MÄÄRÄRAHAT
Pääluokka 23
VALTIONEUVOSTON KANSLIA
10. Omistajaohjaus
88. Osakehankinnat (siirtomääräraha 3 v)
Hallitus esittää Neste Oyj:n ja Vapo Oy:n valtion omistusosuutta laskettavaksi nykyisestä 50,1 prosentista siten, että omistusosuudeksi jää kummassakin yhtiössä kaikkien osakkeiden tuottamasta äänivallasta vähintään 33,4 prosenttia.
Valtion kehitysyhtiön eli Vaken suoraan omistukseen on tähän mennessä siirretty noin 2,4 miljardin euron edestä valtion omistuksia yhdeksässä yrityksessä. Neste on selkeästi arvokkain Vakeen siirretty omistus. Jos valtio myisi Neste-omistuksestaan koko sen 16,7 prosenttia, johon se nyt hakee mandaattia, toisi tämä reilun 1,5 miljardin euron tulot. Tästä osakeosuudesta valtio sai viime vuonna yli 55 miljoonaa euroa osinkoja.
Hallituksen mukaan reilun kolmanneksen omistusosuuden turvin valtio voisi "turvata asemansa kaikkiin merkittäviin osakeyhtiötä koskeviin päätöksiin" liittyen. Nähdäksemme kolmanneksen ääniosuus on kuitenkin riittämätön strategisen intressin turvaamiseksi.
Nesteen ja Vapon osakkeiden myynti on osoitus siitä, mitä Sipilän hallituksen tase töihin -puhe käytännössä tarkoittaa. Tuottavia ja strategisesti tärkeitä omistuksia myydään, jotta voidaan toteuttaa valtioneuvoston mielihankkeita veroleikkausten heikentämän budjetin ulkopuolella ja ilman budjettirahojen käyttöön liittyvää demokraattista kontrollia. Mitään strategisesti tai muuten perusteltua motiivia myynnille ei ole esitetty.
Vasemmistoliitto on ainoana puolueena vastustanut Vake-yhtiön perustamista. Emme hyväksy myöskään omistusosuuden alentamista strategisesti tärkeissä yhtiöissä. Sipilän hallitus ei ole riittävän hyvin perustellut näiden toimien tarvetta.
Edellä olevan perusteella ehdotamme,
että momentin 23.10.88 perusteluja ei muuteta Neste Oyj:n osalta ja
että hyväksytään seuraavat lausumat:
Vastalauseen lausumaehdotus 2
Eduskunta edellyttää, että hallitus antaa eduskunnalle kattavan selvityksen uudenlaisten omistajapoliittisten kehitysyhtiöiden todellisesta tarpeesta ja käyttötarkoituksesta ja että valtio-omistaja pidättyy myymästä sellaisia omistuksia, joilla on strategista merkitystä Suomen taloudelle ja elinkeinotoiminnan kehitykselle tai joiden tuotto ylittää Suomen valtionlainojen korkotason.
Vastalauseen lausumaehdotus 3
Eduskunta edellyttää, että valtion omistus Neste Oyj:ssä säilytetään yli 50 prosentissa.
Pääluokka 24
ULKOASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA
30. Kansainvälinen kehitysyhteistyö
66. Varsinainen kehitysyhteistyö (siirtomääräraha 3 v)
Kehitysyhteistyön massiiviset leikkaukset ovat yksi Sipilän hallituksen synkimmistä ja kylmimmistä päätöksistä. Ne ovat vaikuttaneet konkreettisesti miljoonien ihmisten elämään ja pilaavat Suomen kansainvälisen maineen. Äkkiarvaamatta ja vailla suunnittelua toteutettujen leikkausten vuoksi myös paljon arvokasta osaamista on menetetty.
Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman:
Vastalauseen lausumaehdotus 4
Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimiin varsinaisen kehitysyhteistyön määrärahojen korottamiseksi niin, että niiden bkt-osuus nousee hallituskaudella vähintään samalle tasolle kuin ennen vuoden 2016 leikkauksia.
