Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Jo kansakoululaitoksemme isänä tunnettu Uno Cygnaeus oli toivonut kansakoulun toimivan kaikkien yhteiskuntakerrosten pohjakouluna. Koulunuudistusta käsiteltiin lehdistössä, eduskunnassa ja lukuisissa komiteoissa 1900-luvulla, erityisesti 1920-luvulta lähtien ns. pohjakoulukysymyksestä yhtenäiskouluun.
Ennen peruskoulua Suomessa oli rinnakkaiskoulujärjestelmä. Se koostui erityyppisistä kouluista, kuten kansakoulusta ja oppikoulusta, eikä koulujärjestelmän kehittäminen ollut perustunut yhtenäiseen suunnitelmaan. 1960-luvulla jo puolet ikäluokasta siirtyi oppikouluun, mutta oppikouluun siirtyneiden suhteellinen osuus vaihteli vanhempien asuinpaikasta ja sosiaalisesta asemasta.
Yhteiskunta tarvitsi koulutettua työvoimaa ja siksi nuoret kannatti kouluttaa hyvin. Rinnakkaiskoulujärjestelmä ei pystynyt vastaamaan tähän koulutuskysyntään. Myönnettiin, että koulujärjestelmää oli uudistettava, mutta toteuttamistavoista oltiin erimielisiä. Ratkaisuja vaikeutti myös se, että asiaa politisoitiin enemmän kuin se ehkä pedagogisesti ansaitsi. Rintamalinjoja syntyi mm. kansakoulunopettajien ja oppikoulunopettajien välille. Kansakouluja edustavat kannattivat peruskoulua, oppikoulunopettajat suhtautuivat siihen epäilevästi.
Oppivelvollisuudesta säädettiin vuonna 1921 oppivelvollisuuslailla. Oppivelvollisuuteen kuului kaikille yhteinen kuusivuotinen kansakoulu. Oppivelvollisuuslain kumosi vuonna 1957 voimaan astunut kansakoululaki (247/1957), jonka mukaan kansakoulu jakautuu varsinaiseen kansakouluun ja kansalaiskouluun. Kansakoulu on kuusivuotinen ja kansalaiskoulu kaksivuotinen.
Kansakoulun jälkeiseen yleissivistävään rinnakkaiskoulujärjestelmään kuuluivat yksityiset oppikoulut, valtion oppikoulut ja kunnalliset keskikoulut, ja niihin pyrittiin yleensä kansakoulun neljänneltä luokalta pääsykokeella. Oppikouluissa perittiin lukukausimaksut. Suurin osa oppikouluista oli yksityisiä.
Eduskunta tekee päätöksen peruskoulusta -tietopaketti | Riittääkö rinnakkaiskoulujärjestelmä | Yhtenäiskoulun perusta kouluohjelmakomiteassa 1956–1959 | Aloitteet eduskuntakäsittelyn käynnistäjinä 1962–1963 | Peruskoulukomiteat 1964–1967 | Peruskoulun puitelaki hyväksytään 1968 | Lähteet ja oheismateriaalia