvallisuuden tason ylläpitäminen vaatii jatkuvaa huolehtimista rahoituksen riittävyydestä. Kyberturvallisuuden toimenpiteiden laiminlyönnistä aiheutuvat kustannukset voivat olla moninkertaisia suhteessa panostuksiin. 

Valiokunta kiinnittää erityistä huomiota Kyberturvallisuuskeskuksen rahoituksen riittävyyteen. Kyberturvallisuuskeskuksella on keskeinen rooli kyberturvallisuuden kokonaistilannekuvan ylläpitämisessä ja jakamisessa sekä vakavien tai laajavaikutteisten kyberuhkien ennaltaehkäisyssä. Kyberturvallisuuskeskus huolehtii tarvittaessa myös korkean turvallisuusluokan tietoja käsittelevien tietojärjestelmien tietoturvallisuuden arvioinnista. 

Valiokunta kiinnittää huomiota myös kyberturvallisuusalan koulutustarpeisiin. Saadun selvityksen mukaan Suomeen tarvitaan arviolta 5 000—8 000 kyberturvallisuuden ammattilaista lähivuosina. Tämän lisäksi koulutusta tarvitsevat arviolta myös ne 1 000—5 000 uutta ammattilaista, jotka tekevät jatkossa vastaavia töitä muiden töidensä ohessa. 

HE 231/2022 vp. Momentille ehdotetaan 655 000 euron lisäystä, joka liittyy hallituksen eduskunnalle antamaan esitykseen vaarallisten aineiden kuljetuksesta ja siihen liittyviksi laeiksi annetun hallituksen esityksen (HE 220/2021 vp) täydentämisestä. Koska asian käsittely eduskunnassa on edelleen kesken, mainittu määräraha poistetaan momentilta. 

20.Perusväylänpito (siirtomääräraha 3 v)

Perusväylänpitoon ehdotetaan 1,3 mrd. euron rahoitusta, joka on noin 97 milj. euroa vähemmän kuin kuluvan vuoden varsinaisessa talousarviossa ja noin 144 milj. euroa vähemmän kuin vuonna 2021. 

Määräraha ei vastaa Liikenne 12 -suunnitelman mukaista tavoitetasoa (1,4 mrd. euroa), mutta kaikissa toimissa huomioidaan suunnitelman mukaiset tavoitteet kestävyydestä, tehokkuudesta ja saavutettavuudesta. Väylänpidossa huolehditaan ensisijaisesti verkosta, jonka liikennöitävyys on tärkeää elinkeinoelämälle ja yhteiskunnalle laajemmin. Samoin korostuvat liikenneturvallisuus ja digitalisaation mahdollisuudet. 

Kustannustason voimakkaan nousun vuoksi budjettiriihessä momentin määrärahaa korotettiin 50 milj. eurolla, mutta tästä huolimatta perusväylänpidon rahoitustilanne on vaikea. Esim. kustannuksia yleisesti kuvaava maarakennusindeksi nousi elokuusta 2021 elokuuhun 2022 noin 15 prosenttia ja bitumi on lähes 40 prosenttia kalliimpaa kuin vuosi sitten. Kustannustason noususta johtuen väyläverkon korjausvelka kasvaa edelleen. Saadun selvityksen mukaan korjausvelkaa oli vuoden 2022 alussa hieman alle 2,9 mrd. euroa, mutta sen arvioidaan olevan noin 3 mrd. euroa vuoden 2023 alussa ja nousevan noin 3,1 mrd. euroon vuoden 2023 loppuun mennessä. Vuoden 2023 päällystysohjelman pituuden arvioidaan olevan noin 2 000 km, kun päällystetyn tieverkon kunnon heikkenemisen estävän vuosittaisen päällystysmäärän tulisi olla noin 4 000 km. 

Valiokunta kiinnittää huomiota myös alemman asteisen tieverkon kuntoon, jonka korjausvelka on mittava. Alemmalla tieverkolla on tärkeä merkitys mm. ruokahuollon ja metsäteollisuuden kuljetusten sekä energiaomavaraisuuden kannalta. Itärajan sekä Saimaan kanavan sulkeutumisen vuoksi erityisesti Itä-Suomen väyläverkon kunnon merkitys korostuu, kun kuljetukset siirtyvät uusille reiteille. Valiokunta pitääkin tärkeänä, että osana itäisen Suomen elinvoiman parantamista talousarvioesitykseen sisältyy 31,1 milj. euron määräraha Karjalan radan parantamiseen. 

Valiokunta toteaa, että korjausvelan vähentäminen ja Liikenne 12 -suunnitelman tavoitteiden toteuttaminen edellyttävät, että perusväylänpidon rahoitustaso nostetaan Liikenne 12 -suunnitelman mukaisesti viimeistään vuodesta 2025 alkaen takaisin 1,4 mrd. euron tasolle. Tämän lisäksi määrärahaan tulisi tehdä jo vuodesta 2024 lähtien vuosittainen kustannustason nousun vaatima indeksikorotus. Valiokunta painottaa, että pitkällä aikavälillä oikea-aikaisilla toimenpiteillä voidaan saavuttaa suuria säästöjä, kun vauriot voidaan korjata ennen kuin ne vaurioittavat teiden ja rautateiden perusrakenteita. 

Vuoden 2022 neljännessä lisätalousarviossa osoitettiin 1,9 milj. euron rahoitus Inkoon meriväylän ja Etelä-Suomen talviväylän merimerkintöjen parantamiseksi LNG-kuljetusten sujuvan ja turvallisen satamakäynnin turvaamiseksi. Rahoituksella voidaan toteuttaa mm. välittömästi tehtävät väylämerkinnän pienet parantamiset niin, että liikenne voidaan aloittaa. 

Valiokunta pitää tärkeänä, että jäänmurtopalveluiden tarvetta seurataan, sillä saadun selvityksen mukaan jo normaalitalvena, mutta erityisesti ankarana jäätalvena LNGC-alusten avustukset sitovat merkittävän osan jäänmurtokapasiteetista Suomenlahdella. Mikäli jäänmurtoa Inkoon väylällä tarvitaan, se nostaa koko jäänmurron kustannuksia, minkä lisäksi yleinen kustannustason nousu nostaa jäänmurron kustannuksia. 

Perusväylänpidon hankkeet ja määrärahat. Valiokunta lisää momentille 24 600 000 euroa ja osoittaa sen eri puolilla maata sijaitseviin pienehköihin liikenneturvallisuutta, elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä sekä kävelyä ja pyöräilyä edistäviin hankkeisiin seuraavasti: 

• 500 000 euroa Mt 104, uudelleen päällystäminen, Raasepori ja Lohja 
• 300 000 euroa Smedsbyntien korjaaminen, Kirkkonummi 
• 500 000 euroa Risteyksen parantaminen - Vt 25 ja Mt 1102, Raasepori 
• 40 000 euroa Esiselvitys - Selvitetään mt 1583 Saaristotiellä kulkevan ydinvoimalan liikenteen siirtämistä uudelle tieosuudelle välillä mt 107—mt 1583 Atomitie kannattavuuslaskelmin sekä jalankulun ja pyöräilyn olosuhteiden kehittämistoimenpiteitä Atomitiellä ja Saaristotiellä 
• 50 000 euroa Jkpp-väylän esisuunnitelman teko Kuninkaantielle (mt 1531) välille Kuninkaanportti—Hinthaara, Porvoo 
• 250 000 euroa Jkpp päällystäminen, Tolkkistentie (mt 1543) välillä Läntinen Mannerheimin väylä (mt 170) —Mustijoentie (mt 11777) liittymä, Porvoo 
• 550 000 euroa Pohjois-Ahjon risteyssillan uusiminen, Kerava 
• 150 000 euroa Kt 55:n ja Monninkyläntien liittymän suunnittelu, Askola 
• 400 000 euroa Mt 317 Viitailantien kunnostaminen, Asikkala 
• 100 000 euroa Eteläisen Päijänteen laivaväylän jatkaminen Lehmonkärjen vierasvenesatamaan 
• 100 000 euroa Vt 24 Holman liittymän suunnittelu, Lahti 
• 200 000 euroa Moreeni—Rastikankaan HCT-palvelualueen suunnittelu, Hämeenlinna 
• 300 000 euroa Mt 3191 Sankolantien kunnostus, Hämeenlinna 
• 550 000 euroa Kalliontien korjaaminen, Hausjärvi 
• 200 000 euroa Kt 54 Lopen ja Riihimäen välisen jkpp-väylän suunnittelu (väli Launonen—Kormu—Riihimäki) 
• 800 000 euroa Mt 180 Prostvikin lauttaranta—Prostivikin kylä jkpp 2,4 km, Nauvo 
• 700 000 euroa Mt 181 ja Mt 12075 Saustilantien risteyksen kiertoliittymän rakentaminen, Sauvo 
• 500 000 euroa Kt 43 Laitila—Uusikaupunki osuuden Kalanti—Kodjala (noin 7 km) uudelleen päällystäminen, Laitila, Uusikaupunki 
• 250 000 euroa tiesuunnitelman laatiminen maantien 180 kiertoliittymään Kirkkosalmen itäpuolelle, Parainen 
• 110 000 euroa Mt 1835 täsmäparantaminen ja osittain uudelleen päällystäminen, Kemiö 
• 50 000 euroa Vt 9 Riista-aidat Aura—Loimaa 
• 900 000 euroa Vt 2 Nakkilan eritasoliittymän ramppien parantaminen, Nakkila 
• 150 000 euroa Selvitys henkilöjunaliikenteen aloittamisen edellytyksistä Rauma—Kokemäki 
• 550 000 euroa Mt 13225 Taulunkyläntien päällysteen uusiminen, Niinisalo 
• 250 000 euroa Mt 13183 Lauttijärventien uudelleen päällystäminen, Siikainen 
• 650 000 euroa Mt 14011 Isoniementien kunnostus, Kangasala 
• 700 000 euroa Mt 2624 Miharintien parantaminen, Nokia 
• 600 000 euroa Mt 3493 Kotala—Kontoperä rakenteen parantaminen, Virrat 
• 100 000 euroa Orivesi—Haapamäki—Seinäjoki, Haapamäki—Jyväskylä radan sähköistyksen suunnittelu 
• 150 000 euroa Mt 384 Virojoki—Miehikkälä kevyen liikenteen väylän suunnittelu/Virolahti, Miehikkälä 
• 200 000 euroa Mt 357 Peippolan suojatie- ja kevyenliikenteen järjestelyjen toteutus, Kotka 
• 170 000 euroa Mt 380 Iitiä—Juuresaho jalankulku- ja pyöräilyväylän suunnittelu/Lappeenranta, Lemi 
• 200 000 euroa Mt 380 Iitiäntien ja Toukkalantien suojatien keskisaarekkeiden rakentaminen, Lemi 
• 150 000 euroa Mt 4081 Vehkataipaleentien kevyen liikenteen olosuhteiden parantamisen suunnittelu 
• 500 000 euroa Vt 6:n meluntorjunta, rakentaminen, Oritlammen kohta, Ruokolahti 
• 450 000 euroa Vt 13 parantaminen Uskin mutkien kohdalla, tiesuunnitelman laatiminen, Lemi  
• 400 000 euroa Mt 15197 Moinsalmentie (Nätki—Järvenpääntie—Tanhuvaara) kevyen liikenteen väylä, suunnittelu, Savonlinna 
• 100 000 euroa Mt 4323 Suurlahdentien perusparannuksen suunnittelu ja Astuvansalmen saavutettavuuden parantaminen 
• 150 000 euroa Mt 15076 Honkaniementien kunnostaminen, Pertunmaa 
• 500 000 euroa Mt 453 Tihusniemi—Käpykangas kunnostaminen, Pieksämäki—Varkaus 
• 160 000 euroa Mt 5641 Pörsämäentien soraosuuden kunnostaminen, Pielavesi 
• 500 000 euroa Mt 477 perusparannus välillä Valtatie 23—Apajalahti 
• 500 000 euroa Mt 15718 Jukajoentien kunnostaminen, Kontiolahti 
• 180 000 euroa Mt 16892 kunnostaminen, Kannonkoski—Kivijärvi 
• 400 000 euroa Mt 637 Konginkangas—Matilanvirta päällysteen korjaus, Äänekoski 
• 600 000 euroa Mt Köhniön ylikulkusillan peruskorjaus, Jyväskylä 
• 300 000 euroa Mt 6300 tievalaistuksen uusiminen, Tikkakoski 
• 100 000 euroa Mt 16883 Hoikanperä—Autio, tien sorastus ja ojien kunnostus, Kivijärvi 
• 70 000 euroa Mt 16935 Vuoskoski—Lokalahti, tien kunnostus, Kannonkoski 
• 20 000 euroa Mt 16729 Kantola—Tarvaala, tien sorastus, Laukaa 
• 200 000 euroa Mt 17099 Sulkavankyläntien päällystämättömän osan parannus, Alavus 
• 500 000 euroa Mt 17497 ja 17493 Aunes—Hautala, tien korjaaminen, Seinäjoki 
• 250 000 euroa Mt 17684 Lapua (Pouttu)—Kauhava (Pernaa), tien korjaaminen, Lapua 
• 400 000 euroa Mt 6942 Sydänmaantie, soratien parantaminen, Seinäjoki 
• 400 000 euroa Mt 718 Vöyrintien päällysteen uusiminen 
• 300 000 euroa Mt 17017 Uttermossantie, päällystetyn tieosuuden kunnostus, Kristiina 
• 250 000 euroa Vesmossavägen, tien kunnostus, Närpiö 
• 500 000 euroa Mt 18709 Alakyläntien jkpp välillä Kiiminkijoentie—Hämeenjärventie, Oulu 
• 100 000 euroa Kt 63 Evijärvi—Kaustinen—Toholampi, kunnostamisen suunnittelu 
• 500 000 euroa Vt 13 Vetelin keskustan alikulkutunnelin rakentaminen 
• 500 000 euroa Mt 774 Raution jkpp-järjestelyt, Kalajoki 
• 400 000 euroa Mt 7594, Ylilestintie, 3 km, Reisjärvi 
• 200 000 euroa Vt 20/kt 78, kääntymiskaista ja pysäkkijärjestelyt, Pudasjärvi 
• 750 000 euroa Kt 86 Kaisaniemenkadun liittymä- ja alikulkujärjestelyt, Ylivieska 
• 400 000 euroa Mt 18031 Pohjoinen satamatie jkpp-väylä, Himanka 
• 850 000 euroa Mt 8820 Melalahti—Neuvosenniemi (Manamansalon matkailutie), kunnostaminen 
• 300 000 euroa Emäjoen kevyen liikenteen sillan lisärahoitus, Suomussalmi 
• 200 000 euroa Takkarannantien liikenneturvallisuuden parantaminen/valaistus, Kajaani 
• 650 000 euroa Mt 19540 Yli-Raumo—Liakka kävely- ja pyöräilytie, Tornio 
• 250 000 euroa Kantatie 80 Ylläsjärven liikenneympäristön parantaminen, Kolari 
• 400 000 euroa Mt 9621 kävely- ja pyöräilytien jatko Astellin liittymään Pyhätunturilla, Pelkosenniemi 

Valiokunta viittaa vuoden 2022 talousarviota koskevaan mietintöönsä (VaVM 33/2021 vp) ja pitää edelleen välttämättömänä, että Kauhajoella sijaitseva Päntäne—Isojokitie-hanke saatetaan loppuun ja että Vesilahdella sijaitseva mt 301 Keihonen—Suomela-välinen tielinjaus parannetaan. Lisäksi valiokunta pitää tärkeänä, että Pertunmaalla sijaitsevan Honkaniementien (mt 15076) korjaus saatetaan loppuun. 

