Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Eduskunnan koulujärjestelmää koskeneen keskustelun jälkeen asetettiin peruskoulukomitea helmikuussa 1964. Komitean toimeksiannossa yhtenäiskoulujärjestelmä on nyt määritelty kouluohjelmakomitean mietinnön ja eduskunnan hyväksymän toivomuksen (ponnen) mukaisesti. Komitean tehtävänä oli laatia ehdotus yhtenäiskoulujärjestelmän rakenteeksi. Komitean piti myös laatia suunnitelma uuteen yhtenäiskoulujärjestelmään siirtymisestä ja tarvittavasta lainsäädännöstä.
Peruskoulukomitean I osamietintö luovutettiin syyskuussa 1965 (KM 1965: A 7).
Koulujärjestelmän perustana on kaikille lapsille tarkoitettu yhdeksänvuotinen peruskoulu, oppivelvollisuuskoulu, joka muodostuu sulattamalla silloinen kansakoulu, kansalaiskoulu ja keskikoulu yhdeksi peruskasvatusta antavaksi peruskouluksi. Komitean mukaan koulujärjestelmän tulee olla yhtenäinen siten, ”että kaikkien lasten opetus on peruskoulussa yleensä yhteistä ja samansisältöistä, mutta aine- ja kurssivalintaan perustuen asteittain eriytyvää …” Pääasiassa samansisältöistä opetusta tarjottaisiin kuudella alimmalla luokalla, yksilöllisiä opintosuuntia tarjottaisiin yläasteella, rakenteena nyt 6+3. Yläasteen opintosuunnat muodostuvat eri oppiaineista ja oppimääristä. Peruskoulu on kokonaan maksuton ja kaikille samanlaiset sosiaaliset edut tarjoava.
Peruskoulukomitean jälkeen valmistelua jatkettiin koulunuudistustoimikunnassa (KM 1966: A 12). Koulunuudistustoimikunta keskittyi peruskoulun sisältöön. Peruskoulun tehtävänä oli taata kullekin hänen taipumuksiaan ja kykyjään vastaava koulutus. Toimikunta esitti tuntijakotaulukon yhteisten aineiden ja valinnaisaineiden viikkotunneista. Linjajaon sijasta yläasteella oppilaiden erilaisuus otetaan huomioon matematiikan ja vieraiden kielten tasokursseilla (yleis- ja keskikurssi sekä laaja kurssi). Oppilaan edistymistä tuetaan tukiopetuksella.
Koulunuudistustoimikunta esitti myös koulukokeilun järjestämistä ja ehdotti erityyppisiä kuntia kokeilupaikkakunniksi. Vuodesta 1967 lähtien toimikin useita kokeiluperuskouluja eri puolella Suomea. Tätä ennen oli jo toiminut kolmivuotisia kokeilukeskikouluja, joiden opetussuunnitelma perustui kuuden vuoden kansakoulun oppimäärälle.
Kunnallisten kokeilukoulujen opetussuunnitelmatoimikunta (KM 1965:64) asetettiin 17.6.1964 tarkastamaan kokeilua suorittavien, kansakouluun kuuluvien keskikoulujen ja varsinaisen kansakoulun opetussuunnitelmia.
Peruskoulun opetussuunnitelmakomitea asetettiin 22.12.1966 laatimaan väliaikainen opetussuunnitelma koulukokeiluille lukukauden 1967–1968 alusta alkaen. Kunnat, joissa toimi kunnallinen keskikoulu tai kunnallinen kokeilukeskikoulu, saattoivat järjestää koulukokeilun. Siinä kansalaiskoulu ja kansakoulun kuuden vuosiluokan pohjalle rakentuva keskikoulu yhdistettiin kolmivuotiseksi yhtenäiskoulutyyppisen peruskoulun yläasteeksi. Opetussuunnitelmat laadittiin 13 oppiaineelle.
Eduskunta tekee päätöksen peruskoulusta -tietopaketti | Riittääkö rinnakkaiskoulujärjestelmä | Yhtenäiskoulun perusta kouluohjelmakomiteassa 1956–1959 | Aloitteet eduskuntakäsittelyn käynnistäjinä 1962–1963 | Peruskoulukomiteat 1964–1967 | Peruskoulun puitelaki hyväksytään 1968 | Lähteet ja oheismateriaalia