Herra puhemies, hyvät edustajatoverit! Käsillä on nyt Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan toimintakertomus viime vuodelta. Pohjoismaisessa yhteistyössä tapahtuu nyt paljon, ja Suomella on mahdollisuus vaikuttaa asioihin, kun olemme tänä vuonna puheenjohtajana ministerineuvostossa ja Pohjoismaiden parlamentaarisessa neuvostossa olemme vastaavassa tehtävässä ensi vuonna. Olemme valmistelleet puheenjohtajaohjelmaa, jossa korostetaan pohjoismaista hyvinvointivaltiomallia ja sen toimintaedellytysten turvaamista tulevaisuudessa.
Viime vuosi 2020 on ollut poikkeuksellinen, ei tietenkään vain Suomessa eikä vain Pohjoismaissa vaan koko maailmassa. Tämä covid-19-pandemia on pyyhkäissyt koko maapallon yli valtavalla voimalla, ja se tilanne ei ole vielä edelleenkään ohi. Se on jo muuttanut monia asioita, ja jotkut näistä muutoksista jäävät varmasti myös pysyviksi. Pohjoismaisten kokousten määrä on tässä tilanteessa kasvanut, nimenomaan vain virtuaalisten etäyhteyksien varassa, mutta samanaikaisesti pohjoismaisten kokousten laatu on kärsinyt. Odotamme ja toivomme pikaista paluuta fyysisten kokousten mahdollisuuteen ja siihen liittyen esityslistojen ulkopuoliseen vuorovaikutukseen ja kanssakäymiseen, jonka merkitys pohjoismaiselle yhteistyölle ja verkostoitumiselle on usein huomattavasti suurempi kuin listalla päätettävien asioiden.
Paljon murhetta ja puhetta on aiheuttanut rajojen sulkeminen myös Pohjoismaiden kesken. Jotkut ovat nähneet, että tämä saattaa jättää jopa pysyvämpiä jälkiä ja vaurioita pohjoismaiseen yhteistyöhön. Me olemme varmasti kaikki sitä mieltä, että tällaisessa pandemiakriisissä on tärkeätä, että Pohjoismaat ovat reaaliaikaisesti tietoisia toistensa tilanteesta ja suunnitelmista ja voivat tarpeellisessa määrin koordinoida toimiaan siten, että niistä ei aiheudu muille Pohjoismaille ongelmia tai vaaratilanteita. Rajojen sulkeminen on hankaloittanut raja-alueilla asuvien ihmisten arkea konkreettisesti, ja tässä ongelmia on syntynyt valtioiden välisistä erilaisista koronarajoituksista. Jos kuitenkin perusstrategia sen suhteen, miten pandemian kanssa on meneteltävä, poikkeaa, niin se johtaa väistämättä juuri tällaisiin ongelmatilanteisiin, kuten on nähty. Tämä on vain todettava, sillä pidän selviönä sitä, että Pohjoismaat yhtä vähän kuin mikään muukaan kansainvälinen elin ei voi päättää kansalaisoikeuksiin vaikuttavista toimista minkään maan sisällä. Tällaiset toimet saavat legitimiteettinsä ja ne voidaan toimeenpanna vain omien kansallisten hallitusten ja parlamenttien päätöksin.
Meillä on täällä nyt myös ministeri Blomqvist paikalla, ja olen nyt ymmärtänyt, että koronavaikutuksista tullaan pyytämään selvitystä Jan-Erik Enestamin johdolla, ja mielelläni kuulen vähän enemmän, miten tämä työ lähtee liikkeelle.
Pohjoismaiden neuvoston täysistunto Islannissa marraskuussa pidettiin virtuaalisena, ja meidän päävieraamme oli YK:n pääsihteeri António Guterres. Hän muistutti meitä globaalisesta vastuusta ja siitä, että kukaan ei ole turvassa ennen kuin kaikki ovat turvassa. Ajatus on edelleen ajankohtainen, ja vaikka rokotukset ovat monissa varakkaissa länsimaissa lähteneet hyvin käyntiin, on rokotekattavuudessa vielä paljon kurottavaa. Tämä liittyy varautumisteemaan, josta myöhemmin lisää.
Pääsihteeri Guterres nosti toisen tärkeän teeman esille, sen miten, vaikka koronaepidemia on vienyt kaikkien huomion, ilmastonmuutos ei ole mihinkään kadonnut. Tästä siis muutama sana.
Pohjoismaiden vahva sitoutuminen maapallon lämpenemisen pysäyttämiseen 1,5 asteeseen näkyy vahvasti Pohjoismaiden neuvoston teemoissa. Kestävä Pohjola ‑valiokunnan jäsenehdotuksissa käsiteltiin ratkaisuja hiilidioksidin sitomiseksi ilmakehästä muun muassa metsien- ja maankäytöllä sekä nykyistä energiatehokkaampia ja ilmastoälykkäämpiä ratkaisuja rakentamisessa. Myös kiertotalous ja ruokahävikin vähentäminen osana tehokkaampaa luonnonvarojen käyttöä olivat esillä. Samaten pohjoismaisessa kontekstissa pohditaan keinoja Itämeren rehevöitymisen pysäyttämiseksi.