31.Eräät avustukset (siirtomääräraha 3 v)

Momentin määräraha on 27,4 milj. euroa, jota saa käyttää kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen sekä kuntien joukkoliikennehankkeisiin (3,5 milj. euroa), Finavian lentoasemaverkoston ulkopuolisten lentoasemien ja lentopaikkojen toiminta- ja investointimenoihin (0,9 milj. euroa), yksityistieavustuksiin ja tiekuntien neuvontaan (13 milj. euroa) sekä yksityistieavustuksiin huoltovarmuuden ja kotimaisen puun saatavuuden parantamiseen (10 milj. euroa). 

Valtioneuvosto hyväksyi keväällä 2018 ensimmäisen kävelyn ja pyöräilyn edistämistä koskevan periaatepäätöksen, minkä jälkeen liikenne- ja viestintäministeriössä valmistui Kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelma (LVM:n julkaisu 5/2018). Tavoitteeksi asetettiin kävelyn ja pyöräilyn matkamäärien 30 prosentin kasvu vuodesta 2016 vuoteen 2030 mennessä. Kävelyn ja pyöräilyn edistämistä on korostettu myös mm. vuonna 2021 julkaistussa fossiilittoman liikenteen tiekartassa sekä valtakunnallisessa Liikenne 12 -liikennejärjestelmäsuunnitelmassa, joissa molemmissa kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen on esitetty 30 milj. euron vuotuista rahoitusta. 

Kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen osoitettiin vuosina 2020 ja 2021 noin 30 milj. euroa, mutta kuluvan vuoden määräraha on 7 milj. euroa ja ensi vuoden edellä mainittu 3,5 milj. euroa. Valiokunta pitää määrärahakehitystä valitettavana ja muistuttaa pyöräilyn ja kävelyn merkityksestä ilmastonmuutoksen torjunnassa sekä myös niiden kansanterveydellisestä ja sitä kautta syntyvästä kansantaloudellisesta merkityksestä. 

Valiokunta kiinnittää huomiota myös kuntien merkittävään rooliin kävelyn ja pyöräilyn edistämisessä, sillä valtionavustuksen ehtona on kuntien omarahoitusosuus, joka on vähintään 50 prosenttia. Määrärahojen vuosittainen vaihtelu ja rahoituksen epävarmuus heikentävät kuntien mahdollisuuksia sitoutua pitkäjänteiseen ja suunnitelmalliseen kehitystyöhön. 

Valiokunta toteaa, että pyörämatkailussa on merkittävää kasvupotentiaalia niin kotimaan kuin ulkomailta Suomeen suuntautuvan matkailun osalta. Kuntien ja alueiden kannalta on tärkeää, että pyörämatkailun edistämiseen saadaan pysyviä rakenteita. Valiokunta lisää momentille 250 000 euroa Pyörämatkailukeskukselle, pyörämatkailun edistämiseen, markkinointiin ja koordinointiin valtakunnallisesti. 

Valiokunta pitää myös tärkeänä pyöräilyn ja kävelyn määrällistä seuraamista tukevia ratkaisuja, mikä mahdollistaisi pyöräilyä edistävien investointien tehokkaan kohdentamisen. 

Yksityistieavustuksiin osoitetaan 23 milj. euroa, josta 13 milj. euroa on tarkoitus käyttää yksityistieavustuksiin ja tiekuntien neuvonnasta aiheutuviin kuluihin ja 10 milj. euroa avustuksiin, jotka edistävät huoltovarmuutta ja kotimaisen puun saatavuutta. Valiokunta pitää tärkeänä, että määrärahan jako kahteen eri käyttötarkoitukseen ei estä määrärahan joustavaa ja tarkoituksenmukaista käyttöä. 

Yksityisteitä on Suomessa noin 370 000 kilometriä, ja niiden varsilla arvioidaan olevan muun muassa noin 30 000 yritystä ja 40 000 maatilayritystä sekä suuri määrä metsätilojen palstoja. Yksityistieverkko on siten keskeinen esim. monien elinkeinojen kannalta, ja sen toimivuus tukee huoltovarmuutta ja helpottaa mm. kotimaisen puun kuljetuksia yksityisteiden varsilta. 

Valiokunta on tyytyväinen siihen, että Liikenne 12 -suunnitelman linjauksen mukaisesti yksityisteiden valtionavustusten enimmäismääriä on tarkoitus korottaa vuoden 2023 alusta voimaan tulevalla asetuksen muutoksella. Esim. tavanomaisissa teiden parantamiskohteissa avustusprosentti nousee 50:stä 70 prosenttiin ja merkittävissä siltakohteissa ja muissa merkittävissä luonnonolosuhteiden aiheuttamissa yllättävissä korjauskohteissa 75 prosentista 85 prosenttiin. Avustusprosentin korotuksen toivotaan kannustavan tiekuntia parantamaan ja korjaamaan yksityisteitä, mikä vähentäisi yksityisteiden korjausvelkaa. 

77.Väyläverkon kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)

Aiemmin päätettyjen hankkeiden rahoitus jatkuu, ja vuonna 2023 on käynnissä kaikkiaan 17 ratahanketta, 13 tiehanketta ja yksi vesiväylähanke sekä lisäksi neljä liikenneväylien suunnitteluhanketta. Väylähankkeiden sopimusvaltuudet ovat yhteensä 2,1 mrd. euroa, ja vuonna 2023 niiden arvioitu määrärahatarve on 414,7 milj. euroa. Esitykseen sisältyy yksi uusi kehittämishanke, joka on Oulun Poikkimaantien kunnostaminen. Sen kustannusarvio on 40 milj. euroa, josta valtion osuus on 30 milj. euroa. Hankkeen käynnistäminen edellyttää vielä Stora Enson päätöstä tehdasinvestoinnista. 

Valiokunta pitää tärkeänä, että hankkeiden valtuus- ja määrärahatilannetta seurataan ja niiden riittävyyttä arvioidaan jatkuvasti. Mikäli kustannustaso säilyy jatkossakin korkealla, on tärkeää varmistaa hankkeiden eteneminen suunnitelmia vastaavalla tavalla. Valiokunta pitää myös tärkeänä, että kehys- ja talousarviopäätöksissä otetaan huomioon kustannustason nousu ja varataan riittävä ja pitkäjänteinen rahoitus väyläverkon 8-vuotisen investointiohjelman toteuttamiseen. 

Suurin osa perusväylänpidon ja kehittämishankkeiden rahoituksesta katetaan valtion talousarviosta, mutta myös EU-rahoituksella on suuri merkitys. Suomi on onnistunut hyvin liikennehankkeiden EU-rahoituksen haussa, sillä suomalaisille hankkeille on myönnetty esim. vuoden 2022 aikana yli 100 milj. euroa CEF-tukia. Valiokunta korostaa EU-rahoituksen aktiivista hakemista ja pitää tärkeänä, että myös sotilaallisen liikkuvuuden ohjelmasta saatavaa rahoitusta hyödynnetään täysimääräisesti. On myös tärkeää varmistaa hankesuunnittelun ja kansallisen päätöksenteon eteneminen siten, että EU-rahoituksen hakeminen on rahoitushakujen tahdissa mahdollista. 

Digirata-hanke on mittava uudistus, jossa Suomen rataverkolle rakennetaan eurooppalaiseen standardiin perustuva radioverkkopohjainen ERTMS-kulunvalvontajärjestelmä. Hankkeen yhteydessä uusitaan turvalaitejärjestelmän ohella myös rautateiden ohjaus- ja hallintajärjestelmät. On tärkeää, että ensi vuonna EU:n elpymis- ja palautumissuunnitelman rahoitusta kohdennetaan hankkeen kehitys- ja verifiointivaiheeseen 6 milj. euroa, minkä lisäksi hankkeelle osoitetaan kansallista rahoitusta 6 milj. euroa. Yhteensä digiradan kehitys- ja verifiointivaiheelle on osoitettu 130 milj. euroa vuosille 2021—2027. Toteutusvaiheen rahoitustarpeet ajoittuvat vuosille 2024—2040, ja ne edellyttävät valtiolta erittäin mittavia panostuksia. 

Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on arvioitu, että ERTMS-maailmaan siirtyminen on Suomelle käännekohta rautateiden turvalaitteiden näkökulmasta. Koska merkittävä osa sääntelystä tulee EU:sta, on tärkeää huolehtia aktiivisesta edunvalvonnasta, jotta ratkaisut tukevat mahdollisimman hyvin Suomessa toteutettavia ratkaisuja. 

Digirata helpottaa ratakapasiteetin käyttöä vasta 2040-luvulla, joten on tärkeää huolehtia rataverkon ajankohtaisista kunnostus- ja kehittämistarpeista sekä varmistaa rataverkon turvallisuus ja jokapäiväinen liikennöitävyys. Sekä matkustajaliikenteen että tavaraliikenteen kannalta olisi tärkeää panostaa ratakapasiteetin lisäämiseen etenkin pääradalla koko matkalla Helsingistä Ouluun. On myös tärkeää, että suuret ratahankkeet eivät hidasta olemassa olevan rataverkon kunnossapitoa tai peruskorjausta ja että niiden rahoitus käsitellään erikseen liikennejärjestelmäsuunnitelman muusta rahoituksesta. 

Digiratahankkeen lisäksi on tärkeää muutoinkin edistää liikenteen digitalisaatiota, millä voidaan parantaa liikenteen ekologista, taloudellista ja sosiaalista kestävyyttä ja nostaa liikenteen ja logistiikan tuottavuutta. Datan hyödyntämisellä voidaan esim. yhdistää eri liikennemuotoja toimiviksi matkaketjuiksi ja tehostaa tavaroiden kulkua mm. odotusaikojen lyhentyessä. On myös tärkeää huolehtia Liikenne 12 -selonteossa kuvattujen liikenteen digitalisaatiota edistävien toimien rahoituksesta. 

Valiokunta pitää tärkeänä, että väyläverkon kunnossapito- ja kehittämishankkeissa kiinnitetään huomiota myös hyvien verkkoyhteyksien toimivuuteen ja mm. junakuuluvuuden parantamiseen. Tämä edistää osaltaan monipaikkaisuutta, etätöiden tekemistä sekä liikenteen vihreää siirtymää. 

Valiokunta pitää perusteltuna, että jatkossa selvitetään, miten ja millä periaatteilla valtio voisi valtiontukisääntöjen puitteissa tukea teollisuuden tai muun yksityisen tahon tarvitsemien raideyhteyksien ja terminaalialueiden suunnittelua ja rakentamista. Esillä ovat olleet erityisesti GigaVaasa-tehdasalueen vaatimat logistiset yhteydet ja niiden kehittämistarpeet. Elinkeinoelämän tarvitsemien kiireellisten liikenneyhteyksien rahoitustarve on otettava huomioon lisätalousarviomenettelyssä ja edistettävä niiden etenemistä esim. erilaisilla teemapaketeilla. 

20.Saaristo- ja yhteysalusliikenteen ostot ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)

Talousarviota täydentävään esitykseen sisältyy 25,5 milj. euron tilausvaltuus, jolla Varsinais-Suomen ELY -keskus oikeutetaan solmimaan uudet 5-vuotiset sopimukset kolmelle yhteysalusreitille. Valtuudella jatkettaisiin Velkuan, Utön ja Porvoon reittien yhteysalusliikennepalveluja. 

Valiokunta kiinnittää huomiota myös maantielauttalaitureiden kunnostuskustannuksiin ja niiden riittävään rahoitukseen. Laitureiden jatkuva korjaaminen on edellytys toimivalle ja turvalliselle yhteysalusliikenteelle. 

50.Valtionavustus valtakunnallisen laajakaistahankkeen toteuttamiseen (siirtomääräraha 3 v)

Momentin määräraha on noin 17 milj. euroa, joka on osa EU:n elpymis- ja palautumissuunnitelmaan sisältyvää rahoitusta. Sillä kehitetään mm. viestintäyhteyksien laatua ja saatavuutta niillä alueilla, joille edistykselliset viestintäyhteydet eivät rakennu kaupallisesti. 

Laajakaistarakentamista on tuettu Suomessa jo vuodesta 2010 alkaen. Vuonna 2015 käynnistetty Nopea laajakaista -hanke päättyy vuonna 2022, ja uusi kaksivuotinen laajakaistatukihanke on käynnistynyt vuoden 2022 alussa. Tukiohjelmalle on varattu EU:n elpymisvälineestä 32 milj. euroa, josta vuonna 2023 on käytettävissä em. 17 milj. euroa. Tuet on myönnettävä laajakaistahankkeille vuoden 2023 loppuun mennessä. Traficomin myöntämä tuki edellyttää valtioneuvoston asetuksen (203/2021) mukaisesti kuntien maksuosuutta (8, 22 tai 33 prosenttia) tukikelpoisista kustannuksista. 

Valiokunta pitää tärkeänä, että käynnissä olevan vanhan laajakaistaohjelman jälkiarvioinnin yhteydessä seurataan lain tavoitteiden toteutumista ja arvioidaan myös kuntien maksuosuuksien vaikutuksia hankkeiden edistymiseen. 

55.Julkisen henkilöliikenteen palvelujen ostot ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)

Momentin määräraha on 100,7 milj. euroa, joka on 5 milj. euroa vähemmän kuin kuluvan vuoden varsinaisessa talousarviossa. Muutos vuoden 2022 talousarvioon verrattuna aiheutuu ilmastoperusteisen rahan uudelleen kohdennuksesta (-2 milj. euroa) sekä fossiilisen tiekartan mukaisen lisätuen poistumisesta (-3 milj. euroa), joka vähentää suurten kaupunkien ja keskisuurten kaupunkien joukkoliikennerahoitusta. 

Vuoden 2023 määrärahaa käytetään junaliikenteen ostoihin (30,2 milj. euroa), alueellisen ja paikallisen liikenteen ostoihin ja kehittämiseen (32,3 milj. euroa), suurten kaupunkiseutujen julkisen henkilöliikenteen tukeen (9,8 milj. euroa), keskisuurten kaupunkiseutujen julkisen henkilöliikenteen tukeen (8,1 milj. euroa) sekä lentoliikenteen ostoihin (1 milj. euroa). Lisäksi määrärahaa käytetään ilmastoperusteisiin toimiin (18 milj. euroa) sekä kehittämishankkeisiin ja liikkumisen ohjaukseen (yhteensä 1,4 milj. euroa). 

Julkisen liikenteen matkustajamäärät romahtivat koronapandemian vuoksi, mutta saadun selvityksen mukaan kysyntä on lisääntynyt, ja viime kesään mennessä monella kaupunkiseudulla palattiin jo vuoden 2019 matkustajalukuihin. Alueelliset erot ovat kuitenkin vielä suuria, ja esim. HSL:n alueella matkustajamäärät ovat edelleen noin 20 prosenttia pienemmät kuin vuonna 2019, mikä aiheutuu suurelta osin etätöiden lisääntymisestä. Tämä vähentää erityisesti ruuhka-ajan liikennettä. Koronapandemian vaikutusten joukkoliikenteessä arvioidaan näkyvän vielä pitkään, minkä lisäksi voimakas energian ja polttoaineiden hinnan nousu on lisännyt joukkoliikenteen järjestämisen kustannuksia. 