Pääluokka 25
OIKEUSMINISTERIÖN HALLINNONALA
40. Rangaistusten täytäntöönpano
01. Rikosseuraamuslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Pelson vankilan huono kunto edellyttää akuutteja korjausinvestointeja. 1960-luvun vankiosastoissa on vuonna 2016 havaittu vakavia sisäilmaongelmia, minkä vuoksi kyseisten tilojen käytöstä on luovuttu lokakuun 2016 alusta alkaen. Tämän seurauksena vankipaikkamäärä on laskenut 58 vankiin. Nyt käytössä olevat 1980-luvulla valmistuneet vankitilatkin ovat peruskorjauksen viivästymisen vuoksi erittäin huonossa kunnossa. Tarvittava rahoitus tilojen korjaukseen tai nykyiset tilat korvaavan uudisrakennuksen suunnitteluun ja rakentamiseen tulisi osoittaa välittömästi.
Edellä olevan perusteella ehdotamme,
että momentille 25.40.01 lisätään 7 000 000 euroa Pelson vankilan peruskorjaukseen tai uudisrakentamiseen.
Pääluokka 29
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA
90. Liikuntatoimi
55. Valtionavustus liikuntapaikan rakentamiseen KymiRing Oy:lle (siirtomääräraha 2 v)
KymiRing Oy:lle moottoriurheilukeskuksen rakentamiseen esitetty 3,5 miljoonan euron määräraha on monesta näkökulmasta katsottuna perusteeton. Se ei täytä liikuntalain ja liikuntapaikkarakentamisen periaatteita. Se ei myöskään palvele laajoja käyttäjäryhmiä eikä edistä lasten ja nuorten liikkumista, minkä tulisi olla liikuntapaikkarakentamisen keskeinen tavoite.
Jo aiemmin myönnetty 3 miljoonan euron avustus ylitti valtakunnallisesti merkittävien hankkeiden tukemisen valtionosuuden ylärajan, ja nyt esitettävän 3,5 miljoonan euron jälkeen valtion osuus nousee perusteettoman suureksi.
Liikuntalain mukaan valtion avustusta myönnetään kunnalle tai kuntayhtymälle tai niiden määräysvallassa olevalle yhteisölle ja vain poikkeustapauksissa liikuntalain tarkoitusta toteuttavalle muulle yhteisölle. Valiokunnan erikseen pyytämässä yhtiön omistusrakenneilmoituksessa kunnan osuus on vain 19 prosenttia.
Hankkeelle ei ole edes haettu avustusta tämän vuoden talousarviosta, joten Valtion liikuntaneuvostokaan ei ole voinut lausunnollaan ottaa kantaa hankkeen tarkoituksenmukaisuuteen.
Suomi on täynnä liikuntalain tarkoitusta toteuttavia uimahalli-, liikuntahalli- ja muita liikunnan rakennus- ja peruskorjaushankkeita, jotka kaipaavat pikaisesti rahoitusta.
Edellä olevan perusteella esitämme,
että momentin 29.90.55 perusteluja muutetaan siten, että 3,5 miljoonan euron määräraha kohdennetaan eri puolilla maata sijaitseville, erityisesti lasten ja nuorten liikuntaa edistäville liikuntapaikkahankkeille.
Pääluokka 31
LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA
10. Liikenneverkko
77. Väyläverkon kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)
On hyvä, että hallitus pyrkii viime vaalikaudella toimineen parlamentaarisen korjausvelkatyöryhmän linjausten mukaisesti hillitsemään liikenneverkon korjausvelan kasvua. Ikävä kyllä kuitenkin esimerkiksi huonojen teiden osuus kaikista teistä kasvaa edelleen. Lisäksi perusväylänpitoon suunnatut lisämäärärahat ovat poissa liikenneverkon kehittämishankkeista, joita muun muassa liikenneturvallisuuden parantamiseksi on käynnistystä odottamassa ympäri maata.
Hallitus on tästä huolimatta esittämässä 14 miljoonan euron valtuutta ja 14 miljoonan euron rahoitusta moottoriurheilukeskus KymiRing Oy:lle keskuksen toivomiin liikennejärjestelyihin. Tämä on mielestämme väärä arvovalinta.
Edellä olevan perusteella esitämme,
että momentin 31.10.77 perusteluja muutetaan siten, että Kymi Ringin moottorirata-alueen liikenneyhteyksien sijaan 14 miljoonan euron määräraha käytetään parannustöihin, joilla kunnostetaan valtakunnallisesti ja kansainvälisesti tärkeän Lahti—Kouvola-tieosuuden kuntoa niin, että liikenteen sujuvuus ja liikenneturvallisuus paranee koko tieosuudella.
