​Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö hallituksen esityksestä 60/2023 on valmistunut. Esitys koskee Kelan maksaman kuntoutusrahan muutoksia. Esityksen mukaan nuoren kuntoutusrahan ja ammatillisen kuntoutuksen ajalta maksettavan kuntoutuksen vähimmäismäärä laskee samalle tasolle kuin muussakin kuntoutuksessa. Lisäksi hallitus esittää, että tulojen perusteella määräytyvä kuntoutusraha lasketaan samalla tavalla riippumatta siitä, mistä kuntoutuksesta on kyse. Lakimuutosten on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2024.

Sosiaali- ja terveysvaliokunta kannattaa hallituksen esityksen hyväksymistä muuttamattomana. Ehdotettujen muutosten jälkeen nuoren kuntoutusraha ja ammatillisessa kuntoutuksessa olevan kuntoutusraha vastaavat sairausvakuutuslain mukaisten päivärahojen tasoa. Valiokunta katsoo, että kuntoutujien toimeentulo säilyy näin ollen kohtuullisella tasolla eikä muutos vaaranna merkittävästi mahdollisuuksia osallistua kuntoutukseen.

Valiokunta pitää myös ehdotettujen muutosten tavoitteita kannatettavina. Muutoksilla halutaan tasapainottaa julkista taloutta, yksinkertaistaa kuntoutusrahajärjestelmää ja lisätä kuntoutusrahan saajien yhdenvertaisuutta. Kuntoutusrahan yhdenmukaistaminen selkeyttää myös Kelan etuuskäsittelyä. Lisäksi ehdotettu muutos on valiokunnan mukaan myös linjassa hallitusohjelmassa kuvatun yleistuen mallin kanssa. 

​Mietintöön sisältyy sosiaalidemokraattisen eduskuntaryhmän, keskustan eduskuntaryhmän ja vasemmistoliiton eduskuntaryhmän yhteinen vastalause​

Valiokunta: Vaikutuksia nuoriin on seurattava

Nuoren kuntoutusrahan ja ammatillisessa koulutuksessa olevalle maksettavan kuntoutusrahan vähimmäismäärä on tällä hetkellä noin 922 euroa kuukaudessa. Ehdotettujen muutosten myötä se laskisi noin 800 euroon kuukaudessa. Vähimmäismäärää maksetaan tällä hetkellä lähes 30 000 henkilölle, mikä on valtaosa nuoren kuntoutusrahan ja ammatillisen koulutuksen ajalta maksettavan kuntoutusrahan saajista. 

Valiokunta toteaa, että kuntoutusrahan vähimmäismäärän alentaminen kohdistuu erityisesti nuoriin, joiden työ- ja opiskelukyky on heikentynyt esimerkiksi mielenterveyden tai käyttäytymisen häiriöiden tai vammaisuuden takia. Samoihin henkilöihin vaikuttavat myös muutokset, joita on suunniteltu muuhun sosiaaliturvaan, kuten asumistukeen ja toimeentulotukeen. Sosiaali- ja terveysvaliokunta toteaakin, että muutosten yhteisvaikutuksia pitäisi arvioida nykyistä paremmin.

Valiokunta hyväksyi mietintöön lausuman, jonka mukaan valtioneuvoston tulee seurata kuntoutusrahojen alentamisen vaikutuksia lasten, nuorten ja työelämään kiinnittymättömien henkilöiden toimeentuloon, kuntoutukseen osallistumiseen ja työkyvyttömyyseläkkeelle hakeutumiseen.