Hankkeen tausta
Pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelmaan on kirjattu tavoite, että Suomi ottaa käyttöön EU:n turvapaikkamenettelydirektiivin
2013/32/EU mukaisen rajamenettelyn. Hallitusohjelmaan on myös kirjattu, että turvapaikkahakemukset käsiteltäisiin nopeutetussa menettelyssä aina, kun turvapaikkamenettelydirektiivi sen sallii.
Sisäministeriössä valmisteltiin säädösmuutokset, joilla nämä uudistukset saatettaisiin Suomessa voimaan. Rajamenettelyn käyttöönottoa koskeva hallituksen esitys HE 30/2024 annettiin eduskunnalle 18.4.2024.
Rajamenettely on toimintatapa, jossa perusteettomiksi arvioituja turvapaikkahakemuksia voidaan käsitellä nopeasti heti rajalla tai sen läheisyydessä. Toisin kuin tavanomaisessa turvapaikkamenettelyssä, hakijoiden on rajamenettelyssä pysyteltävä rajalla tai sen läheisyydessä hakemuksen käsittelyn ajan. Käytännössä hakijan täytyy pysyä hänelle osoitetun vastaanottokeskuksen alueella.
Rajamenettelyn tavoitteena on tehostaa perusteettomien hakemusten tutkintaa ja kielteisen päätöksen saavien hakijoiden palauttamista. Lisäksi estetään turvapaikkahakijoiden liikkumista muihin EU-maihin. Rajamenettelyssä hakemukset tutkitaan kuitenkin aina yksilöllisesti, perusteellisesti ja oikeudenmukaisesti, eikä rajamenettelyllä loukata kenenkään oikeutta hakea kansainvälistä suojelua ja saada hakemuksensa tutkittua.
Lainsäädäntöhankkeessa tavoiteltiin myös mahdollisuuksia laajentaa nopeutetun turvapaikkamenettelyn käyttöä Suomessa. Nopeutettu menettely tarkoittaa käytännössä sitä, että kielteisen päätöksen saanut hakija voidaan palauttaa nopeammin kuin normaalissa turvapaikkamenettelyssä. Nopeutettua menettelyä voidaan jatkossa käyttää esimerkiksi niihin kielteisen päätöksen saaviin hakijoihin, joiden voidaan katsoa olevan vaaraksi Suomen kansalliselle turvallisuudelle tai yleiselle järjestykselle.
Rajamenettelyn käyttöönottamista valmisteli jo Sanna Marinin hallitus, joka antoi kesäkuussa 2022 hallituksen esityksen
HE 103/2022 eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta. Eduskuntakäsittelyn aikana perustuslakivaliokunta antoi asiasta lausunnon hallintovaliokunnalle (PeVL 44/2022 vp – HE 103/2022 vp). Eduskunta ei kuitenkaan ehtinyt käsitellä lakiesitystä loppuun, vaan se raukesi vaalikauden vaihteessa.
Marinin hallituksen esityksen mukaan rajamenettelyn käyttöönotto olisi tapahtunut valtioneuvoston erillisellä päätöksellä silloin, kun maahantulo on laajamittaista tai välineellistettyä. Orpon hallituksen esityksen mukaan rajamenettelyä voitaisiin käyttää kaikissa muuttoliiketilanteissa turvapaikkamenettelydirektiivin tarkoittamalla tavalla. Orpon hallituksen hankkeessa hyödynnettiin kuitenkin aiemmin tehtyjä selvityksiä ja arvioita, sekä perustuslakivaliokunnan asiasta antamaa lausuntoa.
Hallituksen esitys
HE 30/2024 ulkomaalaislain ja kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta annetun lain 13 §:n muuttamisesta annettiin eduskunnalle 18.4.2024. Eduskunta hyväksyi 19.6. 2024 hallituksen esitykseen sisältyvät lakiehdotukset hallintovaliokunnan mietinnön mukaisesti. Tasavallan presidentti vahvisti lait 28.6.2024 ja ne astuvat voimaan 1.9.2024.
Rajamenettelylain käyttöönottamisen lisäksi sisäministeriö valmisteli myös lainsäädäntöä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi ja rajaturvallisuuden vahvistamiseksi. Tämä ns. käännytyslaki annettiin eduskunnalle hallituksen esityksellä
HE 53/2024.
Tässä tietopaketissa seurattiin kuitenkin vain rajamenettelyn käyttöönottoa koskevan hankkeen valmistelua ja eduskuntakäsittelyä.