Katujengiin kuuluminen rangaistuksen koventamisperusteena

Katujengien tekemien rikosten määrä on ollut viime vuosina Suomessa nousussa. Pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelmassa nuoriso- ja jengirikollisuuden lisääntyminen tunnistetaankin vakavaksi ongelmaksi. Orpon hallitusohjelmaan on kirjattu useita keinoja, joilla nuoriso- ja jengirikollisuutta voidaan torjua ja vähentää. Yksi tällainen keino on koventaa katurikollisuuteen liittyviä rangaistuksia niin, että rangaistuksesta tulee ankarampi, jos rikos liittyy katujengin toimintaan.

Oikeusministeriö asetti 1.9.2023 työryhmän valmistelemaan laajan toimenpideohjelman, jolla pyritään katkaisemaan nuoriso- ja jengirikollisuuden lisääntyminen Suomessa. Toimenpideohjelma ja sitä koskeva valtioneuvoston periaatepäätös julkaistiin 25.4.2024. Myös tässä toimenpideohjelmassa ehdotetaan, että rangaistuksia kovennettaisiin silloin, kun rikokset liittyvät katujengin toimintaan.

Oikeusministeriössä käynnistettiin 1.3.2024 lainsäädäntöhanke rangaistuksen määräämistä koskevan sääntelyn tarkistamiseksi. Luonnos hallituksen esitykseksi rangaistuksen määräämistä koskevaksi lainsäädännöksi valmistui 26.6.2024.

Katujengille ei ole olemassa yksiselitteistä määritelmää eikä termiä ole aiemmin määritelty rikoslaissa (39/1889). Yleisessä keskustelussa sekoittuvat helposti kaduilla liikkuvat nuorisojengit ja katujengeiksi kutsutut rikollisverkostot. Hallituksen esityksen luonnoksessa tarkoitetuilla katujengeillä on verraten pysyvä rakenne, ja niiden rikollinen toiminta on ainakin jossain määrin tavoitteellista, suunnitelmallista ja toistuvaa. Poliisin hallinnollisen määritelmän mukaan katujengi on useasta henkilöstä muodostuva pysyväisluonteinen ryhmä, jonka jäsenet harjoittavat yhdessä ja toistuvasti rikollista toimintaa, joka vaikuttaa olennaisesti erityisesti yleisten paikkojen järjestykseen ja turvallisuuteen. Katujengeillä on sekä yhtäläisyyksiä että eroavaisuuksia myös järjestäytyneen rikollisuuden kanssa.

Hallituksen esityksen luonnoksessa ehdotetaan, että rikoslakiin säädetään muutokset, jotka koskevat rikoksen liittymistä katujengin toimintaan. Luonnoksessa käsitellään myös nöyryyttämistä sekä alle 15-vuotiaan lapsen yllyttämistä rikolliseen tekoon.

Rangaistuksen koventamisperusteista säädetään rikoslain 6 luvun 5 §:ssä. Hallituksen esityksen luonnoksessa rikoslain rangaistuksen koventamisperusteisiin lisättäisiin rikoksen tekeminen osana rikollisverkoston toimintaa. Lisäksi säännökseen lisättäisiin rikollisverkoston määritelmä.

Toisena muutoksena luonnoksessa ehdotetaan, että rikoslain 17 lukuun lisättäisiin uusi 1 b §, joka koskisi rikoksen teettämistä alle 15-vuotiaalla henkilöllä. Tällä hetkellä tämä on rangaistavaa rikoslain 5 luvun 4 §:n mukaisena välillisenä tekemisenä. Jatkossa alle 15-vuotiaan lapsen käyttämisestä rikoksen tekemiseen siis rangaistaisiin ankarammin.

Lisäksi hallituksen esityksen luonnoksessa ehdotetaan, että rangaistuksen koventamisperusteisiin lisätään henkeen, terveyteen tai vapauteen kohdistuvan rikoksen tekeminen erityisen nöyryyttävällä tavalla. Kyse on siis niin sanotusta nöyryytysväkivallasta, johon kuuluu muun muassa sanallisia, fyysisiä ja kuvaamista koskevia tekoja sekä tällaisten tekojen yhdistelmiä.

