Perustuslakivaliokunta pitää lakiehdotusta aikaisempaa valinnanvapausehdotusta parempana perustuslain näkökulmasta. Lakiehdotuksessa on kuitenkin edelleen vakavia perustuslaillisia ongelmia ja useita korjattavia säännöksiä.
Valiokunnan mielestä lakiehdotukseen tarvittavat muutokset voidaan tehdä eduskunnassa. Lain käsittelyn perustuslainmukaisuus edellyttää, että sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintöluonnokset valinnanvapaus-, sote- ja maakuntalakiehdotuksista saatetaan vielä perustuslakivaliokunnan arvioitavaksi ennen lakien lopullista hyväksymistä.
Keskeisimmät perustuslakiongelmat liittyvät valinnanvapausjärjestelmän voimaantulon aikatauluun ja maakuntien sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoitukseen.
Valinnanvapauslakiehdotuksen voimaantuloaikataulu on edelleen liian tiukka ja se voi johtaa hallitsemattomiin riskeihin jopa potilasturvallisuuden kannalta. Uudistusta on vaiheistettava palveluittain ja alueittain. Siirtymäkautta on myös olennaisesti pidennettävä. Valinnanvapauslakiin voidaan kuitenkin lisätä menettely, jossa valinnanvapausjärjestelmän käyttöönottoon valmiit maakunnat voivat hakemuksen perusteella siirtyä uuteen järjestelmään ennen siirtymäkauden päättymistä.
Maakuntien sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoitus on riittämätöntä erityisesti poikkeustilanteissa. Rahoituslakia on välttämättä muutettava siten, että se turvaa riittävien sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoituksen ja poikkeustilanteissa maakunnan edellytykset perus- ja ihmisoikeuksien toteuttamiseen.
Valinnanvapauslain olisi syytä turvata yleisesti paremmin maakunnan oman palvelutuotannon riittävyys sosiaali- ja terveyspalveluissa. Maakunnan on pystyttävä turvaamaan palvelut myös nopeasti muuttuvissa markkinatilanteissa.
Perustuslakivaliokunta on tarkastellut ehdotetun järjestelmän suhdetta EU:n valtiontukisääntelyyn ja todennut sen muodostavan riskin sille, että järjestelmää voidaan joutua tulevaisuudessa muuttamaan. Valinnanvapausjärjestelmää ei ole syytä ottaa käyttöön, ennen kuin on varmistuttu sen suhteesta EU:n valtiontukisääntelyyn, esimerkiksi niin, että valtioneuvosto notifioi järjestelmän EU:n komissiolle.
Valinnanvapauslain tietosuojasääntely on olennaisesti puutteellinen, ja sen perusteella on vaikea hahmottaa, miten arkaluonteisten henkilötietojen on tarkoitus liikkua monituottajamallissa eri toimijoiden välillä. Sääntelyä on täydennettävä ja selvennettävä. Lisäksi on vielä tarkkaan selvitettävä, sisältyykö kapitaatiokorvauksen laskemiseen EU:n tietosuoja-asetuksen vastaista profilointia.
Valinnanvapausjärjestelmän eri osatekijöitä, kuten asiakassuunnitelmaa, suoran valinnan palveluita, asiakasseteliä ja henkilökohtaista budjettia sekä alihankintaa, koskeva sääntely ei ole kaikilta osin riittävän täsmällistä ja oikeusturvan takaavaa. Suoran valinnan palveluissa on kyse sote-keskusten palveluista, joissa asiakas voi valita itse palveluntuottajan ilman maakunnan osoitusta tai erillistä palvelutarpeen arviointia. Palveluntuottajan oikeutta hankkia näitä suoran valinnan palveluita alihankintana on rajoitettava.
Lisäksi erityisesti asiakassuunnitelmaa koskevaa sääntelyä on selkeytettävä siten, että laista käyvät ilmi suunnitelman oikeusvaikutukset ja niihin liittyvä mahdollisuus valittaa suunnitelmasta.
Kielellisiä oikeuksia koskevaa sääntelyä on täsmennettävä. Maakunnalle on ehdotettu velvollisuutta huolehtia kielellisten oikeuksien toteutumisesta asiakasseteli- ja henkilökohtaisen budjetin perusteella annettavissa palveluissa "mahdollisuuksien mukaan", mitä ei voi pitää riittävänä. Valinnanvapausjärjestelmän pilotointia koskevaa sääntelyä on täydennettävä ainakin perusteilla, joilla eri alueet pilotointiin valitaan. Kriteerinä voi toimia esimerkiksi pilotoinnin merkitys sen tavoitteiden kannalta. Lisäksi laista tulee ilmetä pilotoinnin henkilöpiiri.
Perustuslakivaliokunta kiinnittää lisäksi huomiota siihen, että maakunta- ja soteuudistuksen valmistelussa on edetty jo varsin pitkälle, vaikkei eduskunta ole vielä hyväksynyt asiaa
koskevaa lainsäädäntöä. Valiokunta pitää tästä näkökulmasta erityisen ongelmallisena toimeenpanon laajamittaista aloittamista ennen lain hyväksymistä esimerkiksi jo käynnistettyjen alueellisten pilotointien avulla.
Lausunto PeVL 15/2018 on luettavissa verkossa osoitteessa https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Lausunto/Sivut/PeVL_15+2018.aspx
Verkkotallenne tiedotustilaisuudesta
Asiantuntijalausunnot