Ympäristövaliokunnan lausunto hallituksen esityksestä muuttaa uusiutuvien polttoaineiden käytön edistämistä koskevaa lakia (YmVL 17/2023, HE 53/2023) valmistui keskiviikkona 15. marraskuuta. Valiokunta antoi lausunnon talousvaliokunnalle, joka tekee asiasta mietinnön. Lausuntoon jätettiin kaksi eriävää mielipidettä, joista toinen on sosialidemokraattisen, vihreän ja vasemmistoliiton eduskuntaryhmien edustajien yhteinen, ja toinen keskustan eduskuntaryhmien edustajien tekemä.
Hallitus tavoittelee esityksellään jakeluvelvoitteen keventämisestä autoilijoiden ja yritysten polttoainekustannusten kurissa pysymistä. Ehdotettujen muutosten tavoitteena on estää bensiinin ja dieselin ns. pumppuhinnan nousu, mikä johtuisi jakeluvelvoitteen noususta. Jakeluvelvoitelain tarkoituksena on edistää uusiutuvien polttoaineiden käyttöä moottoribensiinin, dieselöljyn ja maakaasun korvaamiseksi liikenteessä. Uusiutuvilla polttoaineilla tarkoitetaan biopolttoaineita, biokaasua ja muuta kuin biologista alkuperää olevia uusiutuvia nestemäisiä ja kaasumaisia liikenteen polttoaineita.
Hallituksen esityksessä ehdotetaan lainsäädännön muuttamista siten, että uusiutuvien polttoaineiden jakeluvelvoite pysyy nykyisessä 13,5 prosentissa vuonna 2024, eikä sitä nostettaisi suunniteltuun 28 prosenttiin. Jakeluvelvoitteen nousun 28 prosenttiin on arvioitu nostavan dieselin pumppuhintaa arviolta noin 17 senttiä litralta ja bensiinin pumppuhintaa noin 15 senttiä litralta. Esitettyjen muutosten taustalla on Ukrainan sodasta aiheutuneen energiakriisin vuoksi tehty aiempi jakeluvelvoitteen väliaikainen alentaminen. Jakeluvelvoitetta on tarkoitus nostaa asteittain siten, että se olisi vuonna 2027 22,5 prosenttia. Valiokunta pitää hyvänä, että hallitus on sitoutunut jakeluvelvoitteen asteittaiseen nostamiseen vuosina 2025–2027.
Valiokunta toteaa, että esityksen ympäristövaikutusarvion mukaan suunniteltu jakeluvelvoitteen laskeminen lisää liikenteen päästöjä laskennallisesti noin 1,6 miljoonalla tonnilla vuonna 2024. Liikenne puolestaan muodostaa noin 37 prosenttia taakanjakosektorin päästöistä ja 21 prosenttia kokonaispäästöistä, joten sillä on suuri merkitys koko taakanjakosektorin päästövähennysten kannalta. Taakanjakosektoriin kuuluvat rakennusten erillislämmitys, työkoneet, maatalous, liikenne ja jätehuolto ja F-kaasut, jotka yhteenlaskettuna tuottavat hieman yli puolet EU:n kasvihuonekaasupäästöistä. Suomen on vähennettävä taakanjakosektorin päästöjään 50 prosenttia vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030 mennessä.
Valiokunta kiinnittää talousvaliokunnan huomiota siihen, että päästövähennystoimien toteutumisen kokonaistarkastelu on hyvin tärkeää ja korvaavia toimia liikenteen päästövähennysten vauhdittamiseksi tulisi tarvittaessa selvittää. Valiokunta pitää tärkeänä myös, että hiilineutraalien synteettisten polttoaineiden pilotointia ja tuotannon käynnistämistä edistetään. Valiokunta muistuttaa, että on otettava huomioon myös se, että jos puuttuvia päästövähennyksiä ei ole mahdollista kompensoida muilla liikennettä koskevilla toimilla, päästövähennykset on katettava muilla taakanjakosektorin osa-alueilla.
Lausunto julkaistaan kokonaisuudessaan eduskunnan verkkosivuilta myöhemmin keskiviikkona