Valtiovarainvaliokunta puoltaa hallituksen esityksen (HE 153/2021) hyväksymistä muuttamattomana sekä ehdottaa, että esityksen yhteydessä käsitelty toimenpidealoite hylätään (TPA 106/2022). Valiokunnan 11. marraskuuta valmistuneeseen mietintöön (VaVM 28/2022) sisältyy kolme vastalausetta.
Ehdotettu laki sisältää valtionverotuksessa sovellettavan progressiivisen ansiotulon tuloveroasteikon. Asteikon rakenteeseen ja tulorajoihin tehtäisiin sote-uudistuksesta perustuvat verotulojen siirrosta kunnilta valtiolle johtuvat muutokset. Lisäksi asteikon tulorajoja korotettaisiin noin 3,5 prosentilla indeksitarkistuksen vuoksi.
Tuloverolaissa tehtäisiin muutoksia myös työtulovähennykseen, perusvähennykseen ja eläketulovähennyksiin. Muutoksilla päivitetään veroperusteita koskevia säännöksiä, joilla toteutettiin osin sote-uudistuksen johtuva verotulojen siirto kunnilta valtiolle. Lisäksi työtulovähennykseen ja perusvähennykseen tehdään indeksitarkistuksesta johtuvat muutokset.
Korotettu matkakuluvähennys ja työtulovähennys yli 60-vuotiaille
Esityksessä ehdotetaan korotettavaksi työtulovähennystä ikäperusteisesti siten, että vähennyksen enimmäismäärää korotettaisiin asteittain yli 60-vuotiailla seuraavasti: ennen verovuoden alkua 60 vuotta täyttäneille 200 eurolla, ennen verovuoden alkua 62 vuotta täyttäneille 400 eurolla ja ennen verovuoden alkua 65 vuotta täyttäneille 600 eurolla.
Valiokunta pitää perusteltuna nyt ehdotettua ikäperusteista porrastusta työtulovähennykseen työurien pidentämiseksi ja jo eläkkeelle siirtyneiden kannustamiseksi tilapäis- ja osa-aikatyöhön. Valiokunta kiinnittää kuitenkin huomiota siihen, että jatkossa tulisi pyrkiä kustannustehokkaampiin toimiin tavoitteiden saavuttamiseksi.
Verovuoden 2022 korotettu työmatkakuluvähennys on tarkoitus pitää ennallaan verovuonna 2023. Matkakuluvähennyksen enimmäismäärä olisi 8 400 euroa. Myös oman auton käytön perusteella myönnettävän kilometrikorvauksen voimassa oloa jatkettaisiin tuloverolaissa siten, että vähennyksen määrä olisi 0,30 euroa kilometriltä omalla autolla kuljettaessa vuonna 2023. Valiokunta pitää perusteltuna ehdotettua tilapäisten säännösten jatkamista polttoaineen hinnan nousun kompensoimiseksi ja työnteon tukemiseksi.
Muutoksia rahoitusvastuissa sote-uudistuksen johdosta
Vuoden 2023 alusta toteutettavan sote-uudistuksen yhteydessä sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen rahoitusvastuut siirtyvät kunnilta valtiolle. Tämän vuoksi valtion tuloja lisätään ja kuntien tuloja vastaavasti vähennetään.
Uudistuksessa valtion verotuloja kasvatetaan kiristämällä valtion ansiotuloverotusta. Kuntien verotulojen alentaminen puolestaan toteutetaan pääosin kunnallisveron määrää alentamalla. Lisäksi kuntien yhteisövero-osuutta alennetaan yhdellä kolmasosalla ja valtion osuutta korotetaan vastaavasti.
Valiokunta pitää tärkeänä lähtökohtaa siitä, että sote-uudistuksen johdosta tehtävät verorakenteen muutokset eivät aiheuta verotuksen kiristymistä. Valiokunnan käsityksen mukaan tässä on onnistuttu suhteellisen hyvin. Ottaen huomioon muutoksen laajuuden ja verojärjestelmän rakenteen tilanne, jossa yhdenkään henkilön veroprosentti ei muuttuisi, ei ole kuitenkaan mahdollinen. Valiokunta pitääkin perusteltuna nyt valittua tarkastelutapaa, jonka mukaan keskimääräisellä kunnallisveroprosentilla tarkasteltuna verotus kiristyy enintään 0,2 prosenttiyksikköä.
Esityksessä sote-uudistusten lisäksi ehdotettujen muutosten arvioidaan vähentävän verotuloja yhteensä noin 787,5 miljoonalla eurolla.
Lait ehdotetaan tulemaan voimaan 1.1.2023. Lakeja sovellettaisiin ensimmäisen kerran verovuodelta 2023 toimitettavassa verotuksessa.
Lue valtiovarainvaliokunnan mietintö kokonaisuudessaan eduskunnan verkkosivuilta (VaVM 28/2022)