Tiesitkö, että...

Tiesitkö, että kansanedustaja voi joutua tarjoamaan sakkokahvit?

Jos kansanedustajan kännykkä soi valiokunnan kokouksessa, hän joutuu rangaistuksena tarjoamaan kahvit kaikille kokouksen osallistujille. Täysistunnossa samaa sääntöä voi olla hankalampi noudattaa.

Tiesitkö, että äänioikeuden on voinut menettää?

Vuonna 1889 säädetyn rikoslain mukaan Suomen kansalainen saattoi saada tietyistä rikoksista lisärangaistuksena kansalaisluottamuksen menettämisen. Kansalaisluottamusta vailla ollut henkilö ei voinut asettua vaaleissa ehdokkaaksi eikä äänestää. Tämä rangaistus poistettiin vasta vuonna 1969.

Tiesitkö, että lukuisat avioparit ovat toimineet kansanedustajina samanaikaisesti?

Aviopareja, joista molemmat puolisot ovat samanaikaisesti toimineet kansanedustajina ovat ainakin Yrjö Leino ja Hertta Kuusinen, Toivo Mäkynen ja Terhi Nieminen-Mäkynen, Urpo Leppänen ja Sinikka Hurskainen, Antti Kaikkonen ja Satu Taiveaho sekä 1900-luvun alkupuolella Hannes ja Hedvig Gebhard, Sakari ja Iida Yrjö-Koskinen, Eino ja Sylvi-Kyllikki Kilpi, Juhani ja Bertta Leppälä, Anton ja Anni Huotari, Jalo ja Hannan Kohonen sekä Matti Huhta ja Tyyne Tuominen.

Tiesitkö, että eduskunnassa on ollut neljä yli 80-vuotiasta kansanedustajaa?

Miina Sillanpää, Väinö Tanner, Tuure Junnila ja Jörn Donner ovat olleet kansanedustajina yli 80-vuotiaina.

Tiesitkö, että kaikkien aikojen nuorin eduskuntaan valittu kansanedustaja on ollut 21-vuotias?

Erkki Liikanen valittiin eduskuntaan vuoden 1972 vaaleissa, kun hän oli ainoastaan 21-vuotias.

Tiesitkö, että jo vuoden 1869 valtiopäiväjärjestyksessä edustajilta edellytettiin arvokasta käytöstä?

Nykyisen Suomen perustuslain mukaan kansanedustajan tulee esiintyä vakaasti ja arvokkaasti sekä loukkaamatta toista henkilöä (31 §).

Jo vuoden 1869 valtiopäiväjärjestyksessä oli saman sisältöinen vaatimus: älköön kukaan rohjetko lausua loukkaavia, pilkallisia tahi muuten sopimattomia sanoja Hallituksesta tahi yksityisistä hengistä (46 §).

Tiesitkö, että eduskuntavaalit on järjestetty myös sodan aikana?

Talvi- ja jatkosodan aikana maassamme toimi ns. pitkä parlamentti. Eduskunta oli valittu jo vuoden 1939 vaaleissa, jonka jälkeen sen toimikautta pidennettiin poikkeuslailla aina heinäkuuhun 1945 asti. Pitkä parlamentti siis istui yhteensä kuusi vuotta.

Vuonna 1945 vaalit järjestettiin maaliskuussa, vaikka pohjoisemmassa Suomessa käytiin yhä Lapin sotaa.

Tiesitkö, että eduskunta on itsenäisyyden aikana hajotettu kahdeksan kertaa?

Vuonna 2000 voimaan tulleen perustuslain mukaan tasavallan presidentti voi pääministerin perustellusta aloitteesta eduskunnan puhemiestä ja eduskuntaryhmiä kuultuaan sekä eduskunnan ollessa koolla hajottaa eduskunnan ja määrätä toimitettavaksi ennenaikaiset eduskuntavaalit.

Ennen perustuslain muutosta eduskunta oli hajotettu presidentin päätöksellä seitsemän kertaa. Tämän lisäksi presidentin virkaa edeltänyt valtionhoitaja hajotti eduskunnan vuonna 1918.