40. Viestintäpalvelut ja -verkot sekä viestinnän tukeminen
45. Yleisen edun kanavien uutis- ja ajankohtaistoiminnan tuki (siirtomääräraha 3 v)
Valtioneuvosto esittää, että momentille myönnetään 1 000 000 euroa, joka voidaan käyttää yleisen edun televisiokanavien uutis- ja ajankohtaistoiminnan tukeen ajalla 1.7.2017—30.6.2019. Tuen käyttötarkoitus, -kohde ja myöntöperusteet eivät kestä kriittistä tarkastelua, sillä käytännössä tuki on rajattu niin tuettavan teknologian kuin tukea myös saavan toimijan osalta. Toisaalta miljoona euroa on varsin vaatimaton panostus, mikäli tuella halutaan olevan aitoa merkitystä.
Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman:
Vastalauseen lausumaehdotus 5
Eduskunta edellyttää, että hallitus uudistaa mediatukea niin, että se huomioi tasapuolisesti eri teknologiat ja mediatyypit ja painottaa tasapuolisesti eri toimijoiden ja toimintamallien yhteiskunnallista merkitystä ja hyötyä.
Pääluokka 32
TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA
30. Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikka
51. Julkiset työvoima- ja yrityspalvelut (siirtomääräraha 2 v)
Työ- ja elinkeinoministeriö osoittaa 16 737 000 euroa alueellisille ELY-keskuksille julkisiin työvoima- ja yrityspalveluihin. Rahoitus osoitetaan työ- ja elinkeinoministeriön vuoden 2017 jakamattomista määrärahoista. Lisäksi niin sanotun työttömyysturvan aktiivimallin käyttöönottoon ehdotetaan 10 miljoonan euron lisämäärärahaa.
TE-keskusten resurssit ovat tällä hetkellä riittämättömät, jotta ne pystyisivät tarjoamaan kunnollisia, asiakkaiden tarpeista lähteviä palveluita. Määrärahojen nostotarve olisi vähintään kymmeniämiljoonia euroja, mikäli henkilöstömäärä ja palvelun taso haluttaisiin nostaa edes välttävälle tasolle.
Ongelmana hallituksen politiikassa ei kuitenkaan ole pelkästään määrärahojen taso. Myös toimintamallit ja kaavailtu työllisyyspalveluiden ulkoistaminen ja yksityistäminen ovat vaarallisia asiakkaiden yhdenvertaisuuden, palveluiden laadun, kustannustehokkuuden sekä demokratiaan kuuluvan ja oikeusturvan kannalta keskeisen viranomaisvastuun näkökulmasta.
Niin sanottu aktiivimalli on johdonmukaista jatkoa hallituksen työllisyyspolitiikalle: malli perustuu ajatukseen laiskoista ja työhaluttomista työttömistä, ja "aktiivisuuden" osoittamiseksi edellytetyt kriteerit ovat mielivaltaisia, epätarkoituksenmukaisia ja hallinnollisesti raskaita.
Yhdistysten ja säätiöiden merkitys palkkatuetun työn tarjoajina on keskeinen. Ne tavoittavat usein myös sellaisia henkilöitä, joita yritykset eivät palkkaa tuenkaan turvin. Hallitus on kuitenkin rajoittanut järjestöjen 100-prosenttisen palkkatuen 3 000 henkilötyövuoteen, mikä tarkoittaa, että tukirahat loppuivat joissakin tapauksissa jo vuoden ensimmäisen puoliskon aikana. Vasemmistoliitto on johdonmukaisesti vastustanut tämän rajoitteen poistamista.
Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavat lausumat:
Vastalauseen lausumaehdotus 6
Eduskunta edellyttää, että hallitus poistaa momentilta 32.30.51 yhdistysten ja säätiöiden palkkatukea koskevan rajoituksen.
Vastalauseen lausumaehdotus 7
Eduskunta edellyttää, että hallitus nostaa huomattavasti palkkatukeen osoitettuja varoja ja uudistaa palkkatukijärjestelmää ns. Myllykosken mallin mukaisesti.
