​Eduskunnan kirjaston toimintaa vuosien varrella

Säännöllinen valtiopäivätoiminta alkoi Suomessa vuonna 1863. Toimintansa tueksi säädyillä oli useita pieniä arkistoja ja kirjastoja (n. 100 nidosta). Vuonna 1872 perustetun valtiopäiväkirjaston ja -arkiston alku oli vaatimaton ja kasvu hidasta. Vain säätyjä ja vuoden 1906 valtiopäiväuudistuksen jälkeen vain eduskuntaa palveleva kirjasto muuttui kaikille avoimeksi kirjastoksi vuonna 1913. Kirjaston kehitys juridiseksi ja yhteiskuntatieteelliseksi keskuskirjastoksi alkoi.

Hallinnollisesti kirjaston asema on muuttunut useita kertoja säätyjen pankkivaltuusmiesten valvonnasta valtioneuvoston alaisuuteen ja takaisin eduskunnan alaisuuteen. Vuodesta 2001 alkaen kirjasto on kuulunut osana eduskunnan tieto- ja viestintäyksikköä eduskunnan kansliaan.

Kirjastovaltuuskunta muuttui kirjaston hallitukseksi vuonna 1922. Kirjaston hallituksen tehtävänä on käsitellä kirjaston toimintaan ja kehittämiseen liittyvät keskeisimmät asiat sekä antaa vuosittain kertomus eduskunnalle kirjaston toiminnasta.

Kasvava kirjasto

Perustamisen yhteydessä kirjastoon palkattiin yksi henkilö, taloudenhoitajan nimikkeellä ja tehtävillä kirjastonhoidon lisäksi. Vuonna 1891 perustettiin erityinen kirjastonhoitajan toimi ja samalla erotettiin kirjaston ja arkiston hoito taloudenhoitajan tehtävistä. 

Kirjaston kasvu oli alkuaikoina hidasta. Määrärahat olivat pienet eikä lisää henkilökuntaa palkattu. Vuoden 1912 kuluessa annettiin 1129 kotilainaa ja kirjastossa oli kaksi ihmistä töissä, ylikirjastonhoitaja ja kirjastoapulainen. Viisikymmentävuotiaassa kirjastossa oli vuonna 1922 ylikirjastonhoitajan lisäksi kolme virkailijaa ja vahtimestari. Kirjaston kokoelmissa oli noin 40 000 nidosta. 

Vuonna 1948 kirjaston kokoelmissa oli jo 140 000 nidosta ja kirjaston palveluksessa oli 10 henkilöä. Kokoelmat kasvoivat henkilökuntaa nopeammin. Vuonna 1956 henkilökuntaan kuului 15 henkeä ja niin kuului myös vuonna 1966. Vuonna 1979 kirjastossa oli 29 virkaa tai tointa ja kokoelmissa oli noin 411 000 nidosta. 

Vuonna 1979 kirjaston kokoelmista annettiin kotilainoja 17 582 nidosta kun vuonna 1978 kotilainoja annettiin 13 060 nidosta. Samaan aikaan kasvoi myös kaukopalvelun määrä. Vauhti jatkui kovana. Vuonna 1998 kirjastosta annettiin yli 65 000 lainaa ja kokoelmissa oli noin 613 600 nidettä. Lisääntyneen asiakaspalvelun ja jatkuvasta karttuvien kokoelmien hoitoon, tiedonhakuja tekemään ja koulutusta antamaan kirjastossa oli 58 virkaa tai tointa vuonna 1998.

​Tärkeää ei ole määrä vaan laatu

Kirjaston kasvu oli 1990-luvun lopulla saavuttanut huippunsa. Kokoelmien jatkuva evaluointi ja sen perusteella tehdyt kirjallisuuden poistot tulivat osaksi kirjastotyötä.

Vuonna 2008 kirjaston kokoelmista karsittiin lähes 10 000 monografiaa ja 3000 kausijulkaisuvuosikertaa. Lainaus alkoi laskea, vuonna 2008 annettiin enää 32 930 lainaa ja 75 190 lainaa uusittiin. Asiakkaita kirjastolla oli 26 852 henkeä.

Vakinaisia virkoja oli vuoden 2008 lopussa 52. Vuonna 2013 kirjastosta lakkautettiin viisi virkaa, vakituisia virkoja oli 46 ja täyttämättömiä virkoja viisi.