​Täysistunnossa torstaina 24.10. keskusteltiin ulkomaalaislain muuttamisesta. Hallituksen esityksen (HE 179/2024 vp​) mukaan työperusteinen oleskelulupa sidotaan työhön siten, että oleskelulupaa ei saa peruuttaa laissa säädettävänä määräaikana, jos ulkomaalainen työntekijä jää työttömäksi. Vastaavasti jos työttömyys jatkuu suoja-ajan jälkeen, lupa pääsääntöisesti perutaan.  Työnantajalle esitetään säädettävän velvollisuus ilmoittaa työsuhteen loppumisesta Maahanmuuttovirastolle sanktion uhalla. 

Suoja-aika on pääsääntöisesti kolme kuukautta ja kahden vuoden oleskelun jälkeen kuusi kuukautta. Erityisasiantuntijoilla ja joillain muilla osaajilla on suoraan kuuden kuukauden suoja-aika, joka perustellaan erityisesti sillä, että näillä ryhmillä rekrytoinnit kestävät yleensä kauemmin kuin muilla työntekijöillä. 

Työministeri Arto Satonen (kok.) totesi esittelypuheenvuorossaan, että esityksen tavoitteena on sekä sitoa työperusteinen lupa selkeämmin työhön että turvata suoja-aika työnhakuun. 

"Arvoisa puhemies! Vaikka sääntely perustuu osin hallitusohjelmaan, se perustuu myös Euroopan unionin lainsäädäntöön. Meillä ei siten ole vaihtoehtona jättää lakia säätämättä. On myös hyvä huomata, että uusi sääntely soveltuu vain työperusteisiin lupiin. Näin ollen sääntelyä ei sovelleta esimerkiksi ulkomaalaisiin, joilla on pysyvä oleskelulupa, oleskelulupa perhesiteen perusteella tai opiskelu- taikka tutkijan oleskelulupa, eikä myöskään EU-kansalaisiin", ministeri Satonen totesi. 

Hallituksen esitys sai lähetekeskustelussa sekä kannatusta että vastustusta. Kansanedustaja Mira Nieminen (ps.) sanoi esityksen selkeyttävän säännöstöä ja lisäävän työvoiman liikkuvuutta sekä uudistavan ja parantavan ulkomaalaisten työntekijöiden työllistymistä Suomessa:

"Näillä muutoksilla on vaikutuksia maamme julkiseen talouteen laskien ensisijaisesti työttömyysturvamenoja ja toissijaisesti muita sosiaaliturvaetuusmenoja. On siis Suomen talouden kannalta kannatettavaa, että näitä toimenpiteitä ja valvontaa tehostetaan."

Kansanedustaja Nasima Razmyar (sd.) piti hallituksen esitystä valitettavana myös sen viestin takia, minkä esitys lähettää maailmalle.

"Tällä esityksellä ei ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa, tosielämän kanssa, jossa rekrytoint​​iprosessit kestävät. Myös kolmen kuukauden osalta saattaa olla monivaiheinen rekrytointiprosessi. No mitä jos tämä henkilö jää vaikka kakkoseksi tai kolmoseksi? Lähetetäänkö hänet pois maasta? Joku muu maa saa hänestä erinomaisen työntekijän, mutta Suomi menettää, ennen kaikkea suomalainen yritys menettää", Razmyar painotti.

Lähetekeskustelussa käytettiin 49​​ puheenvuoroa. Asia lähetettiin hallintovaliokuntaan, jolle työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan on annettava lausunto.

Katso täysistunnon videotallenne​

Lue täysistunnon pöytäkirja