Hallituksen esityksen luonnos rangaistuksen määräämistä koskevaksi lainsäädännöksi oli lausuntokierroksella 27.6.–14.8.2024.

Hallituksen esitys rangaistuksen määräämistä koskevan sääntelyn tarkistamiseksi on tarkoitus antaa eduskunnalle loppuvuodesta 2024. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan keväällä 2025.

Valmistelu ennen eduskuntakäsittelyä

Vahva ja välittävä Suomi: Pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelma 20.6.2023
– Luku 10 Turvallinen ja kriisinkestävä oikeusvaltio
– s. 182: Kovennetaan rangaistuksia katujengirikollisuuteen liittyvistä rikoksista.
– s. 183: Alle rikosvastuuikäisen lapsen rikolliseen tekoon yllyttävä henkilö katsotaan useammin rikoksen tekijäksi ja arvioidaan tämän toiminnan säätäminen koventamisperusteeksi tai kriminalisoimiseksi omana rikosnimikkeenä.
– s. 196: Selvitetään mahdollisuudet lisätä nöyryytys törkeän pahoinpitelyn kvalifiointiperusteeksi tai rikoksen koventamisperusteeksi ja tehdään tarvittavat lainsäädäntömuutokset.

Hanke nuoriso- ja jengirikollisuutta koskeva toimenpideohjelma, oikeusministeriön hanke OM083:00/2023
– Toimikausi 1.9.2023–31.12.2027

Toimenpideohjelma nuoriso- ja jengirikollisuuden ehkäisemiseksi ja torjumiseksi vuosille 2024–2027. Oikeusministeriön julkaisuja, Mietintöjä ja lausuntoja, 2024:13
– Toimenpideohjelman avulla ehkäistään ja torjutaan nuoriso- ja jengirikollisuuden lisääntyminen Suomessa.

Valtioneuvoston periaatepäätös nuoriso- ja jengirikollisuuden ehkäisemisen ja torjumisen toimenpideohjelmasta vuosille 2024–2027

Hanke rangaistuksen määräämistä koskevan sääntelyn tarkistaminen (katujengit, lapsen yllyttäminen, nöyryyttäminen), oikeusministeriön hanke OM095:00/2023
– Toimikausi 1.3.2024–

Hallituksen esitys eduskunnalle rangaistuksen määräämistä koskevaksi lainsäädännöksi
– Hallituksen esityksen luonnos 26.6.2024

Lausuntopalvelu.fi: Lausuntopyyntö rangaistuksen määräämistä koskevasta HE-luonnoksesta
– Lausuntoaika 27.6.–14.8.2024
– Hallituksen esityksen luonnokseen liittyvät lausunnot Lausuntopalvelu.fi:ssä sekä oikeusministeriön hankesivulla kohdassa Asiakirjat

Käsittely eduskunnassa

Hallituksen esitystä rangaistuksen määräämistä koskevan sääntelyn tarkistamiseksi ei ole vielä annettu eduskunnalle.

Aiheen aikaisempi käsittely

Valtiopäivätoimia liittyen katujengeihin, nuoriso- ja jengirikollisuuteen:

Kirjallinen kysymys KK 851/2020 katujen rauhattomuudesta / Minna Reijonen, ps

Kirjallinen kysymys KK 858/2020 ulkomaalaistaustaisten nuorten tekemistä ryöstörikoksista, jengiytymisen ennaltaehkäisystä ja katuturvallisuuden lisäämisestä / Arja Juvonen, ps

Kirjallinen kysymys KK 297/2021 nuorten lisääntyneestä väkivallasta / Terhi Koulumies, kok ym.

Kirjallinen kysymys KK 514/2021 nuorisojengien aseistautumisen ehkäisemisestä ja ilmiselvän väkivallan kierteen katkaisemisesta / Marko Kilpi kok ym.

