Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta pitää lähikontaktin määritelmän poistamista tartuntalaista lähtökohtaisesti perusteltuna. Valiokunta antoi torstaina 16. syyskuuta mietintönsä tartuntatautilain 58 d §:n muuttamisesta (StVM 21/2021).
Pykälästä ehdotetaan poistettavaksi lähikontaktin tarkka määritelmä sekä soveltamisen kriteerinä oleva ilmaantuvuusluku. Lähikontaktin määritelmällä tarkoitetaan nykyisen säädöksen mukaan oleskelua sisätiloissa alle kahden metrin etäisyydellä toisistaan yli 15 minuutin ajan tai fyysistä kontaktia toisiinsa.
Sosiaali- ja terveysvaliokunta pitää ehdotettua lähikontaktin määritelmän poistamista lähtökohtaisesti perusteltuna. Valiokunta kuitenkin toteaa, että epidemian torjunnan kannalta oleellista on ehkäistä tartunnan riskiä. Lähikontaktin välttäminen on yksi tartuntoja ehkäisevä keino. Valiokunta ehdottaa, että säännöstä muutetaan siten, että viranomaispäätös kohdistuu lähikontaktin välttämisen sijaan lähikontaktin aiheuttaman tartunnan riskin ehkäisyyn.
Valiokunnan näkemyksen mukaan muuttuva epidemiatilanne ei mahdollista nyt muutettavan 58 d pykälän kumoamista. Valiokunta toteaa, että jos säännös poistettaisiin kokonaan, viranomaisten käyttöön jäisi ainoastaan joko 58 g pykälän tarkoittama tilojen sulkeminen taikka 58 pykälän tarkoittama tilojen sulkeminen tai tilaisuuksien kieltäminen silloin, kun näiden pykälien soveltamisen edellytykset täyttyvät. Nämä säännökset eivät kuitenkaan kata kaikkia tilanteita ja tiloja, joissa epidemian pahentuessa tai uusien muuntautuneiden viruskantojen aiheuttaman terveysriskin vuoksi voisi olla tarpeen ottaa rajoitustoimenpiteitä käyttöön.
Ehdotettu ilmaantuvuuskriteerin poistaminen on valiokunnan näkemyksen mukaan perusteltua. Ilmaantuvuusluku ei rokotuskattavuuden noustessa kuvasta enää epidemian kannalta oleellista edellytystä. Valiokunta pitää muuttuneessa tautitilanteessa siten parempana, että päätöksenteon välttämättömyyttä arvioidaan merkittävien tartuntaryppäiden muodostumisen perusteella.
Tautiryppäiden merkittävyys liittyy keskeisesti esimerkiksi uhkaan siitä, että tautiryppäät tai niiden nopea laajeneminen lisäävät riskiä tartuntataudin hallitsemattomalle väestöleviämiselle, hyvinvointipalvelutarpeen merkittävälle kasvamiselle tai hengen ja terveyden vaarantumiselle. Valiokunta korostaa, että terveydenhuollon kantokyvyn ja voimavarojen riittävyyden vaarantuminen on olennaista tautiryppäiden merkittävyyden ja rajoitusten tarpeellisuuden arvioinnissa.
Mietintöön sisältyy yksi vastalause.
Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö StVM 21/2021