Vastalauseen lausumaehdotus 8
Eduskunta edellyttää, että hallitus luopuu suunnitelmistaan ulkoistaa ja yksityistää työllisyyspalvelut ja kehittää niitä niin, että julkisilla viranomaisilla ja TE-keskuksilla on jatkossakin päävastuu palveluiden järjestämisestä ja että sanktioiden ja valvonnan lisäämisen sijaan keskitytään parantamaan palveluiden tasoa niitä käyttävien ihmisten toiveiden ja tarpeiden mukaisesti.
Pääluokka 33
SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLINNONALA
60. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto
38. Valtionavustus valinnanvapauden pilottihankkeiden kustannuksiin (siirtomääräraha 3 v)
Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaan valinnanvapauden ja henkilökohtaisen budjetoinnin pilottihankkeiden kustannuksiin myönnettäviin valtionavustuksiin ehdotetaan kohdennettavaksi yhteensä 30 miljoonan euron määräraha.
Sote-uudistusta koskevat lakiesitykset ovat edelleen eduskunnan käsiteltävinä, ja esimerkiksi niin sanottu valinnanvapausmalli on saanut osakseen erittäin rajua arvostelua niin asiantuntijoilta, sote-alan käytännön tekijöiltä kuin poliitikoiltakin. On paitsi toivottavaa myös mahdollista, että esitys ei kaavaillussa mallissa toteudu. Siten valinnanvapauspilottihankkeiden käynnistäminen tässä vaiheessa ei ole perusteltua.
Henkilökohtaisen budjetoinnin laajentamista ja tätä tukevia kokeiluja kannatamme niistä saatujen hyvien kokemusten vuoksi.
Edellä olevan perusteella ehdotamme,
että momentilta 33.60.38 vähennetään 27 000 000 euroa ja momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa voi käyttää ainoastaan valtionavustuksen maksamiseen kunnille ja kuntayhtymille erillisiin henkilökohtaisen budjetoinnin pilottihankkeiden valmistelusta ja toimeenpanosta aiheutuviin kustannuksiin.
Pääluokka 35
YMPÄRISTÖMINISTERIÖN HALLINNONALA
10. Ympäristön- ja luonnonsuojelu
20. Ympäristövahinkojen torjunta (siirtomääräraha 3 v)
Ympäristöministeriölle ehdotetaan 5:tä miljoonaa euroa Nivalassa sijaitsevan Hituran kaivoksen ympäristövahinkojen torjuntaan. Taustalla on kanadalaisfirma Belvedere Mining Oy:n konkurssin aiheuttama uhka pohjavesien saastumisesta ja vesistöjen pilaantumisesta. Konkurssipesä on varaton, joten siivousurakka jää kokonaan valtion kontolle. Yhtiöltä vaaditut 2 miljoonan euron vakuudet eivät riitä vahinkojen estämiseen. Edes nyt esitetty viisi miljoonaa euroa ei oletettavasti riitä, sillä kokonaiskustannuksiksi arvioidaan 15—20 miljoonaa euroa 5—15 vuoden aikajänteellä.
On perusteltua, että valtio maksaa sellaiset ympäristösyistä perustellut toimenpiteet, joiden kustannuksia ei voida kyseiseltä yritykseltä saada. Samalla on kuitenkin syytä miettiä, miksi näin on käynyt. Ovatko kaikki käytännöt ajan tasalla, ja jos ei, kuinka niitä tulisi uudistaa?
Suomi houkuttelee ulkomaisia kaivosfirmoja kansainvälisestikin erittäin kevyellä verotuksella. Kotimaisia toimijoita tuetaan jopa avokätisesti valtion toimesta. Kun toiminta ei osoittaudukaan kannattavaksi, valtion on kannettava vastuu niin taloudellisista kuin myös ympäristö- ja sosiaalisista vaikutuksista. Yrityksiltä etukäteen vaaditut vakuudet eivät usein riitä vahinkojen kattamiseen. Niin sanottua vastuurahastoa ei voi käyttää lainkaan konkurssitapauksiin. Ympäristölupamenettely ja -valvonta ovat jatkuvasti liian heikolla tolalla.
Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman:
Vastalauseen lausumaehdotus 9
Eduskunta edellyttää, että hallitus tuo eduskunnan käsiteltäväksi esitykset, joilla varmistetaan, että ympäristölupamenettelyt ja -valvonta ovat sellaisella tasolla, ettei tulevaisuudessa tule uusia kaivoskatastrofeja ja että kaivostoimijoilta edellytetään jatkossa riskejä vastaavat etukäteisvakuudet.