Suullinen kysymys SKT 10/2022 jengiväkivallasta / Kari Tolvanen, kok

Kirjallinen kysymys KK 237/2022 nuorisojengien katurikollisuudesta / Vilhelm Junnila, ps

Suullinen kysymys SKT 109/2022 katujengirikollisuudesta / Olli Immonen, ps

Kirjallinen kysymys KK 302/2022 maahanmuuttajataustaisesta katujengirikollisuudesta / Olli Immonen, ps

Suullinen kysymys SKT 153/2022 jengirikollisuudesta / Juha Mäenpää, ps

Suullinen kysymys SKT 168/2022 väkivaltarikollisuudesta / Leena Meri, ps

Lakialoite LA 59/2022 laiksi rikoslain 21 luvun 6 §:n muuttamisesta / Riikka Purra, ps ym.

Suullinen kysymys SKT 195/2022 katurikollisuuden ja väkivallan lisääntymisestä / Veijo Niemi, ps

Välikysymys VK 6/2022 nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin / Riikka Purra, ps ym.

Suullinen kysymys SKT 252/2022 jengirikollisuuteen puuttumisesta / Timo Heinonen, kok

Kirjallinen kysymys KK 814/2022 maahanmuutosta ja rikollisuudesta / Arja Juvonen, ps

Kirjallinen kysymys KK 32/2023 nuorten väkivaltarikollisuudesta / Pekka Aittakumpu, kesk

Kirjallinen kysymys KK 66/2023 lasten ja nuorten harjoittamasta nöyryytysväkivallasta ja siihen kohdistettavista toimenpiteistä / Pia Sillanpää, ps

Kirjallinen kysymys KK 81/2023 maahanmuuttajanuorten lisääntyneistä väkivallalla uhkailuista, pahoinpitelyistä ja niihin liittyvistä nöyryyttämisistä kantasuomalaisia lapsia ja nuoria kohtaan / Sanna Antikainen, ps

Kirjallinen kysymys KK 83/2023 nöyryytysväkivallan torjumisesta kouluissa / Ari Koponen, ps

Kirjallinen kysymys KK 108/2023 nöyryytysväkivallasta / Sara Seppänen, ps ym.

Oikeusvertailevaa aineistoa

Kansainvälinen sääntely

Yhdistyneiden Kansakuntien lapsen oikeuksien yleissopimus (SopS 59–60/1991)
– 19 artikla 1 kohta: Sopimusvaltiot ryhtyvät kaikkiin asianmukaisiin lainsäädännöllisiin, hallinnollisiin, sosiaalisiin ja koulutuksellisiin toimiin suojellakseen lasta kaikenlaiselta ruumiilliselta ja henkiseltä väkivallalta, vahingoittamiselta ja pahoinpitelyltä, laiminlyönniltä tai välinpitämättömältä tai huonolta kohtelulta tai hyväksikäytöltä.
– 36 artikla: Sopimusvaltiot suojelevat lasta kaikilta muilta hänen hyvinvointiaan jollain tavoin uhkaavilta hyväksikäytön muodoilta.

Euroopan ihmisoikeussopimus (SopS 19/1990)
– 8 artikla: Oikeus nauttia yksityis- ja perhe-elämän kunnioitusta
– 10 artikla 2 kohta: Sananvapauden rajoitukset

Sääntely muissa maissa

Hallituksen esitys eduskunnalle rangaistuksen määräämistä koskevaksi lainsäädännöksi
– Hallituksen esityksen luonnos 26.6.2024
– Luonnoksessa hallituksen esitykseksi 26.6.2024 sivuilla 33–39 on vertailtu sääntelyä Norjassa, Ruotsissa, Tanskassa, Islannissa, Saksassa, Ranskassa ja Romaniassa.

Yhdessäkään vertailun valtiossa ei ole nimenomaista lainsäädäntöä katujengeistä. Toimintaa arvioidaan esimerkiksi järjestäytynyttä rikollisuutta, ryhmärikollisuutta ja muunlaista osallisuutta koskevan sääntelyn nojalla. Yllyttämistä arvioidaan niin erillisenä rikoksena kuin rangaistuksen koventamisperusteena. Verrokkivaltioissa nöyryyttäminen tulee yleensä huomioiduksi teon motiivien ja haitallisuuden yleisen arvioinnin kautta.

