Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Pohjoismaiden neuvoston yleiskokous on neuvoston ylin päättävä elin. Istunto järjestetään syksyisin neuvoston puheenjohtajamaassa. Ylimääräisiä ja muita istuntoja voidaan järjestää tarvittaessa. Täysistunnossa jäsenmaiden parlamentaarikot keskustelevat ajankohtaisista asioista, tapaavat hallitusten edustajia sekä päättävät esimerkiksi suosituksista, budjetista ja seuraavasta neuvoston presidentistä ja varapresidentistä. Syksyllä 2023 istunto järjestettiin Oslossa: Pohjoismaiden neuvoston istunto 2023.
Yhteensä Pohjoismaiden neuvoston yleiskokoukseen kokoontuu 87 jäsentä. Suomella, Ruotsilla, Norjalla ja Tanskalla on kullakin 20 jäsentä sekä varajäsentä ja Islannilla vastaavasti 7. Ahvenanmaalla, Färsaarilla ja Grönlannilla on omat edustajansa. Myös jäsenmaiden hallitukset nimittävät omat edustajansa, jotka osallistuvat neuvoston istuntoihin. Viime vuosina myös kansainvälisten järjestöjen edustajia ja lähialueiden parlamentaarikkoja on osallistunut yleiskokoukseen.
Neuvoston puolueryhmät ovat keskiryhmä, konservatiivinen ryhmä, sosiaalidemokraattinen ryhmä, Pohjoismaiden vihreä vasemmisto ja Vapaa Pohjola. Suomalaiset kansanedustajat ovat edustettuina kaikissa puolueryhmissä.
Pohjoismaiden neuvoston työjärjestyksessä sekä Helsingin sopimuksessa määritellään järjestön työskentely- ja menettelytapoja. Lähtökohtaisesti asioiden käsittely yleiskokouksessa on julkista. Päätösvaltaisuus edellyttää 44 jäsentä tai heidän tilalleen tullutta varajäsentä. Asioita koskee myös valmistelupakko; ne tulee valmistella joko puheenjohtajistossa, valiokunnassa tai tarkastuskomiteassa ennen yleiskokouksen lopullista käsittelyä.
Suomen valtuuskunnan jäsenet valitaan valtiopäivien alussa vaalilla. Tarvittaessa voidaan järjestää täydennysvaaleja. Eduskunnasta valitaan 18 jäsentä ja varajäsentä, Ahvenanmaalla on 2 jäsentä ja varajäsentä. Kansanedustajat osallistuvat valiokuntiensa kokouksiin, lisäksi valtuuskunnalla on omia kokouksia. Suomen valtuuskunnan puheenjohtajana toimii Karoliina Partanen ja varapuheenjohtajana Kim Berg. Suomen valtuuskunnan sihteeristö toimii eduskunnan kansainvälisellä osastolla.
Kun täysistunto ei ole koolla, ylintä valtaa käyttää puheenjohtajisto, jolla on samat valtuudet kuin yleiskokouksella. Presidentin ja varapresidentin lisäksi puheenjohtajistoon kuuluu enintään 13 jäsentä. Puheenjohtajistossa on edustus kaikista jäsenmaista sekä puolueryhmistä.
Lähtökohtaisesti puheenjohtajiston kokoukset eivät ole julkisia. Puheenjohtajiston tehtäviin kuuluu asioiden valmistelu eri elimissä ja tarkoituksenmukainen suunnittelu.
Valiokunnissa on 16–18 jäsentä. Valiokunnat käsittelevät omaan toiminta-alaansa liittyviä asioita ja valmistelevat puheenjohtajiston niille osoittamat asiat. Kuten Suomessakin, valiokuntien kokoukset eivät lähtökohtaisesti ole julkisia.
Valiokunnat ovat:
Kööpenhaminassa sijaitseva Pohjoismaiden neuvoston sihteeristö valmistelee puheenjohtajiston, valiokuntien ja muiden elinten käsittelemät asiat. Sihteeristöä johtaa Pohjoismaiden neuvoston johtaja.