Hyvät kollegat! Näiden ympäristöteemojen lisäksi yksi viime vuoden keskeisistä asioista oli juuri varautumiseen ja yhteiskuntaturvallisuuteen liittyvä työmme. Kun aloimme käsitellä näitä asioita jo kaksi vuotta sitten, emme osanneet ennakoida, mitenkä ajankohtaiseksi teema tulisi. Ennakollista varautumista on harrastettava säännöllisesti ja koordinoidusti. Pohjoismaiden neuvoston yhteiskuntaturvallisuusstrategia annettiin pohjoismaisille hallituksille neuvoston suosituksena tammikuussa 2020. Strategia määrittää selkeän suunnan yhteistyölle ja sisältää useita suosituksia ja konkreettisia toimenpide-ehdotuksia.
Ulkopoliittisessa vaikuttamisessa pääpaino kohdistui kertomusvuonna Valko-Venäjän demokratiatilanteeseen, uuteen pohjoismaiseen ulko- ja turvallisuuspoliittiseen strategiaan, niin sanottuun Bjarnasonin raporttiin, sekä kyber- ja hybridiuhkiin. Eritoten alkaa näyttää siltä, että digitaalinen turvallisuus ja hybridiuhat ovat aiheita, joiden voi vain arvioida merkitykseltään kasvavan, ei vain kansallisesti vaan myös luontevana osana kansainvälisten kokemusten vaihtoa.
Neuvoston kansainvälinen strategia 2018—2022 keskittyy lähialueille: Baltiaan, arktisille alueille ja EU:hun. Suomi on Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtaja ensi vuonna, ja silloin rakennamme uuden kansainvälisen strategian.
Kertomusvuoden aikana neuvostolla oli useita kokouksia Valko-Venäjään liittyen. Puheenjohtajisto tapasi muun muassa oppositiojohtaja Svjatlana Tsihanouskajan etäkokouksessa syyskuussa. Viimeaikaisten tapahtumien valossa on selvää, että tilanne maassa on edelleen kärjistynyt ja poliittisen epävakauden voi odottaa jatkuvan pitkään. Valko-Venäjän kansalaisyhteiskunnan ja opiskelijoiden tukemiseksi olemmekin tehneet aloitteen valtuuskuntana.
Rajaestetyö on konkreettisuudessaan pohjoismaisen yhteistyön keskiössä. Suomen valtuuskunta esitteli uuden jäsenaloitteensa sähköisestä tunnistautumisesta lokakuussa. Toivoimme aloitteessa, että kansallisista e-ID-projekteista ei unohdettaisi yhteispohjoismaista näkökulmaa. Tukemalla järjestelmien yhteensopivuutta ja vastuuvirkamiesten vuoropuhelua vähennämme byrokratiaa. Olennaista on ennaltaehkäistä uusien digitaalisten rajaesteiden synty. Sähköinen pohjoismainen identiteetti edesauttaa kansalaisten ja yritysten liikkuvuutta. Fyysisiä rajaesteitä toki syntyi valtava määrä kertomusvuoden aikana, ja osa niistä on onneksi voitu jo purkaa.
Vapaa liikkuvuus Pohjolassa, yhteiset työmarkkinat sekä mahdollisuus opiskella ja asua kaikissa Pohjoismaissa ovat nykyisin kansalaisten itsestään selvinä pitämiä etuja. Ne on kuitenkin saavutettu pitkäjänteisen ja määrätietoisen pohjoismaisen poliittisen työn tuloksena. Pohjoismaiden välinen liikkuvuus on tärkeää, ja se liittyy kiinteästi myös talouskasvuun ja työllisyyden lisäämiseen.
Opetus- ja kulttuuripuolella keskusteltiin myös poikkeusoloista. Erityisesti kulttuurin tekemisen paikkojen sulkemiset ja opetuksen keskeyttämiset puhuttivat. Kaikilla näillä valtion pakkokeinoilla on ollut rajuja seurauksia kulttuurielämään, erityisesti lapsiin ja nuoriin. Jatkotoimenpiteitä varten tehdään analyysi pandemian vaikutuksista kulttuurialaan ja opetussektoriin. On myös todettava, että järeät budjettileikkaukset kulttuurisektorilla ovat olleet tämän sektorin huolen kohteena.
Hyvinvointivaliokunnan toiminnan painopisteitä olivat mielenterveys, tasa-arvo ja antibioottiresistenssi. Työn peruslähtökohtana on pohjoismainen malli hyvinvointiyhteiskunnasta.
Suomi on siis neuvoston puheenjohtaja ensi vuonna. Haluamme tuolloin korostaa hyvinvointivaltion ja hyvinvointiyhteiskunnan toimintaa ja toimintaedellytyksiä. Tämä on punainen lanka, joka meitä yhdistää perustavanlaatuisella tavalla. Pitäkäämme tiukasti kiinni hyvinvoinnista ja demokratiasta. — Kiitoksia.
Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
:Kiitoksia perusteellisesta esittelystä. — Edustaja Kinnunen, olkaa hyvä.