Rajamenettelyn käyttöönotto turvapaikkamenettelyssä
Pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelmaan on kirjattu tavoite, että Suomi ottaa käyttöön EU:n turvapaikkamenettelydirektiivin
2013/32/EU mukaisen rajamenettelyn. Hallitusohjelmaan on myös kirjattu, että turvapaikkahakemukset käsiteltäisiin nopeutetussa menettelyssä aina, kun turvapaikkamenettelydirektiivi sen sallii.
Sisäministeriössä on valmisteltu säädösmuutoksia muun muassa ulkomaalaislakiin, joilla nämä uudistukset saatettaisiin Suomessa voimaan. Rajamenettelyn käyttöönottoa koskeva hallituksen esityksen luonnos oli lausuntokierroksella 12.–26.2.2024. Lainsäädännön arviointineuvosto antoi 8.4.2024 hallituksen esitysluonnosta koskevan lausuntonsa.
Rajamenettely on toimintatapa, jossa perusteettomiksi arvioituja turvapaikkahakemuksia voidaan käsitellä nopeasti heti rajalla tai sen läheisyydessä. Toisin kuin tavanomaisessa turvapaikkamenettelyssä, hakijoiden on rajamenettelyssä pysyteltävä rajalla tai sen läheisyydessä hakemuksen käsittelyn ajan. Käytännössä hakijan täytyy pysyä hänelle osoitetun vastaanottokeskuksen alueella.
Rajamenettelyn tavoitteena on tehostaa perusteettomien hakemusten tutkintaa ja kielteisen päätöksen saavien hakijoiden palauttamista. Lisäksi estetään turvapaikkahakijoiden liikkumista muihin EU-maihin. Rajamenettelyssä hakemukset tutkitaan kuitenkin aina yksilöllisesti, perusteellisesti ja oikeudenmukaisesti, eikä rajamenettelyllä loukata kenenkään oikeutta hakea kansainvälistä suojelua ja saada hakemuksensa tutkittua.
Lainsäädäntöhankkeessa on lisäksi tavoitteena laajentaa mahdollisuuksia käyttää nopeutettua turvapaikkamenettelyä Suomessa. Nopeutettu menettely tarkoittaa käytännössä sitä, että kielteisen päätöksen saanut hakija voidaan palauttaa nopeammin kuin normaalissa turvapaikkamenettelyssä. Nopeutettua menettelyä voitaisiin jatkossa käyttää esimerkiksi niihin kielteisen päätöksen saaviin hakijoihin, joiden voidaan katsoa olevan vaaraksi Suomen kansalliselle turvallisuudelle tai yleiselle järjestykselle. Uusia perusteita tuotaisiin ulkomaalaislakiin siinä määrin kuin turvapaikkamenettelydirektiivi sen sallii.
Rajamenettelyn käyttöönottamista valmisteli jo Sanna Marinin hallitus, joka antoi kesäkuussa 2022 hallituksen esityksen
HE 103/2022 eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta. Eduskuntakäsittelyn aikana perustuslakivaliokunta antoi asiasta lausunnon hallintovaliokunnalle (PeVL 44/2022 vp – HE 103/2022 vp). Eduskunta ei kuitenkaan ehtinyt käsitellä lakiesitystä loppuun, vaan se raukesi vaalikauden vaihteessa.
Marinin hallituksen esityksen mukaan rajamenettelyn käyttöönotto olisi tapahtunut valtioneuvoston erillisellä päätöksellä silloin, kun maahantulo on laajamittaista tai välineellistettyä. Orpon hallituksen esityksessä aiotaan esittää, että menettelyä voitaisiin käyttää kaikissa muuttoliiketilanteissa turvapaikkamenettelydirektiivin tarkoittamalla tavalla.
Nykyisessä hankkeessa on kuitenkin hyödynnetty aiemmin tehtyjä selvityksiä ja arvioita, sekä perustuslakivaliokunnan asiasta antamaa lausuntoa. Muun muassa sisäministeriön johtama työryhmä arvioi vuonna 2022 lainsäädännön muutostarpeita, jotta voidaan varautua sellaiseen hybridivaikuttamiseen, jossa käytetään hyväksi muuttoliikettä (Varautuminen muuttoliikettä hyväksikäyttävään hybridivaikuttamiseen : selvitys lainsäädännön muutostarpeista). Selvityksen taustalla oli syksyllä 2021 Puolaan, Latviaan ja Liettuaan suuntautuneet Valko-Venäjän vaikuttamistoimet.
Hallituksen esitys
HE 30/2024 ulkomaalaislain ja kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta annetun lain 13 §:n muuttamisesta annettiin eduskunnalle 18.4.2024. Eduskunta hyväksyi 19.6. 2024 hallituksen esitykseen HE 30/2024 sisältyvät lakiehdotukset hallintovaliokunnan mietinnön mukaisesti. Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian.
Sisäministeriössä on myös käynnistetty lainsäädäntöhanke maahantulon välineellistämisen torjumiseksi ja rajaturvallisuuden vahvistamiseksi. Hankkeen toimikausi on 19.2.–31.3.2024. Tässä tietopaketissa seurataan kuitenkin rajamenettelyn käyttöönottoa koskevan hankkeen valmistelua ja eduskuntakäsittelyä.