Valiokunta on tyytyväinen joukkoliikenteelle vuosina 2020—2022 osoitettuun yli 250 milj. euron lisärahoitukseen, jolla tuettiin mm. koronapandemian aiheuttamia lipputulomenetyksiä. Myös henkilökuljetusten arvonlisäveron väliaikaisella (1.1.—30.4.2023) poistolla pyritään alentamaan hintoja ja parantamaan näin kotitalouksien ostovoimaa (VaVM 22/2022 vp — HE 194/2022 vp). 

Valiokunta pitää tärkeänä, että joukkoliikenteen kilpailukyvystä pidetään edelleen huolta ja että joukkoliikenteen elvyttävän tuen tarvetta seurataan ja arvioidaan. On myös kiinnitettävä huomiota polttoainekustannusten voimakkaaseen nousuun ja varauduttava rahoituksessa kohonneisiin kustannuksiin ja mahdollisiin indeksitarkistuksiin. Joukkoliikenteen houkuttelevuuden parantamiseksi tarvitaan myös monipuolisia toimia, mm. tarjonnan parantamista, käyttäjäystävällisiä matkaketjuja, yhteiskäyttöisten lipputuotteiden kehittämistä sekä informaation parantamista. 

Valiokunta korostaa, että jatkossa on pidettävä kiinni valtakunnalliseen liikennejärjestelmäsuunnitelmaan sisältyvistä toimenpiteistä ja lisäpanostuksista, jotka ajoittuvat vuosille 2025—2032. 

Valiokunta lisää momentille 1 000 000 euroa suurten kaupunkiseutujen julkisen henkilöliikenteen tukemiseen. 

Valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman linjauksen mukaan valtio voi ostaa lentoliikennettä paikkakunnille, joilta matka-aika Helsinkiin on junalla yli 3 tuntia. Tuen edellytyksenä on, että kyseisen lentoliikenneyhteyden ylläpitoa varten asetetaan julkinen palveluvelvoite sekä kuntien tai muiden alueellisten toimijoiden osallistuminen rahoitukseen. 

Koronapandemian aiheuttaman matkustajamäärän voimakkaan vähenemisen vuoksi valtio on tukenut väliaikaisesti lentoyhteyksiä viidelle maakuntalentoasemalle, joilla lentoliikenne ei toteudu markkinaehtoisesti ja joille Liikenne- ja viestintävirasto on asettanut julkisen palvelun velvoitteen. Tukea on myönnetty vuodesta 2020 lähtien, ja sitä on vastikään jatkettu vielä 30.7.2023 saakka. 

Lentoliikenteellä arvioidaan olevan tärkeä merkitys alueiden elinvoimaisuuden, saavutettavuuden ja kilpailukyvyn kannalta. Onkin tärkeää, että lentoliikenteen tuen jatkamista arvioidaan sen jälkeen, kun Traficom on tehnyt vuoden 2023 alussa maakuntakenttiä koskevan matkustajamäärätutkimuksen. Lentoliikenteen kehittämisessä on myös hyödynnettävä liikenteen digitalisaatioon ja sähköistymiseen sisältyvä merkittävä potentiaali. 

02.Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille esitetään 270 000 euroa liittyen hallituksen eduskunnalle antamaan esitykseen julkisen hallinnon automaattista päätöksentekoa koskevaksi lainsäädännöksi (HE 145/2022 vp). Koska asian käsittely eduskunnassa on vielä kesken, mainittu määräraha poistetaan momentilta. 

Valiokunta lisää momentille 300 000 euroa, josta osoitetaan 

• 150 000 euroa Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle Saaristomeri — maatalouden vesiensuojelun tiekartan toimenpiteiden nopeuttamiseen (HELCOM) 
• 150 000 euroa Väliinputoajat työnhakijamarkkinoilla Etelä-Savossa -hankkeeseen. 

03.Työ- ja elinkeinotoimistojen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille ehdotetaan lisäystä 4 359 000 euroa, joka liittyy julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden uudistamista koskevaan hallituksen esitykseen (HE 207/2022 vp). Koska esityksen käsittely eduskunnassa on vielä kesken, mainittu määräraha poistetaan momentilta. 

05.Innovaatiorahoituskeskus Business Finlandin toimintamenot (siirtomääräraha 3 v)

Momentille esitetään 102,3 milj. euron määrärahaa. Suurin osa määrärahasta kohdistetaan innovaatiotoiminnan ja investointien edistämiseen, yrityksille suunnattuihin kansainvälistymispalveluihin, hanke- ja ohjelmatoimintaan sekä Suomeen suuntautuvan matkailun edistämiseen. 

Valiokunta pitää tärkeänä, että hallitus jatkaa toimenpiteitä Suomen viennin ja yritysten kansainvälistymisen edistämiseksi ja tasavertaisten toimintaedellytysten turvaamiseksi suomalaisille yrityksille kilpailijamaiden kanssa. Kehittyvä ja nykyistä monipuolisempi vientitoiminta ja menestyminen kansainvälisissä arvoverkostoissa on Suomen tulevaisuuden menestyksen ja elinvoiman kannalta tärkeää. Suomi tarvitsee enemmän kansainvälistä kasvua tavoittelevia, innovatiivisia yrityksiä sekä ulkomaisia Suomeen investoivia yrityksiä. 

Valiokunta pitää tärkeänä, että yrityksille kansainvälistymispalveluja tarjoavien valtakunnallisten ja alueellisten toimijoiden yhteistyö toimii, työnjako on selkeää ja palveluketju on sujuvaa neuvonnasta rahoitukseen. Palveluiden tulee nopeasti vastata yritysten tarpeisiin ja tukea yritysten kasvua ja kansainvälistymistä. Tärkeää on myös huolehtia siitä, että maailmalla on riittävästi käytettävissä asiantuntijoita löytämään kontakteja ja etsimään suomalaisille yrityksille uusia markkinamahdollisuuksia. Lisähaasteen myös kansainvälistymispalveluille tuo korvaavien markkinoiden löytäminen Venäjän viennin tilalle. 

Viennin ja kansainvälistymisen edistämisessä keskeisessä roolissa on yrityksille kansainvälistymispalveluja tarjoavien julkisten toimijoiden muodostama Team Finland -verkosto. Kesällä 2022 julkaistun arvioinnin mukaan verkoston toimintamalli ja asiakasohjaus ovat selvästi kehittyneet, mikä on auttanut parantamaan kansainvälistymispalveluiden tehokkuutta. Verkosto ei kuitenkaan vielä toimi riittävän tehokkaasti. Muun muassa verkoston sisäisessä työnjaossa, yhteistyössä ja tiedonkulussa on kehitettävää eikä yksityisen sektorin kansainvälistämispalveluita hyödynnetä riittävän tehokkaasti. Huolestuttavaa on, että vaikka yli kymmenen vuotta toiminut verkosto on auttanut yrityksiä kansainvälistymään, niin pidemmän aikavälin vaikutuksia ei arvioinnissa havaittu. 

Kansainvälistymispalveluja Suomessa ja ulkomailla tulee suunnata nykyistä enemmän pk-yritysten kansainvälistymisvalmiuksien vahvistamiseen ja toimintaedellytysten kehittämiseen, sillä tällä hetkellä Suomen vienti on liikaa suurten yritysten varassa. Sata suurinta yritystä vastaa kahdesta kolmasosasta viennistä, ja esimerkiksi merkittävää kansainvälistä kasvua tavoittelevien keskisuurten yritysten määrä on vähäinen. Syksyllä 2022 julkaistun pk-yritysbarometrin mukaan vientiä tai liiketoimintaa ulkomailla harjoittavia pk-yrityksiä on 20 prosenttia eli noin 59 000 yritystä (kevään barometriin verrattuna laskua 6 000 yritystä). Kansainvälisesti toimivista pk-yrityksistä kolmannes on hyödyntänyt kansainvälistymispalveluja, mutta esim. suurlähetystöverkoston palveluja maailmalla on hyödyntänyt vain neljä prosenttia. 

Suomeen suuntautuvan matkailun edistämiseen esitetään 13,6 milj. euroa. Rahoitus koostuu Visit Finlandin perusrahoituksen (arvioitu käyttö 9,8 milj. euroa) lisäksi Business Finlandin toimintamenomäärärahoihin Visit Finlandille esitetystä lisärahoituksesta (2 milj. euroa) sekä elpymis- ja palautumissuunnitelman mukaisesta rahoituksesta (1,8 milj. euroa). Perusrahoitus on pysynyt viime vuosina samansuuruisena, mutta määräaikaisessa lisärahoituksessa on tapahtunut vuosittain muutoksia. 

Pandemian rajoitukset ja Ukrainassa käytävän sodan vaikutukset (mm. venäläisten matkailijoiden määrän väheneminen sekä lentokielto Venäjän ylitse) ovat vaikuttaneet Suomessa matkailuun erittäin negatiivisesti ja mm. muita Pohjoismaita enemmän. Huolestuttavaa on, että myös matkailun elpymisnäkymät näyttävät muita Pohjoismaita heikommilta. Valiokunta katsoo, että kriisien myötä tarve uusien toimintamallien ja matkailupalveluiden kehittämiselle on kasvanut. Valiokunta pitää tärkeänä, että kansantaloudellisesti merkittävän matkailun ja sen kehittämisen edellytykset saadaan verrokkimaiden tasolle, mikä edellyttää lisäpanostusta matkailumarkkinointiin ja tunnettuuden lisäämiseen. Tärkeää on myös kartoittaa, mitkä ovat Ukrainassa käytävän sodan pysyväisvaikutukset elinkeinoelämälle ja matkailulle, esimerkiksi, miten Itä-Suomessa turvataan yritysten ja matkailun toiminnan edellytykset. Valiokunta nostaa erikseen esille Lapin matkailun valtakunnallisen ja alueellisen merkityksen ja sen kilpailukyvystä huolehtimisen tärkeyden. 

08.Turvallisuus- ja kemikaaliviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille ehdotetaan lisäystä 160 000 euroa, joka liittyy kaivoslain muuttamiseen (HE 126/2022 vp). Koska esityksen käsittely eduskunnassa on vielä kesken, mainittu määräraha poistetaan momentilta. 

10.Digitalisaation kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille ehdotetaan lisäystä 4,0 milj. euroa, joka liittyy julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden uudistamista koskevaan hallituksen esitykseen (HE 207/2022 vp). Koska esityksen käsittely eduskunnassa on vielä kesken, mainittu määräraha poistetaan momentilta. 

40.Valtionavustus kestävää kasvupolitiikkaa edistäville toimijoille (siirtomääräraha 3 v)

Valiokunta lisää momentille 250 000 euroa, josta osoitetaan 150 000 euroa Viexpon vientihankkeiden edistämiseen ja 100 000 euroa Pirkanmaan Yrityskummit -toimintaan. 

50.Valtionavustus kuluttajajärjestölle (kiinteä määräraha)

Valiokunta lisää momentille 150 000 euroa Kuluttajaliitolle, koska neuvonnan tarve on lisääntynyt; mm. koulutushankkeeseen ikääntyneille ihmisille huijausten estämiseksi. 

40.Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tukeminen (arviomääräraha)

Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tukemiseen ehdotetaan 465,5 milj. euron määrärahaa. Rahoitusta kohdistetaan erityisesti elinkeinorakenteiden uudistumista nopeuttaviin riskipitoisiin hankkeisiin. Momentin valtuus laskee noin 100 milj. eurolla johtuen elpymis- ja palautumissuunnitelman valtuuksien kohdentamisesta pääosin vuodelle 2022. 

Valiokunta painottaa talousarviosta tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan (TKI-toiminta) kohdistettavien määrärahojen riittävyyden, tarkoituksenmukaisuuden ja vaikuttavuuden merkitystä. Suomen kilpailukyky ja hyvinvointi perustuvat osaamiselle, tutkimukselle ja innovaatioille. TKI-toiminnalla on tärkeä merkitys tuottavuuden kasvussa, elinkeinoelämän uudistumisessa ja hyvinvoinnin luomisessa, ja sen avulla voidaan saada myös ratkaisuja suuriin yhteiskunnallisiin haasteisiin. Valiokunta korostaa, että TKI-politiikalla on oltava selkeät sisällölliset kriteerit, jotka ohjaavat yhteiskuntaa kestävään suuntaan. 

Valiokunta toteaa, että vaikka TKI-toiminnan keskeinen merkitys on jo pitkään tunnistettu, Suomi on jäänyt T&K-menojen osuudessa BKT:sta jälkeen Euroopan ja maailman kärjestä. Päinvastoin kuin verrokkimaissa, Suomen T&K-menot laskivat voimakkaasti vuosina 2010—2016. Korkeimmillaan BKT-osuus oli 3,7 prosenttia vuosina 2009—2010 ja alimmillaan 2,7 prosenttia vuosina 2016—2017. Tilastokeskuksen arvion mukaan osuus on vuonna 2022 2,9 prosenttia. 

Hallitusohjelmassa on asetettu pitkäaikainen tavoite kääntää T&K-rahoitus kasvu-uralle ja toteuttaa toimia, joiden avulla Suomen T&K-investointien BKT-osuus nousee neljään prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Valiokunta pitää tavoitetta hyvänä, mutta toteaa, että sen saavuttaminen edellyttää merkittävää lisäystä T&K-panostuksiin sekä tehokkaampia kannusteita yksityisen rahoituksen lisäämiseksi. Yksityisen sektorin osuus T&K-menoista on noin kaksi kolmasosaa eikä tavoitteeseen päästä ilman yritysten T&K-menojen merkittävää kasvua. Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että suorat T&K-tuet yrityksille ovat alle EU-maiden keskiarvon. 

Valiokunta pitää tärkeänä, että T&K-toimintaan kohdistettavien määrärahojen avulla saadaan lisättyä T&K-toimintaa harjoittavien yritysten määrää eri toimialoilla. Toiminta on kapean yritysjoukon varassa, ja suuryritykset toimivat T&K-toiminnan vetureina. Suuryrityksistä lähes puolet harjoittaa T&K-toimintaa, mutta pk-yrityksistä vain seitsemän prosenttia. Myös toimialoittain on keskittymistä, sillä kolme toimialaa vastaa 60-prosenttisesti yritysten T&K-menoista. Valiokunta näkee kehittämistarpeita myös yritysten ja tutkimusorganisaatioiden välisessä yhteistyössä. 

Valiokunta pitää kannatettavana hallituksen pyrkimystä parantaa valtion TKI-rahoituksen ennustettavuutta ja pitkäjänteisyyttä TKI-rahoitusta koskevalla lailla, jossa säädettäisiin valtion talousarvioon vuosina 2024—2030 otettavien T&K-toimintaan tarkoitettujen valtuuksien ja määrärahojen lisäämisestä vuosittain niin, että hallitusohjelman tavoite saavutettaisiin. Valiokunta painottaa parlamentaarisen TKI-työryhmän merkitystä T&K-toiminnan kehittämisessä ja tuloksellisuuden lisäämisessä. Huhtikuussa 2022 asetettu työryhmä jatkaa vuonna 2021 toimineen työryhmän työtä, ja sen tehtävänä on mm. laatia pitkäjänteinen T&K-rahoituksen suunnitelma sekä arvioida ryhmän aiempien linjausten toimeenpanoa. 

40.Alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukeminen (siirtomääräraha 3 v)

Valiokunta lisää momentille 200 000 euroa, josta 150 000 euroa Utsjoelle suunniteltua Lohikeskusta koskevan selvityksen tekemiseen ja 50 000 euroa Söderfjärdenin maailmanperintöalue Meteorian kehittämiseen. 

