Suuri valiokunta käsitteli tänään valtioneuvoston kirjelmiä eduskunnalle aloitteesta kriittisten raaka-aineiden turvallisen, monipuolisen, kohtuuhintaisen ja kestävän saannin varmistamiseksi (U 7/2023) sekä ns. nettonollateollisuuden asetusehdotusta (U 6/2023). Euroopan komission kriittisten raaka-aineiden paketin taustalla on Euroopan raaka-aineriippuvuus, joka ei ole vuoden 2008 raaka-ainealoitteen ja sen jälkeen annettujen tiedonantojen avulla parantunut. Pandemia ja Venäjän Ukrainaan kohdistama hyökkäyssota ovat viimeistään osoittaneet Euroopan haavoittuvuuden toimitusketjujen häiriötilanteissa. Vihreän siirtymän ja digitaalisen siirtymän (kaksoissiirtymän) tavoitteiden saavuttaminen edellyttää merkittäviä määriä kriittisiä raaka-aineita. Ehdotetuilla toimilla pyrittäisiin turvaamaan eurooppalaisen teollisuuden raaka-ainetarpeet kaksoissiirtymää ja puolustusteollisuuden tarpeita varten sekä parantamaan koko unionin kriisinkestävyyttä.
Suuri valiokunta yhtyy erikoisvaliokuntien lausuntojen mukaisesti valtioneuvoston kantaan. Valiokunta kannattaa ehdotusten yleisiä tavoitteita kriittisten raaka-aineiden tuotannon lisäämisestä ja tarvittavan tuonnin turvaamisesta sekä sellaisten teknologioiden, laitteiden ja komponenttien valmistuskapasiteetin kasvattamisesta, joita tarvitaan hiilineutraalin edullisen energian tuottamiseksi energiaintensiivisille teollisuuden aloille. Ehdotukset ovat keskeisiä elementtejä EU:n strategisen autonomian vahvistamisessa.
Suuri valiokunta korostaa teknologianeutraalin lähestymistavan tärkeyttä. Ehdotusten tulisi riittävällä tavalla huomioida teknologioiden nopea kehitys ja kannustaa uusiin innovaatioihin. Nettonollateollisuutta koskevan säädöksen tulisi kattaa mahdollisimman laajasti Suomen näkökulmasta keskeiset puhtaat energiatuotannon teknologiat.
Valiokunta katsoo, että ehdotusten tavoite ympäristöllisten lupamenettelyiden sujuvoittamisesta on lähtökohtaisesti oikeansuuntainen. Valiokunta katsoo kuitenkin, että jäsenmaille tulee jättää riittävästi liikkumavaraa lupamenettelyiden kehittämisessä ja nopeuttamisessa. Luvituksille asetettavien määräaikojen tulisi olla oikeassa suhteessa siihen aikaan, jonka viranomaiset tarvitsevat asian käsittelemiseksi lainsäädännön edellyttämien vaatimusten mukaisesti. Suuri valiokunta pitää valtioneuvoston tavoin ehdotettua automaattista hyväksyntämenettelyä ongelmallisena muun muassa muutoksenhakukeinojen käyttämisen näkökulmasta.
Suuri valiokunta pitää myös tärkeänä valtioneuvoston kantaa siitä, että ehdotusten vaikutuksia kansalliseen alueidenkäytön suunnitteluun tulisi pyrkiä jatkoneuvotteluissa selventämään. Asiantuntijakuulemisten perusteella ehdotus onkin neuvotteluissa liikkunut parempaan suuntaan sekä lupamenettelyiden että kaavoitusta koskevien säännösten osalta. Nettonollateollisuutta koskevassa säädöksessä esitetään perustettavaksi nettonolla-akatemioita, joiden tehtävänä on kehittää nettonollateknologia- ja raaka-aineosaamista sekä julkisten viranomaisten alan lupaprosessissa tarvittavaa osaamista.
Suuri valiokunta suhtautuu hyvin varauksellisesti uusien eurooppalaisten koulutusrakenteiden luomiseen ja kiinnittää huomioita siihen, että koulutus kuuluu unionin ja jäsenvaltioiden toimivallanjaossa kansallisen toimivaltaan unionin toimivallan ollessa vain jäsenvaltioiden toimintaa tukevaa ja täydentävää.
Suuri valiokunta käsitteli myös kahta muuta Euroopan komission lainsäädäntöehdotusta eduskunnan erikoisvaliokuntien lausuntojen pohjalta ja päätti yhtyä erikoisvaliokuntien kantojen mukaisesti valtioneuvoston kantaan.
Suuren valiokunnan kokouksen koko asialistan ja kaikki päätökset voi lukea kokouspöytäkirjasta valiokunnan sivulta myöhemmin tänään.
Eduskunnan valiokunnat järjestäytyivät eduskuntavaalien jälkeen huhtikuussa. Vakiintuneen käytännön mukaan valiokunnat asetetaan uudelleen, kun hallitus on nimitetty.