Eduskunta hyväksyi ainoassa käsittelyssä ulkoasiainvaliokunnan ehdotuksen kannanotoksi valtioneuvoston selonteosta eduskunnalle Puolustusvoimien osallistumisesta Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin vuonna 2024. Käsittelyn pohjana oli ulkoasiainvaliokunnan yksimielinen mietintö (UaVM 1/2024 vp).
Mietinnössään ulkoasiainvaliokunta katsoo, että uutena Nato-jäsenenä Suomelle on tärkeää osoittaa sitoutumista ja vastuunkantoa liittokunnan pelotteeseen ja puolustukseen koko liittokunnan alueella.
"Meillä on aiheena nyt tämä selonteko Puolustusvoimien osallistumisesta Naton rauhanajan tehtäviin, ja tässä täytyy sanoa teille kaikille, että elämme omalla tavallaan historiallista hetkeä. Tämä on ensimmäisen kerran, kun me täällä eduskunnassa käsittelemme ulkoasiainvaliokunnan puitteissa tätä selontekoa, jonka valtioneuvosto on meille antanut, mutta myöskin täysistunnossa sitä, kuinka Suomi tulee jatkossa osallistumaan konkreettisesti Naton rauhanajan tehtäviin, kuinka puolustusyhteistyötä yhdessä rakennetaan eteenpäin", ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Kimmo Kiljunen (sd.) sanoi esittelypuheenvuorossaan.
Omassa puheenvuorossaan ulkoministeri Elina Valtonen (kok.) sanoi, että osallistumisella rauhanajan tehtäviin Suomi osoittaa konkreettisesti sitoutumista ja vastuunkantoa 360 asteen ajattelutavan mukaisesti koko liittokunnan alueella.
"Osallistuminen Naton rauhanajan yhteisen puolustuksen tehtäviin kuuluu liittolaisten tavanomaiseen toimintaan ja on osa taakanjakoa. Osallistumisesta saadaan arvokasta oppia jatkoa varten", Valtonen sanoi.
Nato SOFA -sopimusta käsittelevä mietintö ensimmäisessä käsittelyssä
Eduskunnan ensimmäisessä käsittelyssä oli ulkoasiainvaliokunnan mietintö Nato SOFA -sopimuksesta ja Pariisin pöytäkirjasta. Mietinnössään valiokunta puoltaa sopimusten hyväksymistä muutamin teknisin muutoksin.
SOFA-sopimus (Status of Forces Agreement) koskee Nato-joukkojen oikeudellista asemaa, kun ne oleskelevat toisessa Nato-maassa. Sopimuksessa määritellään muun muassa, kumman maan lakeja joukkoihin sovelletaan sekä sovitaan esimerkiksi maahantulomuodollisuuksista, aseenkanto-oikeudesta ja verovapautuksista. Pariisin pöytäkirjalla sopimus laajennetaan koskemaan myös Naton kansainvälisiä sotilasesikuntia ja niiden henkilöstöä.
Suomi on jo aiemmin Naton rauhankumppanimaana sitoutunut velvoitteisiin, jotka pitkälti vastaavat Nato SOFAa ja Pariisin pöytäkirjaa. Naton jäsenenä Suomi osallistuu täysimääräisesti Naton toimintaan ja puolustusyhteistyö monimuotoistuu. Ulkoasiainvaliokunta korostaa Nato SOFAn merkitystä käytännön yhteistoiminnan oikeudellisena edellytyksenä Nato-maiden joukkojen väliselle yhteistyölle.
Sopimukset koskevat sekä Suomessa olevia ulkomaalaisia Naton joukkoja että niitä suomalaisia, jotka työskentelevät Naton tehtävissä ulkomailla.
Ulkoasiainvaliokunta: Suomen on tärkeä kantaa vastuuta Naton rauhanajan tehtävistä
Ulkoasiainvaliokunta puoltaa Nato SOFA -sopimuksen hyväksymistä