Eduskunnan täysistunnon lähetekeskustelussa oli tiistaina 8. maaliskuuta uusi ilmastolaki, jonka mukaisesti Suomen tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Nykyinen voimassa oleva ilmastolaki vuodelta 2015 ehdotetaan kumottavaksi.
Esityksen tavoitteena on hallitusohjelman mukaisesti vahvistaa sääntelyn ohjausvaikutusta ja varmistaa, että Suomi saavuttaa hiilineutraaliuden vuoteen 2035 mennessä.
Esityksen esittelypuheenvuoron käyttänyt ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Kari (vihr.) painotti esityksen merkitystä ja sen kauaskantoisuutta. ”Uusi ilmastolaki on fossiilittoman hyvinvointivaltion rakentamisen peruskivi. Ilmastolaki on Suomen ilmastotyön perusta ja sen kokonaisuudistus on pysyvimmän jäljen jättävä hallituksen ilmastopäätös”, Kari painotti. Ministeri toi esiin myös valmistelussa tehdyn yhteistyön tutkijoiden kanssa ja että laissa asetettavat tavoitteet nojautuvat tieteen suosituksiin. Valmistelussa on panostettu myös kansalaisten, erityisesti lasten, nuorten ja saamelaisten kuulemiseen.
Esitystä koskevassa kritiikissä arvosteltiin ilmastolain tavoitteita ylimitoitettuina sekä vaikutuksia elinkustannuksien nousuun. Hiillineutraalisuustavoitteen asettamista vuoteen 2035 pidettiin Suomen kilpailukykyä heikentävänä lähtökohtana kilpailijamaihin verrattuna. Lähetekeskustelussa esille nousi myös kotimaisen energiatuotannon asema, erityisesti puun ja turpeen käytön osalta. Puheenvuoroissa uuden ilmastolain käsittelyä ehdotettiin myös siirrettäväksi käynnissä olevan Ukrainan kriisin vuoksi.
Uuden ilmastolain on tarkoitus tulla voimaan 1. heinäkuuta
Uuteen ilmastolakiin kirjataan Suomen ilmastopaneelin suosituksiin perustuvat päästövähennystavoitteet vuosille 2030 ja 2040 ja vuoden 2050 tavoitetta päivitetään. Päästövähennystavoitteet ovat -60 % vuoteen 2030 mennessä, -80 % vuoteen 2040 mennessä ja -90 % pyrkien kuitenkin -95 % vuoteen 2050 mennessä verrattuna vuoden 1990 tasoon. Samoin hallitusohjelman mukaisesti ilmastolain suunnittelujärjestelmä laajennettaisiin koskemaan maankäyttösektoria.
Laissa säädettäisiin ilmastopolitiikan suunnittelujärjestelmästä, johon voimassa olevan ilmastolain mukaisesti kuuluvat pitkän aikavälin suunnitelma, keskipitkän aikavälin suunnitelma sekä ilmastonmuutokseen sopeutumista koskeva suunnitelma. Suunnittelujärjestelmää laajennettaisiin niin, että jatkossa ilmastolaissa säädettäisiin myös maankäyttösektorin ilmastosuunnitelman valmistelusta ja sisältövaatimuksista. Suunnitelmia koskevaan sääntelyyn tehtäisiin myös muita täsmennyksiä.
Ilmastovuosikertomusta ja ilmastopaneelia koskevaa sääntelyä sekä valtion viranomaisia koskevaa edistämisvelvoitetta täsmennettäisiin. Lisäksi laissa olisi säännökset saamelaisten oikeuksien huomioon ottamisesta suunnitelmia valmisteltaessa, saamelaiskäräjien kanssa käytävistä neuvotteluista sekä saamelaisesta ilmastoneuvostosta, joka tukisi ilmastopolitiikan suunnitelmien valmistelua.
Uuden ilmastolain valmistelu on sisältänyt laaja valmistelun sisältäen kuulemistilaisuuksia, taustaselvityksiä, vaikutusarviointeja sekä lausuntokierroksen, jossa esityksestä annettiin yhteensä 448 lausuntoa.
Esitys liittyy vuoden 2022 toiseen lisätalousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.
Uuden ilmastolain on tarkoitus tulla voimaan 1. heinäkuuta 2022.
Asia lähetettiin ympäristövaliokuntaan, jolle liikenne- ja viestintävaliokunnan, maa- ja metsätalousvaliokunnan ja talousvaliokunnan on annettava lausunto.
Lisätiedot:
Eduskunnan kirjaston tietopaketti Ilmastolain uudistaminen
Ympäristöministeriön verkkopalvelu Ilmastolain uudistus
Lue lisää