Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan puheenjohtaja Kimmo Kiljunen (sd.) on tyytyväinen siihen, että venäläiset kansanedustajat palaavat tekemään työtä ihmisoikeus-, demokratia- ja oikeusvaltiokehityksen edistämiseksi kaikkialla Euroopassa, mukaan lukien Venäjällä. Euroopan neuvoston parlamentaarinen yleiskokous hyväksyi Venäjän valtuuskunnan valtakirjat keskiviikkona Ranskan Strasbourgissa pidetyssä istunnossa, mikä merkitsee viisi vuotta kestäneen välirikon päättymistä. 

”Meidän kaikkien etu on integroida Venäjä osaksi yhteistä normijärjestelmää. Venäjän jäsenyys Euroopan neuvostossa ja sen parlamenttivaltuuskunnan täysivaltainen toiminta yleiskokouksessa antavat moniarvoisuudelle enemmän tilaa venäläisessä yhteiskunnassa”, Kiljunen arvioi.

Päätös syntyi äänin 116–62. Tyhjää äänesti 15 edustajaa. Jo maanantai-iltana yleiskokous oli äänestyksen jälkeen hyväksynyt sääntömuutoksen, joka mahdollisti sen, että valtuuskuntien valtakirjat voidaan hyväksyä muulloinkin kuin tammikuun istunnossa.

Kiista Venäjän osallistumisesta Euroopan neuvoston toimintaan juontaa juurensa Krimin liittämiseen osaksi Venäjän federaatiota vuonna 2014. Parlamentaarinen yleiskokous rajoitti tuolloin Venäjän valtuuskunnan osallistumisoikeuksia yleiskokouksen toimintaan, mistä vastalauseena valtuuskunta jäi kokonaan pois yleiskokouksesta. Myöhemmin Venäjä jäädytti jäsenmaksujensa maksamisen Euroopan neuvostolle vastalauseena yleiskokouksen päätöksille. 

”Euroopan neuvosto on tämän kiistan takia ollut järjestön historian suurimmassa poliittisessa, taloudellisessa ja oikeudellisessa kriisissä. Jos Venäjä olisi lähtenyt Euroopan neuvostosta kokonaan, se oli merkinnyt muun muassa sitä, että Venäjän kansalaiset olisivat menettäneet mahdollisuuden valittaa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen”, Kiljunen toteaa.

Vuonna 1949 perustettu Euroopan neuvosto on maanosan vanhin ja laajin poliittinen yhteistyö- ja ihmisoikeusjärjestö. Jäsenmaiden kansanedustajista koostuva yleiskokous tekee aloitteita ja antaa suosituksia, joiden pohjalta ministerikomitea päättää asioista. Parlamentaariseen yleiskokoukseen osallistuu jäsenet ja varajäsenet yhteen laskien yli 700 kansanedustajaa eri maista.

Suomen valtuuskunnasta yleiskokouksen kesäkuun istuntoviikolle osallistuvat Kiljusen lisäksi valtuuskunnan varapuheenjohtaja Anne-Mari Virolainen (kok), Tarja Filatov (sd.), Petri Honkonen (kesk.), Minna Reijonen (ps.), Inka Hopsu (vihr.), Hilkka Kemppi (kesk.) ja Jussi Saramo (vas.). Yleiskokouksen äänestyksissä Suomen valtuuskunnalla on viisi paikkaa.

Venäjä-keskustelun pöytäkirja on luettavissa ja videotallenne katsottavissa täältä.