Valiokunta lisää momentin perustelujen päätösosaan kohdan 7, jonka mukaan määrärahaa saa käyttää valtionavustuslain (688/2001) mukaisesti alueellista elinvoimaa edistävien määräaikaisten hankkeiden avustamiseen. 

51.Julkiset työvoima- ja yrityspalvelut (siirtomääräraha 2 v)

Momentin määrärahaksi ehdotetaan 202,4 milj. euroa, mikä on 82,2 milj. euroa vähemmän vuoden 2022 varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Määrärahataso laskee mm. kertaluonteisten lisäysten poistumisesta ja uudelleenkohdennuksista johtuen. 

Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen laiksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetuin lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi sekä laiksi sosiaalisista yrityksistä annetun lain kumoamisesta (HE 175/2022 vp). Koska asian käsittely on kesken, aiheuttaa se momentille seuraavat muutokset: 

• lisätään 10 000 000 euroa (Palkkatuen käytön rajoittaminen) 
• vähennetään 2 250 000 euroa (Toimet 55 vuotta täyttäneiden työllistymiseen) 
• siirretään 10 800 000 momentilta 32.30.55 (Toimet työurien pidentämiseksi) 

Valtiovarainministeriön taloudellisen katsauksen (syksy 2022) ennusteen mukaan työllisyysaste tulee olemaan 73,9 prosenttia vuonna 2022, 73,8 prosenttia vuonna 2023 ja 74,1 prosenttia vuonna 2024. Valiokunta toteaa, että hallitus on selvinnyt työllisyyden näkökulmasta maailmanlaajuisista kriiseistä hyvin. Positiiviseen kehitykseen vaikuttaa harjoitettu elvytyspolitiikka. TEM:n uusimman työllisyyskatsauksen mukaan työllisyysaste oli lokakuun lopussa huippulukemissa, 74,4 prosenttia. Työttömiä työnhakijoita oli 234 400, mikä oli 26 700 vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleita oli 87 700, mikä oli 20 200 vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Sen sijaan yli kaksi vuotta yhtäjaksoisesti työttömänä olleita työnhakijoita oli lokakuun lopussa 51 700, mikä oli 4 200 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että järjestöjen toiminnalla on tärkeä merkitys kaikkein vaikeimmassa työmarkkina-asemassa oleville. Valiokunta painottaakin järjestöjen toimintaedellytysten turvaamisen tärkeyttä. 

Valiokunta pitää tärkeänä, että talousarviosta rahoitettujen työllisyystoimien vaikutuksista saadaan nykyistä luotettavampia tietoja. Vaikutusten arvioimiseen liittyy paljon epävarmuutta, ja eri tahojen vaikutusarvioinnit poikkeavat toisistaan, mikä vaikeuttaa työllisyystoimien tarkoituksenmukaisuuden arviointia sekä kokonaiskuvan muodostamista. Valtiontalouden tarkastusvirasto on kiinnittänyt kesällä 2022 julkaistussa arviossaan julkisen talouden kehityksestä ja julkisen talouden hoidosta huomiota siihen, että työllisyystoimien käsittely on epäjohdonmukaista ministeriöiden ja hallituksen julkaisuissa. Niissä mm. rinnastetaan työllisyyspotentiaaleja kuvaavia arvioita ja varsinaisia vaikutusarvioita. Epäjohdonmukaisten esittämistapojen takia toimenpiteiden vaikutusten summasta ja tavoitteiden saavuttamisesta on esillä toisistaan poikkeavia arvioita. 

Valiokunta kiinnittää huomiota tarkastusvaliokunnan tilaamaan aktiivisen työvoimapolitiikan palveluiden kustannusvaikuttavuutta tarkastelleeseen tutkimukseen (Eduskunnan tarkastusvaliokunnan julkaisu 2/2022), jonka mukaan palveluiden kustannusvaikuttavuuden seurannassa on merkittäviä puutteita. Tutkimuksen mukaan aktiivisen työvoimapolitiikan palveluiden kustannustietoja pitäisi olla saatavilla arviointikäyttöön nykyistä tarkemmalla tasolla, ja niiden tulisi ottaa huomioon mm. erilaiset osallistujat ja palveluiden sisältö. Palvelujen järjestäjien tulisi jatkossa tarkastella kriittisesti niiden palveluiden sisältöjä ja toteutustapoja, joilla ei ole positiivisia kustannushyötyjä. Tutkimuksen mukaan jatkossa tulisi panostaa myös ns. pehmeiden vaikutusten mittaamisen kehittämiseen osana palveluita. 

Valiokunta kiinnittää huomiota myös työllisyystoimien ja julkisen talouden tasapainon yhteyteen. Keväällä 2021 päivitetyssä hallituksen kestävyystiekartassa (Valtioneuvoston julkaisuja 2021:43) työllisyystoimien julkisen talouden vaikutusten mittaluokaksi arvioidaan 1—2 mrd. euroa. Tarkastusvirasto toteaa kesäkuussa 2022 julkaistussa finanssipolitiikan valvonnan arviossaan työllisyystoimien jäävän kokonaisuudessaan selvästi jälkeen tiekartassa mainitusta julkistaloudellisten vaikutusten mittaluokasta. Valiokunnan kuulemisessa tarkastusvirasto arvioi päätettyjen työllisyystoimien vaikutukseksi julkiseen talouteen noin -71—+ 438 milj. euroa. Työllisyystoimet ja työllisyysasteen paraneminen eivät ole suunnitellun mukaisesti tukeneet julkisen talouden tasapainon saavuttamista. 

Valiokunta pitää tärkeänä jatkaa ja tehostaa toimia työvoiman kohtaanto-ongelman ja osaavan työvoiman saatavuusongelman lievittämiseksi. Huolestuttavaa on, että erilaisista toimista huolimatta rekrytointiongelmat ovat lisääntyneet. Ongelma koskettaa koko maata, laajasti eri toimialoja sekä eri koulutustason työntekijöitä. Kysymys on talouskasvun ja kilpailukyvyn kannalta vakavasta ongelmasta, sillä erilaisten kyselyjen mukaan osaavan työvoiman saatavuusongelmat haittaavat merkittävästi yritysten toimintaa ja sen kehittämistä sekä julkisia palveluita. Tilastokeskuksen TEM:lle tekemän kyselyn mukaan toimipaikat olisivat voineet vuoden aikana palkata 146 000 työntekijää nykyistä enemmän, jos työvoiman saatavuusongelmia ei olisi ollut. Valiokunnan mielestä tarvittavan työvoiman alueelliset ja ammatilliset osaamistarpeet tulee kyetä ennakoimaan huomattavasti nykyistä paremmin. Lokakuussa 2022 työttömiä työnhakijoita eri puolilla maata oli 232 400 ja samaan aikaan avoimia työpaikkoja 160 500. 

Valiokunta painottaa sitä, että tulevissa suurissa rakenteellisissa uudistuksissa (hyvinvointialueiden perustaminen, julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden uudistus, kotouttamislain kokonaisuudistus) työllisyyden edistämisessä ja kotouttamisessa mukana olevien toimijoiden ammattitaito, työnjako, yhteistyö ja tietojenvaihto toimivat häiriöttömästi myös siirtymävaiheessa. Tärkeää on myös huolehtia, että muutostilanteissa kyetään hyödyntämään aiemmin omaksutut hyvät käytännöt ja yhteistyömuodot. Valiokunta pitää tärkeänä myös varmistaa, että äkillisissä alueellisissa rakennemuutoksissa ongelmiin kyetään reagoimaan nopeasti. 

55.Toimet työurien pidentämiseksi (arviomääräraha)

Valiokunta pitää hyvänä niitä toimia, joilla edistetään yli 55-vuotiaiden työllisyyttä. Talousarvioesitykseen esitetään lisättäväksi uusi momentti (32.30.55), jolta rahoitetaan uutena palveluna vuonna 2023 alkava yli 55-vuotiaille irtisanotuille tarkoitettu muutosturvakoulutus. Koulutuksen rahoitusta varten uudelle momentille on siirretty työllisyysrahaston tuloutusta vastaava määrärahaosuus 22 milj. euroa. 

Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen laiksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetuin lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi sekä laiksi sosiaalisista yrityksistä annetun lain kumoamisesta (HE 175/2022 vp). Koska asian käsittely on kesken, aiheuttaa se momentille seuraavat muutokset: 

• siirretään 10 800 000 euroa momentille 32.30.51 (Toimet työurien pidentämiseksi) 
• siirretään 13 700 000 euroa momentille 33.20.50 (Velvoitetyöllistettyjen palkkatuki) 
• siirretään 12 000 000 euroa momentille 33.20.52 (Velvoitetyöllistettyjen palkkatuki) 

25.Sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallinen tiedonhallinta (siirtomääräraha 3 v)

Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä sekä siihen liittyviksi laeiksi (HE 246/2022 vp). Koska asian käsittely eduskunnassa on vielä kesken, valiokunta vähentää momentilta lakiehdotukseen liittyvän 410 000 euron määrärahan. 

04.Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Valiokunta on tyytyväinen, että kevään 2022 kehyspäätökseen sisältyy 1,4 milj. euron vuotuinen rahoitus vuosille 2023—2026 kansalliseen laaturekisteritoimintaan. Sosiaali- ja terveysministeriön 1.9.2022 antaman asetuksen perusteella Terveyden ja hyvinvoinnin laitos vastaa asetuksessa nimettyjen yhdeksän laaturekisterin ylläpitämisestä. Näitä ovat muun muassa diabetesrekisteri, HIV-, munuaistauti- ja sydänrekisteri. Lisäksi Suomen syöpärekisterin jatkokehittämiseen on kehyspäätöksen 2023—2026 mukaisesti 150 000 euron vuotuinen lisärahoitus, jotta kaikkien syöpäsairauksien laatu- ja vaikuttavuustietotuotantoa voidaan viedä eteenpäin. 

Valiokunta pitää tärkeänä, että jo nimettyjen laaturekistereiden ylläpidon vaatimasta rahoituksesta huolehditaan. Lisäksi laaturekisteritoimintaa on tärkeää kehittää ja laajentaa uusiin asiakas- ja potilasryhmiin, sillä laaturekisterien tuottama tieto parantaa hoidon laatua, vaikuttavuutta ja potilasturvallisuutta. Laaturekisterien tuottama tieto on tärkeää myös sote-uudistuksen toimeenpanossa, jossa keskeisiä tavoitteita ovat mm. yhdenvertaisten ja laadukkaiden sote-palveluiden turvaaminen sekä kustannusten kasvun hillitseminen. 

Lisäksi valiokunta kiinnittää huomiota sosiaalipalvelujen laadun ja vertailtavuuden kehittämiseen ja pitää tärkeänä, että myös sosiaalihuollon laaturekistereitä kehitetään ja että niitä otetaan jatkossa mukaan laaturekisteritoimintaan. 

Hoitotyön tutkimukselle esitetään ensi vuodelle 388 000 euron valtionavustusta. Tämä on 200 000 euroa kuluvaa vuotta vähemmän, koska eduskunnan tekemä vastaavansuuruinen korotus ei sisälly hallituksen esitykseen. 

Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on arvioitu, että määrärahan vähentyminen hidastaa tutkimustietoon perustuvien hoitosuositusten valmistumista ja siirtää uusien suositusten laatimista tuonnemmaksi. Suosituksia ei enää myöskään käännettäisi ruotsiksi, minkä lisäksi toiminnan pitkäjänteinen kehittäminen vaikeutuu. 

Valiokunta lisää momentille 200 000 euroa hoitotyön tutkimukseen. 

Valiokunta lisää momentille 200 000 euroa MARAK-toiminnan vahvistamiseen. MARAK on vakavan parisuhdeväkivallan riskinarvioinnin ja uhrin auttamisen moniammatillinen menetelmä, joka kokoaa alueella toimivat uhrin auttamiseksi työskentelevät viranomaiset ja järjestötahot yhteen ja koordinoi uhrille annettavaa tukea. MARAK koostuu systemaattisesta väkivallan riskinarvioinnista. Koordinointi on erityisen tärkeää tilanteessa, jossa palvelurakenne muuttuu sote-palveluiden siirtyessä hyvinvointialueille. 

Valiokunta lisää momentille 300 000 euroa Istanbulin sopimuksen täytäntöönpanoon ja 150 000 euroa tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomisen estämisen toimintaohjelman toimeenpanoon. 

63.Eräät erityishankkeet (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioon sisältyi vuosina 2018—2022 vuosittainen 3 milj. euron määräraha, jonka tarkoituksena oli turvata päihteitä käyttävien äitien hoito ja kuntoutus ennen sote-uudistuksen voimaantuloa. 

Palveluiden järjestäminen on vuoden 2023 alusta lähtien hyvinvointialueiden vastuulla. THL:n arvion mukaan raskaana olevien päihteitä käyttävien naisten ja vauvaperheiden tarvitsemien palvelujen saatavuudessa, saavutettavuudessa ja sisällöissä on kuitenkin suuria alueellisia eroja. Osa erityisryhmästä jää täysin tunnistamatta ja ohjautumatta palvelujen piiriin. Toiminnan kehittämisen kannalta on tärkeää, että vuosina 2021—2023 toteutetaan STM:n ja THL:n yhteistyönä valtakunnallinen kehittämishankekokonaisuus, jonka yhteydessä kehitetään kohderyhmän palveluketjuja ja -kokonaisuuksia ja tehostetaan raskaudenaikaisen päihteidenkäytön tunnistamista viidessä aluehankkeessa. 

On myös tärkeää, että talousarvioesitystä täydentävässä esityksessä päihteitä käyttävien äitien ja vauvaperheiden palveluiden turvaamiseen osoitetaan vielä 3 milj. euron määräraha. 

Valiokunta painottaa, että päihdeäitien palveluohjauksen, palvelujen ja palveluketjujen tulee toimia jatkossa saumattomasti ja että palvelujen saatavuutta ja riittävyyttä seurataan huolellisesti. Valiokunnan mielestä on perusteltua, että päihteitä käyttävien odottavien äitien ja vauvaperheiden ympärivuorokautinen kuntoutus määritellään jatkossa yhden hyvinvointialueen vastuulle. Valtakunnallinen vaativan hoidon osaaminen vahvistaa sikiövaurioiden ja huostaanottojen ehkäisyä. 

Valtiovarainvaliokunta on osoittanut useita kertoja lisäresursseja ruoka-aputoimintaan ja pitänyt tärkeänä, että toiminta saadaan kestävälle pohjalle siten, ettei se ole eduskunnan vuosittain myöntämän lisärahoituksen varassa. Valiokunta on myös pitänyt tärkeänä toimintamallia, joka edistää osallisuutta ja tuen tarpeessa olevien ohjautumista palveluiden piiriin (VaVM 20/2019 vp, VaVM 36/2020 vp). Sosiaali- ja terveysministeriö on tuottanut ruoka-apuun liittyvän selvityksen vuonna 2021. Sen ehdotusten mukaisesti on lähdetty kehittämään järjestöpohjaista koordinaatiota erillisellä kehittämishankkeella. Hankkeen yhtenä tavoitteena on vahvistaa ja tukea ruoka-aputoiminnan järjestämistä koko maassa yhteneväisin perustein. 