Ruotsi

Brottsbalk (1962:700)
– Ks. erityisesti luvut 16 ja 29

Skärpta straff för brott i kriminella nätverk. SOU 2021:68.

Motståndskraft och handlingskraft – en nationell strategi mot organiserad brottslighet. Regeringens skrivelse 2023/24:67.

Norja

Lov om straff (straffeloven) LOV-2005-05-20-28
– Ks. erityisesti luvut 14 ja 20

Tanska

Straffeloven LBK nr 434 af 25/04/2024
– Ks. erityisesti luku 10

Saksa

Strafgesetzbuch (StGB)
– Ks. erityisesti 25 §, 129 §, 129 a § ja 185–187 §:t

Ranska

Code pénal
– Ks. erityisesti artiklat 222–33–3, 227–18 ja 227–21

Aiheeseen liittyvää aineistoa kirjaston kokoelmassa ja verkossa

Uusi toimenpideohjelma nuoriso- ja jengirikollisuuden ehkäisyyn ja torjuntaan / Saija Järvinen. Haaste-lehti 2/2024.

Poliisin katujengitilannekuva edistää katujengirikollisuuden torjuntaa / Petri Danielsson. Haaste-lehti 1/2024.

Street Gang Involvement Among Nordic Youth : a comparative study on prevalence and risk factors in Nordic countries / Markus Kaakinen et al. NSfK Policy brief 1/2024, Nordic Research Council for Criminology.

Katujengi rikosoikeudellisesti määriteltynä järjestäytyneenä rikollisryhmänä / Marko Forss. Edilex-sarja 2023/26.
– Luettavissa Edilex-palvelussa Eduskunnan kirjastossa asiakastietokoneilla ja eduskunnan lähiverkossa.

Alaikäisten rikollisuudesta ja katujengeistä / Henri Rikander, Mika Sutela, Salla Rikander. Edilex 2023/17.
– Luettavissa Edilex-palvelussa Eduskunnan kirjastossa asiakastietokoneilla ja eduskunnan lähiverkossa.

Kriget om Södertälje / Torbjörn Granström. Stockholm, Ordfront 2023.
– Granströmin julkaisun saatavuus Eduskunnan kirjastossa

Nuorisojengi elämänvaiheena ja jengiytymisen ehkäisemisen mahdollisuudet / Saija Sambou, Julia Saarholm, Mahdi Lakhal. Teoksessa Lasten ja nuorten rikokset : opas ennaltaehkäisyyn ja rikoskierteiden katkaisuun / Heikki Turkka, Julia Saarholm (toim.). PS-kustannus, 2023, s. 152–173.
– Turkan ym. julkaisun saatavuus Eduskunnan kirjastossa

Katujengien ehkäisy on koordinoitua, poikkihallinnollista ja pitkäjänteistä työtä / Saija Sambou, Emilia Hämäläinen. Haaste-lehti 4/2022.

Det svenska tillståndet : en antologi om brottsutvecklingen i Sverige / Amir Rostami, Jerzy Sarnecki. Lund, Studentlitteratur, 2022.
– Rostamin ym. julkaisun saatavuus Eduskunnan kirjastossa

Street gang prevention / European Crime Prevention Network (EUCPN). EUCPN Toolbox Series, Brussels, 2022.

Gangsterparadiset : så blev Sverige arena för gängkriminalitet, skjutningar och sprängdåd / Lasse Wierup. Stockholm, Forum 2021.
– Wierupin julkaisun saatavuus Eduskunnan kirjastossa

Tills alla dör / Diamant Salihu. Stockholm, Mondial 2021.
– Salihun julkaisun saatavuus Eduskunnan kirjastossa

Youth gangs : preventive social measures to reduce juvenile delinquency and gang crimes / Günter Stummvoll. Euro Centre Publication. European Centre for Social Welfare Policy and Research, Vienna, 2021.

Is Crime Higher Around Drug-Gang Street Corners? : Two Spatial Approaches To The Relationship Between Gang Set Spaces And Local Crime Levels / Jerry H. Ratcliffe, Travis A. Taniguchi. Julkaisussa Crime Patterns and Analysis 1(1) 2008, s. 3–46.