Kuva puhemiehen korokkeelta istuntosaliin.​​​
Kuva: Aarne Pietinen / Historian kuvakokoelma / Museovirasto.​​​​​​​

​​​Suomalainen puhemiesinstituutio
-tietopaketti

Eduskunta valitsee puhemiehen valtiopäivien ensimmäisessä istunnossa. Tietopaketti tuo esille, kuinka suomalainen puhemiesinstituutio on syntynyt ja millä tavalla se eroaa muiden maiden parlamenteista. Puhemiehen asema, tehtävät ja valinta ovat historian aikana muuttuneet, mutta yhä edelleen toimeen kuuluu myös asioita, joiden hoitaminen on peräisin vuoden 1869 valtiopäiväjärjestyksestä. ​

​​Teksti: Timo Turja, kesäkuu 2023, sähköposti: etunimi.sukunimi@eduskunta.fi

Lisää tietoa puhemiehen tehtävistä.

​​Perustuslain 42 §:n mukaan puhemies kutsuu koolle täysistunnot, esittelee niissä asiat ja johtaa keskusteluja sekä valvoo, että asioita täysistunnossa käsiteltäessä noudatetaan perustuslakia.​​​​​

Lisää tietoa puhemiehen valinnasta ennen ja nyt.

Säädösten mukaan kuka tahansa eduskuntaan valittu kansanedustaja voidaan valita puhemieheksi tai varapuhemieheksi. Puhemiehen vaalissa edustajilla on vaalivapaus ja oikeus äänestää ketä tahansa eduskunnan jäsentä puhemieheksi.​

​Lähteet​​

​​Tietopaketti perustuu virallisiin asiakirjoihin ja säädöksiin sekä lukuisiin kirjallisiin ja verkkolähteisiin

Lisää tietoa puhemiesinstituution historiasta.

​​Puhemiehen asemalla ja tehtävällä on pitkä historia. 1700 -luvulla vakiintui ajattelutapa, jonka mukaan puhemiehen ensisijainen tehtävä on valvoa parlamentin itsenäisyyttä.​​

Lisää tietoa: Suomalainen puhemies kansainvälisessä vertailussa

Suomessa puhemiehellä on vahva asema, mutta vähän oikeuksia. ​​Suomalainen käytäntö on harvinainen, mutta ei poikkeuksellinen.​