Valiokunta on tyytyväinen, että talousarvioesitykseen sisältyy 1 milj. euron määräraha ruoka-aputoiminnan kehittämiseen, järjestämiseen ja jatkamiseen. Rahoituksella on tarkoitus mm. jatkokehittää ruoka-aputoimijoiden koordinaatiohanketta ja valmistella eduskunnan edellyttämän pysyvämmän rahoitusjärjestelmän mahdollisia vaihtoehtoja. Ruoka-avun merkitys ja kysyntä ovat kasvaneet entisestään koronaepidemian ja kustannusten ja ruoan hinnan nousun vuoksi, minkä lisäksi Ukrainasta saapuneet pakolaiset ovat lisänneet ruoka-avun kysyntää. Samanaikaisesti kysynnän kasvaessa hävikkiruoan saatavuus on vähentynyt, ja monet toimijat ovat joutuneet vähentämään ruoka-apua. Vaikka ruoka-apu on tarkoitettu ensisijaisesti hätäavuksi, siitä on tullut monille välttämätön pitkäaikaisen avun muoto. 

Valiokunta pitää tärkeänä, että ruoka-avun kehittämistä jatketaan määrätietoisesti kehittämällä mm. osallisuutta ja yhteisöllisyyttä vahvistavia malleja sekä matalan kynnyksen sosiaali- ym. palveluja. On niin ikään tärkeää hyödyntää hyviä käytäntöjä ja tehostaa hävikkiruoan hyödyntämistä. 

Ruoka-aputoiminta on monin tavoin vakiintunutta, mutta koska se ei ole lakisääteistä, toiminta on vaarassa jäädä väliinputoajaksi sote-palvelujen siirtyessä hyvinvointialueille. Valiokunta pitää siksi välttämättömänä, että sosiaali- ja terveysministeriö koordinoi ruoka-aputoiminnan järjestämistä niin, että palvelujen järjestämisvastuut selkeytyvät ja palvelujen jatkuvuus, kehittäminen sekä rahoitus turvataan yhteistyössä kuntien, hyvinvointialueiden, järjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa. 

Valiokunta lisää momentille 1 000 000 euroa ruoka-aputoimintaan edistämään palvelun kehittymistä hyvinvointialueilla. 

50.Valtionosuus työttömyysetuuksien ansioturvasta ja vuorottelukorvauksesta (arviomääräraha)

Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen laiksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi sekä laiksi sosiaalisista yrityksistä annetun lain kumoamisesta (HE 175/2022 vp). Em. esityksen vuoksi momentilta on vähennetty 13 700 000 euroa, joka on siirretty momentille 32.30.55. Koska asian käsittely eduskunnassa on kesken, valiokunta poistaa em. esitykseen liittyvät budjettivaikutukset ja siirtona momentilta 32.30.55 lisää momentille 13 700 000 euroa (Velvoitetyöllistettyjen palkkatuki). 

52.Valtionosuus työttömyysetuuksien perusturvasta (arviomääräraha)

Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen laiksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi sekä laiksi sosiaalisista yrityksistä annetun lain kumoamisesta (HE 175/2022 vp). Edellä mainitun esityksen vuoksi momentilta on vähennetty 12 000 000 euroa, joka on siirretty momentille 32.30.55. Koska em. esityksen käsittely eduskunnassa on kesken, valiokunta poistaa siihen liittyvät budjettivaikutukset ja siirtona momentilta 32.30.55 lisää momentille 12 000 000 euroa (Velvoitetyöllistettyjen palkkatuki). 

50.Korvaukset rajat ylittävästä terveydenhuollosta (arviomääräraha)

Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen laiksi rajat ylittävästä terveydenhuollosta annetun lain muuttamisesta (HE 138/2022 vp). Koska esityksen käsittely eduskunnassa on vielä kesken, valiokunta poistaa momentin sekä sille ehdotetun 10 000 000 euron määrärahan. 

60.Valtion osuus sairausvakuutuslaista johtuvista menoista (arviomääräraha)

Momentin määrärahassa on otettu huomioon 1 088 000 euron lisäys, joka liittyy hallituksen esitykseen laiksi rajat ylittävästä terveydenhuollosta annetun lain muuttamisesta (HE 138/2022 vp). Koska esityksen käsittely eduskunnassa on vielä kesken, valiokunta poistaa esityksen budjettivaikutukset ja vähentää momentilta mainitun 1 088 000 euron määrärahan. Määräraha on vastaavasti lisätty momentille 33.60.35. 

01.Kansallinen lapsistrategia-toiminto (siirtomääräraha 2 v)

Hyväksyessään hyvinvointialueiden perustamista ja sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen uudistamista koskevan lainsäädännön eduskunta edellytti, että hallitus kehittää lapsibudjetointia ja lapsivaikutusten arviointia siten, että ne voidaan ottaa käyttöön hyvinvointialueilla vuosittaisessa talousarviossa mahdollisimman pian hyvinvointialueiden toiminnan käynnistyttyä (EV 111/2021 vp—HE 241/2020 vp, lausuma 13). Lapsibudjetointi sisältyy myös kansalliseen lapsistrategiaan, jonka linjauksia toteutetaan strategian 7.10.2022 hyväksytyssä toimeenpanosuunnitelmassa. Valtiovarainministeriössä on myös toteutettu kuntien ja hyvinvointialueiden lapsibudjetointityön vahvistamista ym. koskeva selvitys (VM:n julkaisu 2022:55), jossa esitetään lapsibudjetoinnin käyttöönottoa vaiheittain pilotointien pohjalta. 

Lapsibudjetoinnin käyttöönotto hyvinvointialueilla edellyttää perusteellista selvitys- ja valmistelutyötä lapsibudjetoinnin mallin kehittämiseksi. On mm. selvitettävä hyvinvointialueiden talousarviot ja talousprosessit sekä huolehdittava riittävästä ohjeistuksesta ja koulutuksesta viranhaltijoille ja päättäjille. Jotta toimintamalli vastaa mahdollisimman hyvin sille asetettuihin odotuksiin, on lapsibudjetoinnin mallin toimivuutta tarkoituksenmukaista pilotoida muutamilla hyvinvointialueilla. 

Valiokunta lisää momentille 340 000 euroa lapsibudjetoinnin pilotointiin hyvinvointialueilla. 

32.Valtion rahoitus terveydenhuollon yksiköille yliopistotasoiseen tutkimukseen sekä sosiaalityön yliopistotasoiseen tutkimukseen (kiinteä määräraha)

Momentin määräraha on 30 milj. euroa, joka on tarkoitus käyttää yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen sekä sosiaalityön tutkimuksen rahoitukseen. 

On tärkeää, että momentin määräraha nousee 5 milj. eurolla, mutta rahoitus on edelleen riittämätön tarpeisiin nähden. Yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen (VTR) rahoitus on laskenut viime vuosikymmeninä, ja tutkimuksen rahoitus koostuu yhä enemmän ulkopuolisesta tutkimusrahoituksesta. Lisäksi tutkimuksen kustannukset ja pakolliset kulut sekä muut tukitoiminnot vievät yhä suuremman osan tutkimusrahoituksesta. Aiemmin kunnat ovat rahoittaneet myös epäsuoria kustannuksia, mutta saadun selvityksen mukaan VTR-rahoituksella ei voida rahoittaa tutkimusympäristön kuluja. 

VTR-rahoituksella on keskeinen asema palvelujen sisällöllisessä ja laadullisessa kehittämisessä, ja sillä on siten suora vaikutus lääke-, hoito- ja terveystieteiden kehitykseen. VTR-rahoituksella tehdyn tutkimuksen pohjalta on saatu aikaan merkittäviä edistysaskeleita mm. hoitomenetelmiin sekä hoidon laatuun ja vaikuttavuuteen. 

Tutkimusrahoituksen riittävyyteen liittyy suurta epävarmuutta myös sen vuoksi, että kunnat eivät enää jatkossa osallistu tutkimusmenojen maksamiseen. Kuntien tutkimus- ja kehittämistoimintaan käyttämä raha siirtyy tosin hyvinvointialueille siltä osin kuin se on kirjautunut sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksiin, mutta rahoituksen yleiskatteellisuuden vuoksi määrärahan kohdentumiseen ja rahoituksen tasoon liittyy epävarmuutta. 

Hyväksyessään hyvinvointialueiden perustamista ym. koskevat lakiehdotukset eduskunta edellytti, että hallitus turvaa yliopistollisten sairaaloiden mahdollisuuden tehdä edelleen tieteellistä tutkimusta ja tuottaa alan perus- ja erikoistumiskoulutusta (EV 111/2021 vp—HE 241/2020 vp, lausuma 8). Hallituksen 17.11.2022 tekemän linjauksen mukaisesti valtiovarainministeriö valmistelee rahoituslakiin lisättäväksi vuodesta 2024 eteenpäin käyttöön otettavan uuden rahoituksen määräytymistekijän, jolla osoitetaan lisärahoitusta yliopistosairaaloita ylläpitäville hyvinvointialueille näiden asukasmäärien suhteessa. Lisärahoituksen suuruus koko maan tasolla olisi 116 milj. euroa vuonna 2029 vuoden 2022 tasossa laskettuna, ja muutos on tarkoitus toteuttaa vähentämättä muiden hyvinvointialueiden rahoitusta. 

Valiokunta on tyytyväinen em. linjaukseen ja pitää tärkeänä, että esitys annetaan hyvissä ajoin, jotta eduskunta ehtii käsitellä sen kuluvien valtiopäivien aikana. 

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan (StVL 13/2022 vp) tavoin valtiovarainvaliokunta pitää tärkeänä, että tutkimukseen ja koulutukseen käytettävän rahoituksen osuutta seurataan ja arvioidaan sen riittävyyttä, jotta voidaan varmistaa sekä palvelujen että tutkimuksen ja koulutuksen riittävä rahoitus. 

35.Valtion rahoitus Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön opiskeluterveydenhuoltoon (siirtomääräraha 2 v)

Momentilta ehdotetaan poistettavaksi 1 088 000 euroa, joka liittyy hallituksen esitykseen laiksi rajat ylittävästä terveydenhuollosta annetun lain muuttamisesta (HE 138/2022 vp). Koska esityksen käsittely eduskunnassa on vielä kesken, valiokunta poistaa esityksen budjettivaikutukset ja lisää momentille mainitun 1 088 000 euron määrärahan. Vastaava vähennys on tehty momentille 33.30.60. 

39.Palvelurakenteen kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)

Sote-uudistus on askel kohti omaishoidon yhtenäistymistä, kun omaishoidon tuen kriteerit ja käytännöt yhtenäistyvät hyvinvointialueiden sisällä. Kun tuen myöntämisperusteita yhtenäistetään, hyvinvointialueiden tulee huolehtia siitä, etteivät uudet kriteerit heikennä tuen saatavuutta. 

Jatkossa on myös edistettävä omaishoidon tuen myöntämisperusteiden ja hoitopalkkioiden valtakunnallista yhtenäistämistä. Asiasta on THL:n toimesta laadittu syyskuussa 2022 julkaistu selvitysOmaishoidon tuen kansalliset myöntämisperusteet — THL:n ehdotus, Työpaperi 43/2022, johon sisältyy ehdotus tuen valtakunnallisiksi myöntämisperusteiksi. Tämänhetkiseen tilanteeseen verrattuna THL:n ehdotus lisäisi omaishoidon tuen piirissä olevia omaishoitajia noin 6 100 henkilöllä ja omaishoidon tuen menoja arviolta 100—300 milj. eurolla. On tärkeää, että selvitystä hyödynnetään seuraavan hallitusohjelman laadinnassa ja arvioitaessa omaishoidon tuen kehittämistä koskevia jatkotoimia. 

Valiokunta kiinnittää erityistä huomiota läheistään hoitaviin työssäkäyviin omaisiin, joita arvioidaan olevan noin 700 000. Valiokunta painottaa, että omaishoitajien työssäkäyntiä tulee tukea ja lainsäädäntötoimin edistää työn ja omaishoidon yhteensovittamista, esim. osa-aikatyönä tai joustavina työaikoina. Näin voidaan tukea työssäkäyvien omaishoitajien hyvinvointia ja parantaa heidän työssäkäyntimahdollisuuksiaan. 

Valiokunta toteaa, että ilman omaishoitajien työpanosta sosiaali- ja terveydenhuolto kuormittuisi kestämättömästi, sillä saadun selvityksen mukaan hoivasta 80 prosenttia on omaishoitajien ja muiden läheisten vastuulla. Vuonna 2020 laaditun tutkimuksen mukaan iäkkäiden hoidon kustannukset olisivat ilman omaisten apua 3,1 mrd. euroa nykyistä enemmän vuodessa. Omaishoitotyö tulisi nähdä koko yhteiskuntaa tukevana voimavarana, jonka avulla säästetään yhteiskunnan resursseja ja mahdollistetaan hoidettavien kotona asuminen (Kunnallisalan kehittämissäätiön julkaisu 36/2020). 

52.Valtion rahoitus turvakotitoiminnan menoihin (siirtomääräraha 2 v)

Momentin määräraha on 24,6 milj. euroa, joka vastaa kuluvan vuoden määrärahatasoa. 

Turvakotien rahoitus sekä paikkamäärät ovat kehittyneet hyvin vuoden 2015 jälkeen. Rahoitus on kasvanut 11,55 milj. eurosta nykyiseen 24,55 milj. euroon, ja turvakotien määrä on kasvanut 19 turvakodista 29 turvakotiin. Perhepaikkojen määrä on kasvanut 114:stä nykyiseen 228 perhepaikkaan. 

Vaikka turvakotiverkostoa on kehitetty, sitä tulee kuitenkin edelleen vahvistaa alueilla, joilta palvelut puuttuvat kokonaan, sekä alueilla, joilla palvelua ei ole tarpeeseen ja asukasmäärään suhteutettuna riittävän hyvin saatavilla. Vuonna 2015 Suomessa voimaan tullut naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemistä ja torjumista koskeva Euroopan neuvoston yleissopimus (ns. Istanbulin sopimus) edellyttää perustettavaksi riittävässä määrin helposti saavutettavia turvakoteja, jotta väkivallan uhreille voidaan tarjota turvallinen majoitus ja heitä voidaan auttaa ennakoivasti. THL:n vuonna 2020 tekemän selvityksen mukaan turvakotien perhepaikkojen tarve Suomessa on noin 262—367 perhepaikkaa, jolloin turvakotipalveluiden vuosittainen rahoitustarve olisi 29,6—36,7 milj. euroa. 

Saadun selvityksen mukaan turvakotipalvelujen menot tulevat olemaan ensi vuonna suuremmat kuin ehdotettu rahoitus (24,55 milj. euroa), mutta nykyisen turvakotiverkon ylläpitäminen on mahdollista vuosina 2020 ja 2021 myönnettyjen kertaluonteisten siirtomäärärahojen turvin. Jatkossa tarvitaan kuitenkin lisäresursseja nykyisen turvakotiverkon ylläpitämiseen, minkä lisäksi tarvitaan pysyvää rahoitusta turvakotipalvelujen asteittaiseen lisäämiseen, kunnes helposti saavutettavia, laadukkaita turvakoteja on riittävässä määrin. 

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan osa turvakodeista ei täytä esteettömyysvaatimuksia, eikä esteettömyyteen liittyvistä puutteista ole aina löydettävissä kattavaa ja ajankohtaista tietoa. Tämä vaikeuttaa apua tarvitsevan vammaisen hakeutumista turvakotiin. 

Valiokunta lisää momentille 600 000 euroa turvakotien saavutettavuuden ja esteettömyyden parantamiseen. 