Viimeisen kerran presidentti on hajottanut eduskunnan vuonna 1975.

Tiesitkö, että Väinö Linna poimi istuntopöytäkirjoista otteita romaanihenkilöidensä puheisiin?

Kirjailija Väinö Linna luki ahkerasti eduskunnan istuntopöytäkirjoja. Tiettyjen kansanedustajien puheita on käytetty mm. Täällä Pohjantähden alla -teoksessa. Ruustinna Salpakarin puheet lapualaisvuosina olivat kansanedustaja Hilja Riipisen eduskuntapuheenvuoroja ”vähän muunneltuina”. Kansanedustaja, opetusneuvos Yrjö Kallisen puheenvuoroja puolestaan käytettiin räätäli Halmeen puheiden kehittelyssä.

Tiesitkö, että yksikamarisella eduskunnalla on ollut viisi kokoontumispaikkaa?

Eduskunta on kokoontunut vuodesta 1907 lähtien viidessä eri paikassa: Vapaaehtoisen palokunnan (VPK:n) talossa 1907–1910, Heimolan talossa 1911–1931 ja eduskuntatalossa siitä lähtien. 30.11.1939 eduskunta kokoontui Vallilan työväentalossa ja Kauhajoen yhteislyseossa 1.12.1939–12.2.1940.

Keväällä 2015 eduskunnan täysistunnot siirrettiin peruskorjauksen ajaksi Sibelius-Akatemian rakennukseen.

Tiesitkö, että valtion tulo- ja menoarvio on kerran käsitelty täysistunnossa 23 minuutissa?

Valtion tulo- ja menoarvioesityksen käsittely kestää eduskunnassa tavallisesti yli kolme kuukautta. Lähetekeskustelu käydään syyskuussa, valiokuntakäsittely tapahtuu loka- ja marraskuussa ja täysistuntokäsittely joulukuussa tavallisesti yhden pitkän viikon aikana.

Kauhajoella 6.12.1939 valtion tulo- ja menoarvioesitys vuodelle 1940 käsiteltiin eduskunnan täysistunnossa vain 23 minuutissa.

Tiesitkö, että myös kansanedustajia oli mukana talvisodassa?

Kansanedustajat oli vapautettu sotatehtävistä talvisodan aikana. Kolme istuvaa kansanedustajaa kuitenkin lähti vapaaehtoisina rintamalle: Väinö Havas, Heikki Niskanen ja Paavo Susitaival. Antti Rantamaa toimi sotilaspappina.

Tiesitkö, ketkä kansanedustajat ovat olleet olympiamitalisteja?

Yksikamarisen eduskunnan aikaisista kansanedustajista 13 on myös olympiamitalisteja. Kauden 2007–2011 kansanedustajista peräti viisi oli voittanut mitaleita: Marko Asell, Antti Kalliomäki, Marjo Matikainen-Kallström, Juha Mieto ja Markku Uusipaavalniemi.

Edeltävien eduskuntakausien kansanedustajista löytyy seuraavia olympiamitalisteja: Arto Bryggare, Kelpo Gröndahl, Heikki Hasu, Voitto Hellsten, Eeles Landström, Sylvi Saimo, Arto Tiainen ja Lasse Virén.

Tiesitkö, että ”kansan alote” sisältyi punaisen hallituksen perustuslakiluonnokseen keväällä 1918?

Kun vähintään 10 000 äänioikeutettua kansalaista oli allekirjoittanut ”kansan alotteen”, sen sisältämä lakiehdotus tuli käsitellä kiireellisenä eduskunnassa. Jos eduskunta ei ehdotusta sellaisenaan hyväksynyt, perustuslain luonnokseen sisältyi mahdollisuus alistaa se kansanäänestykseen.

”Kansan alote” ilmensi punaisen perustuslakiluonnoksen painotusta kansanvaltaiseen suoraan demokratiaan. Punaisen kansanvaltuuskunnan kausi jäi niin lyhyeksi, että uudistuksen valmistelu päättyi luonnosvaiheeseen.

Katso suomen kansanvaltuuskunnan ehdotus valtiosäännöksi vuonna 1918 histdoc.net-sivustolta