Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Mikä merkitys vuoden 1863 säätyvaltiopäivillä on nykypäivän Suomelle? Keitä olivat säätyjen edusmiehet 150 vuotta sitten? Verkkonäyttely esittelee säätyvaltiopäivien historiaa ja merkitystä nykypäivän Suomelle.
Verkkonäyttelyn on tuottanut Kansallisarkisto yhteistyössä maakunta-arkistojen ja Eduskunnan kirjaston kanssa.
Suomesta tuli Venäjän suuriruhtinaskunta vuosina 1808–1809 käydyssä Suomen sodassa.
Jokaisella neljästä säädystä oli oma puhemiehensä, jonka keisari oli valinnut säätyä kuulematta.
Valtiopäivien virallinen päättäjäispäivä oli 15. huhtikuuta 1864. Juhlallisuudet alkoivat jumalanpalveluksella Nikolainkirkossa.
Vuosien 1863-1864 edusmiehet sijoitettuna kartalle.
Edustajien nimeämisen jälkeen oli aika kokoontua Helsinkiin. Säätyjen kokoontumispaikkana oli Ritarihuone.
Valtiopäivät käsitteli 50 keisarilta saatua armollista esitystä.
Uudelleen käynnistyneen valtiopäivätoiminnan tärkein saavutus oli lainsäädäntötyön käynnistyminen pitkän tauon jälkeen.
Tehtäviä koululaisille.
Halila Aimo: Suomen kansakoululaitoksen historia 1: kansanopetus ennen kansakoulua ja kansakoululaitoksen synty. WSOY, Helsinki 1949. – Julkaisun saatavuus Eduskunnan kirjastossa
Meinander Henrik: Kansanvallan kehykset. Suomalaisen edustuksellisen demokratian ja kansalaisyhteiskunnan pitkä linja. Julkaisematon käsikirjoitus, 2013.
Paakkunainen Raimo: Aatelissääty vuosien 1863–1864 valtiopäivillä: edustus ja sosiaalinen rakenne. Pro gradu -tutkielma, Helsingin yliopisto 1957.
Suomen kansanedustuslaitoksen historia, osat 2 ja 4. Eduskunnan historiakomitea, Helsinki 1981 ja 1974. – Saatavuus Eduskunnan kirjastossa: osa 2, osa 4
Turja Timo: Vuoden 1863 valtiopäivien merkityksestä. Päiväämätön verkkojulkaisu. (Viitattu 17.9.2013)
Valtiopäiväasiakirjat: Säätyjen pöytäkirjat vuosien 1863–1864 valtiopäivillä.Yhteenveto niistä voimassa olevista säännöistä ja seurattavaksi otetuista tavoista, jotka Suomen Suuriruhtinaanmaan valtiopäiväjärjestyksessä ovat noudatettavat. Suomen Suuriruhtinaanmaan asetus 13/1863.