61.Elpymis- ja palautumissuunnitelman rahoitus sosiaali- ja terveydenhuoltoon (siirtomääräraha 3 v)

Momentille osoitetaan 118 milj. euroa, josta 110 milj. euroa käytetään sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen saatavuuden vahvistamiseen ja kustannusvaikuttavuuden investointeihin. Tavoitteena on purkaa koronavirustilanteen aiheuttamaa sosiaali- ja terveydenhuollon hoito-, kuntoutus- ja palveluvelkaa sekä nopeuttaa hoitoon pääsyä pysyvästi koko maassa mm. uudistamalla toimintamalleja ja ottamalla käyttöön uusia digitaalisia palveluja. Rahoitus on osa Kestävän kasvun ohjelmaa, jota toimeenpannaan kaikilla hyvinvointialueilla. 

Hoitoon pääsyn kannalta on merkittävää, että eduskunta on hyväksynyt hallituksen esityksen perusterveydenhuollon hoitotakuun tiukentamisesta niin, että jatkossa kiireettömässä tapauksessa hoitoon pääsee seitsemän päivän sisällä hoidon tarpeen arvioinnista (StVM 21/2022 vp—HE 74/2022 vp). Uudistus tulee voimaan porrastetusti siten, että 1.9.2023 tulee voimaan 14 vuorokauden hoitotakuu ja 1.11.2024 seitsemän vuorokauden hoitotakuu. Ensi vuoden osalta uudistuksen toimeenpanoon ehdotetaan 72,7 milj. euroa. 

Lisäresurssit, hoitoon pääsyä edistävät kehittämishankkeet sekä hoitotakuun kiristäminen ovat erittäin tärkeitä myös erikoissairaanhoidon ruuhkien helpottamiseksi. Saadun selvityksen mukaan erikoissairaanhoidon hoitoon pääsy on huonontunut vuoden 2020 alusta ensin koronaepidemian vuoksi, minkä jälkeen tilanne on pahentunut mm. koronan aiheuttaman mielenterveyden kuormituksen, henkilöstöpulan sekä hoito- ja palveluketjujen toimimattomuuden vuoksi. Erityisen vaikea hoitoon pääsyn tilanne erikoissairaanhoidossa koskee lasten-, nuoriso- ja aikuispsykiatriaa, silmätauteja ja kirurgiaa. Erikoissairaanhoitoon tulevien lähetteiden määrän voimakkaan kasvun arvioidaan aiheutuvan osittain siitä, ettei perustason palveluita ole tarjolla riittävästi. 

Valiokunta on tyytyväinen, että jatkossa hoitoon pääsyn enimmäisajat koskevat yhtäläisesti kaikkien sairauksien hoitoa, joten em. lainmuutos tiukentaa hoitoon pääsyn enimmäisaikaa kolmesta kuukaudesta seitsemään vuorokauteen myös mielenterveyden hoidossa. On niin ikään tärkeää, että lasten ja nuorten psyykkinen kuormittuneisuus otetaan huomioon Kestävän kasvun ohjelmassa, kuten myös nuoret, jotka ovat pudonneet opinnoista tai työelämästä koronaepidemian aikana. 

Valiokunta painottaa perustason palveluiden parantamista ja etenkin varhaisen puuttumisen, ennaltaehkäisyn sekä matalan kynnyksen palveluiden valtakunnallista kehittämistä. Näin voidaan vähentää kalliiden ja raskaampien palvelujen tarvetta sekä erikoissairaanhoitoon kohdistuvaa painetta. Hyvinvointialueiden toiminnan käynnistyessä on myös tarpeen rakentaa saavutettava mielenterveys- ja päihdehoidon palvelumalli, joka toimii moniammatillisesti yhteistyössä nuoren elämään kuuluvien tahojen kanssa. 

Valiokunta korostaa myös henkilöstöresurssien riittävyyttä, sillä saadun selvityksen mukaan esimerkiksi perus- ja esiopetuksen psykologeista puuttuu rekrytointivaikeuksien vuoksi valtakunnallisesti noin 30 prosenttia ja suurissa kaupungeissa jopa puolet. Koronan aikana kunnat siirsivät koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta terveydenhoitajia koronan jäljitystyöhön, mikä on osaltaan lisännyt koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon hoitovelkaa. Näitä vajeita paikataan nyt mm. edellä mainitulla Suomen kestävän kasvun ohjelmalla. Valiokunta pitää myös tärkeänä koulutuksen sekä henkilöstön osaamisen lisäämistä perusterveydenhuollossa ja sosiaalihuollossa. 

Valiokunta painottaa kuntien ja järjestöjen kanssa tehtävän yhteistyön merkitystä myös mielenterveyden edistämisessä ja ehkäisevässä päihdetyössä, sillä kunnilla on uudessa sote-rakenteessa keskeinen rooli kuntalaisten hyvinvointia ja terveyden edistämistä tukevien palveluiden järjestäjänä. 

Määräraha. Talousarvioesitystä täydentävässä hallituksen esityksessä momentin määrärahasta on vähennetty 500 000 euroa, joka on siirretty momentille 32.01.03 TE-toimiston työkykykoordinaattoreiden määräaikaiseen resursointiin. Momentin päätösosan toisen kappaleen kohtaan 5) tehdään tätä vastaava korjaus. 

63.Valtionavustus sosiaalialan osaamiskeskusten toimintaan (kiinteä määräraha)

Momentin määräraha on 3 milj. euroa, joka vastaa kuluvan sekä aiempien vuosien tasoa. 

Sosiaalialan osaamiskeskuksilla on tärkeä tehtävä sote-uudistuksessa, jossa tavoitellaan mm. palvelujen laadun, saatavuuden ja kustannustehokkuuden parantamista. Tutkitulle sosiaalialan tiedolle on siten entistä suurempaa tarvetta. 

Valiokunta lisää momentille 500 000 euroa. 

01.Ympäristöministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille esitetään 300 000 euroa, joka liittyy hallituksen eduskunnalle antamaan esitykseen rakentamislaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi (HE 139/2022 vp), ja 120 000 euroa, joka liittyy hallituksen esitykseen eduskunnalle laeiksi rakennetun ympäristön tietojärjestelmästä ja maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta (HE 140/2022 vp). Koska asioiden käsittely on edelleen kesken, mainitut määrärahat (yhteensä 420 000 euroa) poistetaan momentilta. 

04.Suomen ympäristökeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille esitetään 119 000 euroa, joka liittyy hallituksen eduskunnalle antamaan esitykseen rakentamislaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi (HE 139/2022 vp). Koska asian käsittely on edelleen kesken, mainittu määräraha poistetaan momentilta. 

65.Avustukset järjestöille ja ympäristönhoitoon (siirtomääräraha 3 v)

Momentille esitetään 2,348 milj. euroa, joka on noin 130 000 euroa vähemmän kuin vuoden 2022 varsinaisessa talousarviossa. Esitettyyn määrärahaan eivät sisälly eduskunnan tekemät kertaluonteiset lisäykset (350 000 euroa), mutta siinä on otettu huomioon yksityishenkilön lahjoitus (158 000 euroa) sekä avustus ympäristövahinkojen torjunnan vapaaehtoistyöhön (60 000 euroa), jota tuettiin aiemmin öljysuojarahaston varoista. 

Valiokunta pitää määrärahaa tärkeänä tapana tukea valtakunnallisten luonnonsuojelu- ja ympäristöjärjestöjen sekä asunto- ja rakennusalan järjestöjen merkittävää ja arvokasta työtä, jolla aktivoidaan kansalaisten vapaaehtoista toimintaa. Avustuksella edistetään myös saaristo- ja tunturialueiden jätehuoltoa. Asumiskustannusten kohotessa valiokunta korostaa etenkin järjestöjen tarjoaman asumiseen liittyvän neuvonnan turvaamista. 

Valiokunta lisää momentille 950 000 euroa, josta osoitetaan 400 000 euroa Luonto-Liitolle, 150 000 euroa asumisalan järjestöjen neuvonnan lisäämiseen (mm. Vuokralaiset ry:lle ja Suomen Omakotiliitto ry:lle), 100 000 euroa Bird Life ry:lle (lintuasematukeen ja digitaaliseen lintupaikkaoppaaseen), 100 000 euroa Suomen luonnonsuojeluliitolle, 100 000 euroa ympäristökasvatusjärjestö FEE Suomi ry:lle ja 100 000 euroa Suomen Metsästäjäliitto ry:lle (ympäristötöihin). 

20.Ympäristövahinkojen ehkäiseminen ja jälkihoito (siirtomääräraha 3 v)

Valiokunta pitää hyvänä, että eduskunta on hyväksynyt ympäristövastuiden toissijaista rahoitusjärjestelmää koskevan hallituksen esityksen (HE 183/2022 vp), ja korostaa samalla, että tärkeää on edelleen edistää myös aiheuttaja maksaa -periaatteen sisällyttämistä lainsäädäntöön. Valiokunta yhtyy lisäksi ympäristövaliokunnan näkemykseen (YmVL 39/2022 vp) siitä, että hyvinvointialueille siirtyvän öljyntorjunnan rahoitukseen tulee kiinnittää erityistä huomiota ympäristövahinkorahaston perustamisen ja öljysuojarahaston lakkauttamisen yhteydessä. 

21.Eräät luonnonsuojelun menot (siirtomääräraha 3 v)

Momentille esitetään noin 12,7 milj. euroa, joka on noin 13 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2022 varsinaisessa talousarviossa. Vähennys aiheutuu hallitusohjelman mukaisen kertaluonteisen luonnonsuojeluun osoitetun määrärahan poistumisesta ja Helmi-ohjelman rahoituksen siirtämisestä osin Metsähallituksen momentille (35.10.52). 

Valiokunta korostaa, että Helmi-ohjelma on keskeinen osa YK:n biodiversiteettisopimuksen mukaista kansallista luonnon monimuotoisuuden suojelun strategiaa ja toimintaohjelmaa, ja se täyttää myös osaltaan EU:n biodiversiteettistrategian tavoitteita. Ohjelmaa toteutetaan sekä ympäristöministeriön että maa- ja metsätalousministeriön hallinnonaloilla. 

Helmi-ohjelman toteuttamiseen esitetään luonnonsuojelun rahoituksesta noin 20,4 milj. euroa, josta 7,5 milj. euroa ohjautuu mm. soiden vapaaehtoiseen suojeluun momentilta 35.10.63 ja 3,0 milj. euroa Metsähallituksen mailla tehtäviin toimiin. Käsiteltävältä momentilta ohjelmaan kohdentuu noin 9,9 milj. euroa. Lisäksi maksetaan ohjelman toimeenpanon kuluja. 

Valiokunta on tyytyväinen siihen, että Helmi-ohjelman konkreettiset toimet ovat edenneet hyvin. Esitetty rahoitustaso ei kuitenkaan täysin vastaa ohjelmalle asetettuja tavoitteita, vaikka ohjelman on yleisesti todettu edistävän kansainvälisten sopimusten täytäntöönpanoa. Valiokunta korostaa, että hallituksen tulee huolehtia asetettuja tavoitteita vastaavasta rahoituksesta. 

Momentilta myönnetään edelleen myös harkinnanvaraista valtionavustusta luonnonvaraisten eläinten hoitotoiminnan järjestämiseen. 

Valiokunta pitää villieläinten hoitoa ja sen rahoituksen jatkuvuuden turvaamista tarpeellisena sekä korostaa saamansa selvityksen perusteella, että hoito edellyttää erityisosaamista, joten sen säätämistä luvanvaraiseksi tulisi harkita. Tämä parantaisi rahoittamisen kustannustehokkuutta, koska nykyisin avustuspäätöstä tehtäessä ei ole useinkaan luotettavaa tietoa hakijan toteuttamasta hoidosta ja jälkikäteisvalvonnan keinot ovat rajalliset. 

Valiokunta lisää momentille 50 000 euroa luonnonvaraisten eläinten hoitoon. Avustuksen jaossa on tärkeää huomioida Suomen siiliyhdistys ry:n toiminta. 

22.Eräät ympäristömenot (siirtomääräraha 3 v)

Momentille esitetään noin 11,6 milj. euroa, joka on noin 16 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2022 varsinaisessa talousarviossa. Määrärahatason aleneminen johtuu pitkälti rahoituksen siirtämisestä momentille 35.10.23 (Itämeren ja vesien suojelun edistäminen). 

Ympäristön kunnostamisen ja maaperänsuojelun kehittämiseen esitetään 2,35 milj. euroa, josta 1 milj. euroa on lisärahoitusta Itä-Suomen tukiohjelmasta. Lisäksi pilaantuneiden alueiden kunnostukseen esitetään noin 1,5 milj. euron rahoitusta momentilta 35.10.61. 

Valiokunta pitää esitettyä rahoitusta tarpeellisena, koska Suomessa on yli 2 000 isännätöntä pilaantuneeksi todettua tai epäiltyä aluetta, joiden selvitys- ja kunnostustyö etenee valtakunnallisen tutkimus- ja kunnostusohjelman pohjalta. Tärkeää on niin ikään edistää hylättyjen vakavaa ympäristön pilaantumista tai ihmisten terveydelle vaaraa aiheuttavien kaivannaisalueiden tarkempia tutkimuksia ja kunnostussuunnitelmia. 

Kiertotalousohjelma. Momentilla esitetään noin 0,9 milj. euroa kiertotalousohjelman toteuttamiseen. Ympäristöministeriö koordinoi hallituksen keväällä 2021 hyväksymää ohjelmaa, jota toteutetaan yhteistyössä työ- ja elinkeinoministeriön sekä muiden ministeriöiden ja sidosryhmien kanssa. Ohjelman tähänastisia tuloksia ja keskeisiä kehittämistarpeita tarkasteleva väliarviointi valmistuu alkuvuodesta 2023. 

Valiokunta pitää esitettyä määrärahaa niukkana ja on tyytyväinen siihen, että rahoitusta on tarkoitus hakea myös EU:n LIFE-ohjelmasta. Kiertotalous on merkittävä keino vähentää kasvihuonekaasupäästöjä, monimuotoisuuden heikkenemistä sekä lisätä strategista kansallista omavaraisuutta. Sen edistäminen on aiempaakin tärkeämpää, koska luopuminen fossiilisista polttoaineista jopa kuusinkertaistaa mineraalien kulutuksen vuoteen 2030 mennessä. Saadun selvityksen mukaan etenkin green deal -toimien käynnistäminen ja Kiertotalous-Suomi-osaamisverkosto edellyttäisivät lisäresursseja vaikuttavuuden parantamiseksi. 

Valiokunta pitää tervetulleena, että talousarvioesityksessä edistetään vihreän siirtymän investointeja monella tapaa. Hankkeiden käynnistämiseen sekä hanke- ja lupavalmistelun sujuvuuden varmistamiseen esitetään 1,9 milj. euroa. Lisäksi investointihankkeiden lupahakemuksille annetaan etusija aluehallinnossa vuosina 2023—2026, minkä toteuttamiseen esitetään rahoitusta elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille 4,1 milj. euroa (momentti 32.01.02) ja aluehallintovirastolle 2,5 milj. euroa (momentti 28.40.01). Lisärahoitusta suunnataan myös valitusten käsittelyyn hallintotuomioistuimissa ja sähköisen lupamenettelyn kehittämiseen, joka parantaa niin ikään valvontaa. Lisäksi tuetaan 2,5 milj. eurolla kuntien ja maakuntien kaavoitusta, luvitusta sekä niihin liittyvien selvitysten laatimista (momentilla 35.20.37). 

23.Itämeren ja vesien suojelun edistäminen (siirtomääräraha 3 v)

Valiokunta pitää myönteisenä uuden momentin perustamista ja toteaa, että se selkeyttää määrärahojen käyttöä. Vesien suojelun rahoitus jakaantuu nyt pääosin kahdelle momentille. Käsittelyssä olevalta momentilta rahoitetaan suunnittelun ja edistämisen kulutusmenoja ja momentilta 35.10.61 (Vesien- ja ympäristönhoidon tukeminen) avustetaan konkreettisia toimenpiteitä. Momentille esitettävä määräraha (12,6 milj. euroa) vastaa aiemmin momentilta 35.10.22 kyseisiin tehtäviin osoitettua rahoitusta. 

Itämeren ja vesien hyvän tilan saavuttamista ja ylläpitämistä tulee edelleen tavoitella valtioneuvoston joulukuussa 2021 hyväksymien vuosia 2022—2027 koskevien vesien- ja merenhoitosuunnitelmien avulla. Suunnitelmat toteuttavat myös Itämeren valtioiden ja EU:n lokakuussa 2021 hyväksymää Itämeren toimintaohjelmaa ja hallituksen vuonna 2021 käynnistämää Saaristomeri-ohjelmaa. Valiokunta käsittelee vesien suojelua ja Saaristomerta tarkemmin jäljempänä momentin 35.10.61 yhteydessä. 

31.Avustukset kuntien ilmastosuunnitelmiin (siirtomääräraha 3 v)

Momentille esitetään noin 2,6 milj. euroa myönnettäväksi avustuksena kunnille, joilla ei ole ilmastolain vaatimukset täyttävää ilmastosuunnitelmaa. Uuden velvoitteen myötä kuntien tulee mm. asettaa päästövähennystavoite ja toimet päästöjen vähentämiseksi. 

Valiokunta korostaa, että kunnilla on merkittävä rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä ja siihen sopeutumisessa. Määrärahan riittävyyttä tulee seurata ja lisätä tarvittaessa. 

Valiokunta nostaa lisäksi esiin, että kuntien ja alueiden vapaaehtoisia ilmastotoimia on vauhditettu hankkeilla, joiden tavoitteissa on yhdistetty ilmastotoimet ja kiertotalouden edistäminen. Talousarvioesityksessä ei kuitenkaan esitetä tarkoitukseen uutta rahoitusta, vaikka sillä voitaisiin edistää kuntien ilmastosuunnitelmavelvoitteen siirtymistä suunnitelmista käytännön toimenpiteiksi (tarvearvio noin 1 milj. euroa). 

52.Metsähallituksen julkiset hallintotehtävät (siirtomääräraha 3 v)

Momentille esitetään noin 49 milj. euroa, joka on noin 7,8 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2022 varsinaisessa talousarviossa johtuen lähinnä määräaikaisten tulevaisuusinvestointien päättymisestä. Määrärahasta on tarkoitus kohdentaa 2,0 milj. euroa kertaluonteisesti Itä-Suomen luonnonsuojelu- ja kansallispuistoalueiden kehittämiseen ja kunnostamiseen (osa ns. Itä-Suomi -pakettia). Lisäksi Metsähallitukselle esitetään määrärahaa maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla 8,6 milj. euroa (momentti 30.64.50). 

Valiokunta on tyytyväinen siihen, että perusrahoituksen osuus on tällä hallituskaudella nostettu aiemmasta noin 30 milj. eurosta noin 41 milj. euroon. Lisäksi vuosien 2020—2022 määräaikaisella rahoituksella on maksettu lähes kokonaan virkistyskäytön retkeily- ja opastuspalvelujen korjausvelka (noin 39,4 milj. euroa vuonna 2019) ja parannettu digitaalisia palveluja. On myös tehty merkittävä panostus kansallispuistoihin ja muihin luonnonsuojelualueisiin luontokadon pysäyttämiseksi, esimerkiksi kunnostamalla soita ja perinnebiotooppeja. 

Valiokunta korostaa, että tarjottavilla luontopalveluilla on terveys- ja hyvinvointivaikutusten ohella merkittävä työllisyysvaikutus, joka oli noin 550 henkilötyövuotta vuonna 2021. Myös palveluiden kysyntä Metsähallituksen ylläpitämillä kohteilla jatkaa yhä kasvuaan. Kävijöitä on jo joissakin kansallispuistoissa ohjattu muille alueille, jotta kävijäpaine jakautuisi tasaisesti ja voitaisiin varmistaa käytön kestävyys. 

Saadun selvityksen perusteella valiokunta toteaa, että palvelujen kestävän tason turvaaminen ja uuden korjausvelan muodostumisen estäminen on haastavaa esitetyllä määrärahatasolla. Lisärahoitusta tarvitaan myös digitaalisten palvelujen sekä ympäristöhallinnon yhteisen tietojärjestelmän kehittämiseen. 

Metsähallituksen vastuulla on lisäksi lukuisia kulttuurihistoriallisia kohteita, joiden korjausvelkaa ei ole vähennetty (70,3 milj. euroa vuonna 2019). Valiokunta pitää erittäin tärkeänä, että korjausvelkalaskelmat päivitetään pikaisesti ja priorisoidaan kohteet sekä laaditaan pitkän tähtäimen suunnitelma kohteiden suojelemisesta. Saadun selvityksen mukaan kohteiden korjaaminen vaatisi vähintään 5 milj. euroa vuodessa kahden seuraavan vaalikauden ajan, minkä lisäksi niiden hoitoon ja ylläpitoon tarvittaisiin 4 milj. euroa. Vuonna 2023 tarkoitukseen olisi käytössä 300 000 euroa. Tarpeen on ratkaista myös Senaatti-kiinteistöjen hallinnassa olevien vastaavien rakennusten korjausvelka. Tätä työtä tehdään valtiovarainministeriön asettamassa työryhmässä, jonka linjausten on tarkoitus valmistua tammikuussa 2023. 

Saimaan norppasaaristo lisättiin Suomen kansalliseen maailmanperintökohteiden aieluetteloon tammikuussa 2021. Hakemuksen tueksi on tehty esiarviointia Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton (IUCN) toimesta. Esiarvioinnin pohjalta arvioidaan alkuvuodesta 2023, onko hakemusvalmisteluja perusteltua jatkaa. Jo nyt on selvää, että esiin on tuotava myös muita seikkoja kuin norppa, kuten Saimaa jääkausireliktilajien elinympäristönä ja kyky vastustaa ilmastonmuutoksen vaikutuksia. Jos hanke hyväksytään ehdolle Unescon arviointiin, mahdollinen hyväksyminen maailmanperintölistalle voisi olla vuonna 2026. Valiokunta pitää tärkeänä, että hankkeen jatkuessa huolehditaan myös sen jatkorahoituksesta. 

Valiokunta lisää momentille 1 750 000 euroa, josta kohdistetaan 

• 300 000 euroa Svartholman merilinnoituksen välttämättömien korjauksien tekemiseen 
• 300 000 euroa laitureiden rakentamiseen Norrskärin majakalle 
• 300 000 euroa valmistelussa olevan Saimaan Unescon luonnonperintöalueen luontomatkailuinfraan 
• 250 000 euroa Selkämeren kansallispuiston saavutettavuuteen (Kuuskajaskari, Iso-Enskeri, Seliskeri ja Munakari) 
• 100 000 Perämeren kansallispuiston saavutettavuuteen (Kemi-Tornio) 
• 100 000 euroa Seitsemisen kansallispuiston luontokeskuksen ja Kituskosken alueen kehittämiseen 
• 100 000 euroa Teerisuon-Lososuon rakenteisiin sekä erämatkailun edistämiseen Kuhmossa 
• 90 000 euroa Limingan lintutornin kunnostukseen 
• 80 000 euroa virkistysalueiden ja retkikohteiden kehittämiseen sekä melonta/SUP-reittien kartoitukseen/reititykseen ja melontalaitureiden rakentamiseen Suomussalmella 
• 80 000 euroa retkeilyn ja kulttuuriperinnön kannalta tärkeiden kohteiden rakenteiden kunnostustöihin Jääkärinpirtillä ja Komulankönkäällä 
• 50 000 euroa Korvatunturin majan ja Nuortin retkeilyreitin kunnostukseen Savukoskella. 

61.Vesien- ja ympäristönhoidon tukeminen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille esitetään 47,8 milj. euroa, joka on 27,1 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2022 varsinaisessa talousarviossa. Määräraha on valiokunnan mielestä erittäin tarpeellinen, koska sillä rahoitetaan vesien- ja ympäristönhoidon käytännön toimenpiteitä. Avustuksilla tuetaan mm. vesien- ja merenhoidon suunnitelmissa mainittuja toimenpiteitä pohja- ja pintavesien hyvän tilan saavuttamiseksi ja turvaamiseksi. 

Suuri osa momentin määrärahasta esitetään käytettäväksi ravinteiden kierrätykseen (31 milj. euroa), jolla avustetaan erityisesti Suomen ravinne- ja energiaomavaraisuutta parantavia hankkeita. Tavoitteena on mm. kehittää ja ottaa käyttöön yhdyskuntien jätevesien ja sivuvirtojen hyödyntämätön ravinnepotentiaali sekä parantaa jätevesien käsittelyn energiatehokkuutta. 

Valiokunta korostaa, että ravinteiden kierrätys on mitä parhain tapa edistää siirtymää kiertotalouteen, vähentää Itämeren ja vesistöjen ravinnekuormitusta sekä kasvihuonekaasupäästöjä sekä parantaa ravinne- ja energiahuoltovarmuutta. Ohjelmaa toteutetaan myös maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla. 

Vesiensuojelun tehostamisohjelmaan esitetään rahoitusta ympäristöministeriön hallinnonalalle yhteensä 12 milj. euroa. Ohjelma vahvistaa vuosina 2019—2023 vesien- ja merenhoidon toimenpiteiden toteuttamista, joilla vähennetään rehevöitymistä, haitallisten aineiden päästöjä sekä hallitaan muita vesi- ja meriympäristön tilaan kohdistuvia paineita parantaen samalla vesi- ja meriluonnon monimuotoisuutta. Ohjelmassa on edelleen tarpeen tukea peltojen kipsikäsittelyä, maa- ja metsätalouden sekä kaupunkien vesienhallintaa ja vesistökunnostuksia sekä selvittää uusien menetelmien soveltuvuutta ja vaikuttavuutta. 

Valiokunta on tyytyväinen siihen, että Saaristomeri-ohjelmaan on kiinnitetty aiempaa enemmän huomiota ja tietoisuus alueen tilanteesta on kasvanut. Ohjelman tavoitteena on vähentää Saaristomeren valuma-alueen hajakuormitusta siten, että alue voidaan poistaa Itämeren suojelukomission (HELCOM) pahimpien kuormittajien ns. hot spot -listalta viimeistään vuonna 2027. Myönteistä on myös, että kesäkuussa 2022 osana ohjelmaa valmistui maatalouden vesiensuojelun tiekartta. Tiekartan toimenpiteiden rahoitus vaatii vuosittain noin 18 milj. euroa. 

Valiokunta pitää ongelmallisena, että ohjelman rahoitus ja vastuut ovat jakaantuneet. Rahoituksesta noin 40 prosenttia kohdentuu ympäristöministeriön ja 60 prosenttia maa- ja metsätalousministeriön pääluokkaan. Ympäristöministeriön hallinnonalalla ohjelmaa toteutetaan pääasiassa edellä mainittujen vesiensuojelun tehostamisohjelman sekä ravinteiden kierrätysohjelman kautta. Valiokunta painottaa, että toimenpiteiden tehokas toteuttaminen vaatii ministeriöiden saumatonta ja sujuvaa yhteistyötä, johon tulee kiinnittää erityistä huomiota. 

Saadun selvityksen perusteella valiokunta toteaa, että vuonna 2023 on teknisesti käytettävissä riittävä rahoitus tiekartan toteuttamiseen. Ongelmana on kuitenkin, että rahoitusta ei ole korvamerkitty ja toimenpiteiden toteutus perustuu vapaaehtoisuuteen. Lisäksi rahoitus on jakaantunut useaan eri instrumenttiin, joten sen hakeminen vaatii osaamista. Valiokunta käsittelee asiaan liittyviä ongelmia ja tarpeita tarkemmin mietinnössään maa- ja metsätalousministeriön pääluokan yhteydessä (momentilla 30.40.22). 

Valiokunta lisää momentille 50 000 euroa Taipalsaaren kosteikkojen kunnostukseen. 

63.Luonnonsuojelualueiden hankinta- ja korvausmenot (siirtomääräraha 3 v)

Momentille esitetään noin 46,6 milj. euroa, joka on 2,5 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2022 varsinaisessa talousarviossa. 

Määrärahasta valtaosa, noin 23 milj. euroa, käytetään metsien monimuotoisuusohjelman (Metso) korvauksiin maanomistajille. Ohjelma täyttää osaltaan mm. EU:n biodiversiteettistrategian tavoitteita, joten on tärkeää, että vapaaehtoisiin suojelutarjouksiin perustuva ohjelma etenee aikataulussa. Lokakuussa 2022 tavoitteesta oli toteutettu noin 90 prosenttia. Saadun selvityksen mukaan suojelutarjonta ylittää ohjelman määrärahatason ja 96 000 hehtaarin suojelutavoite saavutettaisiin ympäristöministeriön hallinnonalalla vuoteen 2025 mennessä. 

Valiokunta pitää tarpeellisena, että momentilta rahoitetaan edelleen myös mm. rauhoitettujen eläinten aiheuttamista vahingoista maksettavia korvauksia. Tarkoitukseen varataan 3 milj. euroa vuonna 2023. 

01.Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen toimintamenot ovat riittävällä tasolla tehtävien hoitamiseen muutoin paitsi tutkimus- ja kehittämisrahoituksen osalta, joka on ollut jo vuosia samalla tasolla. 

Valiokunta lisää momentille 100 000 euroa tutkimus- ja kehittämistoimintaan. 

31.Asumisneuvonnan kehittäminen ja laajentaminen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille esitetään 4,0 milj. euroa, josta myönnetään asumisneuvonnan tukea kunnille määräaikaisen lain velvollisuuksien toteuttamiseen (YmVM 11/2022 vp — HE 129/2022 vp). Tuki on 1 milj. euroa suurempi kuin vuonna 2022. 

Hallitusohjelman kirjauksesta ja eduskunnan vuonna 2021 hyväksymästä lausumasta (VaVM 33/2021 vp) huolimatta asumisneuvonnasta ei ole tulossa lakisääteistä. Sen sijaan asumisneuvontaa kehitetään ja laajennetaan. Lakimuutokseen annetuissa lausunnoissa pidettiin tarkoituksenmukaisimpana vaiheittaista etenemistapaa ja useat kunnat esittivät toimijoiksi hyvinvointialueita sekä katsoivat, ettei asiassa tulisi edetä kuntien järjestämisvastuuseen. 

Valiokunta katsoo ympäristövaliokunnan tavoin (YmVM 11/2022 vp), että kansalaisten yhdenvertaisuuden ja palveluiden selkiyttämisen kannalta pitkän tähtäimen tavoitteena tulee olla asumisneuvonnan lakisääteistäminen. Valiokunta pitää kuitenkin määräaikaista lakia hyvänä kompromissina lainvalmistelussa esillä olleiden vaihtoehtojen välillä tämänhetkisessä tilanteessa, kun sosiaalipalvelut siirtyvät kunnilta hyvinvointialueiden vastuulle vuonna 2023. 

Asumisneuvonta on tehokas keino ennaltaehkäistä asumisen ongelmia, jotka voivat johtaa asunnon menettämiseen. Neuvonnan tarve todennäköisesti myös kasvaa asumisen kallistuessa yleisen hintatason ja etenkin energian hinnan nousun seurauksena. Valiokunta pitää siten erittäin tärkeänä, että tuki mahdollistaa asumisneuvonnan kuntien todellisiin tarpeisiin perustuen ja rahoituksen riittävyyttä seurataan tarkasti. 

35.Avustukset alueiden käytön ja rakentamisen digitalisaatioon (siirtomääräraha 3 v)

Momentille esitetään 2 880 000 euroa, joka liittyy hallituksen eduskunnalle antamaan esitykseen laeiksi rakennetun ympäristön tietojärjestelmästä ja maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta (HE 140/2022 vp). Koska asian käsittely on edelleen kesken, mainittu määräraha ja momentti poistetaan talousarvioesityksestä. 

52.Avustukset asuinrakennusten sähköisen liikenteen infrastruktuurin edistämiseen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille esitetään 9 milj. euroa. Valiokunta katsoo, että määräraha on edelleen tarpeellinen ja pitää hyvänä, että myös työpaikkakiinteistöjen sähköisen liikenteen infrastruktuuriin on mahdollista saada tukea jatkossakin (momentti 35.20.53). Momentin määrärahalla voidaan avustaa noin 12 000 latauspistettä. 

55.Avustukset korjaustoimintaan (siirtomääräraha 3 v)

Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että pääosa asuinrakennusten ja asuntojen korjausavustuksista annetun lain (1087/2016) mukaisista avustuksista esitetään maksettavaksi valtion asuntorahastosta, jossa niihin on varattu 21 milj. euroa. Käsiteltävälle momentille esitettävä rahoitus on tästä syystä enää 450 000 euroa. 

Valiokunta korostaa edelleen korjausavustusten keskeistä merkitystä iäkkäiden ja vammaisten henkilöiden asuntojen korjaamisessa, hissien jälkiasentamisessa ja liikkumisesteiden poistamisessa. Korjausten avulla mahdollistetaan henkilöiden asuminen omassa kodissaan. Tärkeää on, että avustuksia voidaan käyttää myös kuntotutkimuksiin ja korjaussuunnitelmien laatimiseen. 

56.Avustukset asuinrakennusten öljy- ja kaasulämmityksestä luopumiseksi (siirtomääräraha 3 v)

Momentille esitetään 45,6 milj. euroa. Esityksellä jatketaan nykyisen avustusjärjestelmän käyttöä ja lisäksi laajennetaan se koskemaan kaasulämmityksestä luopumista. Avustuksella voidaan tukea noin 11 400:n ympärivuotisessa asuinkäytössä olevan pientalon muutostöitä, minkä jälkeen asuinkäytössä on vielä noin 97 000 öljy- ja kaasulämmitteistä pientaloa. 

Valiokunta painottaa, että rakennusten energiatehokkuutta kohentavilla avustuksilla tuetaan energiatehokkuuden parantamista merkittävästi rakentamismääräyksillä asetettua vaatimustasoa korkeampaan tasoon. Lisäksi avustusten vipuvaikutuksen arvioidaan olevan suuri eli 1 milj. euron avustuksella saadaan aikaan 4,8 milj. euron energiaremontit ja työtä 56 henkilötyövuotta. Avustus maksaa siten itsensä tuottamalla korjaushankkeista valtiolle välittömiä tuloveroja ja välillisiä arvonlisäveroja. 

Koska avustusten vipuvaikutus on merkittävä, valiokunta on tyytyväinen siihen, että hallitus täydensi talousarvioesitystään ja palautti siihen avustukset kuntien kiinteistöjen öljylämmityksestä luopumiseen. Vihreää siirtymää on perusteltua vauhdittaa edelleen myös julkisten rakennusten osalta. 

60.Siirto Valtion asuntorahastoon

Valiokunta pitää saamansa selvityksen mukaan esitettyjä korkotuki- ja takauslainavaltuuksia (yhteensä 2,335 mrd. euroa) riittävinä. 

Erityisen tyytyväinen valiokunta on siihen, että asuntotuotannon korkotukilainojen hyväksymisvaltuudeksi esitetään edelleen 1,95 mrd. euroa, joka mahdollistaa hallitusohjelman mukaisen 10 000 valtion tukeman kohtuuhintaisen asunnon rakentamisen. Se antaa myös mahdollisuuden arvioidun kokonaisasuntotuotannon määrän lisäämiseen. 

Asuntotuotannon arvioidaan vähenevän 34 000 asuntoon vuonna 2023, kun se ennakkotietojen mukaan on noin 39 000 asuntoa vuonna 2022. Huipussaan rakentaminen oli vuonna 2021, jolloin aloitettiin 47 000 asunnon rakentaminen. Tällöin ARA-tuotannon määrä oli noin 9 000 asuntoa. 

Asuntopoliittinen kehittämisohjelma (VNS 12/2021 vp) linjasi, että valtion asuntorahasto säilyy ympäristöministeriön alaisena valtion talousarvion ulkopuolisena rahastona ja sen varallisuuden laajempaa käyttöä asumisen tukimallien rahoituksessa selvitetään kesään 2022 mennessä. Ympäristöministeriö on kartoittanut selvityksen tekijöitä, mutta varsinaista selvitystyötä ei ole kuitenkaan vielä aloitettu. 

Valiokunta painottaa, että selvitystyö tulee aloittaa välittömästi, ja viittaa kehittämisohjelmasta antamaansa lausuntoon (VaVL 5/2022 vp). Rahaston sitoumukset ovat vuosikymmenten mittaisia, joten rahaston ehtymiseen varautuminen on aloitettava pikaisesti. Aravalainojen takaisinmaksun jälkeen rahastolla ei ole uusia tulonlähteitä. Tulonlähteitä arvioitaessa on tärkeää, että perusteena on aito tarve valtion väliintulolle. Esimerkiksi esiin on nostettu takausmaksujen tarkistaminen ja laajentaminen. 

Valiokunta korostaa, että valtion asuntorahaston riittävyyttä arvioitaessa on otettava huomioon myös korkotason nousu, jonka myötä rahaston korkotukivastuut saattavat realisoitua. Korkotukimenojen kasvussa keskeinen tekijä on korkotukilainan korosta lainansaajan maksettavaksi jäävän omavastuuosuuden suuruus. Vuonna 2021 korkotukea maksettiin 2,3 milj. euroa. Korkotason noustessa esimerkiksi viiteen prosenttiin maksettavan korkotuen määrä kasvaisi yli 200 milj. euroon vuodessa nykyisellä tuetulla lainapääomalla. Valtaosalla korkotuetusta lainakannasta on 3,4 prosentin omavastuukorko. 

Valtion asuntorahastosta esitetään myönnettäväksi avustuksia yhteensä 316 milj. euroa. 

Maankäyttöä, asumista ja liikennettä koskevat valtion kanssa tehdyt 12-vuotiset sopimukset ovat voimassa seitsemällä suurimmalla kaupunkiseudulla (Helsinki, Tampere, Turku, Oulu, Jyväskylä, Kuopio ja Lahti). Sopimusten konkreettiset toimenpiteet koskevat vuosia 2020—2023, ja ne päivitetään eduskuntavaalikausittain. Valmistelu on kytketty valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman valmisteluun ja päivittämiseen. 

MAL-alueille esitetään myönnettäväksi käynnistysavustuksia yhteensä 39 milj. euroa, joka vastaa vuoden 2022 tasoa. Kohdekohtaiset ja puurunkoisten asuinkerrostalojen avustukset pysyvät niin ikään ennallaan, kuten myös alueiden kunnallistekniikan rakentamiseen myönnettävät avustukset (25 milj. euroa). 

Valiokunta toteaa saamansa selvityksen perusteella, että MAL-alueille valtion asuntorahastosta esitettävät avustusvaltuudet ovat riittäviä, ja pitää sopimusmenettelyä edelleen toimivana välineenä yhteisvastuullisen asuntopolitiikan ja kestävän asuntotuotannon toteuttamiseksi. Tärkeää on myös, että valmisteilla on yhtenäisiä seurantaindikaattoreita sopimusten vaikuttavuuden seurantaan ja alueiden välisten erojen tunnistamiseen. 

Valiokunta korostaa, että myös keskisuurten kaupunkien ARA-asuntokannan kehittämisestä ja korjausrakentamisen rahoituksen saatavuudesta on huolehdittava, jotta alueilla säilyy edellytykset hoitaa sosiaalista asumista. Tämä voitaisiin toteuttaa esimerkiksi maakuntien keskuskaupunkien kanssa tehtävillä MAL-sopimuksia kevyemmillä sopimuksilla. 

Energiatehokkuusavustuksien myöntämisvaltuudeksi esitetään noin 98,7 milj. euroa ja avustus laajennetaan koskemaan asuinrakennusten lämpölaitteistojen uusimista matalalämpöiseen kaukolämpöön soveltuviksi. Energiakriisin seurauksena avustushakemusten määrä on kasvanut voimakkaasti, joten valiokunta pitää hyvänä, että hallitus täydensi talousarvioesitystä lisäämällä myöntämisvaltuutta noin 30 milj. eurolla. Saadun selvityksen perusteella esitetyn myöntövaltuuden pitäisi riittää myös vuodelta 2022 siirtyvien hakemusten maksamiseen. 

Valiokunta on huolestunut purkuavustusten alenemisesta 3 milj. eurolla vuonna 2023 johtuen korotetun purkuavustuksen (enintään 90 prosenttia) päättymisestä vuonna 2022. ARA-kiinteistökannan sopeuttaminen ja tarvittaessa purkaminen on väestöltään vähenevillä alueilla tärkeää paitsi vuokrayhtiöiden toimintaedellytysten mahdollistamiseksi myös valtion riskien vähentämiseksi. Valiokunta pitää tarpeellisena seurata tarkasti muutoksen vaikutusta ja korostaa valtion tappioiden minimoimista. 

Lähiöohjelma vuosille 2020—2022 (myöntövaltuus yhteensä 3 milj. euroa) päättyy, joten siihen ei esitetä myöntövaltuutta vuodelle 2023. Valiokunta toteaa, että lähiöiden kehittäminen ja segregaation ehkäiseminen vaativat pitkäjänteistä ja laaja-alaista työtä, jota tarvitaan myös tulevaisuudessa. 

Valiokunta pitää erityisryhmien asumiseen tarkoitetun investointiavustuksen nostamista 90 milj. eurosta 120 milj. euroon tarpeellisena ja toteaa sen vastaavan kasvaneeseen kysyntään. Valtion tukemat tavalliset vuokra-asunnot keskittyvät kasvukeskuksiin, mutta erityisryhmien asuntoja tarvitaan myös muille paikkakunnille. Avustuksia myönnettäessä otetaan huomioon paikkakuntakohtainen pitkäaikainen asuntotarve ja tulevat palvelurakenteen muutokset. Valiokunta korostaa lisäksi muuntojoustavuutta, jotta asunnoista voidaan tarvittaessa tehdä myöhemmin tavallisia asuntoja ja minimoida tilojen tyhjäkäyttöä. 

Ikääntyneiden palveluasumiseen kohdistetut investointiavustukset ovat muodostaneet viime vuosina yli puolet koko avustusmäärärahasta. Painopiste on siirtynyt tehostetusta palveluasumisesta kevyemmän tuen asumiseen, kuten palveluasumiseen ja yhteisöasumiseen. Valiokunta pitää hyvänä, että lisäksi käytössä on edelleen määräaikainen korjausavustus ARA-vuokratalojen korjaamiseksi ikäihmisille sopivaksi väestöltään vähenevissä kunnissa (5 milj. euroa). Tärkeää on niin ikään ikääntyneiden asumisratkaisujen kehittäminen sekä asumistarpeiden ennakointi ja siten ikäohjelman jatkaminen. 

Vuoden 2021 lopussa Suomessa oli 3 948 yksinelävää asunnotonta ja 165 asunnotonta perhettä tai pariskuntaa. Painopiste asunnottomien asuttamisessa on ollut jo useita vuosia hajautetussa asumisessa ja tavallisen asuntokannan käyttämisessä. Käynnissä on edelleen myös asunnottomuuden yhteistyöohjelma, jonka painopiste on kuntien tekemässä asunnottomuustyössä. Asunnottomaksi ajautuu kuitenkin koko ajan uusia henkilöitä, joten kokonaismäärässä ei juurikaan tapahdu muutosta. Valiokunta korostaakin ennalta ehkäisevien toimenpiteiden merkitystä ja asumisneuvonnan saatavuutta matalalla kynnyksellä (mom. 35.20.31). 

Valiokunta toteaa, että asuntoja tarvitaan vielä sekä laitoksista että lapsuudenkodeistaan muuttaville kehitysvammaisille henkilöille, jotta vuonna 2012 hyväksytty periaatepäätös kehitysvammaisten ihmisten laitoshoidon lopettamisesta voisi toteutua. Tukiasuntojen hankintaa avustaa myös Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA). 

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan hajautetut asumisen ratkaisut eli tavalliset asunnot ja pienet asuntoryhmät vastaavat monesti parhaiten mielenterveyskuntoutujien asumistarpeisiin. Lisäksi tarvitaan matalan kynnyksen tuki- ja palvelupisteitä. 

Valiokunta toteaa, että valtuuden nosto kattaa myös opiskelija-asuntohankkeiden tarpeet. Niiden kysyntä on voimakasta kasvukeskuksissa, etenkin pääkaupunkiseudulla. Nuorisoasunnoille on tarvetta pääkaupunkiseudun lisäksi Tampereella ja Turussa. 

Valiokunta nostaa lisäksi esiin hyvinvointialueuudistuksen, joka tuo uuden näkökulman myös asumisen ja rakentamisen tavoitteisiin ja suunnitteluun. Tärkeää on, että hyvinvointialueet osallistuvat jatkossa erityisryhmäasuntojen ja asumisneuvonnan tarpeen arviointiin sekä tarkastelevat muutenkin yhteistyössä kuntien ja maakuntien liittojen kanssa palvelutuotantoon liittyvien rakennushankkeiden sijoittumista, kuten myös ennakoivaa maankäyttöä ja kaavoitussuunnittelua. Valiokunta korostaa toimintamalleista, vastuista ja yhteistyöstä sopimisen keskeistä merkitystä. Samalla vahvistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen ennalta ehkäisevää työtä ja toimintaedellytyksiä. Tärkeää on huolehtia myös siitä, että etenkään asunnottomat eivät jää uudistuksessa väliinputoajiksi. 

01.Ansio- ja pääomatuloverot

Vähennyksenä otetaan huomioon 2 000 000 euroa lakialoitteen LA 69/2022 vp pohjalta hyväksytyn tutkimus- ja kehittämistoiminnan yhdistelmävähennyksen johdosta. 

02.Yhteisövero

Vähennyksenä otetaan huomioon 38 000 000 euroa lakialoitteen LA 69/2022 vp pohjalta hyväksytyn tutkimus- ja kehittämistoiminnan yhdistelmävähennyksen johdosta. 

11.Rahoitusvakausviraston hallintomaksut

Valiokunta pienentää arviota 50 000 euroa, koska hallituksen esityksen (HE 145/2022 vp) julkisen hallinnon automaattista päätöksentekoa koskevaksi lainsäädännöksi käsittely on eduskunnassa kesken, eikä lakiesitystä ole vielä hyväksytty. 

01.Nettolainanotto ja velanhallinta

Valiokunta ehdottaa momentille lisättäväksi 40 920 000 euroa nimellisarvoiseen nettolainanottoon. Lisäys johtuu meno- ja tulomomenteille tehdyistä muutoksista.